YHTEISKUNTATIETEET, JOENSUU lv

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEET, JOENSUU lv YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset. Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä. Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa tieteellisesti mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman. Tutkinnon rakenne ja pääaineopintojen ohjeellinen ajoittuminen Kaikille yhteiset opinnot 15 op Kaikille yhteiset opinnot 10 op Menetelmäopinnot 10 op Suomen kieli ja viestintä 4 op Toinen kotimainen kieli: ruotsi 3 op Vieras kieli: englanti 4 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Valinnaiset temaattiset opintojaksot 10 op Yhteiskuntatieteiden aineopinnot 60 op Temaattiset Valinnaiset opintojaksot 10 op opintojaksot 20 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä muut kaikille yhteiset opinnot 31 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op sekä kypsyysnäyte 0 op valitussa pääaineessa Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Työelämäopinnot 3 op Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op Sivuaineopinnot Tai yhden aineen perus- ja aineopintokokonaisuudet Joko kahden aineen perusopintokokonaisuudet Muita opintoja tarvittaessa, jotta tutkintoon vaadittava 180 op täyttyy Sivu 1

2 Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Kaikille yhteiset opinnot Sosiologian peruskurssi 5 op 1. vuosi Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 5 op 1. vuosi Yhteiskuntatieteiden käytännöt 5 op 1. vuosi Temaattiset opintojaksot, valitaan yksi kohdasta a) ja yksi kohdasta b) Kohta a) Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Rasismin tutkimus 5 op Suomalainen koulu 5 op 1. vuosi Kohta b) Sosiaaliturvapolitiikka 5 op Tasa-arvopolitiikka 5 op Talouspolitiikka 5 op Yhteiskuntatieteiden aineopinnot 60 op Kaikille yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden paradigmat 5 op 2. vuosi Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op SEKÄ Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op vuosi Menetelmäopinnot J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op 2. vuosi Tilastolliset menetelmät yhteiskuntatieteissä 2 op 2. vuosi J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op 2. vuosi Haastattelu ja havainnointi yhteiskuntatieteissä 2 op 2. vuosi Temaattiset opintojaksot 10 op, valitaan kaksi seuraavista Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Multiculturalism in Societies 5 op Työpolitiikka 5 op Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op vuosi Valinnaiset opintojaksot, valitaan kaksi kohdasta a) ja kaksi kohdasta b) 2.-3.vuosi Kohta a) Kriminologia 5 op Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Tieto ja tiede I 5 op TAI Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Kohta b) Hoivan käytännöt 5 op Muuttoliike ja rajankäynti 5 op Perhetutkimus 5 op Sivu 2

3 Työelämä murroksessa 5 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op 3. vuosi Kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa, ja valitsemalla seminaarin opiskelija valitsee kandidaatintutkinnon pääaineen. Tehdään joko sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kypsyysnäyte (sosiologia) 0 op Tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kypsyysnäyte (yhteiskuntapolitiikka) 0 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä muut kaikille yhteiset opinnot 31 op Kieli- ja viestintäopintojen sekä muiden kaikille yhteisten opintojen tavoitteina on antaa opiskelijalle yleisvalmiuksia ja perustietoa opiskelusta sekä kehittää opiskelijan kielitaitoa. Suomen kieli ja viestintä 4 op Kirjoitusviestintää yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 2op sekä Puheviestintää yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 2op Toinen kotimainen kieli: ruotsi 3 op Ruotsia yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 3 op Vieras kieli: englanti 4 op English Academic Reading and Study Skills for Students of Social Sciences 2op sekä English Academic and Professional Communication for Students of Social Sciences 2 op Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op J Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Työelämäopinnot 3 op Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op Sivuaineopinnot Opiskelija voi valita sivuaineet vapaasti oman kiinnostuksensa pohjalta. Sivuaineista suoritetaan joko kaksi vähintään 25 opintopisteen kokonaisuutta (= kaksi perusopintokokonaisuutta) tai yksi vähintään 60 opintopisteen kokonaisuus (= yksi aineopintokokonaisuus, ml. perusopinnot). Lisäksi tehdään muita sivuaineopintoja niin, että yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittava 180 op täyttyy (jos 180 op ei täyty mainituista kokonaisuuksista). Sivuaineena voi olla mikä tahansa Itä-Suomen yliopiston tai muun yliopiston oppiaine. HUOM. Kaikki Itä-Suomen yliopiston oppiaineet eivät ole vapaasti valittavissa sivuaineiksi. Sivu 3

4 OPINTOJAKSOKUVAUKSET Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Opiskelija kehittää taitojaan arvioida yhteiskuntatieteissä eri menetelmin ja erilaisin aineistoin tehtyjen tutkimusten pätevyyttä ja luotettavuutta. Tutkimusongelman tunnistaminen, ratkaisukeinojen kriittinen arviointi ja ratkaisua perusteleva argumentaatiorakenne. Osallistuminen luennoille, lukupiirityöskentely, oppimateriaaliin perehtyminen. Tarjontatieto Yhteiskuntatieteiden ja kasvatussosiologian pääaineopiskelijat Yliopistonlehtori Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Opiskelija oppii yhteiskuntatieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja -tavat ja tuntee seminaarikäyttäytymisen ja -käytännöt. Argumentoidun tekstin tuottamisen opettelu, tieteellisen tekstin muotosääntöjen omaksuminen, lähdemateriaalin hyödyntämisen opettelu, tiiviin esityksen tuottamisen ja esitelmöinnin harjoittelu. Osallistuminen luennoille, itsenäisen kirjallisen työn valmistelu ja sen esittäminen seminaareissa. Tarjontatieto Yhteiskuntatieteiden pääaineopiskelijat Yliopistonlehtori Sivu 4

5 Työelämäopinnot 3 op Tavoitteena on tuntea yhteiskuntatieteilijöiden työllisyysnäkymiä ja työllistymisvaihtoehtoja, pohtia omaa uravalintaa sekä omaksua valmiuksia työnhakuun. Opiskelija tietää työelämän odotuksista yhteiskuntatieteen opinnoissa hankittujen kvalifikaatioiden suhteen Yhteiskuntatieteilijät työmarkkinoilla, työllistymispolut ja työn sisällöt. Johdantoluento (4 t), asiantuntijavierailut ja vierailukäynnit työpaikoilla (8 t), työpaja (8 t) ja itsenäinen työskentely. Hyväksytty hylätty Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Tarjontatieto Yhteiskuntatieteet, Joensuu pääaineopiskelijat Lisätiedot Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kokonaiskuvan isojen rakennemuutosten kansallisista ja kansainvälisistä taustoista siis tarkastella Suomea myös osana länsimaisten yhteiskuntien muuttumista. Toinen tavoite on valottaa niitä yhteiskunnallisia ja poliittisia linjauksia, jotka ovat sanelleet rakennemuutosten käytännön muodot. Kolmanneksi on analysoitava, mitä rakennemuutos on oikeastaan tarkoittanut. Lopuksi pohditaan, millainen suomalainen yhteiskunta oli tai on rakennemuutosten jälkeen. Kurssi tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan rakenteellista muuttumista sääty-yhteiskunnan murentumisesta eli 1870-luvulta 2000-luvulle. Rakennemuutoksella tarkoitetaan yhtäältä isojen yhteiskunnallisten kokonaisuuksien, kuten väestön ammatti- ja sosioekonomisen jakauman tai palvelujärjestelmien muotojen ja toimintojen muuttumista. Tämä muutos on tapahtunut eri tason poliittisen päätöksenteon tietoisena tai tiedostamattomana seurauksena ja useimmiten pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa on koko muutoksen pitkä linja, joskin tarkoitus on keskittyä kolmeen keskeiseen saumakohtaan. Ne ovat varhainen sääty-yhteiskunnan hajoaminen, maatalouden murros ja varhainen teollistuminen suurin piirtein 1920-luvulle asti, savupiippu- ja hyvinvointi-suomen rakentaminen ja 1970-luvuilla sekä avautuva, osaava ja kansainvälistyvä Suomi 1990-luvun alusta nykypäiviin. Kirjallisuuden hyväksytty tenttiminen tai luento Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? (2006); Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? (2007); Eerola (toim.): Luokaton Suomi. Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. (2010). perusteet Sivu 5

6 t Yliopistonlehtori Arto Nevala (historian oppiaine) Järjestetään Joensuun kampuksella sekä Kuopion kampuksella Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op J Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op YHTEISKUNTATIETEIDEN PERUSOPINNOT 25 OP Basic Studies in Social Sciences Sosiologian peruskurssi 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija sosiologiaan tieteenä, sosiologiseen ajatteluun, sosiologian peruskäsitteisiin, klassisiin ja moderneihin teorioihin. Sosiologian peruskurssin luennoilla annettaan yleiskuva sosiologian historiasta, käsitteistä ja kysymyksenasetteluista sekä ajankohtaisimmista tutkimusalueista. Luennoilla tarkastellaan sosiologiaa tieteenä, osana kriittistä yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti, jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Saaristo, K. & Jokinen, K. Sosiologia, t Sosiologian professori () Lisätiedot Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteiskuntapolitiikkaan oppiaineena ja käytäntönä, sekä esitellä yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteet, keskeiset teoriat ja toimijat. Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan synty ja kehitys, muuttuva hyvinvointivaltio, erilaiset politiikan merkitykset ja toimijat, klassinen ja ajankohtainen yhteiskuntapoliittinen tutkimus sekä aikalaiskeskustelut. Luennot 20 t, luentotentti ja aineistotehtävä. Luentojen yhteydessä jaettavat aineistot Sivu 6

7 Professori Eeva Jokinen Yhteiskuntatieteiden käytännöt 5 op Opintojakson käytyään opiskelija osaa - havainnoida ja tulkita havaitsemaansa yhteiskuntatieteiden käsittein - tehdä ja esittää pienimuotoisen kirjallisen raportin sekä keskustella ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä Lisäksi opiskelija tietää yhteiskuntatieteilijöiden eri työllistymisvaihtoehtoista. Opintojakso koostuu johdantoluennoista (6 h), pienryhmissä itsenäisesti tehtävästä kenttätyöstä, johon kytkeytyy kenttäraportin kirjoittaminen sekä seminaariosuudesta (16 h), johon sisältyy raportin esittely ja siitä keskustelu. Opintojakso suoritetaan osallistumalla johdantoluentoihin, pienryhmätyöskentelyyn ja kaikille yhteiseen seminaariin sekä tekemällä kenttäraportti. hyväksytty hylätty Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan yhteiskuntatieteiden ja kasvatussosiologian pääaineopiskelijoille. Yliopistonlehtorit Mari Käyhkö & Silva Tedre Temaattiset opintojaksot, valitaan yksi kohdasta a) ja yksi kohdasta b) Kohta a) Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Opiskelija perehtyy yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvään tieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen, erityisesti kansalaisyhteiskunnan sosiologian viitekehyksessä. Muuttoliiketutkimus ja -teoriat, kulttuuristen rajojen merkitysten muuttumisen tarkastelu, rasismi kansalaisyhteiskunnassa -tutkimus. Osallistuminen johdantoluennoille, itsenäinen workshop-työskentely Moodle-alustalla, loppuseminaariin osallistuminen. Toteutustavat Johdantoluennot, verkko-opiskelu ja päätösseminaari. Sivu 7

8 t jaetaan opiskelijoille opintojakson verkkotyöskentelyvaiheessa. Sosiologian yliopistonlehtori Päivi Harinen () ja sosiologian yliopistonlehtori Vesa Puuronen (Kuopion kampus) Joensuun ja Kuopion kampukset Tarjontatieto Opintojakso kuuluu Joensuun kampuksella perusopintoihin (yhteiskuntatieteet, sosiologian sivuaineopinnot) ja Kuopion kampuksella aineopintoihin (sosiaalitieteet). Opintojakso suoritetaan osaksi Internetissä Moodle-alustalla Rasismin tutkimus 5 op - Oppia ymmärtämään rasismia ja kulttuurista diskriminaatiota koskevia keskeisiä teorioita ja teoreetikkoja. - Kyetä pohtimaan teorian ja metodologian suhteita rasismia analysoitaessa. - Oppia soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän rasistisiin tapahtumiin ja lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta ja etnisestä erilaisuudesta. - Yhteiskuntatieteellisten teorioiden kriittisen analysoinnin kautta oppia rakentamaan oma käsityksensä rasismista ja kulttuurisesta diskriminaatiosta Opintojaksolla pohditaan mm. käsitteitä rotu, rasismi (ideologisena ja kulttuurisena ilmiönä) ja kulttuurinen diskriminaatio historiallisena ja nykypäivän ilmiönä sosiologisesta / yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta Suomessa ja Euroopassa. Pohditaan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöryhmien integraatiota, syrjintää ja niihin liittyviä ennakkoluuloja ja ideologioita. Pyritään luomaan kattava kuvaus rasismiin ja syrjintään liittyvistä teorioista ja tutkimuksista. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Anderson, B. Kuvitellut yhteisöt: nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua, John Solomos & Les Back. Racism and society, Kamala Visweswaran. Un/Common Cultures: Racism and the Rearticulation of Cultural Difference, Miles, R. Rasismi, Sosiologian professori () Sivu 8

9 Joensuun ja Kuopion kampukset Suomalainen koulu 5 op Opiskelija tuntee suomalaista koulua käsittelevän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähtökohtia ja analyyseja. Opintojakso koostuu kirjallisuuskuulustelusta, jossa suoritetaan kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). Kirjallisuus tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). a) Käyhkö, M. Siivoojaksi oppimassa, Lehtonen, J. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa, Souto, A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista, Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa, b) Kiilakoski, T, Tomperi, T., Vuorikoski, M. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus, Ojala, H., Palmu, T., Saarinen, J. (toim). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, Paju, P. Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana, Tolonen, T. (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri, t Sosiologian professori () Joensuun ja Kuopion kampukset. Kohta b) Sosiaaliturvapolitiikka 5 op Tuottaa perustiedot sosiaaliturvajärjestelmästä osana yhteiskuntapolitiikkaa ja sen tutkimuksen perusteista. Kurssilla tarkastellaan sosiaaliturvan yleisiä lähtökohtia, sosiaaliturvajärjestelmiä, niiden tavoitteita, keinoja, toimijoita sekä sosiaaliturvajärjestelmien muotoutumiseen vaikuttavia taloudellisia, kulttuurisia sekä poliittis-ideologisia tekijöitä erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Näkökulma on sosiaaliturvan tutkimukseen orientoiva. Luennot (24 t) ja kirjallisuuskuulustelu. Sivu 9

10 Niemelä, Heikki & Salminen, Kari 2006: Suomalainen sosiaaliturva. Helsinki. Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus. KELA:N tutkimusosasto: Helsinki Yliopistonlehtori Veli-Matti Poutanen Tasa-arvopolitiikka 5 op Opiskelijat perehtyvät tasa-arvoon yhteiskunnan eri toimijoiden tasolla, osaavat tunnistaa tasaarvokysymykset, tietävät mitä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset, tietävät mitä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoinstituutioita on olemassa sekä tutustuvat tasa-arvotutkimukseen. Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin tasa-arvokäsityksiin, niiden taustoihin ja ongelmakohtiin. Kurssilla tarkastellaan tasa-arvopolitiikan keskeisiä toimijoita ja tasa-arvotyön organisointia niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisella tasollakin. Kurssilla tarkastellaan miksi tasaarvotyötä tarvitaan ja mihin sillä pyritään. Tasa-arvoa tarkastellaan intersektoriaalisesti ottaen huomioon sukupuoli, ikä, alueelliset erot, esteellisyys ja muut eriarvoiset rakenteet. Tähän liittyvät osallisuuden, solidaarisuuden ja kansalaisuuden kysymykset. Luento (12 t), työryhmätyöskentely ja esitys, itsenäinen opiskelu 110 t, essee luennolla jaettavasta materiaalista. Professori Eeva Jokinen Yliopistonlehtori Antero Puhakka Talouspolitiikka 5 op Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää Suomen kansantalouden rakenteen, osaa talouspolitiikan keskeisen käsitteistön ja kykenee arvioimaan talouspoliittisten ohjauskeinojen merkitystä. Suomen kansantalouden rakenne ja en muutos. Talouspoliittiset käsitteet, talouteen liittyvät teoreettiset lähestymistavat, talouspoliittiset ohjauskeinot. Luento (24 t) ja tentti. Sivu 10

11 Yliopistonlehtori YHTEISKUNTATIETEIDEN AINEOPINNOT 60 OP Subject Studies in Social Sciences Yhteiskuntatieteiden paradigmat 5 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op SEKÄ Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteiden teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kurssilla tutkitaan keskeisiä klassisia ja aikamme yhteiskuntatieteellisiä teoreetikkoja (esim. E. Durkheim, M. Weber, A. Giddens, M. Foucault, P. Bourdieu, J. Habermas) ja teoreettisia suuntauksia (esim. funktionalismi, strukturalismi, poststrukturalismi ja postmodernismi). Erityisesti keskitytään pohtimaan niiden merkitystä ajankohtaisten yhteiskuntatieteellisten teemojen analysointiin ja siten rohkaistaan opiskelijoita kehittämään omaa teoreettista näkemystään. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti. Sosiologian professori () Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteellisten teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. Sivu 11

12 - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kirjallisuuden kautta tutustutaan yhteiskuntatieteiden erilaisiin teoriasuuntauksiin. Suoritustapa Kirjallisuus tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kohta a)sekä kohdasta b) yksi kirja. a) Harrington, A. Modern Social Theory, Tentitään luvut 5, 6, 11 ja 14 b) Cheal, D. Dimensions of Sociological Theory, Danermark, B. (et al.) Explaining Society: critical realism in the social sciences, Jacobsen, Michael Hviid (ed.) Encountering the Everyday, Sosiologian professori () Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op Tutustuminen sosiaalitieteiden klassikoiden ajatteluun ja merkitykseen sekä klassikoiden tuntemuksen merkityksen ymmärtäminen Yhteiskuntatieteiden keskeisten klassikoiden teoreettisten ajatusten ja käsitteiden esittely historiallisessa kontekstissaan Luentopäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu Toteutustavat Luentoja 20 h (oppiaineiden yhteinen luentosarja, luennot välitetään videoitse toiselle kampukselle), itsenäistä kirjojen opiskelua. Kirjallisuus Yksi kirja sekä a) että b) kohdista: a) 1) Gronow, J., Noro, A. & Töttö, P.: Sosiologian klassikot, Gaudeamus ) Huhmarniemi, R. Skinnari, S. & Tähtinen, J: Platonista transmodernismiin, Kasvatusalan tutkimuksia ) Hänninen V., Partanen, J. & Ylijoki O.-H. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, Vastapaino b) Sivu 12

13 1) Anttonen, A., Lempiäinen, K. & Liljeström M.: Feministejä, aikamme ajattelijoita, Vastapaino ) Ashorn, U., Henrikson, L. & Lehto, J. (toim). Terveys ja yhteiskunta, Gaudeamus ) Aro, J. & Jokivuori, P.: Klassinen sosiologia ja moderni maailma, Gaudeamus Sivuaineopiskelija voi suorittaa luentojen sijasta kirjatentin yhteydessä lisäksi yhden kirjan seuraavista: Farr, R.M. The roots of modern social psychology , Blackwell Publishers 1996, Jones, P. Introducing Social Theory, Polity Press 2003 tai Marshall, T.J. & Bottomore, T. Citizenship and Social Class, Pluto t Vilma Hänninen (vastuu), useita luennoitsijoita, kirjallisuuden vastaanottajina Pekka Kuusela (Kuopion kampus) ja Jussi Vähämäki (). Luennoille ilmoittautuminen WebOodissa sekä kirjatenttiin ilmoittautuminen WebOodissa J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Basics in statistical methods for social scientists Opintojakson tarkoituksena on antaa yleiskuva tilastollisten menetelmien lähtökohdista ja niiden käyttötarkoituksesta yhteiskuntatutkimuksessa. Luennoilla käydään läpi mittaamisen, otannan, tilastollisen kuvailun, kahden muuttujan välisen riippuvuuden toteamisen sekä tilastollisen päättelyn perusteet yleistajuisesti menetelmien käyttäjän näkökulmasta. Opetuksen pääpaino on peruskäsitteiden ja operaatioiden ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Luennoilla esitellään tutkimusesimerkkejä SPSS:ää hyväksi käyttäen. Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi 2007, luvut 1 6, 9 12 ja Kirjallisuus tukee luentojen omaksumista. Ajankohta 2. vuoden periodi I. Toteutustavat Luennot 30 h, itsenäistä työskentelyä 52 h. Opetuskieli suomi Luentotentti. 0 5 Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin. Järjestävä laitos Kauppatieteiden laitos (Joensuu), Yhteiskuntatieteiden laitos (Kuopio). Sivu 13

14 Tilastolliset menetelmät yhteiskuntatieteissä 2 op Statistical methods in social sciences Tavoitteet Opintojakson tavoitteena on perehtyä kyselyaineiston keruuseen, tallentamiseen ja analyysiin omalle tieteenalalle tyypillisin menetelmin. Opiskelijat ideoivat pienryhmissä tutkimusongelman ja suunnittelevat lomakkeen, jonka kysymyksenasetteluja ruoditaan yhdessä. Materiaali sovitaan tapauskohtaisesti. Ajankohta 2. vuoden periodi II. Toteutustavat Ohjattua mikroluokkatyöskentelyä 16 h, itsenäistä työskentelyä pienryhmissä 38 h. Opetuskieli suomi Aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn sekä harjoitustyö. HYV HYL Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin ja Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille. t Harjoitukset: Sosiologian yliopistonlehtori & yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Basics for Qualitative Research Methods for Social Sciences and Economics Opintojakson tavoitteena on perehtyä haastatteluun ja havainnointiin yhteiskuntatutkimuksen aineistonkeruumenetelminä. Kurssilla esitellään erilaisia tapoja tehdä haastatteluja ja havainnointia, tällaisilla menetelmillä syntyvien aineistojen analyysimenetelmiä, tutkimuksen raportoinnin periaatteita sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.), Haastattelu. Vastapaino Ajankohta 2. vuoden periodi III. Toteutustavat Luentoja 24 h, itsenäistä työskentelyä 58 h. Opetuskieli suomi Sivu 14

15 Luentotentti. Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin. Järjestävä laitos Yhteiskuntatieteiden laitos (Joensuu), yhteiskuntatieteiden laitos (Kuopio) Haastattelu ja havainnointi yhteiskuntatieteissä 2 op Interview research in social sciences Tavoitteet Opintojaksolla perehdytään yhteiskuntatieteille ominaiseen tapaan tehdä haastatteluja ja/tai havainnointia. Kurssilla harjoitellaan haastattelujen tekemistä ja/tai havainnointia, apuvälineiden käyttöä, aineiston analyysia sekä tulosten raportointia. Toteutustavat Kontaktiopetusta 16 h, itsenäistä työskentelyä 38 h. Ajankohta 2. vuoden periodi IV. Opetuskieli suomi Harjoitustyö. Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin ja Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille. t Sosiologian yliopistonlehtori & yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Lisätiedot. Temaattiset opintojaksot 10 op, valitaan kaksi seuraavista Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ilmiöitä sosiologisesti. Opintojaksolla käsitellään kasvatus- ja koulutussosiologian tärkeimpiä teoreettisia lähtökohtia sekä niiden valossa koulutuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Seminaarissa tehdään ryhmätyö annetusta aiheesta perustuen luennoilla ja kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin ja käsitteisiin. Sivu 15

16 Luennot 10 t, seminaarityöskentely 10 t. Opintojakso suoritetaan seminaarissa tehtävällä työllä, jossa käytetään opintojakson kirjallisuutta. Kirjallisuus Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. Kasvatussosiologia, 2006 (tai myöhempi). Moore, R. Education and Society: Issues and Explanations in the Sociology of Education, t Sosiologian professori () Multiculturalism in Societies 5 op Opiskelija perehtyy keskeiseen yhteiskuntatieteelliseen aikalaistutkimukseen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtainen yhteiskuntatieteellinen monikulttuurisuutta, kosmopoliittisuutta ja antirasismia käsittelevä tutkimus. Johdantoluennoille osallistuminen, itsenäinen työskentely Moodle-alustalla, päätösseminaariin osallistuminen. Toteutustavat Johdantoluennot, workshop-työskentely Moodlessa, päätösseminaari. t t linkitetään Moodleen, ja ne ovat opiskelijoiden saatavilla jakson verkkotyöskentelyn alkaessa. t Sosiologian yliopistonlehtori tai yhteiskuntapolitiikan professori. Opetuskieli englanti Työpolitiikka 5 op Opiskelija ymmärtää työn erilaiset määritykset, tietää mikä on työn suhde tuotantoon, talouteen ja toimeentuloon, hahmottaa työn muutokset ja sen vaikutukset yksilölliseen ja kollektiiviseen toimintaan sekä pystyy käsittelemään politiikan, hallinnan ja ohjauksen roolia työpolitiikassa. Kurssilla perehdytään työpolitiikan kehitykseen, analysoidaan työelämän epävarmistumista, työn uusia muotoja ja niiden hallintaa. Kurssilla tarkastellaan myös työn tekijän ja työttömän subjektiivisuuden muotoja sekä työpolitiikan ja sosiaaliturvan yhteyttä. Sivu 16

17 Suoritustapa Luento (20 t), seminaari 4 t, itsenäinen työskentely ja ryhmätyö luennolla jaettavasta oheismateriaalista yhteensä 110, luentopäiväkirja. 0 5 Vastuuopettaja Professori Eeva Jokinen Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op Opintojakson käytyään opiskelija - on perillä siitä, mitä yhteiskuntatieteellinen sukupuolentutkimus on, - tiedostaa sukupuolikysymyksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja merkityksen sekä osaa soveltaa hankkimaansa tietämystä erilaisiin kysymyksiin ja konteksteihin. Opintojaksolla tarkastellaan niitä mekanismeja, joilla sukupuolijärjestys linkittyy esimerkiksi työhön, tuotantoon, koulutukseen, kasvatukseen, tietoon ja tieteeseen. Kurssilla perehdytään myös siihen, kuinka sukupuoli lomittuu muihin sosiaalisia eroja tuottaviin kategorioihin. Suoritustapa Seminaari rakentuu ohjeistuskerrasta, yksin/pareittain tehtävästä seminaarityöstä, seminaarityön opponoinnista sekä seminaaripäiväkirjasta Kirjallisuus Oheiskirjallisuus Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija, Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen, 2010 sekä muu sovittava materiaali. Opintojakso arvioidaan seminaarityön, seminaaripäiväkirjan ja seminaariin osallistumisaktiivisuuden perusteella. Vastuuopettaja Sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö Etusijalle asetetaan yhteiskuntatieteiden (Yhteiskuntatieteet, Joensuu / sosiologia / yhteiskuntapolitiikka) sekä kasvatussosiologian pääaineopiskelijat. Ryhmän maksimikoko 20. Sivu 17

18 Valinnaiset opintojaksot, valitaan kaksi kohdasta a) ja kaksi kohdasta b) Kohta a) Kriminologia 5 op Opiskelija perehtyy rikollisuuden sosiologian ja kriminologian sekä kriminaalipolitiikan peruslähtökohtiin, -käsitteisiin ja tutkimustietoon. Rikollisuuden ja poikkeavuuden sosiologia, rikollisuuden ja sukupuolen välinen yhteys, rikollisuus osana laajempaa yhteiskunnallista syrjäytymiskehitystä. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä (opiskelija valitsee kolme kirjaa). Kirjallisuus Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Laine, M. Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan, Laitinen, A. & Aromaa, K. Rikollisuus ja kriminologia, Honkatukia, P. Sopeutuvat tytöt? Sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja rikokset, Honkatukia, P. & Suurpää, L. Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus, Honkatukia, P. & Kivivuori, J. Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli, Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset Lisätiedot Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Opiskelija perehtyy sosiaalisen pääoman käsitteisiin, teorioihin, tutkimukseen ja toimintaan. Mikä on sosiaalisen pääoman ja toiminnan merkitys yhteiskunnassa? Opiskelija tutustuu sosiaalisen pääoman tutkimusperinteeseen ja alueen ajankohtaiseen tutkimukseen. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Ruuskanen, P. Sosiaalinen pääoma käsitteet, suuntaukset ja mekanismit, Woolcock, M. Social capital and economic development: Towards a theoretical synthesis and policy framework. In Theory and Society, vol. 27/2, 1998, pp Saatavana sähköisessä muodossa osoitteessa Sosiologian professori () Sivu 18

19 Joensuun ja Kuopion kampukset Tieto ja tiede I 5 op Opiskelija perehtyy tiedon ja tieteen sosiologian perusongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Mikä on tiedon ja tieteen tutkimuksen luonne ja sen metodologian peruskäsitteet? Tutustutaan argumentoinnin ja päättelyn perusteisiin. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä tai luento (luento järjestetään vain Joensuussa). Kirjallisuus Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Berger, P. & Luckmann, T. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, McCarthy E. Doyle. Knowledge as Culture: The New Sociology of Knowledge, Mattelart, A. Informaatioyhteiskunnan historia, Rossi, P. & Rose, N. Modernin tieteen synty Euroopassa, Sismondo, S. An Introduction to Science and Technology Studies, nd edition. Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Perehtyminen tietoyhteiskunnan keskeisiin teorioihin ja tiedon taloudellisen hyödyntämisen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan ero. Tiedon rooli taloudessa, tietoyhteiskuntien instituutiot, aineettoman tuotannon immateriaalioikeuksien ongelmat, varallisuuden luonteen muutokset. Toteutustavat Luentoja 24 t. t Kirjallisuus ja luennoitsijan toimittama oppimateriaali Tarjontatieto Vaihtoehtoinen opintojaksolle tai opintojaksolle Sivu 19

20 Sosiologian yliopistonlehtori () / yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori () Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Opiskelija perehtyy vallan ja väkivallan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Tutustutaan yhteiskunnallisen vallan käsitteeseen, valtasuhteisiin ja väkivallan muodostumiseen, toimintaan ja mekanismiin. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Bourdieu, P. The Masculine domination, Foucault, M. Tarkkailla ja rangaista, Gill, S. Valta ja vastarinta uudessa maailmanjärjestyksessä, Miller, P. & Rose, N. Miten meitä hallitaan, t Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset. Kohta b) Hoivan käytännöt 5 op Tavoitteena on, että opiskelija tuntee yhteiskuntapoliittisen hoivatutkimuksen ajankohtaisia tutkimuskohteita sekä käsitteitä kuten hoivavaje, hoivaköyhyys, hoivavuoto, ylirajainen ja globaali hoiva. Opiskelija tietää hoivan organisoinnin vaihtoehtoisia malleja ja oppii tarkastelemaan kriittisesti hoivapolitiikan uusimpia käytäntöjä Suomessa. Osaa kirjoittaa aihepiiristä rajatun kirjallisen työn. Yhteiskuntapoliittisen hoivatutkimuksen taustat, näkökulmat ja tutkimuskohteet. Hoivan organisoinnin muodot ja muutossuunnat. Hankkeistettu hoiva. Opintojakso suoritetaan osallistumalla luentoihin (10 t) ja seminaariin sekä opiskelemalla itsenäisesti yksin tai pienryhmissä. Kurssilla tehdään seminaarityö. Sivu 20

21 Suositellaan luettavaksi Anttonen Anneli, Valokivi Heli, Zechner Minna (toim.): Hoiva tutkimus, politiikka ja arki, Iiris Lehto Muuttoliike ja rajankäynti 5 op Opiskelija perehtyy muuttoliikkeiden sekä rajojen ja rajanylitysten problematiikkaan. Maasta- ja maahanmuuttoa tarkastellaan osana globaalia liikkuvuutta ja toisaalta paikallisena ilmiönä. Tarkastellaan muuttoliikkeitä historiallisissa ja globaaleissa konteksteissa. Pohditaan valtiollisten rajojen rakentumista, muuttumista ja merkityksiä sekä rajojen ylityksiä. Mietitään etnisiä ja kulttuurisia rajoja, myös suhteessa opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Keskustellaan liikkuvuudesta yhteiskuntatutkimuksen ja -politiikan näkökulmasta. Tehdään tutustumiskäynti relevanttiin kohteeseen Joensuun seudulla. Seminaari (20 h) ja essee tai seminaaripäiväkirja. Kohtaamisia rajoilla, toim. Anu Hirsiaho, Mari Korpela ja Liisa Rantalaiho, Tampere: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Professori Laura Assmuth Perhetutkimus 5 op Tavoitteena on perehtyä yhteiskunnalliseen perhetutkimukseen ja sen kriittisiin näkökulmiin kuten äitiys, isyys, vanhemmuus, erityisvanhemmuus ja lapsuus. Millainen on perhe julkisten ja yksityisten palvelujen kohteena eli miten perhettä hallinnoidaan. Perherakenteiden muutokset, sukulaisuuden muutokset, sukupolviset muutokset. Kirjatentti yleisessä tentissä. Kolme kirjaa seuraavista: Jallinoja Riitta (toim.): Vieras perheessä, 2009; Vuori Jaana & Nätkin Ritva (toim.): Perhetyön tieto, 2007; Sivu 21

22 Jokinen Eeva: Aikuisten arki, 2005; Yesilova Katja: Ydinperheen politiikka, 2009; Salmi Minna & Lammi-Taskula Johanna (toim.): Puhelin, mummo vai joustava työaika?, 2004 Yliopistonlehtori Antero Puhakka Joensuun ja Kuopion kampukset Työelämä murroksessa Opiskelija perehtyy yhteiskuntatieteellisen työntutkimuksen eri näkökulmiin, työpolitiikan keskeisiin käsitteisiin sekä työelämätutkimuksen tutkimusteemoihin. Tutustutaan ajankohtaiseen työelämää ja sen muutoksia käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjatentti yleisessä tentissä tai vastuuopettajan kanssa sovittava kirjallisuusessee. Neljä kirjaa seuraavista: Julkunen Raija: Uuden työn paradoksit, 2008; General Intellect: Vasemmisto etsii työtä, 2009; Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina, 2009; Vähämäki, Jussi: Kuhnurien kerho, 2004; Virno Paolo: Väen kielioppi, 2006; Julkunen, Raija, Nätti Jouko & Anttila Timo: Aikanyrjähdys, 2004 Wrede Sirpa & Nordberg Camilla (toim.): Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus, 2010; Suoranta Anu: Halvennettu työ, Yliopistonlehtori Antero Puhakka Joensuun ja Kuopion kampukset Sivu 22

23 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Tehdään joko sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Opiskelija oppii asettamaan sosiologisen tutkimuskysymyksen ja vastaamaan siihen empiiristä tutkimusaineistoa ja yhteiskuntatieteellistä lähdemateriaalia hyödyntäen. Hän oppii kirjoittamaan yhteiskuntatieteellisen opinnäytteen ja tuottamaan tutkielmastaan johdonmukaisen esitelmän. Johdantoluennot, tutkimussuunnitelmatyöskentely, empiirisen tutkimusaineiston kokoaminen ja analysointi. Tutkielman tekemisessä aiemmat teoreettiset ja metodologiset opinnot yhdistyvät aineiston analyysiin ja tulkintaan, ja raportoinnissa omat havainnot liitetään muuhun tieteellisessä kirjallisuudessa käytävään keskusteluun. Osallistuminen johdantoluennoille, kandidaatintutkielman tutkimussuunnitelman esittäminen ja kirjoittaminen, seminaariesitelmän pitäminen ja opponointi. Toteutustavat Johdantoluennot, itsenäinen tutkielmatyöskentely, seminaari. Luentomateriaali, joka jaetaan opiskelijoille jakson alkaessa. Sosiologian yliopistonlehtori Edellytykset Edeltävät opinnot: sosiologian perusopintokokonaisuus tai yhteiskuntatieteiden perusopintokokonaisuus, Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku, Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen (sosiologia) tai Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen, suomen kieli ja viestintä tai em. vastaavat opinnot. Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti yhteiskuntatieteiden, sosiologian, kasvatussosiologian ja ohjauksen koulutuksen kasvatussosiologia pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson Sosiologian proseminaari ( ) Kypsyysnäyte (sosiologia) 0 op Opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielmansa aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Kandidaatintutkielmaan pohjautuva sisältö. Sivu 23

24 Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa pohjautuvan kypsyysnäyte-esseen. Sosiologian yliopistonlehtori tarkastaa sisällön hyväksyttävyyden ja kielikeskuksen opettaja tekstin rakenteen ja oikeakielisyyden. t Kypsyysnäytteen arvostelee: Äidinkielen osalta kielikeskus. Sisällön osalta kandidaatintutkielman ohjaaja. Joensuun ja Kuopion kampukset Kypsyysnäytteen voi tehdä yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisenä tenttipäivänä tai kandidaatintutkielman ohjaajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Yleisenä tenttipäivänä tehtäessä ilmoittautuminen WebOodissa Yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Opintojakson tavoitteena on harjaantua yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen tekijäksi ja opinnäytetutkielman kirjoittajaksi. Seminaarissa perehdytään tutkimuksen tekoon oman kandidaatintutkielman kautta sekä opponoimalla muiden tutkielmia. Tutkielman tekemisessä yhdistyvät aiemmat teoreettiset ja metodologiset opinnot aineiston analysointiin ja tulkintaan. Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, kerätään aineisto, analysoidaan se ja raportoinnissa liitetään omat havainnot muuhun tieteellisessä kirjallisuudessa käytävään keskusteluun. Seminaarityöskentely. Yliopistonlehtori Edellytykset Metodologian opintojen suorittaminen ennen seminaaria helpottaa seminaarityöskentelyä Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, jotka aikovat suorittaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena yhteiskuntapolitiikka Kypsyysnäyte (yhteiskuntapolitiikka) 0 op Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Oman tutkielman asiasisällön jäsentäminen tiiviiksi kirjalliseksi esitykseksi. Sivu 24

25 Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa pohjautuvan kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte arvioidaan sekä sisällön että äidinkielen osalta. Hyväksytty hylätty t Äidinkielen tarkastus: kielikeskus. : kandidaatintutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen voi tehdä yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisenä tenttipäivänä tai kandidaatintutkielman ohjaajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Yleisenä tenttipäivänä tehtäessä ilmoittautuminen WebOodissa. Sivu 25