Kirjallinen kysymys seksuaalirikollisuudesta Kajaanissa

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kirjallinen kysymys seksuaalirikollisuudesta Kajaanissa 174/00.00/2013 KH 41 (valm. Tuija Aarnio) Kaupunginvaltuutettu Teemu Niva on tehnyt kaupunginhallitukselle kir jal li sen kysymyksen, jossa hän tiedustelee onko kaupunginhallitus tie toi nen Kajaanissa lisääntyneen seksuaalirikollisuuden tilanteesta ja jos on, niin mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä tilan teen kor jaa mi sek si. Nivan kysymyksen liitteenä olevan tilaston mu kaan vuon na 2012 Kajaanissa oli poliisin tietoon tullut 36 sek suaa li ri kos ta paus ta, joista 21 kohdistui lapsiin. Vuodesta 2005 lähtien ta paus ten mää rä on noussut silloisesta alle viidestätoista vaihdellen vuo sit tain suu res ti kin. Kysymys kaupunginhallitukselle, liite 5 Kysyjän esittämät tilastot ja muu yleinen tilastotietous vahvistavat sen, et tä poliisin tutkintaan tulevien ja oikeudessa käsiteltyjen sek suaa li ri kos ten määrä on kasvanut Kajaanissa, Kainuussa ja koko Suomes sa huo mat ta vas ti muutaman viimeisen vuoden aikana. Tilastokeskuksen julkaisemista viranomaisten tietoon tulleiden ri kosten mää räs tä (ennakkotieto vuodelta 2013) poliisin tietoon on tullut Suo mes sa seksuaalirikosta; luku pieneni hieman vuoteen 2012 ver rat tu na. Tapauksista oli raiskauksia. Lasten sek su aali sen hy väk si käyt tö jen lukumäärä on noussut huomattavasti viime vuo si na. Vuonna 2013 tapauksia ilmeni Luku on tilastojen mu kaan kasvanut yli 50 % viidessä vuodessa ja vii si kym men ker taistu nut 1980-lukuun ver rat tu na. Poliiseilla ja tutkijoilla ei ole tarkkaa kä si tys tä siitä, kuinka pal jon on kyse itse tapausmäärien li sään ty mises tä ja kuinka paljon siitä, et tä ilmoitusherkkyys ja -velvollisuus sekä viranomaisten taito havaita täl lai sia epäilyjä ovat parantuneet. Polii sien kirjaamistavoissa on myös eroa vai suuk sia ja yksittäisten, pitkään jatkuneiden rikossarjojen pal jas tu mi set luovat helposti ti las to piikin. Kainuun poliisin tilastotiedot vuodelta 2013 näyttävät lasten sek su aali sen hyväksikäyttötapausten lukumäärän laskeneen vuoden tapauksesta vuonna :ään. poliisilaitos>poliisi tie dottaa>van hem mat tiedotteet> Kainuun poliisilaitoksen ti lasto kat saus 2013

2 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa seksuaalisia tekoja, jot ka kohdistuvat suojaikärajaa nuorempaan lapseen tai nuoreen (alle 16 v / alle 18 v). Se ei ole tunnusmerkistöltään pa kot ta mi seen perus tu va rikos, eikä siten vaihtoehtoinen rikosnimike rais kauk sel le, tör keäl le rais kauk sel le, pakottamiselle sukupuoliyhteyteen tai pa kotta mi sel le sek su aa li seen tekoon. Pakottamis- tai rais kaus ri kok sen tun nus mer kis tön täyttyessä suojaikärajaa nuoremman koh dal la tuomi taan tekijä mo lem mis ta rikoksista. Törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikosnimikkeenä ta pauksis sa, jossa tekijä on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuorem man lapsen kanssa taikka muissa tekotavoissa kohteena on erityi sen haa voit tu vas sa asemassa oleva lapsi, aikuinen käyttää hy väksi ase maan sa ym. Hyväksikäyt tö ei edellytä fyysistä kontaktia lapsen kans sa, vaan voi ta pah tua esimerkiksi katselemalla ja ohjailemalla lasta sek su aa liseen tai te ki jän seksuaalisuutta ruokkivaan toimintaan, myös ilman fyy sis tä läs nä oloa mm. viestintäteknologiaa apuna käyttäen. Lap sen hyö dyn tä mi nen pornografisissa julkaisuissa ja pros ti tuu tios sa ovat myös lapsen sek su aa lis ta hyväksikäyttöä. Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä lapsen sek su aali se na hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksu aa lis ta it se mää rää mis oi keut ta ja jonka osapuolten iässä sekä henki ses sä ja ruu miil li ses sa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Esitetyn rikostilaston mukaan poliisille ilmitulleista tapauksista raiskauk sia ja sukupuoliyhteyteen pakottamisia on noin 10 kpl. Lain säädän nön seksuaalirikosmääritelmän ja em. rikosluvun perusteella on mah dol lis ta tehdä johtopäätös, että suuri osa nykyisin poliisille teh tävis tä ilmoituksista on tyypiltään ns. groomingia, net ti häi rin tää ja seksu aa lis ten ehdotusten tekemistä ilman fyysistä kontaktia. Tilastoista ei ole johdettavissa sel lais ta päätelmää, että ns. kova sek su aa li ri kolli suus on suuresti kas va nut. Kajaanin kaupungin ja sosiaali- ja terveydenhuollon kun ta yh tymän toi minta Soten perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen: " Kainuun sote -kuntayhtymässä ja aikaisemman kuntayhtymän ai kana on jo kehitetty yli työyhteisörajojen ylittyvä prosessi "kiireellinen sek su aa li sen hyväksikäytön tutkimus", jonka on tarkoitus selkeyttää eri so si aa li- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia, tehtäviä ja työn jakoa sek su aa li sen hyväksikäytön tutkimuksissa.

3 Hyväksikäytön epäilyistä tehdään aina ilmoitus lastensuojeluun, minkä jäl keen arvioidaan lastensuojelutarve ja poliisille tehdään asiasta tut kin ta pyyn tö. Lastensuojelulaki muuttui , jonka jälkeen lapseen koh dis tunees ta seksuaalirikoksen epäilystä on pitänyt ilmoittaa suoraan po liisil le ja lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Tämä lakimuutos on osal taan voinut vaikuttaa sekä lastensuojeluilmoitusten lukumäärään et tä seksuaalirikollisuuteen liittyviin tutkintapyyntöihin, joiden pe rusteel la poliisi tutkii mahdollisia rikoksia. Lakimuutos on siis osaltaan voi nut vai kut taa myös seksuaalirikollisuuden lisääntymiseen, kun ilmoi tus vel vol li suus on täsmentynyt." Sivistyspalvelut, sivistysjohtaja Mikko Saari: " Sivistystoimessa ollaan tietoisia rikollisuuden kehityssuunnista lähin nä hy vin voin ti ker to muk sen työstämisen kautta ja nyt kou lu terveys ky se lyn tu los ten kautta. Vuoden 2013 kyselyssä tiedusteltiin ensim mäis tä ker taa ko ongelmaa. Tulokset saatiin joulukuussa Esi mer kik si syk syl lä 2013 hyvinvointikertomuksen laadinnan yh teydes sä käytiin kes kus te lua hyvinvointitietojen käsittelystä poliisin edus ta jan kanssa. Huol ta tässä ovat aiheuttaneet erityisesti vä ki valta- ja päih tei den käyttöön liit ty vä rikollisuus. Kouluilla toimii myös kou lu po lii si, jonka asian tun te mus ta voidaan hyödyntää koulujen se kä myös päi vä ko tien arjessa. Seksuaalirikollisuuden kehityksestä (lapsiin kohdistuva seksuaalinen häi rin tä / väkivalta) ei ole sivistystoimessa saatu täsmällistä tietoa (pl. nyt hyvinvointikertomuksen 2013 tieto) ja sitä on vaikea myös käy tän nön arkityössä havaita. Mutta koulut ja päiväkodit puuttuvat lap sen ja hä nen perheensä toimintaan aina, kun tuen tarvetta il menee esi mer kik si käyttäytymiseen / mielialaan liittyvissä ongelmissa. Puut tu mi sen kyn nys on matala ja perheitten erinäiset ongelmat voivat ilmetä myös las ten kertomina tai lapsessa havaitaan jotain poikkeuk sel lis ta fyysisessä ole muk ses sa (mustelmia, ruhjeita jne). Koulu jen, päiväkotien ja op pi lai tos ten tietoon ei saada lapsiin koh dis tunei den seksuaalirikosten il men ty mis tä (määrää, tapauksia), joten asi aan on tältä osin erittäin vai kea ottaa kantaa. Kouluilla / päi vä kodeil la on kuitenkin olemassa oh jeet sekä säännöllisesti kokoontuva am mat ti tai toi nen, mo niam ma til li nen oppilashuolto ja tällaisiin ta pauksiin voidaan puuttua asian mu kai ses ti, mikäli tarvetta puut tu mi sel le ilmenee. Opetus- ja kas va tus hen ki lös tö on velvollinen te ke mään mm. lastensuojeluilmoituksen, mikäli on epäi ly jä esimerkiksi lap seen kohdistuvasta seksuaalisesta vä ki val las ta. Il moi tus vel vol li suus muuttuu, laajenee, uuden lastensuojelulain myö tä. Kouluterveyskyselyssä on nyt selvitetty eräänä muuttujana, onko lapsi tai nuori kokenut fyysistä uhkaa tai seksuaalista väkivaltaa vuo den

4 ai ka na. Seksuaalisen väkivallan kokeminen kysyttiin en sim mäi sen ker ran nyt vuoden 2013 kyselyssä. Kyselyn perusteella esi mer kik si pe rus ope tus ikäi sis tä nuorista (8. ja 9. luokka) 14 % vastaajista on kokenut sek su aa lis ta väkivaltaa joskus tai toistuvasti (n = 698 op pilas ta). Mää rä on lähes sata lasta. Valtakunnan keskiarvo on 14 %, ka jaa ni lai sis ta ty töis tä lähes 20 % (n = 370) on kokenut seksuaalista häi rin tää / vä ki val taa vuoden aikana. Indikaattori muodostuu kol mesta kysymyksestä (vas ten tah toi nen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja mak sun tarjoaminen seksistä). Kyselystä ei il mene suoraan se, onko em. väkivallan muotojen toteuttajana ollut täysi-ikäi nen vai esimerkiksi ikä to ve ri tms. Määrä on kuitenkin sellainen, et tä on syytä miettiä mistä on gel ma kertoo ja miten siihen voidaan puut tua ja miten sitä voidaan tor jua." Maahanmuuttajapalvelut, johtaja Asta Komulainen: " Maahanmuuttajia Suomeen kotouttavien pakolaisohjaajien pe rusteh tä vä nä on antaa perustietoa elä mi ses tä/asu mi ses ta Suomessa. Teh tä vä nä on ohjata ja neuvoa asiakkaita siitä, mitkä oi keu det ja velvol li suu det heillä on, miten he huolehtivat pe rus tar peis taan, vas ta ta asiakkaan kysymyksiin ja etsiä yhdessä vastauksia, seu ra ta asiakkaan arjessa selviytymistä, kotoutumista. Asiakaskohtaiset tiimit (pakolaisohjaaja, so si aa li työn te ki jä ja ter veyden hoi ta ja) antavat asiakkaille myös tarkennettua tie toa Suomen lais sa kiel le tyis tä asioista, jossa mainitaan mm. su ku puo li nen kanssa käy mi nen alle 16-vuotiaan kanssa, lasten ruumiillinen ku rit ta minen, huu mei den hallussapito, humalassa ajaminen ym. (oppaasta Ter ve tu loa Suo meen). Terveydenhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden tarkennettu vastuu: Toimimme työssämme noudattaen Suomen lakeja ja asetuksia. Tuom me asiakkaillemme tietoisuutta lainsäädännöistä (las ten suo jelu la ki, la ki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, pe rustus la ki, pe rus oi keu det, laki potilaan asemasta ja oikeuksista ym.), YK:n lapsen oi keuk sien julistus. Otamme keskusteluissamme esille mm. koskemattomuuden, it semää rää mis oi keu den, tasa-arvon, naisten aseman Suomessa, oman it sen sä rajaamisen. Terveydenhoitajat ja sosiaalityöntekijät tekevät asiakkaiden kanssa nor maa lia perustyötä, jossa huomioidaan lisäksi kulttuurien välisiä ero ja. Kotouttamiseen ja perustyöhön liittyy osaltaan myöskin sek suaa li kas va tus, joka otetaan puheeksi asiakkaiden kanssa. Käymme sek su aa li kas va tuk seen liittyviä asioita läpi kaikenikäisten asiak kaiden kans sa tarpeen mukaan, mutta kuitenkin esim. neu vo la toi minnas sa oh jeis tuk sien mukaan perheiden kanssa.

5 Painotamme ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja so si aa li työtä. Var hai nen puuttuminen tarpeen mukaan, mikäli huoli herää. Olemme maa han muut ta ja pal ve lui na pieni osa kotouttamisaikana asiak kaiden kans sa työskentelevistä tahoista ja kaikki maa han muut taja-asiak kaat ei vät kuulu meidän asiakkuuteemme." Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Tuija Aarnio, p , sähköposti muotoa: Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Teemu Nivan kir jal li seen ky sy myk seen esittelytekstin mukaisen vastauksen. Kaupunginhallitus: Hyväksyi.