YHTEISKUNTATIETEET, JOENSUU LUKUVUOSI

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEET, JOENSUU LUKUVUOSI YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Joensuun kampuksella rakentuu sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan tieteenalaopinnoista. Opetus sisältää yhteiskuntatieteiden perusvalmiudet: tärkeimmät teoriat ja tiedonhankinnan menetelmät. Näitä sovelletaan yhteiskunnallisesti keskeisiin kysymyksiin työstä, koulutuksesta, hoivasta ja monikulttuurisuudesta sekä näiden välisistä suhteista. Opetuksessa painottuvat globaalin koulutusyhteiskunnan ja muuttuvien työmarkkinoiden prosessit ja niiden hallitseminen sekä arkisen hyvinvoinnin kysymykset. Pääaine valitaan kandidaatin tutkinnon aikana. Maisterin tutkinto suoritetaan valitussa pääaineessa, ja se sisältää pääaineen tieteenalaopintoja sekä syventää kandidaatin tutkinnon erityisalojen tietämystä. Yhteiskuntatieteellinen koulutus Joensuun kampuksella tarjoaa tieteellisesti mielenkiintoista ja työelämän tarpeita vastaavaa yhteiskuntatieteellistä opetusta. tarjoaa opiskelijalle laajan sivuainevalikoiman. Tutkinnon rakenne ja pääaineopintojen ohjeellinen ajoittuminen Kaikille yhteiset opinnot 15 op Kaikille yhteiset opinnot 10 op Menetelmäopinnot 10 op Suomen kieli ja viestintä 4 op Toinen kotimainen kieli: ruotsi 3 op Vieras kieli: englanti 4 op Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Valinnaiset temaattiset opintojaksot 10 op Yhteiskuntatieteiden aineopinnot 60 op Temaattiset Valinnaiset opintojaksot 10 op opintojaksot 20 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä muut kaikille yhteiset opinnot 31 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op sekä kypsyysnäyte 0 op valitussa pääaineessa Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op Historian rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Työelämäopinnot 3 op Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op Sivuaineopinnot Tai yhden aineen perus- ja aineopintokokonaisuudet Joko kahden aineen perusopintokokonaisuudet Muita opintoja tarvittaessa, jotta tutkintoon vaadittava 180 op täyttyy Sivu 1

2 Yhteiskuntatieteiden perusopinnot 25 op Kaikille yhteiset opinnot Sosiologian peruskurssi 5 op 1. vuosi Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 5 op 1. vuosi Yhteiskuntatieteiden käytännöt 5 op 1. vuosi Temaattiset opintojaksot, valitaan yksi kohdasta a) ja yksi kohdasta b) 1. vuosi Kohta a) Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Rasismin tutkimus 5 op Suomalainen koulu 5 op Kohta b) Sosiaaliturvapolitiikka 5 op Tasa-arvopolitiikka 5 op Talouspolitiikka 5 op Yhteiskuntatieteiden aineopinnot 60 op Kaikille yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden paradigmat 5 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op SEKÄ Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op 2. vuosi Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op vuosi Menetelmäopinnot J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op 2. vuosi Tilastolliset menetelmät yhteiskuntatieteissä 2 op 2. vuosi J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op 2. vuosi Haastattelu ja havainnointi yhteiskuntatieteissä 2 op 2. vuosi Temaattiset opintojaksot 10 op, valitaan kaksi seuraavista 2.-3.vuosi Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Multiculturalism in Societies 5 op Työpolitiikka 5 op Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op Valinnaiset opintojaksot, valitaan kaksi kohdasta a) ja kaksi kohdasta b) 2.-3.vuosi Kohta a) Kriminologia 5 op Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Tieto ja tiede I 5 op TAI Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Kohta b) Hoivan käytännöt 5 op Muuttoliike ja rajankäynti 5 op Sivu 2

3 Perhetutkimus 5 op Työelämä murroksessa 5 op Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op 3. vuosi Kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa, ja valitsemalla seminaarin opiskelija valitsee kandidaatintutkinnon pääaineen. Valittu pääaine ilmoitetaan yhteiskuntatieteiden laitoksen sivuilta löytyvällä lomakkeella: Pääaineen valitsemiseen liittyvistä käytännöistä tarkempaa tietoa saa yhteiskuntapolitiikan ja sosiologian amanuensseilta. Tehdään joko sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kypsyysnäyte (sosiologia) 0 op Tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Kypsyysnäyte (yhteiskuntapolitiikka) 0 op Kieli- ja viestintäopinnot sekä muut kaikille yhteiset opinnot 31 op Kieli- ja viestintäopintojen sekä muiden kaikille yhteisten opintojen tavoitteina on antaa opiskelijalle yleisvalmiuksia ja perustietoa opiskelusta sekä kehittää opiskelijan kielitaitoa. Suomen kieli ja viestintä 4 op Kirjoitusviestintää yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 2op sekä Puheviestintää yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 2op Toinen kotimainen kieli: ruotsi 3 op Ruotsia yhteiskuntatieteiden opiskelijoille 3 op Vieras kieli: englanti 4 op English Academic Reading and Study Skills for Students of Social Sciences 2op sekä English Academic and Professional Communication for Students of Social Sciences 2 op Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op Historian rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op J Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Työelämäopinnot 3 op Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op Sivuaineopinnot Opiskelija voi valita sivuaineet vapaasti oman kiinnostuksensa pohjalta. Sivuaineista suoritetaan joko kaksi vähintään 25 opintopisteen kokonaisuutta (= kaksi perusopintokokonaisuutta) tai yksi vähintään 60 opintopisteen kokonaisuus (= yksi aineopintokokonaisuus, ml. perusopinnot). Lisäksi tehdään muita sivuaineopintoja niin, että yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon vaadittava 180 op täyttyy (jos 180 op ei täyty mainituista kokonaisuuksista). Sivuaineena voi olla mikä tahansa Itä-Suomen yliopiston tai muun yliopiston oppiaine. HUOM. Kaikki Itä-Suomen yliopiston oppiaineet eivät ole vapaasti valittavissa sivuaineiksi. Sivu 3

4 OPINTOJAKSOKUVAUKSET Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee empiirisen tutkimuksen tavoitteet menetelmien yleisperiaatteet. Luennoilla tarkastellaan kysymyksenasettelua, tutkimusprosessin kulkua, menetelmävalintojen perusteita, teorian ja aineiston suhdetta, aineiston hankintatapoja sekä yleisimpiä yhteiskuntatieteellisiä aineistotyyppejä. Tutkimuksen luonnetta argumentaationa pyritään korostamaan. Luentokuulustelu t Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-Kustannus. perusteet 1-5 t Pertti Töttö (Kuopio) Jani Karhu (Joensuu) Ajankohta 1. vuoden 1. periodi Järjestävä laitos Joensuussa: Historia- ja maantieteiden laitos. Järjestävä laitos Kuopiossa: Yhteiskuntatieteiden laitos Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lukeminen 2 op Opiskelija kehittää taitojaan arvioida yhteiskuntatieteissä eri menetelmin ja erilaisin aineistoin tehtyjen tutkimusten pätevyyttä ja luotettavuutta. Tutkimusongelman tunnistaminen, ratkaisukeinojen kriittinen arviointi ja ratkaisua perusteleva argumentaatiorakenne. Osallistuminen luennoille, lukupiirityöskentely, oppimateriaaliin perehtyminen. Tarjontatieto Yhteiskuntatieteiden ja kasvatussosiologian pääaineopiskelijat Sosiologian yliopistonlehtori & yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Opintojaksoon Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin 3 op liittyvä harjoituskurssi. Sivu 4

5 Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen 4 op Opiskelija oppii yhteiskuntatieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja -tavat ja tuntee seminaarikäyttäytymisen ja -käytännöt. Argumentoidun tekstin tuottamisen opettelu, tieteellisen tekstin muotosääntöjen omaksuminen, lähdemateriaalin hyödyntämisen opettelu, tiiviin esityksen tuottamisen ja esitelmöinnin harjoittelu. Osallistuminen luennoille, itsenäisen kirjallisen työn valmistelu ja sen esittäminen seminaareissa. Tarjontatieto Yhteiskuntatieteiden pääaineopiskelijat (yhteiskuntatieteet, Joensuu) Sosiologian yliopistonlehtori ja yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Työelämäopinnot 3 op Tavoitteena on tuntea yhteiskuntatieteilijöiden työllisyysnäkymiä ja työllistymisvaihtoehtoja, pohtia omaa uravalintaa sekä omaksua valmiuksia työnhakuun. Opiskelija tietää työelämän odotuksista yhteiskuntatieteen opinnoissa hankittujen kvalifikaatioiden suhteen Yhteiskuntatieteilijät työmarkkinoilla, työllistymispolut ja työn sisällöt. Johdantoluento (4 t), asiantuntijavierailut ja vierailukäynnit työpaikoilla (8 t), työpaja (8 t) ja itsenäinen työskentely. Hyväksytty hylätty Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Tarjontatieto Yhteiskuntatieteet, Joensuu pääaineopiskelijat Lisätiedot Historian rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kokonaiskuvan isojen rakennemuutosten kansallisista ja kansainvälisistä taustoista siis tarkastella Suomea myös osana länsimaisten yhteiskuntien muuttumista. Toinen tavoite on valottaa niitä yhteiskunnallisia ja poliittisia linjauksia, jotka ovat sanelleet rakennemuutosten käytännön muodot. Kolmanneksi on analysoitava, mitä rakennemuutos on oikeastaan Sivu 5

6 tarkoittanut. Lopuksi pohditaan, millainen suomalainen yhteiskunta oli tai on rakennemuutosten jälkeen. Kurssi tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan rakenteellista muuttumista säätyyhteiskunnan murentumisesta eli 1870-luvulta 2000-luvulle. Rakennemuutoksella tarkoitetaan yhtäältä isojen yhteiskunnallisten kokonaisuuksien, kuten väestön ammatti- ja sosioekonomisen jakauman tai palvelujärjestelmien muotojen ja toimintojen muuttumista. Tämä muutos on tapahtunut eri tason poliittisen päätöksenteon tietoisena tai tiedostamattomana seurauksena ja useimmiten pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa on koko muutoksen pitkä linja, joskin tarkoitus on keskittyä kolmeen keskeiseen saumakohtaan. Ne ovat varhainen sääty-yhteiskunnan hajoaminen, maatalouden murros ja varhainen teollistuminen suurin piirtein luvulle asti, savupiippu- ja hyvinvointi-suomen rakentaminen ja 1970-luvuilla sekä avautuva, osaava ja kansainvälistyvä Suomi 1990-luvun alusta nykypäiviin. Kirjallisuuden hyväksytty tenttiminen tai luento Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukykyyhteiskunta? (2006); Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? (2007); Eerola (toim.): Luokaton Suomi. Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. (2010). perusteet t Yliopistonlehtori Arto Nevala (historian oppiaine) Järjestetään Joensuun kampuksella sekä Kuopion kampuksella Henkilökohtainen opintojen suunnittelu (HOPS) 1 op Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku 1 op YHTEISKUNTATIETEIDEN PERUSOPINNOT 25 OP Kaikille yhteiset opintojaksot Sosiologian peruskurssi 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija sosiologiaan tieteenä, sosiologiseen ajatteluun, sosiologian peruskäsitteisiin, klassisiin ja moderneihin teorioihin. Sosiologian peruskurssin luennoilla annettaan yleiskuva sosiologian historiasta, käsitteistä ja kysymyksenasetteluista sekä ajankohtaisimmista tutkimusalueista. Luennoilla tarkastellaan sosiologiaa tieteenä, osana kriittistä yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti, joka perustuu luentoihin ja opintojakson alussa ilmoitettavaan materiaaliin. Ilmoitetaan opintojakson alussa. Sivu 6

7 t Lisätiedot Sosiologian professori () Yhteiskuntapolitiikan peruskurssi 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yhteiskuntapolitiikkaan oppiaineena ja käytäntönä, sekä esitellä yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteet, keskeiset teoriat ja toimijat. Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan synty ja kehitys, muuttuva hyvinvointivaltio, erilaiset politiikan merkitykset ja toimijat, klassinen ja ajankohtainen yhteiskuntapoliittinen tutkimus sekä aikalaiskeskustelut. Luennot 20 t, luentotentti ja aineistotehtävä. Luentojen yhteydessä jaettavat aineistot Professori Eeva Jokinen Yhteiskuntatieteiden käytännöt 5 op Opintojakson käytyään opiskelija osaa - havainnoida ja tulkita havaitsemaansa yhteiskuntatieteiden käsittein - tehdä ja esittää pienimuotoisen kirjallisen raportin sekä keskustella ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä Lisäksi opiskelija tietää yhteiskuntatieteilijöiden eri työllistymisvaihtoehtoista. Opintojakso koostuu johdantoluennoista (6 h), pienryhmissä itsenäisesti tehtävästä kenttätyöstä, johon kytkeytyy kenttäraportin kirjoittaminen sekä seminaariosuudesta (16 h), johon sisältyy raportin esittely ja siitä keskustelu. Opintojakso suoritetaan osallistumalla johdantoluentoihin, pienryhmätyöskentelyyn ja kaikille yhteiseen seminaariin sekä tekemällä kenttäraportti. Tarjontatieto Opintojakso on tarkoitettu ainoastaan yhteiskuntatieteiden ja kasvatussosiologian pääaineopiskelijoille. t Yliopistonlehtori Mari Käyhkö Sivu 7

8 Temaattiset opintojaksot, valitaan yksi kohdasta a) ja yksi kohdasta b) Kohta a) Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Opiskelija perehtyy yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvään tieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen, erityisesti kansalaisyhteiskunnan sosiologian viitekehyksessä. Muuttoliiketutkimus ja -teoriat, kulttuuristen rajojen merkitysten muuttumisen tarkastelu, rasismi kansalaisyhteiskunnassa -tutkimus. Osallistuminen johdantoluennoille, itsenäinen workshop-työskentely Moodlealustalla, loppuseminaariin osallistuminen. Moodlessa suoritettava osuus perustuu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn oppimateriaalin parissa sekä osallistumisesta siitä käytävään opettajan koordinoimaan verkkokeskusteluun. Toteutustavat Johdantoluennot, verkko-opiskelu ja päätösseminaari. t jaetaan opiskelijoille opintojakson verkkotyöskentelyvaiheessa. Sosiologian yliopistonlehtori Päivi Harinen () ja sosiologian yliopistonlehtori (Kuopion kampus) ja nuorempi tutkija Antti Kivijärvi (Joensuun kampus) Joensuun ja Kuopion kampukset Tarjontatieto Opintojakso kuuluu Joensuun kampuksella perusopintoihin (yhteiskuntatieteet, sosiologian sivuaineopinnot) ja Kuopion kampuksella aineopintoihin (sosiaalitieteet) tai perusopintoihin (sosiologian sivuaineopinnot). Opintojakso suoritetaan osaksi Internetissä Moodle-alustalla Rasismin tutkimus 5 op - Oppia ymmärtämään rasismia ja kulttuurista diskriminaatiota koskevia keskeisiä teorioita ja teoreetikkoja. - Kyetä pohtimaan teorian ja metodologian suhteita rasismia analysoitaessa. - Oppia soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän rasistisiin tapahtumiin ja lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta ja etnisestä erilaisuudesta. Sivu 8

9 Suoritustapa Kirjallisuus - Yhteiskuntatieteellisten teorioiden kriittisen analysoinnin kautta oppia rakentamaan oma käsityksensä rasismista ja kulttuurisesta diskriminaatiosta Opintojaksolla pohditaan mm. käsitteitä rotu, rasismi (ideologisena ja kulttuurisena ilmiönä) ja kulttuurinen diskriminaatio historiallisena ja nykypäivän ilmiönä sosiologisesta / yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta Suomessa ja Euroopassa. Pohditaan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöryhmien integraatiota, syrjintää ja niihin liittyviä ennakkoluuloja ja ideologioita. Pyritään luomaan kattava kuvaus rasismiin ja syrjintään liittyvistä teorioista ja tutkimuksista. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Anderson, B. Kuvitellut yhteisöt: nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua, John Solomos & Les Back. Racism and society, Kamala Visweswaran. Un/Common Cultures: Racism and the Rearticulation of Cultural Difference, Tilalle lähtien Eriksen, Thomas Hyllan. Ethnicity and nationalism: anthropological perspectives, rd edition. Miles, R. Rasismi, Sosiologian professori () Joensuun ja Kuopion kampukset Suomalainen koulu 5 op Opiskelija tuntee suomalaista koulua käsittelevän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähtökohtia ja analyyseja. Opintojakso koostuu kirjallisuuskuulustelusta, jossa suoritetaan kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). Huom. Kohdassa b) olevaa Tolosen teosta Suomalainen koulu ja kulttuuri voi tenttiä joulukuun 2013 yleiseen tenttiin saakka. Tammikuusta 2014 lähtien teosta ei voi tenttiä. Kirjallisuus tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). Kohta a) Käyhkö, M. Siivoojaksi oppimassa, Lehtonen, J. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa, Souto, A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista, Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa, Kohta b) Sivu 9

10 t Hoikkala, T. & Paju, P. Apina pulpetissa. Ysiluokan yhteisöllisyys, Kiilakoski, T, Tomperi, T., Vuorikoski, M. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus, Ojala, H., Palmu, T., Saarinen, J. (toim). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, Paju, P. Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana, Tolonen, T. (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri, Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset. Kohta b) Sosiaaliturvapolitiikka 5 op Tuottaa perustiedot sosiaaliturvajärjestelmästä osana yhteiskuntapolitiikkaa ja sen tutkimuksen perusteista. Kurssilla tarkastellaan sosiaaliturvan yleisiä lähtökohtia, sosiaaliturvajärjestelmiä, niiden tavoitteita, keinoja, toimijoita sekä sosiaaliturvajärjestelmien muotoutumiseen vaikuttavia taloudellisia, kulttuurisia sekä poliittis-ideologisia tekijöitä erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Näkökulma on sosiaaliturvan tutkimukseen orientoiva. Luennot (24 t) ja kirjallisuuskuulustelu. Niemelä, Heikki & Salminen, Kari 2006: Suomalainen sosiaaliturva. Helsinki. Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus. KELA:N tutkimusosasto: Helsinki Yliopistonlehtori Veli-Matti Poutanen Tasa-arvopolitiikka 5 op Opiskelijat perehtyvät tasa-arvoon yhteiskunnan eri toimijoiden tasolla, osaavat tunnistaa tasa-arvokysymykset, tietävät mitä yhdenvertaisuus- ja tasaarvokysymykset, tietävät mitä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoinstituutioita on olemassa sekä tutustuvat tasa-arvotutkimukseen. Sivu 10

11 Opintojaksolla tutustutaan erilaisiin tasa-arvokäsityksiin, niiden taustoihin ja ongelmakohtiin. Kurssilla tarkastellaan tasa-arvopolitiikan keskeisiä toimijoita ja tasaarvotyön organisointia niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisella tasollakin. Kurssilla tarkastellaan miksi tasa-arvotyötä tarvitaan ja mihin sillä pyritään. Tasa-arvoa tarkastellaan intersektoriaalisesti ottaen huomioon sukupuoli, ikä, alueelliset erot, esteellisyys ja muut eriarvoiset rakenteet. Tähän liittyvät osallisuuden, solidaarisuuden ja kansalaisuuden kysymykset. Luento (12 t), työryhmätyöskentely ja esitys, itsenäinen opiskelu 110 t, essee luennolla jaettavasta materiaalista. Professori Eeva Jokinen Yliopistonlehtori Antero Puhakka Talouspolitiikka 5 op Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää Suomen kansantalouden rakenteen, osaa talouspolitiikan keskeisen käsitteistön ja kykenee arvioimaan talouspoliittisten ohjauskeinojen merkitystä. Suomen kansantalouden rakenne ja en muutos. Talouspoliittiset käsitteet, talouteen liittyvät teoreettiset lähestymistavat, talouspoliittiset ohjauskeinot. Luento (24 t), luennolla erikseen ilmoitettava kirjallisuus ja tentti. Luennolla erikseen ilmoitettava kirjallisuus. Teppo Eskelinen YHTEISKUNTATIETEIDEN AINEOPINNOT 60 OP Kaikille yhteiset opintojaksot Yhteiskuntatieteiden paradigmat 5 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op SEKÄ Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op Sivu 11

12 - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteiden teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kurssilla tutkitaan keskeisiä klassisia ja aikamme yhteiskuntatieteellisiä teoreetikkoja (esim. E. Durkheim, M. Weber, A. Giddens, M. Foucault, P. Bourdieu, J. Habermas) ja teoreettisia suuntauksia (esim. funktionalismi, strukturalismi, poststrukturalismi ja postmodernismi). Erityisesti keskitytään pohtimaan niiden merkitystä ajankohtaisten yhteiskuntatieteellisten teemojen analysointiin ja siten rohkaistaan opiskelijoita kehittämään omaa teoreettista näkemystään. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti. Sosiologian professori () Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteellisten teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kirjallisuuden kautta tutustutaan yhteiskuntatieteiden erilaisiin teoriasuuntauksiin. Suoritustapa Kirjallisuus tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kohta a)sekä kohdasta b) yksi kirja. Kohta a) Harrington, A. Modern Social Theory, Tentitään luvut 5, 6, 11 ja 14 Kohta b) Cheal, D. Dimensions of Sociological Theory, Danermark, B. (et al.) Explaining Society: critical realism in the social sciences, Jacobsen, Michael Hviid (ed.) Encountering the Everyday, Sivu 12

13 Sosiologian professori () Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op Tutustuminen sosiaalitieteiden klassikoiden ajatteluun ja merkitykseen sekä klassikoiden tuntemuksen merkityksen ymmärtäminen Yhteiskuntatieteiden keskeisten klassikoiden teoreettisten ajatusten ja käsitteiden esittely historiallisessa kontekstissaan Luentopäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu Toteutustavat Luentoja 20 h (oppiaineiden yhteinen luentosarja, luennot välitetään videoitse toiselle kampukselle), itsenäistä kirjojen opiskelua. Kirjallisuus Yksi kirja sekä a) että b) kohdista: a) 1) Gronow, J., Noro, A. & Töttö, P.: Sosiologian klassikot, Gaudeamus ) Huhmarniemi, R. Skinnari, S. & Tähtinen, J: Platonista transmodernismiin, Kasvatusalan tutkimuksia ) Hänninen V., Partanen, J. & Ylijoki O.-H. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, Vastapaino b) 1) Anttonen, A., Lempiäinen, K. & Liljeström M.: Feministejä, aikamme ajattelijoita, Vastapaino ) Ashorn, U., Henrikson, L. & Lehto, J. (toim). Terveys ja yhteiskunta, Gaudeamus ) Aro, J. & Jokivuori, P.: Klassinen sosiologia ja moderni maailma, Gaudeamus t Sivuaineopiskelija voi suorittaa luentojen sijasta kirjatentin yhteydessä lisäksi yhden kirjan seuraavista: Farr, R.M. The roots of modern social psychology , Blackwell Publishers 1996, Jones, P. Introducing Social Theory, Polity Press 2003 tai Marshall, T.J. & Bottomore, T. Citizenship and Social Class, Pluto Vilma Hänninen (vastuu), useita luennoitsijoita, kirjallisuuden vastaanottajina Pekka Kuusela (Kuopion kampus) ja Jussi Vähämäki (). Luennoille ilmoittautuminen WebOodissa sekä kirjatenttiin ilmoittautuminen WebOodissa. Sivu 13

14 J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Opintojakson tarkoituksena on antaa yleiskuva tilastollisten menetelmien lähtökohdista ja niiden käyttötarkoituksesta yhteiskuntatutkimuksessa. Luennoilla käydään läpi mittaamisen, otannan, tilastollisen kuvailun, kahden muuttujan välisen riippuvuuden toteamisen sekä tilastollisen päättelyn perusteet yleistajuisesti menetelmien käyttäjän näkökulmasta. Opetuksen pääpaino on peruskäsitteiden ja operaatioiden ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Luennoilla esitellään tutkimusesimerkkejä SPSS:ää hyväksi käyttäen. Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi 2007, luvut 1 6, 9 12 ja Kirjallisuus tukee luentojen omaksumista. Ajankohta 2. vuoden periodi I. Toteutustavat Luennot 30 h, itsenäistä työskentelyä 52 h. Opetuskieli suomi Luentotentti. 0 5 Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin. Järjestävä laitos Kauppatieteiden laitos (Joensuu), Yhteiskuntatieteiden laitos (Kuopio) Tilastolliset menetelmät yhteiskuntatieteissä 2 op Tavoitteet Opintojakson tavoitteena on perehtyä kyselyaineiston keruuseen, tallentamiseen ja analyysiin omalle tieteenalalle tyypillisin menetelmin. Opiskelijat ideoivat pienryhmissä tutkimusongelman ja suunnittelevat lomakkeen, jonka kysymyksenasetteluja ruoditaan yhdessä. Materiaali sovitaan tapauskohtaisesti. Ajankohta 2. vuoden periodi II. Toteutustavat Ohjattua mikroluokkatyöskentelyä 16 h, itsenäistä työskentelyä pienryhmissä 38 h. Opetuskieli suomi Aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn sekä harjoitustyö. HYV HYL Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin ja Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille. t Sivu 14

15 Harjoitukset: Sosiologian yliopistonlehtori & yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Opintojaksoon J Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op liittyvä harjoituskurssi J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä haastatteluun ja havainnointiin yhteiskuntatutkimuksen aineistonkeruumenetelminä. Kurssilla esitellään erilaisia tapoja tehdä haastatteluja ja havainnointia, tällaisilla menetelmillä syntyvien aineistojen analyysimenetelmiä, tutkimuksen raportoinnin periaatteita sekä tutkimuseettisiä kysymyksiä. Luennot ja luentokuulustelu. Toteutustavat Luentoja 24 h, itsenäistä työskentelyä 57 h. Muu opettajan osoittama materiaali. t Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.), Haastattelu. Vastapaino perusteet 0 5 t Päivi Harinen (Joensuu) Sanna Laulainen (Kuopio) Edellytykset Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin. Ilmoittaudutaan WebOodissa. Järjestävä laitos Joensuussa: Yhteiskuntatieteiden laitos Järjestävä laitos Kuopiossa: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Haastattelu ja havainnointi yhteiskuntatieteissä 2 op Tavoitteet Opintojaksolla perehdytään yhteiskuntatieteille ominaiseen tapaan tehdä haastatteluja ja/tai havainnointia. Kurssilla harjoitellaan haastattelujen tekemistä ja/tai havainnointia, apuvälineiden käyttöä, aineiston analyysia sekä tulosten raportointia. Toteutustavat Kontaktiopetusta 16 h, itsenäistä työskentelyä 38 h. Ajankohta 2. vuoden periodi IV. Opetuskieli suomi Harjoitustyö. Sivu 15

16 Edeltävät opinnot Johdatus empiirisen tutkimuksen menetelmiin ja Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille. t Sosiologian yliopistonlehtori & yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Lisätiedot. Opintojaksoon J Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op liittyvä harjoituskurssi. Temaattiset opintojaksot 10 op, valitaan kaksi seuraavista Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ilmiöitä sosiologisesti. Opintojaksolla käsitellään kasvatus- ja koulutussosiologian tärkeimpiä teoreettisia lähtökohtia sekä niiden valossa koulutuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Seminaarissa tehdään ryhmätyö annetusta aiheesta perustuen luennoilla ja kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin ja käsitteisiin. Luennot 10 t, seminaarityöskentely 10 t. Opintojakso suoritetaan seminaarissa tehtävällä työllä, jossa käytetään opintojakson kirjallisuutta. Kirjallisuus Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. Kasvatussosiologia, 2006 (tai myöhempi). Moore, R. Education and Society: Issues and Explanations in the Sociology of Education, t Sosiologian professori () Multiculturalism in Societies 5 op Opiskelija perehtyy keskeiseen yhteiskuntatieteelliseen aikalaistutkimukseen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtainen yhteiskuntatieteellinen monikulttuurisuutta, kosmopoliittisuutta ja antirasismia käsittelevä tutkimus. Luennot 12 tuntia ja seminaari 12 tuntia. Aktiivinen osallistuminen luennoille. Opiskelijat tekevät lyhyen seminaariesitelmän opintojaksolla sovittavasta oppimateriaalista. Jaksoon kuuluva oppimateriaali jaetaan kurssin alkaessa. Sivu 16

17 Toteutustavat Luennot ja seminaari. t jaetaan kurssin alkaessa. t Sosiologian yliopistonlehtori (). Opetuskieli englanti Työpolitiikka 5 op Opiskelija ymmärtää työn erilaiset määritykset, tietää mikä on työn suhde tuotantoon, talouteen ja toimeentuloon, hahmottaa työn muutokset ja sen vaikutukset yksilölliseen ja kollektiiviseen toimintaan sekä pystyy käsittelemään politiikan, hallinnan ja ohjauksen roolia työpolitiikassa. Kurssilla perehdytään työpolitiikan kehitykseen, analysoidaan työelämän epävarmistumista, työn uusia muotoja ja niiden hallintaa. Kurssilla tarkastellaan myös työn tekijän ja työttömän subjektiivisuuden muotoja sekä työpolitiikan ja sosiaaliturvan yhteyttä. Suoritustapa Luento (20 t), seminaari 4 t, itsenäinen työskentely ja ryhmätyö luennolla jaettavasta oheismateriaalista yhteensä 110, luentopäiväkirja. 0 5 Vastuuopettaja Professori Eeva Jokinen & yliopistonlehtori Jussi Vähämäki Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op Opintojakson käytyään opiskelija - on perillä siitä, mitä yhteiskuntatieteellinen sukupuolentutkimus on, -tiedostaa sukupuolikysymyksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja merkityksen sekä osaa soveltaa hankkimaansa tietämystä erilaisiin kysymyksiin ja konteksteihin. Opintojaksolla tarkastellaan niitä mekanismeja, joilla sukupuolijärjestys linkittyy esimerkiksi työhön, tuotantoon, koulutukseen, kasvatukseen, tietoon ja tieteeseen. Kurssilla perehdytään myös siihen, kuinka sukupuoli lomittuu muihin sosiaalisia eroja tuottaviin kategorioihin. Suoritustapa Sivu 17

18 Kirjallisuus Opintojakso rakentuu luennoista (6t), lukupiiristä (12t), lukupiirin yhteydessä pareittain tehtävästä yhden artikkelin tarkemmasta esittelystä sekä luentopäiväkirjasta. Oheiskirjallisuus Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija, Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen, Luettavat artikkelit ilmoitetaan kurssin alussa. Opintojakso arvioidaan artikkeliesittelyn, luentopäiväkirjan sekä osallistumisaktiivisuuden perusteella. Vastuuopettaja Sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö Pääaineopiskelijat: kasvatussosiologia, sosiologia, yhteiskuntatieteet, Joensuu sekä yhteiskuntapolitiikka Ryhmän maksimikoko 18 opiskelijaa. Valinnaiset opintojaksot, valitaan kaksi kohdasta a) ja kaksi kohdasta b) Kohta a) Kriminologia 5 op Opiskelija perehtyy rikollisuuden sosiologian ja kriminologian sekä kriminaalipolitiikan peruslähtökohtiin, -käsitteisiin ja tutkimustietoon. Rikollisuuden ja poikkeavuuden sosiologia, rikollisuuden ja sukupuolen välinen yhteys, rikollisuus osana laajempaa yhteiskunnallista syrjäytymiskehitystä. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä (opiskelija valitsee kolme kirjaa). Kirjallisuus Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Garland, D. The Culture of Control, Honkatukia, P. & Suurpää, L. Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus, Jock Young. The Criminological Imagination, Laine, M. Kriminologia ja rankaisun sosiologia, Muncie, J. & McLaughlin (eds.). Problem of Crime, Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset Lisätiedot. Sivu 18

19 Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Opiskelija perehtyy sosiaalisen pääoman käsitteisiin, teorioihin, tutkimukseen ja toimintaan. Mikä on sosiaalisen pääoman ja toiminnan merkitys yhteiskunnassa? Opiskelija tutustuu sosiaalisen pääoman tutkimusperinteeseen ja alueen ajankohtaiseen tutkimukseen. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi teosta seuraavista: Häuberer, J. Social Capital Theory, Lin, N. Social capital: A theory of social structure and action, Ruuskanen, P. Sosiaalinen pääoma käsitteet, suuntaukset ja mekanismit, Sosiologian professori () Joensuun ja Kuopion kampukset Tieto ja tiede I 5 op Opiskelija perehtyy tiedon ja tieteen sosiologian perusongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Mikä on tiedon ja tieteen tutkimuksen luonne ja sen metodologian peruskäsitteet? Tutustutaan argumentoinnin ja päättelyn perusteisiin. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä tai luento (kirjatentille vaihtoehtoinen luento järjestetään vain Joensuussa). Kirjallisuus Tentitään kohta a) sekä kaksi kirjaa kohdasta b ) Kohta a) Rossi, P. & Rose, N. Modernin tieteen synty Euroopassa, Kohta b) Berger, P. & Luckmann, T. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, Latour, B. Laboratory Life: The Construction of Scientific Facts, Mattelart, A. Informaatioyhteiskunnan historia, McCarthy E. Doyle. Knowledge as Culture: The New Sociology of Knowledge, Sismondo, S. An Introduction to Science and Technology Studies, nd edition. t Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset Sivu 19

20 Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Perehtyminen tietoyhteiskunnan keskeisiin teorioihin ja tiedon taloudellisen hyödyntämisen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan ero. Tiedon rooli taloudessa, tietoyhteiskuntien instituutiot, aineettoman tuotannon immateriaalioikeuksien ongelmat, varallisuuden luonteen muutokset. Toteutustavat Luentoja 24 t. t Kirjallisuus ja luennoitsijan toimittama oppimateriaali hyv-hyl Tarjontatieto Vaihtoehtoinen opintojaksolle tai opintojaksolle (tehdään joko/tai). Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori () Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Opiskelija perehtyy vallan ja väkivallan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Tutustutaan yhteiskunnallisen vallan käsitteeseen, valtasuhteisiin ja väkivallan muodostumiseen, toimintaan ja mekanismiin. Suoritustapa Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Kirjallisuus Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Foucault, M. Tarkkailla ja rangaista, Gill, S. Valta ja vastarinta uudessa maailmanjärjestyksessä, Helén, I. (toim.) Reformin pirstaleet. Mielenterveyspolitiikka hyvinvointivaltion jälkeen, Miller, P. & Rose, N. Miten meitä hallitaan, Satka, M., Alanen, L., Harrikari, T. & Pekkarinen, E. (toim.) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta, t Sosiologian yliopistonlehtori () Joensuun ja Kuopion kampukset Sivu 20

21 . Kohta b) Hoivan käytännöt 5 op Tavoitteena on, että opiskelija tuntee yhteiskuntapoliittisen hoivatutkimuksen ajankohtaisia tutkimuskohteita sekä käsitteitä kuten hoivavaje, hoivaköyhyys, hoivavuoto, ylirajainen ja globaali hoiva. Opiskelija tietää hoivan järjestämisen vaihtoehtoisia malleja ja oppii tarkastelemaan kriittisesti hoivapolitiikan uusimpia käytäntöjä Suomessa. Osaa kirjoittaa aihepiiristä rajatun kirjallisen työn. Yhteiskuntapoliittisen hoivatutkimuksen taustat, näkökulmat ja tutkimuskohteet. Hoivan organisoinnin muodot ja muutossuunnat. Hankkeistettu hoiva. Vihreä hoiva. Hoiva ja siivous. Hoiva ja sukupuoli. Opintojakso suoritetaan osallistumalla luentoihin, artikkelityöpajaan sekä seminaariin (yhteensä 20 t) sekä opiskelemalla itsenäisesti. Kurssilla katsotaan hoivaan linkittyvä dokumentti. Dokumentin teemoja käsitellään artikkelityöpajassa. Opiskelija kirjoittaa hoivaan kytkeytyvästä aiheesta esseen. Oheislukemisto: Anttonen Anneli, Valokivi Heli, Zechner Minna (toim.): Hoiva tutkimus, politiikka ja arki, Anttonen Anneli, Haveri Arto, Lehto Juhani ja Palukka Hannele (toim.): Julkisen ja yksityisen rajalla julkisen palvelun muutos (2012) sekä artikkeleita hoivasta. Iiris Lehto Muuttoliike ja rajankäynti 5 op Opiskelija perehtyy muuttoliikkeiden sekä rajojen ja rajanylitysten problematiikkaan. Maasta- ja maahanmuuttoa tarkastellaan osana globaalia liikkuvuutta ja toisaalta paikallisena ilmiönä. Tarkastellaan muuttoliikkeitä historiallisissa ja globaaleissa konteksteissa. Pohditaan valtiollisten rajojen rakentumista, muuttumista ja merkityksiä sekä rajojen ylityksiä. Mietitään etnisiä ja kulttuurisia rajoja, myös suhteessa opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Keskustellaan liikkuvuudesta yhteiskuntatutkimuksen ja -politiikan näkökulmasta. Tehdään tutustumiskäynti relevanttiin kohteeseen Joensuun seudulla. Seminaari tai luento (20 h) ja essee tai luento/seminaaripäiväkirja. Kohtaamisia rajoilla, toim. Anu Hirsiaho, Mari Korpela ja Liisa Rantalaiho, Tampere: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Sivu 21

22 Professori Laura Assmuth Perhetutkimus 5 op Tavoitteena on perehtyä yhteiskunnalliseen perhetutkimukseen ja sen kriittisiin näkökulmiin kuten äitiys, isyys, vanhemmuus, erityisvanhemmuus ja lapsuus. Millainen on perhe julkisten ja yksityisten palvelujen kohteena eli miten perhettä hallinnoidaan. Perherakenteiden muutokset, sukulaisuuden muutokset, sukupolviset muutokset. Kirjatentti yleisessä tentissä. Kolme kirjaa seuraavista: Jallinoja Riitta (toim.): Vieras perheessä, 2009; Vuori Jaana & Nätkin Ritva (toim.): Perhetyön tieto, 2007; Jokinen Eeva: Aikuisten arki, 2005; Yesilova Katja: Ydinperheen politiikka, 2009; Salmi Minna & Lammi-Taskula Johanna (toim.): Puhelin, mummo vai joustava työaika?, 2004 Yliopistonlehtori Antero Puhakka Joensuun ja Kuopion kampukset Työelämä murroksessa Opiskelija perehtyy yhteiskuntatieteellisen työntutkimuksen eri näkökulmiin, työpolitiikan keskeisiin käsitteisiin sekä työelämätutkimuksen tutkimusteemoihin. Tutustutaan ajankohtaiseen työelämää ja sen muutoksia käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjatentti yleisessä tentissä tai vastuuopettajan kanssa sovittava kirjallisuusessee. Neljä kirjaa seuraavista: Julkunen Raija: Uuden työn paradoksit, 2008 General Intellect: Vasemmisto etsii työtä, 2009 Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina, 2009 Vähämäki, Jussi: Kuhnurien kerho, 2004 Virno Paolo: Väen kielioppi, 2006 Julkunen, Raija, Nätti Jouko & Anttila Timo: Aikanyrjähdys, 2004 Sivu 22

23 Wrede Sirpa & Nordberg Camilla (toim.): Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus, 2010 Suoranta Anu & Anttila Anu-Hanna (toim.): Yksin sovittu. Osapuolet, luottamus ja työmarkkinalogiikka Yliopistonlehtori Antero Puhakka Joensuun ja Kuopion kampukset Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Tehdään joko sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma tai yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Opiskelija oppii asettamaan sosiologisen tutkimuskysymyksen ja vastaamaan siihen empiiristä tutkimusaineistoa ja yhteiskuntatieteellistä lähdemateriaalia hyödyntäen. Hän oppii kirjoittamaan yhteiskuntatieteellisen opinnäytteen ja tuottamaan tutkielmastaan johdonmukaisen esitelmän. Johdantoluennot, tutkimussuunnitelmatyöskentely, empiirisen tutkimusaineiston kokoaminen ja analysointi. Tutkielman tekemisessä aiemmat teoreettiset ja metodologiset opinnot yhdistyvät aineiston analyysiin ja tulkintaan, ja raportoinnissa omat havainnot liitetään muuhun tieteellisessä kirjallisuudessa käytävään keskusteluun. Osallistuminen johdantoluennoille, kandidaatintutkielman tutkimussuunnitelman esittäminen ja kirjoittaminen, seminaariesitelmän pitäminen ja opponointi. Toteutustavat Johdantoluennot, itsenäinen tutkielmatyöskentely, seminaari. Luentomateriaali, joka jaetaan opiskelijoille jakson alkaessa. Sosiologian yliopistonlehtori () Edellytykset Edeltävät opinnot: sosiologian perusopintokokonaisuus tai yhteiskuntatieteiden perusopintokokonaisuus, Yhteiskuntatieteiden tiedonhaku, Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen (sosiologia) tai Johdatus yhteiskuntatieteelliseen kirjoittamiseen, suomen kieli ja viestintä tai em. vastaavat opinnot. Tarjontatieto Sivu 23

24 Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti yhteiskuntatieteiden, sosiologian, kasvatussosiologian ja ohjauksen koulutuksen kasvatussosiologia pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson Sosiologian proseminaari ( ).. Yhteiskuntatieteiden laitoksen kirjallisten töiden kirjoitusohjeet löytyvät laitoksen sivuilta Kypsyysnäyte (sosiologia) 0 op Opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielmansa aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Kandidaatintutkielmaan pohjautuva sisältö. Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa pohjautuvan kypsyysnäyte-esseen. Sosiologian yliopistonlehtori tarkastaa sisällön hyväksyttävyyden ja kielikeskuksen opettaja tekstin rakenteen ja oikeakielisyyden. t Kypsyysnäytteen arvostelee: Äidinkielen osalta kielikeskus. Sisällön osalta kandidaatintutkielman ohjaaja. Joensuun ja Kuopion kampukset Kypsyysnäytteen voi tehdä yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisenä tenttipäivänä tai kandidaatintutkielman ohjaajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Yleisenä tenttipäivänä tehtäessä ilmoittautuminen WebOodissa Yhteiskuntapolitiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op Opintojakson tavoitteena on harjaantua yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen tekijäksi ja opinnäytetutkielman kirjoittajaksi. Seminaarissa perehdytään tutkimuksen tekoon oman kandidaatintutkielman kautta sekä opponoimalla muiden tutkielmia. Tutkielman tekemisessä yhdistyvät aiemmat teoreettiset ja metodologiset opinnot aineiston analysointiin ja tulkintaan. Seminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, kerätään aineisto, analysoidaan se ja raportoinnissa liitetään omat havainnot muuhun tieteellisessä kirjallisuudessa käytävään keskusteluun. Seminaarityöskentely Yliopistonlehtori Sivu 24

25 Edellytykset Tarjontatieto Metodologian opintojen suorittaminen ennen seminaaria helpottaa seminaarityöskentelyä Opintojakso on tarkoitettu ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, jotka aikovat suorittaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena yhteiskuntapolitiikka Kypsyysnäyte (yhteiskuntapolitiikka) 0 op Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Oman tutkielman asiasisällön jäsentäminen tiiviiksi kirjalliseksi esitykseksi. Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmaansa pohjautuvan kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte arvioidaan sekä sisällön että äidinkielen osalta. Hyväksytty hylätty t Äidinkielen tarkastus: kielikeskus. : kandidaatintutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen voi tehdä yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisenä tenttipäivänä tai kandidaatintutkielman ohjaajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Yleisenä tenttipäivänä tehtäessä ilmoittautuminen WebOodissa. Sivu 25