Sosiologia sivuaineena

Transkriptio

1 Sosiologia sivuaineena Sosiologian sivuainekokonaisuuksien rakenne SOSIOLOGIAN PERUSOPINNOT (sivuaine) 25 OP Joko Sosiologian peruskurssi 5 op (Joensuun kampuksella) Tai Sosiologian perusteet 5 op (Kuopion kampuksella) Sekä Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op (Aiemmin Suomalaisen yhteiskunnan rakenne) Sosiologian teoriakirjallisuus, sivuaineopiskelijat 5 op Valinnaiset temaattiset opinnot 10 op, opiskelija valitsee kaksi seuraavista: Kansalaisyhteiskunta ja liikkeet 5 op Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Rasismin tutkimus 5 op Suomalainen koulu 5op Tytöstä naiseksi 5op Jos Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset (aiemmin Suomalaisen yhteiskunnan rakenne) sisältyy opiskelijan pääaineopintoihin, suoritetaan sen tilalla perusopintojen valinnainen temaattinen opintojakso SOSIOLOGIAN AINEOPINNOT (sivuaine) 35 OP Joko Yhteiskuntatieteiden paradigmat 5 op Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op SEKÄ Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op (Joensuun kampuksella) Tai Sosiologian teoriat 5 op (Kuopion kampuksella) Sekä Yhteiskuntatieteiden klassikot 5op Sosiologian menetelmäkirjallisuus, sivuaineopiskelijat 5 op Sosiologian proseminaari 5 op (Kuopion kampuksella opintojakso tehdään opintojakson K Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma yhteydessä.) Valinnaiset temaattiset opinnot 15 op, opiskelija valitsee kolme seuraavista: Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Kriminologia Multiculturalism in Societies 5 op Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Tieto ja tiede I 5 op TAI Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Työelämä murroksessa 5 op Sivu 1

2 Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op Yhteisöt ja yhteisöllisyys 5 op Jos Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op kuuluu pääaineen opintoihin, suoritetaan klassikoiden tilalla yksi aineopintojen valinnainen temaattinen opintojakso. OPINTOJAKSOKUVAUKSET SOSIOLOGIAN PERUSOPINNOT (sivuaine) 25 OP Basic Studies in Sociology Joko Sosiologian peruskurssi 5 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija sosiologiaan tieteenä, sosiologiseen ajatteluun, sosiologian peruskäsitteisiin, klassisiin ja moderneihin teorioihin. Sosiologian peruskurssin luennoilla annettaan yleiskuva sosiologian historiasta, käsitteistä ja kysymyksenasetteluista sekä ajankohtaisimmista tutkimusalueista. Luennoilla tarkastellaan sosiologiaa tieteenä, osana kriittistä yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti, jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Oppimateriaali Saaristo, K. & Jokinen, K. Sosiologia, Sosiologian professori Leena Koski Lisätiedot Järjestetään Joensuun kampuksella. Tai Sosiologian perusteet 5 op Opintojakson suorittanut opiskelija tuntee sosiologista ajattelua, sosiologian peruskäsitteitä ja klassisia sekä moderneja teorioita. Sosiologian peruskurssin luennoilla annettaan yleiskuva sosiologian historiasta, käsitteistä ja kysymyksenasetteluista sekä ajankohtaisimmista tutkimusalueista. Luennoilla tarkastellaan sosiologiaa tieteenä, osana kriittistä yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti, jonka yhteydessä suoritetaan opintojakson kirjallisuus. Oppimateriaali Saaristo, K. & Jokinen, K. Sosiologia, Sivu 2

3 Sosiologian yliopistonlehtori Vesa Puuronen Lisätiedot Järjestetään Kuopion kampuksella. Sekä Historian pitkät rakenteet ja murrokset d) Modernin Suomen rakennemuutokset 5 op Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille kokonaiskuvan isojen rakennemuutosten kansallisista ja kansainvälisistä taustoista siis tarkastella Suomea myös osana länsimaisten yhteiskuntien muuttumista. Toinen tavoite on valottaa niitä yhteiskunnallisia ja poliittisia linjauksia, jotka ovat sanelleet rakennemuutosten käytännön muodot. Kolmanneksi on analysoitava, mitä rakennemuutos on oikeastaan tarkoittanut. Lopuksi pohditaan, millainen suomalainen yhteiskunta oli tai on rakennemuutosten jälkeen. Kurssi tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan rakenteellista muuttumista sääty-yhteiskunnan murentumisesta eli 1870-luvulta 2000-luvulle. Rakennemuutoksella tarkoitetaan yhtäältä isojen yhteiskunnallisten kokonaisuuksien, kuten väestön ammatti- ja sosioekonomisen jakauman tai palvelujärjestelmien muotojen ja toimintojen muuttumista. Tämä muutos on tapahtunut eri tason poliittisen päätöksenteon tietoisena tai tiedostamattomana seurauksena ja useimmiten pitkällä aikavälillä. Tarkastelussa on koko muutoksen pitkä linja, joskin tarkoitus on keskittyä kolmeen keskeiseen saumakohtaan. Ne ovat varhainen sääty-yhteiskunnan hajoaminen, maatalouden murros ja varhainen teollistuminen suurin piirtein 1920-luvulle asti, savupiippu- ja hyvinvointi-suomen rakentaminen ja 1970-luvuilla sekä avautuva, osaava ja kansainvälistyvä Suomi 1990-luvun alusta nykypäiviin. Kirjallisuuden hyväksytty tenttiminen tai luento Oppimateriaali Heiskala & Luhtakallio (toim.): Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? (2006); Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? (2007); Eerola (toim.): Luokaton Suomi. Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. (2010). perusteet Yliopistonlehtori Arto Nevala (historian oppiaine) Järjestetään Joensuun kampuksella sekä Kuopion kampuksella Aiemmin Suomalaisen yhteiskunnan rakenne 5 op Sosiologian teoriakirjallisuus, sivuaineopiskelijat 5 op Opintojakson käytyään opiskelija tietää mitä sosiologinen ajattelu on sekä tuntee yhteiskunnan ja inhimillisen vuorovaikutuksen luonnetta eri tavoin tarkastelevia sosiologisia teorioita ja käsitteitä. Opintojaksolla perehdytään sosiologiseen ajatteluun ja teoriaan sekä sosiologian erilaisiin tapoihin jäsentää yhteiskuntaa erilaisista näkökulmista käsin. Sivu 3

4 Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Aro, J. & Jokivuori, P. Klassinen sosiologia ja moderni maailma, Bauman, Z. Sosiologinen ajattelu, Kuusela, P. (toim.) Sosiologia: muuttuvan maailman koordinaatit, 2005 Sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Valinnaiset temaattiset opinnot 10 op, opiskelija valitsee kaksi seuraavista: Kansalaisyhteiskunta ja -liikkeet 5 op Tutustutaan kansalaisyhteiskunnan ja -liikkeiden keskeisimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Opiskelija perehtyy kansalaisyhteiskunta-käsitteen historiallisen kehityksen päävaiheisiin sekä kyseisten teemojen ja teorioiden muotoutumiseen. Opiskelijalle muodostuu käsitys kansalaisyhteiskunnan roolista ja vaikutuksesta päätöksenteossa sekä yhteiskunnan muutoksessa. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Della Porta, D. & Diani, M. Social Movements. An Introduction, nd edition. Ilmonen, K. & Siisiäinen, M. (toim.) Uudet ja vanhat liikkeet, Tarrow, S. et al. Power in Movement. Social Movements and Contentious Politics, Van Til, J. Growing Civil Society. From Nonprofit Sector to Third Space, Sosiologian professori (Joensuun kampus) / sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta 5 op Opiskelija perehtyy yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvään tieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen, erityisesti kansalaisyhteiskunnan sosiologian viitekehyksessä. Muuttoliiketutkimus ja -teoriat, kulttuuristen rajojen merkitysten muuttumisen tarkastelu, rasismi kansalaisyhteiskunnassa -tutkimus. Sivu 4

5 Osallistuminen johdantoluennoille, itsenäinen workshop-työskentely Moodle-alustalla, loppuseminaariin osallistuminen. Toteutustavat Johdantoluennot, verkko-opiskelu ja päätösseminaari. Oppimateriaali Oppimateriaalit jaetaan opiskelijoille opintojakson verkkotyöskentelyvaiheessa. Sosiologian yliopistonlehtori Päivi Harinen (Joensuun kampus) ja sosiologian yliopistonlehtori Vesa Puuronen (Kuopion kampus) Tarjontatieto Opintojakso kuuluu Joensuun kampuksella perusopintoihin (yhteiskuntatieteet, sosiologian sivuaineopinnot) ja Kuopion kampuksella aineopintoihin (sosiaalitieteet). Opintojakso suoritetaan osaksi Internetissä Moodle-alustalla Rasismin tutkimus 5 op - Oppia ymmärtämään rasismia ja kulttuurista diskriminaatiota koskevia keskeisiä teorioita ja teoreetikkoja. - Kyetä pohtimaan teorian ja metodologian suhteita rasismia analysoitaessa. - Oppia soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän rasistisiin tapahtumiin ja lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta ja etnisestä erilaisuudesta. - Yhteiskuntatieteellisten teorioiden kriittisen analysoinnin kautta oppia rakentamaan oma käsityksensä rasismista ja kulttuurisesta diskriminaatiosta Opintojaksolla pohditaan mm. käsitteitä rotu, rasismi (ideologisena ja kulttuurisena ilmiönä) ja kulttuurinen diskriminaatio historiallisena ja nykypäivän ilmiönä sosiologisesta / yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta Suomessa ja Euroopassa. Pohditaan uskonnollisten ja etnisten vähemmistöryhmien integraatiota, syrjintää ja niihin liittyviä ennakkoluuloja ja ideologioita. Pyritään luomaan kattava kuvaus rasismiin ja syrjintään liittyvistä teorioista ja tutkimuksista. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Anderson, B. Kuvitellut yhteisöt: nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua, John Solomos & Les Back. Racism and society, Kamala Visweswaran. Un/Common Cultures: Racism and the Rearticulation of Cultural Difference, Miles, R. Rasismi, Sosiologian professori (Joensuun kampus) Sivu 5

6 Suomalainen koulu 5 op Tavoite Opiskelija tuntee suomalaista koulua käsittelevän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen lähtökohtia ja analyyseja. Opintojakso koostuu kirjallisuuskuulustelusta, jossa suoritetaan kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). a) Käyhkö, M. Siivoojaksi oppimassa, Lehtonen, J. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa, Souto, A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista, Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa, b) Kiilakoski, T., Tomperi, T., Vuorikoski, M. Kenen kasvatus? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus, Ojala, H., Palmu, T., Saarinen, J. (toim). Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, Tolonen, T. (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri, Sosiologian professori (Joensuun kampus) Kuuluu myös sukupuolentutkimuksen opintoihin Tytöstä naiseksi 5 op Opintojakson käytyään opiskelijalla on perustietämys tyttötutkimuksesta, sen peruskysymyksistä sekä tytöstä naiseksi kasvamisen tematiikasta. Opintojaksolla tarkastellaan sosiologisesta näkökulmasta tyttöjen naisiksi kasvamista ja kasvattamista, erilaisiin tyttöihin ja tyttöyksiin liittyviä normeja, ihanteita, kontrollia sekä tyttöjen suhdetta näihin. tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Aaltonen S. & Honkatukia P. (toim.) Tulkintoja tytöistä, Aapola, S. Murrosikä ja sukupuoli: julkiset ja yksityiset ikämäärittelyt, Kosonen U. Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta, Laukkanen, M. Sähköinen seksuaalisuus tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa, Männistö T. Haluathan tulla todelliseksi naiseksi?, Sivu 6

7 Oinas, E. Making sense of the teenage body sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge, Sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö Lisätiedot Kuuluu myös sukupuolentutkimuksen sekä nuorisotutkimuksen opintoihin. Tentitään sosiologian yleisinä tenttipäivinä SOSIOLOGIAN AINEOPINNOT (sivuaine) 35 OP Subject Studies in Sociology Joko Yhteiskuntatieteiden paradigmat, luennot 2 op - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteiden teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kurssilla tutkitaan keskeisiä klassisia ja aikamme yhteiskuntatieteellisiä teoreetikkoja (esim. E. Durkheim, M. Weber, A. Giddens, M. Foucault, P. Bourdieu, J. Habermas) ja teoreettisia suuntauksia (esim. funktionalismi, strukturalismi, poststrukturalismi ja postmodernismi). Erityisesti keskitytään pohtimaan niiden merkitystä ajankohtaisten yhteiskuntatieteellisten teemojen analysointiin ja siten rohkaistaan opiskelijoita kehittämään omaa teoreettista näkemystään. Luentoja 20 tuntia. Luentotentti. Sosiologian professori (Joensuun kampus) Ilmoittautuminen WebOodissa Yhteiskuntatieteiden paradigmat, kirjallisuus 3 op - Tutustua ja oppia ymmärtämään syvällisesti aikamme yhteiskuntatieteellisten teorioiden keskeisiä suuntauksia, teoreettisia perusoletuksia, avainkäsitteitä, väittämiä ja tärkeimpiä suuntausten edustajia. - Ymmärtää teorian ja metodologian keskinäinen suhde. - Kehittyä soveltamaan yhteiskuntatieteellisiä teorioita arkielämän tapahtumiin. Sivu 7

8 - Kehittää kykyään kriittisesti analysoida olemassa olevia teorioita ja rakentaa oma yhteiskuntatieteellinen näkemyksensä. - Oppia näin ymmärtämään teorialähtöistä yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kirjallisuuden kautta tutustutaan yhteiskuntatieteiden erilaisiin teoriasuuntauksiin. tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Oppimateriaali Tentitään kohta a) sekä kohdasta b) yksi kirja. a) Harrington, A. Modern Social Theory, Tentitään luku 1 sekä 3 lukua oman valinnan mukaan. Tentittävät luvut ilmoitetaan tenttiin ilmoittautumisen yhteydessä. b) Cheal, D. Dimensions of Sociological Theory, Danermark, B. (et al.) Explaining Society: critical realism in the social sciences, Jacobsen, Michael Hviid (ed.) Encountering the Everyday, Sosiologian professori (Joensuun kampus) Ilmoittautuminen WebOodissa Tai Sosiologian teoriat 5 op Opintojakson suorittanut opiskelija on perehtynyt keskeisiin sosiologisiin teorioihin ja niiden taustaoletuksiin. Opintojaksolla perehdytään keskeisiin sosiologisiin teorioihin ja niiden tapoihin jäsentää yhteiskuntaa. Luento 12 t sekä kirjallisuus. Luentotentti ja kirjallisuustentti. Kaksi seuraavista teoksista: Aro, J & Jokivuori, P. Klassinen sosiologia, Cheal, D. Dimensions of Sociological Theory, Danermark, B. (et al.) Explaining Society: critical realism in the social sciences, Jacobsen, Michael Hviid (ed.) Encountering the Everyday, Sosiologian yliopistonlehtori (Kuopion kampus) Ilmoittautuminen WebOodissa Järjestetään Kuopion kampuksella Sekä Yhteiskuntatieteiden klassikot 5 op Sivu 8

9 Tutustuminen sosiaalitieteiden klassikoiden ajatteluun ja merkitykseen sekä klassikoiden tuntemuksen merkityksen ymmärtäminen Yhteiskuntatieteiden keskeisten klassikoiden teoreettisten ajatusten ja käsitteiden esittely historiallisessa kontekstissaan Luentopäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu Toteutustavat Luentoja 20 h (oppiaineiden yhteinen luentosarja, luennot välitetään videoitse toiselle kampukselle), itsenäistä kirjojen opiskelua. Kaksi kirjaa seuraavista: 1) Anttonen, A., Lempiäinen, K. & Liljeström M. Feministejä, aikamme ajattelijoita, ) Ashorn. U., Henrikson L. & Lehto J. (toim). Terveys ja yhteiskunta, ) Gronow, J., Noro, A. & Töttö, P.: Sosiologian klassikot, ) Huhmarniemi, R. Skinnari, S. & Tähtinen, J. Platonista transmodernismiin, ) Hänninen V., Partanen, J. & Ylijoki O.-H. (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, ) Polanyi, Karl. Suuri murros, Sivuaineopiskelija voi suorittaa luentojen sijasta kirjatentin yhteydessä lisäksi yhden kirjan seuraavista: Farr, R.M. The roots of modern social psychology , 1996, Jones, P. Introducing Social Theory, 2003, Marshall, T.J. & Bottomore, T. Citizenship and Social Class, Foucault, M. Society Must Be Defended: Lectures at the College de France, : Vilma Hänninen (vastuu), useita luennoitsijoita, kirjallisuuden vastaanottajina toimivat??? (Kuopion kampus) ja Juhani Vähämäki (Joensuun kampus). Luennoille ilmoittautuminen WebOodissa sekä kirjatenttiin ilmoittautuminen WebOodissa Sosiologian menetelmäkirjallisuus, sivuaineopiskelijat 5 op Opiskelija perehtyy sosiologisen tutkimuksen menetelmiin. Tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä kohta a), kohdasta b) yksi kirja ja kohdasta c) yksi kirja. a) Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, b) Gilbert, N. (toim.) Researching social life, Ragin, C.C. Constructing Social Research. The Unity and Diversity of Method, c) Sivu 9

10 Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Ruusuvuori, J. & Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi, Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Ilmoittautuminen WebOodissa Sosiologian proseminaari 5 op Opintojakson käytyään opiskelija hallitsee sosiologisen tekstinkokonaisuuden kirjoittamisen. Lisäksi hän on harjaantunut sosiologisessa ajattelussa ja argumentoinnissa. Opintojaksolla perehdytään sosiologisen tekstin kirjoittamiseen, kanssaopiskelijoiden tekstien kriittiseen tarkasteluun ja palautteen antamiseen sekä sosiologiseen keskusteluun. Seminaaritapaamisiin (24t) osallistuminen sekä kirjallisuuteen pohjautuvan tutkielman laatiminen, esittäminen ja opponointi. Opintojakso arvioidaan kirjallisen seminaarityön ja seminaariaktiivisuuden perusteilla. Sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö Edellytykset Edeltävät opinnot: vähintään sosiologian perusopinnot sekä 10 op sosiologian aineopintojen temaattisia opintoja. Tarjontatieto Sosiologian sivuaineopiskelijat HUOM. Kuopion kampuksella opintojakso tehdään opintojakson K Sosiologian kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma yhteydessä. Valinnaiset temaattiset opintojaksot 15 op, opiskelija valitsee kolme seuraavista: Kasvatus ja koulutus yhteiskunnassa 5 op Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ilmiöitä sosiologisesti. Opintojaksolla käsitellään kasvatus- ja koulutussosiologian tärkeimpiä teoreettisia lähtökohtia sekä niiden valossa koulutuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Seminaarissa tehdään ryhmätyö annetusta aiheesta perustuen luennoilla ja kirjallisuudessa esitettyihin teorioihin ja käsitteisiin. Luennot 10 t, seminaarityöskentely 10 t. Opintojakso suoritetaan seminaarissa tehtävällä työllä, jossa käytetään opintojakson kirjallisuutta. Sivu 10

11 Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. Kasvatussosiologia, 2006 (tai myöhempi). Moore, R. Education and Society: Issues and Explanations in the Sociology of Education, Sosiologian professori (Joensuun kampus) Kriminologia 5 op Opiskelija perehtyy rikollisuuden sosiologian ja kriminologian sekä kriminaalipolitiikan peruslähtökohtiin, -käsitteisiin ja tutkimustietoon. Rikollisuuden ja poikkeavuuden sosiologia, rikollisuuden ja sukupuolen välinen yhteys, rikollisuus osana laajempaa yhteiskunnallista syrjäytymiskehitystä. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä (opiskelija valitsee kolme kirjaa). Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Laine, M. Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan, Laitinen, A. & Aromaa, K. Rikollisuus ja kriminologia, Honkatukia, P. Sopeutuvat tytöt? Sukupuoli, sosiaalinen kontrolli ja rikokset, Honkatukia, P. & Suurpää, L. Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus, Honkatukia, P. & Kivivuori, J. Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli, Sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Lisätiedot Multiculturalism in Societies 5 op Opiskelija perehtyy keskeiseen yhteiskuntatieteelliseen aikalaistutkimukseen yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ajankohtainen yhteiskuntatieteellinen monikulttuurisuutta, kosmopoliittisuutta ja antirasismia käsittelevä tutkimus. Johdantoluennoille osallistuminen, itsenäinen työskentely Moodle-alustalla, päätösseminaariin osallistuminen. Toteutustavat Johdantoluennot, workshop-työskentely Moodlessa, päätösseminaari. Oppimateriaalit Sivu 11

12 Oppimateriaalit linkitetään Moodleen, ja ne ovat opiskelijoiden saatavilla jakson verkkotyöskentelyn alkaessa. Sosiologian yliopistonlehtori Päivi Harinen (Joensuun kampus) ja sosiologian yliopistonlehtori Vesa Puuronen (Kuopion kampus) Opetuskieli englanti Sosiaalinen pääoma ja toiminta 5 op Opiskelija perehtyy sosiaalisen pääoman käsitteisiin, teorioihin, tutkimukseen ja toimintaan. Mikä on sosiaalisen pääoman ja toiminnan merkitys yhteiskunnassa? Opiskelija tutustuu sosiaalisen pääoman tutkimusperinteeseen ja alueen ajankohtaiseen tutkimukseen. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Ruuskanen, P. Sosiaalinen pääoma käsitteet, suuntaukset ja mekanismit, Woolcock, M. Social capital and economic development: Towards a theoretical synthesis and policy framework. In Theory and Society, vol. 27/2, 1998, pp Saatavana sähköisessä muodossa osoitteessa Sosiologian professori (Joensuun kampus) Tieto ja tiede I 5 op Opiskelija perehtyy tiedon ja tieteen sosiologian perusongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Mikä on tiedon ja tieteen tutkimuksen luonne ja sen metodologian peruskäsitteet? Tutustutaan argumentoinnin ja päättelyn perusteisiin. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä tai luento (luento järjestetään vain Joensuussa). Tentitään kolme kirjaa seuraavista: Berger, P. & Luckmann, T. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen, McCarthy E. Doyle. Knowledge as Culture: The New Sociology of Knowledge, Rossi, P. & Rose, N. Modernin tieteen synty Euroopassa, Sismondo, S. An Introduction to Science and Technology Studies, nd edition. Sivu 12

13 Sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Tietoyhteiskunta ja aineeton tuotanto: jälkiteollisen yhteiskunnan teoriat ja käytännöt 5 op Perehtyminen tietoyhteiskunnan keskeisiin teorioihin ja tiedon taloudellisen hyödyntämisen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Teollisen ja jälkiteollisen yhteiskunnan ero. Tiedon rooli taloudessa, tietoyhteiskuntien instituutiot, aineettoman tuotannon immateriaalioikeuksien ongelmat, varallisuuden luonteen muutokset. Toteutustavat Luentoja 24 t. Oppimateriaalit ja luennoitsijan toimittama oppimateriaali Tarjontatieto Korvaa opintojakson tai opintojakson Sosiologian yliopistonlehtori (Joensuun kampus) Ilmoittautuminen WebOodissa Työelämä murroksessa Opiskelija perehtyy yhteiskuntatieteellisen työntutkimuksen eri näkökulmiin, työpolitiikan keskeisiin käsitteisiin sekä työelämätutkimuksen tutkimusteemoihin. Tutustutaan ajankohtaiseen työelämää ja sen muutoksia käsittelevään kirjallisuuteen. Kirjatentti yleisessä tentissä tai vastuuopettajan kanssa sovittava kirjallisuusessee. Oppimateriaali Neljä kirjaa seuraavista: Julkunen Raija: Uuden työn paradoksit, 2008; General Intellect: Vasemmisto etsii työtä, 2009; Precarias a la deriva: Hoivaajien kapina, 2009; Vähämäki, Jussi: Kuhnurien kerho, 2004; Virno Paolo: Väen kielioppi, 2006; Julkunen, Raija, Nätti Jouko & Anttila Timo: Aikanyrjähdys, 2004 Wrede Sirpa & Nordberg Camilla (toim.): Vieraita työssä. Työelämän etnistyvä eriarvoisuus, 2010; Suoranta Anu: Halvennettu työ, Sivu 13

14 Yhteiskuntapolitiikan professori Ilmoittautuminen WebOodissa Valta, väkivalta ja kontrolli I 5 op Opiskelija perehtyy vallan ja väkivallan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin, teorioihin ja tutkimukseen. Tutustutaan yhteiskunnallisen vallan käsitteeseen, valtasuhteisiin ja väkivallan muodostumiseen, toimintaan ja mekanismiin. Kirjallisuuden tenttiminen yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa seuraavista: Bourdieu, P. The Masculine domination, Foucault, M. Tarkkailla ja rangaista, Miller, P. & Rose, N. Miten meitä hallitaan, Stewart, A. Theories of Power and Domination, Sosiologian professori (Joensuun kampus) Yhteiskunta ja sukupuoli 5 op Opintojakson käytyään opiskelija - on perillä siitä, mitä yhteiskuntatieteellinen sukupuolentutkimus on, - tiedostaa sukupuolikysymyksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden ja merkityksen sekä osaa soveltaa hankkimaansa tietämystä erilaisiin kysymyksiin ja konteksteihin. Opintojaksolla perehdytään sukupuolen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja teoriasuuntauksiin sekä yhteiskuntatieteelliseen sukupuolentutkimukseen esimerkkitutkimusten kautta. Opintojaksolla tarkastellaan niitä mekanismeja, joilla sukupuolijärjestys linkittyy esimerkiksi työhön, tuotantoon, koulutukseen, kasvatukseen, tietoon ja tieteeseen. Kurssilla perehdytään myös siihen, kuinka sukupuoli lomittuu muihin sosiaalisia eroja tuottaviin kategorioihin. Luennot (20 t) sekä luentotentti, jonka yhteydessä tentitään myös kirjallisuus. Saresma, Tuija, Rossi, Leena-Maija, Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen, Opintojakso arvioidaan tentin perusteella. Vastuuopettaja Sivu 14

15 Yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen, sosiologian professori Leena Koski & sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö Ilmoittautuminen WebOodissa Yhteisöt ja yhteisöllisyys 5 op Tavoite Tavoitteena on tutustua yhteisöllisyyttä käsitteleviin teorioihin Opintojaksolla perehdytään klassisiin ja moderneihin yhteisöteorioihin. Kirjallinen kuulustelu, essee, luento- tai oppimispäiväkirja. tentitään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Tentitään kaksi kirjaa kohdasta a) ja yksi kirja kohdasta b). a) Filander, K. & Vanhalakka-Ruoho, M. Yhteisöllisyys liikkeessä, Kangaspunta, S. (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys. Avaimia yhteisöllisen muutoksen ymmärtämiseen, Lehtonen, T-K. Aineellinen yhteisö, b) Bruhn, J.G. Sociology of Community, Saatavana sähköisessä muodossa osoitteessa e Delanty, G. Community, Rheingold, H. The Virtual Community, 2001 Sosiologian professori (Joensuun kampus) Sivu 15