Jumala on norsu. saatesanat

Transkriptio

1 saatesanat Jumala on norsu Vanha kertomus kuvaa neljää sokeaa, jotka kohtaavat savannilla käyskennellessään norsun. Koska he eivät ole ikinä ennen tavanneet mokomaa otusta, he koettavat käsillään hapuillen saada selville, mikä se oikein on. Yhden kädet osuvat norsun kärsään ja hän päättelee, että outo olio on käärme. Toinen saa otteen norsun jalasta ja väittää, että se on puu. Kolmas tarrautuu häntään ja julistaa, että kysymyksessä on köysi. Neljäs sokea törmää pahki eläimen kylkeen, ja hänen mielestään on selvää, että he ovat osuneet talon seinään. Kaikki neljä sokeaa kuvailevat yhtä ja samaa norsua. Kuitenkin heidän kuvauksensa siitä ovat aivan erilaiset. Samoin ovat käsityksemme Jumalasta. Jos Jumala on ääretön, eivät mitkään sanamme voi täysin kuvailla Jumalan olemusta. Miten niin suuresta Jumalasta sitten voi puhua pienelle lapselle vai voiko puhua ollenkaan? Voi puhua ja on puhuttava, sanoo pastori Helena Eckhoff. Hän rohkaisee artikkelissaan Miten puhua lapselle Jumalasta? (s. 6 alkaen) kertomaan Raamatun kertomuksia ja tarjoamaan niin rakennusmateriaalia lapsen maailmankuvalle. Vor vielen Jahren sang unser Sohn auf dem Weg zum Kindergarten immer wieder: Gott in seiner Höhle. Verwundert fragte ich nach, und es stellte sich heraus, dass der Ruf Ehre sei Gott in der Höhe! David im Gottesdienst beeindruckt hatte. Ein Kind nimmt neugierig neue Informationen auf und baut beständig an seinem Bild von der Welt, vom Leben und von Gott. Mit den Themen-Beiträgen (ab S. 6) in diesem Heft wollen wir Mut machen, mit Kindern über Gott ins Gespräch zu kommen. Kinder fragen frei heraus, wenn sie etwas wissen wollen. Sie haben eine ehrliche Antwort verdient auch wenn wir manchmal sagen müssen, dass wir es nicht ganz genau wissen. (Ele)fantastische Entdeckungsreisen wünscht Ihnen, Antoisia luku- ja keskusteluhetkiä, kuva: Andreas Dort Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Rengas haluaa olla kaikkia Saksan suomalaisia yhdistävä side. Pyrimme kehittämään niin lehden ulkoasua kuin sisältöäkin koko ajan palvelemaan entistä paremmin eri-ikäisiä lukijoita. Rengas on suomalaisten seurakuntien jäsenille ilmainen, mutta sen tuottaminen ei ole ilmaista. Jokainen numero maksaa n Tämän lehden mukana on tilisiirtolomake, jolla voit tukea Rengasta omien taloudellisten mahdollisuuksiesi mukaan. Kiitos avustasi! Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos, weil die Zeitschrift jede und jeden mit in die Gemeinschaft nehmen will. Aber eine Zeitschrift zu produzieren kostet natürlich Geld. Die Gesamtkosten für eine Ausgabe belaufen sich auf ca Wir versuchen, optisch und inhaltlich für alle Leser anregend zu bleiben. Mit dem beigefügten Überweisungsträger können Sie unsere Arbeit nach Ihren Möglichkeiten unterstützen. Herzlichen Dank!

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Kuinka kerron lapselle Jumalasta? Mikä on kasuaalitoimitus? Sana kuuluu teologien mielellään käyttämään ammattisanastoon ja tulee latinankielisestä tapahtumaa merkitsevästä sanasta, kertoo pastori Miika Rosendahl. Hän jatkaa kirkollista sanastoa esittelevää sarjaansa sivulla 5 ja kertoo tällä kertaa mm. mitä kasuaaleihin kuuluu, mitä tietoa saa kirkkoherranvirastosta ja miten kodin siunaaminen liittyy tiernapoikiin (Sternsänger). 5 Das Kind hat das Recht, von Gott zu erfahren Wie kann man von etwas oder jemandem erzählen, von dem man selbst auch nicht so richtig Ahnung hat? Geschweige denn Beweise. In ihrem Artikel ermutigt Pfarrerin Helena Eckhoff dazu, dem Kind ganz einfach biblische Geschichten zu erzählen. Und so stellen wir auf S einige empfehlenswerte finnisch- und deutschsprachige Kinderbibeln vor. 10 Paljon on saavutettu, tehtävää on vielä Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja kolmansina maailmassa. Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Onko Suomi tasa-arvon tyyssija? Saksan Suomi-instituutin johtaja Anna-Maija Mertens pohdiskelee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa Suomessa ja Saksassa sivuilla Wenn Erwachsene mit Begeisterung Holzkegel umwerfen sind sie vielleicht Mölkkyisten. Wer lange genug übt, könnte ein Mölkkyzauberer werden. Mölkkypiraten dagegen sind nicht gerne gesehen. Kaisa Laiho und Jörg Lächelin führen auf S ein in die Welt dieses finnischen Spiels mit alten Wurzeln. Lesen, trainieren und Mölkkymeister werden! Vielleicht klappt das ja schon bei den Deutschen Mölkky Meisterschaften im kommenden Juni in Erlangen. 21 Kiekkokuume valtaa alaa taas toukokuussa. Pohjustamme jääkiekkotunnelmaa sivuilla Pekka Hellstenin Suomen Jääkiekkomuseon arkistoista tekemillä löydöillä ja Päivi Kantin vinkeillä MM-kisojen seuraamisesta Saksassa. Siis Suomen liput valmiiksi ja jännittämään, miten Suomen Leijonat puolustavat mestaruuttaan

3 Ajankohtaista / Aktuelles Kuolemalla kuoleman voitti Pääsiäistä, kristittyjen suurta juhlaa, juhlistetaan myös suomalaisissa seurakunnissa monin tavoin. Hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä järjestetään eri puolilla Saksaa hartauksia ja jumalanpalveluksia. Etsi lähin tapahtuma seurakuntasivuilta ja tule mukaan. Riemullista pääsiäistä! 35 Tehtävään asettaminen Pohjois-Saksan alueen papin Päivi Vähäkankaan tehtäväänasettamisjumalanpalvelus pidetään sunnuntaina klo 14:00 Hampurissa St. Michaelis -kirkon kryptassa. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvitarjoilu merimieskirkolla (Ditmar-Koel-Strasse 6) klo 16:00. Kaikki ovat tervetulleita! Der Einführungsgottesdienst der finnischen Pastorin für Norddeutschland findet am Sonntag um 14:00 Uhr in der Krypta der Hauptkirche St. Michaelis in Hamburg statt. Um 16:00 Kirchenkaffee in der finnischen Seemannskirche (Ditmar-Koel-Strasse 6). Herzlich willkommen! 55 Mistä et juhannuksena luovu? Juhannukseen liittyy monia perinteitä, tapoja ja uskomuksia. Mikä sinusta on luovuttamatonta? 1. Satumaa-tango 2. kokko 3. juhannustaika 4. Kossupullo 5. Suomen kesä 6. juhannusheila 7. sauna 8. HK:n sininen Vaikuta ja äänestä mennessä netissä facebook/saksansuomalaisten rengas tai lähetä postikortti SKTK:n toimistoon! Äänestyksen tulos julkaistaan Renkaan numerossa 6-7/2012. Rengas 5/2012 ilmestyy KV 17 toukukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 6-7/2012 ilmestyy KV 22 kesä- ja heinäkuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 kuukauden sana Aurinkomme ylösnousi! Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa. Kokoontukaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen, visertäkää, pienet leivot, viinipuussa tuoreessa. Kirkkovuoteen mahtuu monta valon juhlaa. On kynttilänpäivä, Marian ilmestyspäivä ja juhannus, joiden teksteissä käsitellään Jumalan lupausta maailmaan tulevasta kirkkaudesta. On joulu, valontuojan syntymäjuhla. Kaikkein kirkkain valon juhla on kuitenkin pääsiäinen. Valo, joka näytti hiipuneen ja sammuneen ristillä, osoittautuikin kuolemaa voimakkaammaksi. Yllä olevassa pääsiäisvirressä virsirunoilija Leonard Typpö vertaa Jeesusta osuvasti aurinkoon. Aurinko on elämän lähde. Ilman sen loistetta elämää ei enää olisi. Jokainen yö, jokainen auringonlasku on kuin pieni kuolema. Linnut vaikenevat ja kukat vetävät terälehtensä kiinni. Vastaavasti jokainen aamu on kuin pieni ylösnousemus. Koko maailma herää auringon ensi säteisiin. Pääsiäinen sijoittuu ajallisesti siihen kohtaan vuodesta, jolloin kesä on jo saanut niskalenkin talvesta. Myös tässä pääsiäisvirressä Kristus-aurinko tuo mukanaan kesän. Kylmä talvi pois on mennyt, myrskysää on lakannut, lumipilvet hajotetut, kylmä sumu selvinnyt. Lehti puhkeaa jo puihin, valkoruusut aukeilee. Lounatuuli hiljaisena Eedomista puhaltaa. Vuonna 2012 tällainen värssy on meille vain mukavaa kesän fiilistelyä, siinä missä Suvivirsikin. Kesä yhdistyy mielissämme lomaan, ruskettumiseen, grillikauteen, sukuloimiseen. Meille leipä tulee viljapellon sijaan kaupan hyllyltä ja marjoja poimitaan niiden terveysvaikutusten takia eikä siksi, että muuta syötävää ei ole. Toisin oli silloin, kun nämä virret syntyivät. Kun ankaran talven jälkeen kesä ei tullutkaan. Kun halla ja sateet tuhosivat sadon. Suvivirsi sävellettiin heti 1600-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen, jolloin nälkä ja kulkutaudit olivat tappaneet jopa kolmanneksen väestöstä. Pääsiäisvirren kirjoittanut Leonard Typpö syntyi puolestaan 1800-luvun suurten nälkävuosien aikaan. Hänen lapsuuttaan varjostivat kertomukset siitä, kuinka sukulaiset ja kylänmiehet kuolivat nälkään, kun kesää ei tullutkaan. Kun tällaisten vuosien jälkeen vihdoin saapui oikea kevät ja lauha sää, yhtyivät ihmiset sydämensä pohjasta kiitokseen Jumalalle, jonka hyvyydestä armas aika ja suvi suloinen konkreettisesti muistuttivat. Kristus, Aurinko, on voittanut kuoleman ja pimeyden vallan ja tuo meille uuden kevään, niin konkreettisesti kuin kuvaannollisestikin. Kesälinnut taivaan alla iloisina lentävät. Sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset. Elämä ja autuus loistaa Herran seurakunnassa. Aurinko on ristin päällä valkea ja punainen. (Virsi 105) Päivi Vähäkangas

5 Kirkollinen ABC-kiria eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin erityissanastoa esittelevää sarjaa. Kaksikielisyys. Ulkosuomalaispappien toimittamat kirkolliset toimitukset ovat hyvin usein kaksikielisiä. Kuinka paljon mitäkin kieltä käytetään, sovitaan aina tilanteen mukaan. Virret saatetaan laulaa vuorosäkeistöin eri kielillä, jotkut rukouksista ja raamatunteksteistä luetaan suomeksi, toiset saksaksi, uskontunnuksen ja Isä meidän -rukouksen lukee jokainen omalla äidinkielellään yhtä aikaa muiden kanssa. Kaikkea ei tarvitse orjallisesti kääntää, onhan suuri osa kasuaalien sisällöstä symbolista ja ymmärrettävissä ilman sanojakin esimerkkinä vaikkapa kätten päällepano siunaamisen merkkinä. Kasuaali. Sana kuuluu teologien mielellään käyttämään ammattisanastoon ja tulee latinankielisestä tapahtumaa merkitsevästä sanasta. Kasuaaleilla tai kasuaalitoimituksilla tarkoitetaan papin tehtäviin kuuluvia kirkollisia toimituksia siis kastetta, konfirmaatiota, avioliittoon vihkimistä tai siunaamista sekä hautaan siunaamista. Muut kirkolliset toimitukset ovat joko piispan erityisiä tehtäviä, kuten papiksi vihkiminen, tai sitten ne ovat kenen tahansa seurakuntalaisen, seurakunnan työntekijän tai papin johdettavia rukoushetkiä. Kirkkoherranvirasto. Saksassa tämä seurakunnan hallinnollisen elämän keskus tunnetaan muun muassa nimillä Pfarramt tai Pfarrbüro. Kirkkoherranvirasto on oikea osoite muun muassa haettaessa kirkollisia toimituksia varten tarvittavia asiakirjoja. Kirkkoherranviraston rekistereissä on kaikki tärkeät tiedot kirkon jäsenen kristillisestä elämästä, kuten esimerkiksi kasteesta, rippikoulun käymisestä ja konfirmoiduksi tulemisesta. Kirkollisten toimitusten kirja. Pappien ja kaikkien Mikä on dimissoriale? Mitä teen, kun toivoisin seurakuntalaistenkin työ- lapselleni saksalaissuomalaista kastejuhlaa? väline. Kirjasta löytyvät eri Mistä saan virkatodistuksen? elämänvaiheisiin ja juhlatilanteisiin tarkoitettujen kasuaalitoimitusten, vihkimisten ja siunaamisten sekä rukoushetkien kaavat. Kirjaan on hyvä perehtyä esimerkiksi kastejuhlaan valmistautuessa tai vaikkapa pohtiessa syntymäpäiväjuhlien kulkua. Kirjat ovat helpoiten löydettävissä Suomen kirkon kotisivuilta ( kkh/to/kjm/toim-kirja/). Kodin siunaaminen. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Tätä psalmeista löytyvää kehotusta voi noudattaa hienolla tavalla järjestämällä vaikkapa tupaantuliaisten tai kastejuhlan yhteydessä kodin siunaamisen. Tässä kenen tahansa seurakuntalaisen johdettavissa olevassa rukoushetkessä pyydetään Jumalan siunausta kodille, kaikille siinä asuville ja siellä vieraileville (evl.fi/kodinsiunaaminen). Eräänlainen kodin siunaaminen on myös tiernapoikien (Sternsänger) toivottama siunaus, josta merkiksi piirretään oven yläkamanaan 20+C+M+B+12. Vuosiluvun ympäröimät itämaan tietäjien nimien Caspar, Melchior ja Balthasar alkukirjaimet sisältävät rukouspyynnön: Christus Mansionem Benedicat Kristus, siunaa tämä koti. Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa

6 Vettä lapselle Lapset ovat uteliaita ja kysyvät suoraan. Heillä on oikeus saada vastauksia myös uskonnollisiin kysymyksiin. kuva: KT / Maria Manelius

7 Miten puhua lapselle Jumalasta? Das Kind will alles wissen auch über Gott Juttelin erään kuusivuotiaan kanssa: Millainen Jumala on sinun mielestäsi? Aika vahva ja viisas. Onkos se ikävää, kun Jumalaa ei näy? Ei niin paha, kun mulla oli yksi vaarikin, jota en oo nähny koskaan, kun se muutti taivaaseen ennen kuin mä synnyin. Jumala siis asuu taivaassa? Joo, mutta kerran mä näin sen linnan lentokoneesta. Niinkö? Millainen se oli? No, se kimalteli. Siis se oli siellä pilvien päällä. Sieltäkö Jumala meidät näkee? Ehkä se ei näe ihan kaikkia. Minut se näkee, kun me käydään kirkossa. Lapsen maailma on konkreettinen, selkeä ja ymmärrettävä. Hänen käsityksensä sekä Jumalasta että maailmasta koskee myös häntä itseään. Mielikuvitus tekee vaikeat asiat selitettäviksi aikaisempien kokemusten perusteella, ja ne saavat joko turvallisen tai pelottavan hahmon sen mukaan, mitä on koettu tai miten aikuiset heidän kokemuksensa jakavat. Uskonnolliset asiat eivät ole lapselle yhtään sen vaikeampia kuin muutkaan asiat. He kyllä huomaavat, jos aikuinen häkeltyy heidän kysymyksistään tai alkaa selitellä monimutkaisia vastauksia. Kun lapsi leikkii, silloin aikuisen täytyy olla/leikkiä hänen tasollaan silmän ja korvan korkeudella. Katsekontakti ja kuulevat korvat ovat lapselle tärkeitä turvan tuojia. Jos aikuisella ei ole vastauksia lasten kysymyksiin - ja niin käy usein voidaan yhdessä ihmetellä asioita, joita on vaikea selittää. Pitkät ja monimutkaiset vastaukset väsyttävät lasta ja saattavat aiheuttaa epävarmuutta. Lapsella on oikeus tietoon Aikuinen jäykistyy, kun häneltä kysellään uskonasioista. Niistä on tullut henkilökohtaisia, jakamattomia salaisuuksia. Vai ovatko ne jo niin vieraita, että emme osaa niistä keskustella? Kaikesta saamme nykyään sanoa mielipiteemme ja henkilökohtainen elämä avataan jokaisen tutkittavaksi, mutta uskonasioista emme puhu eikä niistä saisi kysellä. Raamattu, katekismus ja uskonnollinen kirjallisuus ovat vieraita ja siksi meiltä puuttuu elämän eväät, joista voisi jakaa lapselle. Kuitenkin Raamattu kertoo siitä, että lapselle on opetettava uskoa Jumalaan, kerrottava, miten Jumala puuttuu meidän elämäämme, miten Hän auttaa, ohjaa ja rakastaa ihmisiä. Miksi lajittelisin asioita, joita lapseni saa tai ei saa tietää? Jos hänellä on tiedonjano, on minun annettava vettä. Kasteen yhteydessä luetaan aina lasten evankeliumi, jossa Jeesus sanoo: Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkää estäkö heitä. Jos emme kerro lapselle Jumalasta, silloin juuri estämme las- i Nettivinkki Lastenkirkko on seurakuntien yhteinen esi- ja alakouluikäisille lapsille suunnattu virtuaalikirkko. Se on auki joka päivä klo Sivuilla lapsi voi luoda itselleen oman hahmon, tutkia kirkkoa ja sen ympäristöä sekä tutustua kirkkoon liittyviin asioihin. Virtuaalikirkossa voi myös osallistua hartauksiin, leikkihetkiin ja pyhäkouluun. Lastenkirkko edellyttää sisään kirjautumisen. Löydät Lastenkirkon osoitteesta:

8 ta tulemasta Jeesuksen luo, estämme ja suljemme hänet Luojansa luota pois. Kokonainen uskon ja luottamuksen maailma jää hänen ulkopuolelleen. Ei pidä paikkaansa, että lapsi voisi myöhemmin valita, haluaako hän kuulua kirkkoon uskovien yhteisöön vai ei, jos hänellä ei edes ole vaihtoehtoja, mistä valita. Ei Jumalasta kertominen ole lapsen aivopesua. On tärkeää, että kerromme lapselle Jumalasta siten, kuin Raamattu meille kertoo. Ei tarvitse kertoa omia tarinoita, uskomuksia, eikä kaunistella kertomuksia. Riittää, jos lapsi saa kuulla Raamatun tarinoiden kautta, miten Jumala ja ihminen kohtaavat. Siitä hän saa aineistoa muovata oma käsityksensä Jumalasta. Kuva muuttuu elämän myötä, mutta jos ei ole mitään tietoa, silloin ei ole mitään kuvaakaan. Jos jätämme lapsen uskon ulkopuolelle, silloin olemme vanhempina tehneet myös valinnan hänen puolestaan. Tieto ei ole pahasta, ja jokainen lapsi haluaa keskustella myös asioista, jotka tuntuvat olevan järjen ulkopuolella. Juuri sellaiset asiat ovat mielenkiintoisia, mutta jos aikuinen ei suostu keskusteluun tai sulkee lapsenkin suun, silloin lapsi jää asioidensa ja kysymystensä kanssa yksin. Ole rohkeasti aikuinen ja kestä lapsen kysymykset ja uteliaisuus! Lapsen kysymykset voivat olla ponnahduslauta omillekin uskon kysymyksille. Helena Eckhoff Das Kind hat ein Recht auf Wissen Die Welt eines Kindes ist konkret und verständlich. Durch Phantasie und aufgrund früherer Erlebnisse werden neue Informationen eingeordnet. Sie geben Sicherheit oder machen unsicher, je nachdem, welche Erfahrungen das Kind gemacht und welche Unterstützung es von Erwachsenen erhalten hat. Religiöse Fragen sind für das Kind nicht schwieriger als andere Fragen. Für viele Erwachsene sind sie jedoch zu persönlichen Geheimnissen geworden, über die man nicht spricht. Ein Kind hat aber das Recht, Informationen zu bekommen, nach denen es dürstet auch über religiöse Fragen, Gott und die Bibel. Gerade wenn wir dem Kind die Freiheit geben wollen, später selbst über die Zugehörigkeit zu einer Kirche entscheiden zu können, müssen wir ihm Informationen liefern. Sonst hat das Kind keine Alternativen, um sich zu entscheiden. Wenn wir dem Kind nichts über Gott erzählen, haben wir bereits eine Entscheidung für es getroffen. Es ist wichtig, von Gott so zu erzählen, wie die Bibel es tut, ohne eigene Geschichten dazu zu erfinden oder die biblischen Geschichten zu verschönern. Durch die Geschichten der Bibel bekommt das Kind eine Vorstellung davon, wie Gott und Mensch sich begegnen. Diese Vorstellung ändert sich naturgemäß im Laufe des Lebens. Wichtig ist aber, dass das Kind überhaupt Wissen hat, das ihm ermöglicht, sich eine eigene Meinung zu bilden. Und dass es mit seinen Fragen ernst genommen wird, auch solchen, die rational nicht aufzulösen sind. Einem Kind muss man auf Augenhöhe begegnen, beim Spielen und im Gespräch. Der Erwachsene muss Sicherheit vermitteln, braucht aber nicht eine Antwort auf alle Fragen zu haben. Es ist erlaubt, sich zusammen mit dem Kind zu wundern und manchmal entdeckt man dabei auch als Erwachsener neue Welten! Deutsche Zusammenfassung: Ritva Prinz

9 Kun omat sanat eivät riitä Rukousvinkkejä Illalla Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo. Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo. Ota hellään huomahasi vanhempani rakkahat, koti kallis, siskot, veikot, jotka kanssain kasvavat. Suo mun päivän puuhissani sinun kanssas kulkea. Sua muistain iltasella silmät kiinni sulkea. Tule Jeesus lapses luo, armos siunaukses suo. Tue pientä horjuvaa. Johda tietä oikeaa. Aamen Aamulla ja päivän mittaan Jeesus, yöllä varjelit, vaan nyt päättyi uni. Siunaa koulumatkani ja muutkin puuhailuni. Aamen. Nyt silmäin alla Jeesuksen olemme tulleet yhtehen. Sä, Herra, kaikki ravitset, siis siunaa pöydän antimet. Aamen. kuva: KT / Maria Manelius Rukous lapsen puolesta Jumala, minun käteni eivät yllä suojelemaan lastani hänen matkoillaan. Kristus, kulje sinä lapseni kanssa juuri nyt. Anna rukousteni saavuttaa hänet ja siunata sinun läsnäolollasi. Anna hänelle rohkeutta valloittaa maailmaa ja voimaa irottautua kodin turvasta. Anna samalla harkintaa ja viisautta ottaa vastuuta itsestä ja toisista ihmisistä. Jätän oman pelkoni ja ahdistukseni sinulle uskoen, että sinä olet minun ja lapseni turva ja apu. Aamen. Lähde: > rukouksia Näiltä sivuilta löydät muitakin vanhoja ja uusia rukouksia

10 Was ist eine Kinderbibel Was ist eine gute Kinderbibel? Um mich der Frage anzunähern, was eine Kinderbibel oder gar eine gute Kinderbibel sei, habe ich mich zunächst gefragt, seit wann es denn so etwas wie Kinderbibeln gibt. Viele kennen noch die bekanntesten Kinderbibeln des 20. Jahrhunderts: die von Jörg Erb mit Bildern von Paula Jordan, von der seit 1941 mit 60 Auflagen über 1,6 Millionen Exemplare verkauft wurden, sowie die des Holländer Pädagogen Anne de Vries, die erstmals 1948 erschien und von der insgesamt über 1,5 Millionen deutschsprachige Exemplare verkauft worden sind. Bild und Text erzählen Doch die Wurzeln der Kinderbibel reichen weit hinter das 20. Jahrhundert zurück, mindestens in die Reformationszeit veröffentliche Martin Luther das Passional, das 50 biblische Bilder mit kurzen Texten enthält. Im Vorwort wird das pädagogische Konzept erläutert: Vor allem die Bilder seien wichtig um der Kinder und Einfältigen willen, welche durch Bildnis und Gleichnis besser bewegt werden, die göttlichen Geschichten zu behalten als durch bloße Worte oder Lehre. Dabei ist es bis heute geblieben. Der Text und die Bilder unterstützen sich gegenseitig bei der Vermittlung der biblischen Botschaft. Sie bilden eine Einheit, die dem Kind hilft, über die Geschichten, über Gott und über seine eigene Beziehung zu Gott nachzudenken. Die Entscheidung, die alle Kinderbibelautoren und illustratoren treffen müssen, ist die, ob sie grundsätzlich eher das Kind an die Hand nehmen und es in die Welt der Bibel hinbewegen oder ob sie eher die Welt der Bibel zum heutigen Kind bewegen. Im ersten Falle liegt die Gefahr darin, dass die Texte schwer verständlich und fremd bleiben, im zweiten daran, dass nicht mehr erkennbar ist, dass Menschen zur biblischen Zeit anders und in einer anderen Vorstellungswelt gelebt haben als wir heute und dass die biblische Botschaft schnell ihre Vielschichtigkeit verliert. Die Kunst besteht darin, die Balance zu finden dem heutigen Kind zu helfen, mit der Fremdheit der Bibel vertraut zu werden. Ob dies tatsächlich gelingt, sollte ein kritischer Käufer einer Kinderbibel überprüfen. Hilfreiche Kriterien bei der Suche nach einer guten Kinderbibel Es gibt weit über 600 deutschsprachige Kinderbibeln, von denen ca. 250 zurzeit neu oder antiquarisch leicht zugänglich sind. Wie soll man sich da noch orientieren können woran erkennt man eine gute Kinderbibel? Hilfreich sind häufig Vor- oder Nachworte, in denen die Autoren Rechenschaft z.b. über die Textauswahl oder über ihre Ziele ablegen. Doch diese gibt es leider sehr selten. Ein Blick in das Inhaltsverzeichnis verrät viel über die Gewichtung Altes/Neues Testament sowie über den Stil der Kinderbibel durch die Überschriften, die den Geschichten gegeben sind. Darüber hinaus kann man leicht überprüfen, ob sogenannte schwierige oder dunkle Geschichten aufgenommen wurden Kain und Abel, Hiob, Jesus in Gethsemane Liest man dann einige Zeilen hier und da, erkennt man, wie mit sogenannten schwierigen Begriffen umgegangen wird. Kommen Begriffe, die aus unserer Alltagssprache oft verschwunden sind, noch vor Sünde, Gnade, Arche u.ä.? Hilfreich ist es, wenn sie nicht vermieden aber im Satzzusammenhang erläutert werden. Eine andere Frage ist es, ob die Kinderbibelautoren mehr wissen als die biblischen Autoren

11 z.b. über die Beweggründe Gottes bei der Sintflut oder bei der Geschichte von Kain und Abel. Die Bilder einer Kinderbibel vermitteln vieles, was nicht in Worte gefasst werden kann über Sitten und Traditionen, über Bauweise oder Kleidung der Menschen, über die Landschaft, in der die biblischen Geschichten sich ereignet haben, über das Menschen-, Jesus- und Gottesbild. Sind alle Menschen immer fröhlich oder wird auch das Leiden der Menschen oder gar das Leiden Jesu ernstgenommen und dargestellt? Wie wird Jesus als Auferstandener dargestellt? Wenn man dann eine Kinderbibel kaufen möchte, muss man auch noch das Kind berücksichtigen, welches die Kinderbibel bekommen soll: Liest es schon allein, liest es gern oder lässt es sich gern vorlesen, welche Art Bilder schaut es sich gern an, wird mit ihm über die Geschichten gesprochen oder soll es sich allein mit der Kinderbibel beschäftigen Es ist vor allem bei Kinderbibeln für kleine Kinder wichtig, darauf zu achten, dass die Art der Bilder und Geschichtschreibung es dem Kind ermöglicht, sich weiterzuentwickeln und in seinem Glauben zu wachsen. Die Geschichten der Bibel sind vielschichtig und häufig für unterschiedliche Interpretationsmöglichkeiten offen. Sie nehmen menschliches Freud und Leid ernst und lassen es zu, dass sich das Gottesbild entwickeln und der Glaube durch die Lebenserfahrung ändern kann. Kinderbibeln sollten daher nicht zu viel erklären und erläutern oder jegliches Leid und Bosheit verschweigen, sondern dem Kind helfen, auf seiner Entwicklungsstufe zu glauben und zu wachsen. Wer sich mehr mit dem Thema beschäftigen möchte, dem sei das Buch von Michael Landgraf, Kinderbibel damals heute morgen. Zeitreise, Orientierungshilfe und Kreativimpulse (Neustadt 2009), wärmstens empfohlen. Und wer großes Interesse hat und eine Gruppe von mindestens sechs Personen zusammenbekommt, kann gern ein Seminar zum Thema Alte Worte für junge Ohren Eine Begegnung mit Kinderbibeln bei mir buchen selbstverständlich auch auf Finnisch. Päivi Lukkari Einige empfehlenswerte Kinderbibeln Für Kindergartenalter: Thomas Erne / Ulises Wensell, Die große Ravensburger Kinderbibel, Ravensburg 2002 Tanja Jeschke / Marijke ten Cate, Die Bibel für Kinder, Stuttgart 2008 Karin Jeromin / Rüdiger Pfeffer, Komm, freu dich mit mir, Stuttgart 2000 Mathias Jeschke / Rüdiger Pfeffer, Komm, lass uns feiern, Stuttgart 2006 Für Grundschulalter: Christiane Herrlinger / Dieter Konsek, Unter Gottes weitem Himmel, Stuttgart 2003 Michael Landgraf, Die Bibel elementar, 2010 Martina Merckel-Braun / Judith Arndt, Elberfelder Kinderbibel, Wuppertal / Dillenburg 2006 Für Kinder und Jugendliche ab ca. 12 Jahren: Diana Klöpper / Kerstin Schiffner, Gütersloher Erzählbibel, Gütersloh 2004 Klaus Knoke / Esben Hanefelt Kristensen, Die Bibel, Stuttgart 2001 Werner Laubi / Annegret Fuchshuber, Kinderbibel, Lahr

12 Raamattuja lapsille Suomeksi on tarjolla hyvin monia erilaisia lapsille suunnattuja versioita Raamatusta. Suurin osa on käännöksiä, mutta mahtuupa joukkoon joku aidosti suomalainenkin versio. Esittelen tässä muutamia, eri-ikäisille suunnattuja kirjoja. Pikku Piplia, Suomen Pipliaseura Pienille lapsille suunnattu englannista suomeksi käännetty lastenraamattu on kauniisti kuvitettu, suuritekstinen ja selkeä kirja, joka sopii niin perheen pienimpien kanssa yhdessä luettavaksi kuin lapsen itsensä katseltavaksikin. Lyhyet kertomukset tiivistävät hienosti eri puolilta Raamattua tuttuja elementtejä, joita värikkäät, suuret kuvat täydentävät. Kirja sisältää parikymmentä keskeisintä Raamatun kertomusta. Leikki-ikäisen ensimmäiseksi omaksi Raamatuksikin sopiva kirja on vaikkapa kaunis lahja kummilapselle. Lasten Piplia rakkaimmat raamatunkertomukset, Kustannus Oy Arkki Tämän 30 raamatunkertomusta sisältävän kirjan vahvuus on maalauksellisen kauniissa kuvituksessa. Tiiviisti kerrotut, pelkistetyt kertomukset ovat Raamatulle uskollisia ja samalla mukavan sujuvasti kirjoitettuja. Nimensä mukaisesti kirja sisältää irrallisia kertomuksia Raamatusta, mikä tekee Raamatun kokonaisuuden hahmottamisen vaikeaksi. Kauniin kuvituksensa vuoksi kirja on oivallinen lahja, mutta ei oikein toimi lapsen ainoana Raamattuna. Alkuperäisteos on englanninkielinen. Suomen lasten Raamattu, Otava Jaakko Heinimäen kirjoittama laaja kokonaisuus tarjoaa erinomaisen läpileikkauksen Raamatun kertomuksista, jotka on loistavasti sidottu kiinni toisiinsa. Cristel Rönnsin humoristisiin kuviin on piilotettu nykypäivän ilmiöitä. Mooseksella on jalassaan crocsit, Delila näpyttelee kännykkää Simsonin pöllyttäessä pitkää tukkaansa hiustenkuivaajalla. Heinimäen teksti on hyvää kerronnallista kieltä, jota on ilo lukea aikuisenkin. Suomen lasten Raamattu on kodin aarre, jonka ei tarvitse jäädä pölyttymään kirjahyllyyn. Kohderyhmänä kirjalla ovat lähinnä hiukan isommat kouluikäiset lapset ja nuoret. Kirjan alussa oleva, lähes artikkelinomainen esipuhe Raamatun merkityksestä innostaa tutustuttamaan lapsia ja nuoria Raamatun kertomuksiin. Lapsen Raamattu, Lasten keskus Alun perin ruotsalalainen lastenraamattujen klassikko julkaistiin ensimmäisen kerran suomessa v Nyt jo rippikouluikään ehtinyt kirja on uhmannut aikaa ansiokkaasti. Kirjasta löytyvät kaikki Raamatun peruskertomukset lempeästi kuvitettuina. Kertomukset sisältävät mukavalla tavalla paljon tiedollisia aineksia. Teksti on sujuvaa, mikä takaa mukavan lukukokemuksen pienille koululaisille itselleen tai vaikkapa yhteisiin iltahetkiin aikuisen kanssa. Joka päivän Kuvaraamattu, Lasten keskus Kouluikäisille sopiva Raamattu sisältää 365 kertomusta, yhden jokaiselle päivälle. Lyhyehköt tarinat sopivat lapsen itse luettaviksi, mutta on niitä mukava tutkia yhdessä aikuisen kanssakin. Kaunis kuvitus luo kirjalle viimeistellyn olemuksen. Kertomusten sivuun liitetyt tekstipoiminnot ovat suoraan Raamatusta ja sisältävät viitteet,

13 mistä kyseiset kohdat löytyvät. Kirjan loppuun on koottu aakkostettu tietokirjamainen osuus Raamatun ajan ihmisten elämästä ja elinpiiriin liittyvistä asioista. Laaja kirja on melkein kuin oikea Raamattu, niin monia kertomuksia se pitää sisällään. Kirja on käännetty englanninkielisestä teoksesta The Everyday Bible. Manga-Raamattu, Kustannusarkki Sarjakuvaromaanin muotoon kirjoitettu ja piirretty kertomus maalaa lukijan silmien eteen Raamatusta tuttuja kertomuksia. Manga-Raamattu viehättää erilaisuudellaan ja imaisee nopealukuisena mukaansa tuttuihin seikkailuihin. Sarjakuvien lomassa vinkataan lukemaan lisää Raamattuun viittaavien jaemerkintöjen kautta. Sarjakuvatoteutus uppoaa erityisen hyvin rippikouluikää lähestyviin nuoriin, myös poikiin. Kirjan alkuperäiskieli on englanti. Satu Reinikainen kuva: KT / Markku Pihlaja Satu Reinikainen on lapsityönohjaaja ja lastenkirjailija, joka työskentelee Nokian seurakunnassa. Satu on kirjoittanut lastenkirjoja ja avustanut monia lehtiä kuvin ja tekstein. Hän on kirjoittanut mm. jatkokertomuksen Lasten Pyhäkoululehteen v. 2010, pitänyt pitkään lasten palstaa Elämään -lehdessä ja Rengas - lehdessä v

14 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 25 /yö, booking@finnlandzentrum.de, Etsimme kotiapulaista Hampurin lähiseudulle. Suomalais/saksalainen perhe (3 lasta - vain 2 asuu enää kotona) etsii kotiapulaista Großhansdorfiin. Jos olet kiinnostunut ja sinulla on oma auto käytettävissä ja olet eläinrakas, niin olethan meihin pikaisesti yhteydessä. Työaika n tuntia viikossa Suomi Shop - Suomi Travel Frankfurt Mörfelder Landstrasse 19, Frankfurt-Sachsenhausen Südbahnhof 150 m 3 asiakasparkkipaikkaa Tel , info@suomitravel.de * Matkapaketit, lento-, laivaliput: * Elintarvikkeet, lahjat, Suomi-tuotteet: GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Asunnon tarve 5 kk:ksi Bad Camberg/Waldems/ymp. Miehen työ tuo meidät Hesseniin Haluamme vuokrata kalustetun talon/asunnon, 5-henk. perheellemme. Mukanamme tulee myös kaksi koiraa. outi.hyytinen@elisanet.fi katso myös: Ausbildung zur/zum Steuerfachangestellten haemme Taunuksella olevaan toimistoomme elokuusta 2012 alkaen verotuksesta kiinnostunutta nuorta tai myös vähän vanhempaa oppisopimuskoulutettavaa. Perusedellytyksenä saksan kielen taito ja toisen asteen koulutus. Koulutuksen sisällöstä lisää täältä: Steuerfachangestellte_r Hakemukset CV:n ja todistusten kera mielellään sähköpostitse: info@tifcon.de Lisätietoja antaa: Sari Trosien Tel Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./tel

15 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Hebamme.Taina@web.de, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. elinao@aol.com FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax ritvaschroeder@gmx.de Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel , Mobil eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax

16 Tasa-arvoinen Suomi? kuva: Samantha Dietmar, LALU CREATION Työskennellessäni Münsterin yliopistolla 2004 kävin silloisen esimieheni kanssa työmatkalla Tukholman Karolinska Institutetissa. Yllätyin ruotsalaisessa korkeakoulussa siitä, että ensinnäkin melkein kaikki palaveripöydässä istuvat ruotsalaiset vastuuhenkilöt olivat naisia, joista sitä paitsi suuri osa oli enemmänkin minun kuin esimieheni ikäisiä. Toiseksi minulle jäi se muistikuva, että noin joka toinen näistä keskitason johtajista oli raskaana. Huomasin olevani kymmenen Saksassa asutun vuoden jälkeen yllättävän hämääntynyt asiasta. Kun yksi harvoista huoneessa olleista miehistä viittasi erään naisjohtajan tulevaan äitiyslomaan ja siihen, milloin tämä taas palaisi töihin, naisjohtaja huomautti, että ellen sitten heti perään tule uudelleen raskaaksi. Tämänkaltaiseen naiseuden ja johtajuuden yhdistämisen itsestäänselvyyteen en ole usein törmännyt Suomessa. Mutta eroja on myös Suomen ja Saksan välillä. Saksassa alueiden erilaisuus korostuu eritoten juuri tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä. Entisen Itä-Saksan alueella on paljon lasten päiväkotipaikkoja, kun taas esimerkiksi joillain Nordrhein-Westfalenin katolis-konservatiivisilla alueilla suomalainen nainen tuntee matkustaneensa aikakoneella keskiajalle. Kuitenkin melkein kaikkialla Saksassa Suomea tarkastellaan tasa-arvon ja edistyksellisyyden edelläkävijänä. Myytti tai ei, mutta joitakin kuin kiveen hakattuja tasa-arvon periaatteita Suomessa on. Suomen historia ja vanhat tavat ovat muokanneet vahvasti nykyistä suomalaisen naisen yhteiskunnallista roolia. Naiset ovat Suomessa perinteisesti osallistuneet työhön miesten rinnalla. Pienet maatilat vaativat täyttä työpanosta sekä miehiltä että naisilta, ja elinkeinorakenteen myöhemmin muuttuessa naiset työskentelivät laajasti sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Myös suomalaisissa kaupungeissa nainen ja mies ovat aina työskennelleet kodin ulkopuolella. Pitkään on korostettu, että perheen hoivaamisen, ansiotyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulee kuulua samoin perustein naisille ja miehille luvun uudistusvaatimukset sekä sosiaaliturvan ja -palveluiden rakenteellinen kehitys vetosivat sekä naisiin että miehiin. Suomalaiset miehet ja naiset saivat yhtä aikaa täydet poliittiset oikeudet vuonna Suomen naiset saivat näin äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja kolmansina maailmassa. Samalla Suomen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot. Vuonna 1907 ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan valittiin 19 naista ja 181 miestä luvulla eduskunnassa oli yli 30 prosenttia naisia, vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaista 39 prosenttia oli naisia. Ministereinä naisia on ollut viime hallituksissa noin 40 prosenttia. Ensimmäinen naispääministeri nimitettiin virkaansa 2003 ja Suomen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen, oli virassa kaksi kautta vuodesta 2000 vuoteen Naisten osallistuminen politiikkaan on vaikuttanut myös poliittisten päätösten sisältöön. Naiset ovat vahvistaneet muun muassa sosiaalipolitiikan merkitystä, painottaneet naisten oikeuksia

17 sekä lähteneet parantamaan turvattomien lasten ja naisten asemaa. Näihin poliittisiin päätöksiin perustuu pitkälti myös suomalainen hyvinvointivaltio ja Suomen tasa-arvoinen yhteiskunta. Suomen työvoima on jakaantunut lähes tasan naisiin ja miehiin, ja naisten korkea työllisyys on verrattain hyvin pystytty yhdistämään suhteellisen korkeaan syntyvyyteen. Myös pienten lasten äideillä on mahdollisuus työskennellä kodin ulkopuolella, ja lasten päivähoito ja perhevapaat tukevat molempien tai ainoan vanhemman työssäkäyntiä. Äiti voi hoitaa lastaan kotona kolme vuotta menettämättä työpaikkaansa. Sekä naiset että miehet tekevät useimmiten kokopäivätyötä, Saksassa yleistä osa-aikatyötä ei Suomessa juurikaan käytetä lastenhoidon ja työn yhteensovittamiseksi. Naisten työllisyysaste (15 64 v) on tällä hetkellä noin 67 prosenttia ja miesten 70 prosenttia. Tästä huolimatta myös Suomen tasa-arvoasioissa on vielä paljon tehtävää. Varsinkin palkkauksen eroavuudet ovat edelleen suuri ongelma. Vaikka samapalkkaisuuden periaate on todettu sekä Suomen perustuslaissa että tasa-arvolaissa, vastaa suomalaisen miehen euro edelleen suomalaisen naisen 80 senttiä. Naisten aloilla ja ammateissa maksetaan vielä tänä päivänäkin matalampia palkkoja kuin miesten aloilla ja ammateissa. Tämä ei kerro ainoastaan ammattien yhteiskunnallisen arvostuksen eroavuudesta, vaan myös päättäjien arvomaailmasta. Viimeaikoina syntyneet miesliikkeet ovat yhdistäneet voimansa ajamaan myös miehen etuja. Avioeroissa naisilla on ollut perinteisesti lasten huoltajuuteen oikeus puolellaan. Nyt isät ovat ryhtyneet vaatimaan itselleen aktiivisempaa roolia lastensa elämässä myös eron jälkeen. Tasa-arvoon liittyvät eroavaisuudet näkyvät loppujen lopuksi yleensä hyvin pienissä arjen asioissa. Ero suomalaisen ja saksalaisen yhteiskunnan tasa-arvossa vaikuttaa lähinnä olevan se, että Suomessa tasa-arvo on kansaan sisäänrakennettua. Vaikkapa työyhteyksissä huomaa usein, että Suomessa kuunnellaan sisältöä, Saksassa katsotaan ihmistä. Suomessa omia perheeseen liittyviä ratkaisujaan joutuu selittelemään vähemmän. Mutta mitä työssäkäyvä pienen lapsen äiti joutuu Saksassa selittelemään, ei kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, mitä kotiin jäävä isä saa Saksassa kuulla. Tasa-arvoasiat ovatkin loppujen lopuksi ehkä enemmän asennekuin järjestelmäkysymyksiä, perinteet ja tottumukset määrittävät tasa-arvoa enemmän kuin instituutiot ja rakenteet. Nykyiset yhteiskunnalliset haasteet pakottavat myös Suomen hallituksen lisäämään naisten ja miesten työllisyyttä ja pidentämään yleisesti työssäoloaikaa. Tämä edellyttää entistä parempaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja vahvempaa yhteiskunnallista ja sosiaalista tasaarvoa eikä ainoastaan miesten ja naisten välillä, vaan ihmisten välillä. Anna-Maija Mertens Anna-Maija Mertens on toiminut Suomen-Saksan-instituutin johtajana vuodesta 2010 alkaen. kuva: Nadezhda Bolotina - Fotolia

18 Finnland das Land der Gleichberechtigung? Foto: Nadezhda Bolotina - Fotolia Fast überall in Deutschland hat Finnland den Ruf, ein Vorreiter der Gleichberechtigung zu sein. Dort bildete sich in früheren Zeiten nicht in gleichem Maße wie in Deutschland eine bürgerliche Mittelschicht heraus, in der die Frau am Arbeitsleben nur in relativ geringem Maße beteiligt war. Stattdessen mussten sich im Agrarland Finnland auf den meist kleinen Bauernhöfen Frauen genauso wie Männer voll einbringen. Auch später beteiligten sich die finnischen Frauen in der Industrie und im Dienstleistungsgewerbe weitgehend am Arbeitsleben. Diese Hintergründe prägen das Frauenbild in der finnischen Gesellschaft bis heute. Beide Geschlechter beförderten die Reformforderungen in den 1960er Jahren und die Entwicklung der sozialen Leistungen und Strukturen. Schon lange wird betont, dass die Verantwortung für Familie, Berufstätigkeit und gesellschaftliche Einflussnahme gleichermaßen Aufgabe von Frauen und Männern ist. In Finnland bekamen Frauen und Männer die vollen politischen Rechte zur gleichen Zeit waren die finnischen Frauen die ersten in Europa und die dritten in der Welt, die das Wahlrecht bekamen. Das 1907 gewählte erste finnische Parlament bestand aus 19 Frauen weltweit die ersten weiblichen Parlamentarier und 181 Männern. Von den Kandidaten bei den Parlamentswahlen 2011 waren 39 % Frauen. In den letzten Regierungen besetzten Frauen ca. 40 % der Ministerposten bekam Finnland die erste Premierministerin und von 2000 bis 2012 wurde das Land von einer Präsidentin regiert. Inhaltlich haben die Frauen vor allem in der Sozialpolitik und für die Rechte von Frauen und Kindern Einfluss genommen und so weitgehend den Grundstein für den Wohlstand und die Gleichberechtigung in der finnischen Gesellschaft gelegt. Die arbeitende Bevölkerung teilt sich in Finnland fast zu gleichen Teilen in Frauen und Männer. Sowohl Frauen als auch Männer arbeiten meist Vollzeit. Die Berufstätigkeit von Eltern von kleinen Kindern wird durch Kindertagespflege und Familienzeiten mit Kündigungsschutz ermöglicht. Und doch gibt es auch Fragen, die noch gelöst werden müssen. Frauen verdienen trotz gesetzlicher Gleichstellung immer noch weniger als Männer und in Branchen, in denen traditionell viele Frauen arbeiten, ist das Lohnniveau niedriger. Aber auch die Männer sehen in der letzten Zeit ihre Rechte bedroht, besonders bei Fragen der Erziehungsberechtigung in Scheidungsfällen. In Finnland scheint die Gleichberechtigung in den Köpfen der Menschen selbstverständlicher zu sein. In Deutschland muss sich eine berufstätige Mutter von kleinen Kindern immer noch oft rechtfertigen und erst recht der Vater, der zu Hause bleibt! Die jetzigen gesellschaftlichen Herausforderungen in der Arbeits- und Sozialpolitik machen auch in Finnland eine steigende Gleichberechtigung notwendig nicht nur zwischen Frauen und Männern, sondern zwischen Menschen überhaupt. Die Verfasserin Dr. Anna-Maija Mertens leitet seit 2010 das Finnland-Institut in Deutschland. Deutsche Zusammenfassung: Marion Holtkamp und Ritva Prinz i INFO: Finnland-Institut in Deutschland Georgenstr. 24, 1. OG, Berlin Tel , info@finstitut.de

19 kuva: Maarit Mustonen/World Design Capital Helsinki 2012 Design osana jokapäiväistä elämää Tämän vuoden World Design Capital (Maailman muotoilupääkaupunki) löytyy Suomesta! Helsingin, Espoon, Kauniaisen, Vantaan ja Lahden yhteinen designvuosi alkoi vuoden vaihtuessa näyttävästi Senaatintorilla ja on nyt kevään lähestyessä jo hyvässä vauhdissa. Suomalainen design tunnetaan maailmalla etenkin käytännönläheisyydestään. Voisikin olettaa, että designvuoden ohjelman rungon muodostaisivat vanhat tuttumme, kuten suomalainen lasimuotoilu ja arkkitehtuuri. WDC tarjoaa kuitenkin enemmän. Ydinajatuksena on järjestäjien mukaan herättää keskustelua siitä, miten muotoilu voisi tehdä elämästä parempaa, sujuvampaa ja toimivampaa. Tavoitteenamme on yksinkertaisesti parempi kaupunki. Yritämme innostaa ihmisiä erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja projektien avulla. Hankkeessa on mukana paljon erikokoisia ja -näköisiä toimijoita, tiivistää designpääkaupunkijohtaja Pekka Timonen. Designin vietäväksi voi Suomessa antautua vaikka vuoden 2012 jokaisena päivänä. Tapahtumien kirjo vaihtelee lyhyistä tempauksista pidempiaikaisiin projekteihin. Hyvä esimerkki tällaisesta koko vuoden kestävästä on kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä, moderni kaupunkiviljelyn keidas, joka tarjoaa puitteet paitsi viljelylle, myös talkoille, työpajoille ja kulttuuritapahtumille. Lisää Kääntöpöydästä ja designpääkaupungin muista hankkeista: Ajankohtaista kulttuurikalenterista Näyttely kestävästä rakentamisesta Suomessa: HOLZ. Nachhaltiges Bauen in Finnland. Handwerkskammer, Lüneburg Lasitaiteilijoiden Jukka Isotalon ja Jan Torstenssonin näyttely Recycling-Design in Finnland. Museum Kunstpalast, Düsseldorf Peter von Baghin elokuva Helsinki, Forever. Suomi-instituutti, Berliini Kenneth Kvarnströmin yhdessä Helsinki Dance Companyn ja NorrlandsOperan kanssa toteuttama (play) -tanssiesitys Movimentosfestivaaleilla. KraftWerk, Wolfsburg. Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta

20 Takaisin Suomeen Saksan ulkosuomalaiset Internet-kyselyn ahkerimpia vastaajia Noin 1,3 miljoonasta ulkosuomalaisesta ja siirtolaisuudesta on olemassa suuri määrä tutkimuksia. Tutkimustuloksia on muun muassa koottu Siirtolaisuusinstituutin julkaisemaan teossarjaan Suomalaisen siirtolaisuuden historia 1 6. Sarjan viimeinen osa Suomalaiset Euroopassa (2008) osoittaa, että tutkittu tieto erityisesti Euroopan alueella asuvista Suomen kansalaisista on yllättävän vähäistä. Tätä tutkimuksellista vajetta poistetaan Juuret Suomessa -hankkeessa ( ), jossa selvitetään Euroopan Unionin maissa asuvien suomalaisten ja heidän lastensa Suomi-kuvaa ja paluumuuton edellytyksiä. Kyseessä on jatkohanke Takaisin Suomeen -esiselvitykselle ( ), jonka aikana kerättiin laaja internet-kyselyaineisto Euroopassa asuvilta ulkosuomalaisilta. Keväällä 2013 ilmestyy julkaisu (myös internetversiona), jossa kyselyaineiston pohjalta työstettyjen artikkelien lisäksi eri alojen siirtolaistutkijat kirjoittavat aiheesta. Kyselyyn kohdistunut mielenkiinto ja monet henkilökohtaiset yhteydenotot kertovat tämän tutkimuksen tarpeellisuudesta. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 820. Saksassa asuvat suomalaiset vastasivat kyselyyn aktiivisimmin, sillä heiltä saatiin peräti 195 huolellisesti täytettyä kyselylomaketta. Saksassa syntyneiden ulkosuomalaisten lapsissa oli henkilöitä, joille on tärkeätä välittää oman äitinsä tai isänsä syntymämaan arvoja ja Suomeen liittyviä kokemuksia ja elämyksiä omille lapsilleen. He toivoivat, että myös heidän lapsensa saisivat suomalaisuudesta yhtä arvokkaita kokemuksia, kuin he itse olivat saaneet omilta vanhemmiltaan. Heille oli tärkeää, etteivät suomalaiset juuret kokonaan katkeaisi saksansuomalaisten kolmannessa polvessa. Tästä kertoo vuonna 1964 syntynyt toisen polven ulkosuomalaisnainen: Wir fahren jetzt auch jedes Jahr mit unseren Kindern im Sommerurlaub nach Finnland. Ich habe so viele positive Kindheitserinnerungen und möchte das auch meinen Kinder ermöglichen. Meine Kinder haben finnische Namen, damit das Finnische in unserer Familie nicht verloren geht. Kyselyn lopussa haluttiin tietää vastaajilta, mitä asioita Saksassa asuva ulkosuomalainen todennäköisesti tulisi kaipaamaan Saksasta, jos hän muuttaisi takaisin Suomeen. Tähän kysymykseen tuli runsaasti vastauksia, joissa korostettiin muun muassa Saksan halvempaa hintatasoa, mukavampaa ilmastoa, saksalaisen yhteiskunnan antamaa suurempaa henkilökohtaista vapautta, toimivampaa terveydenhoitojärjestelmää, Saksaan jääviä ystäviä ja sukulaisia, kulttuuritarjontaa, matkustamisen helppoutta ja hauskempaa sosiaalista elämää. Juuret Suomessa -hankkeen toteutus ja siitä julkaistava teos eivät olisi mahdollisia ilman ulkosuomalaisten aktiivisuutta. Lähetämme vielä lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kun julkaisu Juuret Suomessa valmistuu, tiedotamme siitä välittömästi Rengas-lehdessä ja internetissä. Turun yliopisto / Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Hankkeen johtaja: Outi Tuomi-Nikula Kulttuuriperinnön professori (outi.tuomi-nikula@utu.fi) Projektisihteeri: FM Tarja Laine (tarja.laine@utu.fi) Tarja Laine

21 Mölkky - ein lockeres Gartenspiel oder sportlicher Wettbewerb? Foto: Klaudius Stancovici Wenn im Frühjahr die Gartenhäuschen ausgeräumt werden, taucht bei vielen zwischen den ausgepackten Gartenmöbeln auch ein finnisches Wurfspiel namens Mölkky wieder auf. Bei diesem Spiel geht es darum, Holzstäbe geschickt umzukegeln. Klingt lustig, ja... Wenn Sie noch nie etwas von Mölkky gehört haben, macht es nichts. Auch viele Finnen kennen das Spiel nicht! Mölkky hat seinen Ursprung vielleicht in Kyykkä, einem uralten Wurfspiel aus Karelien in Ostfinnland. Es ist aber nicht so schwergewichtig und benötigt mehr Geschicklichkeit als Kraft. Dazu eignet sich dieser Outdoorspaß für alle Altersgruppen von jung bis alt, bietet Geselligkeit - und ein bisschen Glück zum gewinnen nimmt jeder gern mit. Das Spiel wird von der Firma Tuoterengas hergestellt, die in der Region Lahti tätig ist. In dieser Stadt werden auch jährlich die Weltmeisterschaften in Mölkky ausgerichtet. Aber was reizt an diesem Spiel so, dass sogar Wettbewerbe stattfinden? Hochburg Mittelfranken Mölkky spielen hat in Mittelfranken inzwischen tiefe Wurzeln. Seit 2006 werden in der Region Erlangen - Nürnberg regelmäßig Sonntagsspiele durch den Nürnbergin Pölkkyveikot (NPV) organisiert. Der NPV ist ein lockerer Zusammenschluss von Leuten, die gerne sonntags zum Mölkkyspielen kommen. Für die Finninnen und Finnen, die dazu gefunden haben, gibt es auch einen Bezug zur Heimat, denn die Sonntage sind fast immer zweisprachig. DMM 2011 Preisverleihung. In der Mitte die amtierenden offenen Meister Suomi-Finland aus Finnland, auf dem zweiten Platz (links) Born to Mölkk und rechts die Drittplatzierten Holzfäller