SAIMAANNORPPA (1913) Johtopäätökset suojelutasosta. Boreaalinen alue Alpiininen alue Suojelutason kokonaisarvio. epäsuotuisa huono paraneva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIMAANNORPPA (1913) Johtopäätökset suojelutasosta. Boreaalinen alue Alpiininen alue Suojelutason kokonaisarvio. epäsuotuisa huono paraneva"

Transkriptio

1 SAIMAANNORPPA (1913) Saimenvikare, saimensäl Phoca hispida saimensis Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08) Johtopäätökset suojelutasosta Suojelutason kokonaisarvio epäsuotuisa huono paraneva Levinneisyysalue: suotuisa Populaatio: epäsuotuisa huono paraneva Lajin elinympäristö: epäsuotuisa riittämätön paraneva Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa huono Sivu 1

2 Levinneisyysalue ja elinympäristöt Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta Levinneisyysalue Lajin asuttamat elinympäristöt Pintaala (km2) Alueen määrittelyn ajankohta Tiedon laatu hyvä hyvä Kehitysuunta kasvava vakaa Muutoksen suuruus ei arvioitu Kehityssuunnan tarkastelujakso Kehityssuunnan syyt suora ihmisvaikutus suora ihmisvaikutus parantunut tiedon taso luontaiset muutokset Suotuisan levinneisyysalueen pa (km2) noin Lajille soveliaan elinympäristön pa (km2) ei arvioitu Ennuste lajin tulevaisuudesta heikko Populaatio Minimipopulaatio Maksimipopulaatio Populaatiokoon yksikkö Populaatiokoon tarkastelujakso Populaatiokoon arviointimenetelmä Tiedon laatu Kehityssuunta Kehityssuunnan tarkastelujakso Kehityssuunnan muutoksen suuruus Kehityssuunnan syyt Syyn täsmennys Suotuisa populaatiokoko yksilö kattava inventointi hyvä kasvava ei arvioitu suora ihmisvaikutus parantunut tiedon taso 6.Valistus on muuttanut ihmisten asenteita ja toimintatapoja, mm. vähentänyt vaarallisten kalanpyydysten käyttöä ja pääosin tahatonta pesinnän häirintää. >> 250 Sivu 2

3 Uhkatekijät Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta Ennen ja nykyään Ammattikalastus Vapaaajan kalastus Metsästys Kaupungistuneet alueet, asuminen: hajaasutus Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim. lomaasutus) Alueelle pääsyn helpottuminen Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot Saastuminen: vesien saastuminen Meluhaitat Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus Muu vesiolojen muuttaminen Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim. lomaasutus) Liikenneverkostot: lentoasemat Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit Päästöt: elottoman materiaalin jätteet Alueelle pääsyn helpottuminen Kaupungistuneet alueet, asuminen: hajaasutus Kaupungistuneet alueet, asuminen: epäyhtenäiset kaupungistuneet alueet Vapaaajan kalastus Liikenneverkostot: polut, urat, pyörätiet Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: hiihto, laskettelu, niihin liittyvät oheistoiminnot Meluhaitat Ammattikalastus Eläinten välinen vuorovaikutus Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Muut olennaiset tiedot Kansallinen uhanalaisuusluokka (Rassi ym. 2001) EN erittäin uhanalainen. Luonnonsuojeluasetuksen (913/2005) mukaan erityisesti suojeltava ja rauhoitettu. Lajiin vaikuttavat uhkatekijät on tarkistettu IUCN/SSC Seal Specialist Group (1993) tekemän uhkatekijäluokituksen mukaisesti. Todetut uhkatekijät johtuvat ihmistoiminnasta: kalastuksesta ja lisääntymishabitaatin heikkenemisestä. Uudeksi uhkatekijäksi odotetaan tulevan ilmaston lämpenemisen. Merkittävin havaittu uhkatekijä on kalastuksesta johtuva sivusaalikuolleisuus. Kannan koko on saatu kasvatettua, lähinnä määräaikaisin ( ) sopimusperusteisin kalastusrajoituksin lisääntymisalueella, turvaamalla pienille vieroitetuille kuuteille vesialueita, joilla ei ole norppia tappavia kalanpyydyksiä. Toinen keskeinen suojelukeino on kalastuslain mukaiset Maa ja metsätalousministeriön Naturaalueille asettamat määräaikaiset (5 v.) pyydystyyppirajoitukset, näillä on ehkäisty etenkin odotettua aikuiskuolleisuuden kasvua kalanpyydyksiin. Lisääntymishabitaattin haitallisia muutoksia (rantarakentaminen) on ehkäisty pääosin kansallisella rantojen suojeluohjelmalla sekä N2000 ohjelmalla. Levinneisyysalueesta (4200 km2) noin neljäsosalla (mm Puruvesi, Luonteri, Pyhäselkä) ei ole havaittu synnytyksiä 2000luvulla. Lajin lisääntymisalue on supistunut, joka viittaa pirstoutuneessa elinympäristössä elävän pitkäikäisen eläin lajin levinneisyysalueen supistumiseen tulevaisuudessa. Kannan kasvu on ollut jaksolla hieman yli 2 % vuodessa ja jaksolla hieman alle 2 % vuodessa. Populaation tulevaisuus on suojelutoimien varassa ja se tulee säilymään niillä alueilla, joilla on riittävä kalastuksen ohjaus sekä turvattu lisääntymisympäristö. Ilmaston muutos tulee erittäin todennäköisesti lisäämään kuuttikuolleisuutta, jonka vaikutusta kannan elinkykyyn voidaan kompensoida pyrkimällä alentamaan muista syistä, lähinnä kalastuksesta, johtuvia tapaturmakuolemia Naturaalueet kattavat n. puolet nykylevinneisyydestä ja suotuisan suojelun tason saavuttamiseksi on aikakin niillä saatava voimaan Luontodirektiivin mukainen tiukan suojelun periaate, etenkin huomioiden Luontodirektiivin kohta 12/4. Suojelualueiden muodostaminen (perustaminen) on edelleen kesken. Lajin havaitusta pesinnästä 2000 luvulla 14 % on ollut Natura ohjelmaalueiden ulkopuolella, joilla suojelun toteutuskeinona voidaan käyttää luonnonsuojelulakia ja kalastuslakia. Lähteet Auvinen, H., Jurvelius, J., Koskela, J. & Sipilä, T Competition for fish between the Saimaa Ringed Seal and fishery. In: H. Simola, A. Yu. Terzhevik, M. Viljanen & I. J. Holopainen (eds.), Proceedings of the Fourth International Lake Ladoga Symposium University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: Auvinen, H., Jurvelius, J., Koskela, J. & Sipilä, T. 2005: Comparative use of vendace by humans and Saimaa ringed seal in Lake Pihlajavesi, Finland. Biological Conservation 125 (2005) Helle, E., Hyvärinen, H., Pyysalo, H. & Wickström, K Levels of Organochlorine Compounds in an Inland Seal Population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 14,7: Sivu 3

4 Helle, E., Sulkava, S., Sipilä, T. & Danilov, P..1998: Phoca hispida spp. In Heikki Kotiranta, Pertti Uotila, Seppo Sulkava and Sirkka Liisa Peltonen (eds.), Red Data Book of East Fennoscandia: Ministry of the Environment, Finland, Finnish Environmental Institute, Botanical Museum, Finnish Museum of Natural History, Helsinki. Henriksson, K., Karppanen, E & Helminen, M Mercury in inland and marine seals. Nordisk hygienisk tidskrift 50:5459. Hyvärinen, H. & Sipilä, T Heavy metals and high pup mortality in the Saimaa ringed seal population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 15,9: Hyvärinen, H. & Nieminen, M Differentiation of the ringed seal in the Baltic Sea, Lake Ladoga and Lake Saimaa. Finnish Game Res. 47:2127. Hyvärinen, H., Hämäläinen, E. & Kunnasranta, M Diving behaviour of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Mar. Mamm. Sci. 11,3: Hyvärinen, H, Sipilä, T., Kunnasranta, M. and Koskela, J.T (1998). Mercury Pollution and the Saimaa Ringed Seal (Phoca hispida saimensis). Mar. Pollul. Bull. 36, 1:7681. Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. ja Kunnasranta, M., 1999: The Saimaa Ringed Seal. In Kuusisto, Esko (ed.), Saimaa an Living Lake, Helsinki. Järvinen, O. & Varvio, SL Proneness to extinction of small populations of seals: demographic and genetic stochasticity vs. environmental stress. Finnish Game Res. 44:618. Kokko, H., Helle, E., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. and Courchamp, F. (1999). Backasting population sizes of ringed and grey seals in the Baltic and Lake Saimaa during the 20th century. Ann. Zool. Fenn. 36: Kokko, H., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. and Koskela, J. (1998). Estimating the demographic effective population size of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Norq.) Anim. Cons.1:4754. Koskela, J. T., Kunnasranta, M., Hämäläinen, E. & Hyvärinen, H Movements and use of haulout sites of radiotagged Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordg.) during the open water season. Ann. Zool. Fennici 39:5967. Koskela J, T., Sipilä, T. & Hyvärinen, H. 1999: Favourable state of conservation of the Saimaa seal population. Abstract. 13th Biennial Conference on the Biology of Marine mammals. Nov. 28 Dec Wailea, Maui HI, U.S.A p Kostamo, A., Medvedev, N., Pellinen, J., Hyvärinen, H. & Kukkonen, J. V. K Analysis of Organochlorine compounds and extractable organic halogen in three subspecies of ringed seal from Northeast Europe. Env. Tox. Chemistry 194: Kunnasranta, M Behavioural biology of two ringed seal (Phoca hispida) subspecies in the large European lakes Saimaa and Ladoga. Univ. of Joensuu, PhD Diss. in Bio. 7:33 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Kunnasranta, M., Hyvärinen, H., Sipilä, T. & Koskela, J. T The diet of the Saimaa ringed seal Phoca hispida saimensis. Acta Theriologica 44, 4: Sipilä, T, Koskela, J., & Hyvärinen, H. 2001: Breeding of Saimaa ringed seal population. In: Grönlund, E., Viljanen, M., Juvonen, P. & Holopainen, I.J. (eds.) Suurjärviseminaari 2001, Ympäristö ja yhteiskunta, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja No 133; Lydersen, C. & Ryg, M Evaluation breeding habitat and populations of ringed seals Phoca hispida in Svalbard fjords. Polar Record 27,162: Lydersen, C. & Smith, T.G Avian predation on ringed seal Phoca hispida pups. Polar Biol. 9: Moisseinen, E Contingent valuation. The Case of the Saimaa Seal. Univ. of Joensuu, Pub. Social Sci. 28:208 pp. (PhD Thesis). MüllerWille, L.L Biometrical comparison of four populations of Phoca hispida Schreb. in the Baltic and White Seas and Lakes Ladoga and Saimaa. Comm. Biol. Soc. Sci. Fennica 31, 3:112. Palo, J Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. Academic dissertation. Department of Ecology and Systematics, Division of Population Biology, University of Helsinki, Helsinki. 30 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Palo, J. U., Hyvärinen, H., Helle, E., Mäkinen, H. S. & Väinölä, R Postglacial loss of microsatellite variation in the landlocked Lake Saimaa ringed seal. Conservation Genetics 4: Ranta, E. & Lundberg, P The Saimaa Ringed Seal: Demography, population dynamics, and conservation. Evaluation paper ( ) about monitoring and protection of Saimaa ringed seal population to Metsähallitus Natural Heritage Services. 8 pp. Unpublished. Ranta, E., Lindström, J. & Kokko, H Ecological Risk Analysis: The Case of the Saimaa Ringed Seal. Ambio 25, 5: Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Reeves, R.R Distribution, abundance and biology of the ringed seals (Phoca hispida): an overview. In: HeideJørgensen, M. P. & Lydersen, C. (eds.) Ringed seals in the North Atlantic. NAMMCO, Sci. Publ. 1:945. Reijnders, P., Brasseur, S., van der Toorn, J., van der Wolf, P., Boyd, I., Harwood, J., Lavigne, D. & Lowry, L Status survey and conservation action plan: Seals, fur seals, sea lions and walrus. The World Conservation Union IUCN, Gland, Switzerland. Sipilä, T. (1990). Lair structure and breeding habitat of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis, Nordq.) in Finland. Finnish Game Res. 47:1120. Sipilä, T. 1991: Saimaanhyljealueiden suojelutavoitteet. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahaston Raportteja Nro pp. Liit. Sipilä, Tero. 1994: Saimaannorppa, alkuperäinen savolainen. Ympäristö tila Mikkelin läänissä (toim. Tahvanainen, P. ). Vesi ja ympäristöhallitus, Alueelliset tilaraportit 3: Sipilä, T. 1999: Preservation and Conservation of Saimaa Seal. In Kuusisto, S,. Isoaho, S & Puhakka, J. (Eds.), Proceeding, Fourth Finnish Conference of Environmental Sciences, Environmental Science, Technology and Policy. Water and Environmental Engineering. Report 9; Institute of Water and Environmental Engineering, Tampere University of Technology, Tampere Sipilä, T., Conservation biology of Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) with reference to other European seal populations. Academic dissertation. Department of Ecology and Systematics, Division of Population Biology, University of Helsinki, Helsinki. 40 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Sipilä, T The past and future size of the Saimaa ringed seal population. The proceedings of the IVth International Symposium Dynamics of Game animal populations in Northern Europe. September, 1822, Petrozavodks, Karelia, Russia In print. Sipilä, T., Helle, E. and Hyvärinen, H. 1990: Distribution, population size and reproductivity of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis, Nordq.) in Finland, Finnish Game Res. 47:310. Sipilä, T., Hyvärinen, H., Status and biology of Saimaa (Phoca hispida saimensis) and Ladoga (Phoca hispida ladogensis) ringed seals. NAMMCO Scientific Publication 1, Sipilä, T., Koskela, J. T. & Hyvärinen, H Mortality of the Saimaa seal (Phoca hispida saimensis). In: Abstracts 13th Bien. Conf. Biology Mar. Mamm., Wailea, HI, 28 Nov. 28 Dec. The Soc. For Marine Mammalogy. p Sipilä, T., Koskela, J. T., Hyvärinen, H. & Kunnasranta, M., 1999: Population structure and conservation of the Saimaa ringed seal Sivu 4

5 (Phoca hispida saimensis). In Hannu Ylönen, Heikki Henttonen, Päivi Laajalahti & Jukka Niemimaa (eds.) 3rd European Congress of Mammalogy, Program & Abstracts, p. 212 Sipilä, T., Koskela, J., Hyvärinen, H. & Kunnasranta, M. 1999: Present status and protection of the Saimaa ringed seal. 3rd International Lake Ladoga Symposium, Monitoring and sustainable management of Lake Ladoga and other large lakes, Aug. 2327, 1999 Petrozavodsk, Karelia, Russia, Abstarcts, p. 52. Sipilä, T. & Koskela, J Saimaannorppa Phoca hispida saimensis. In. Below, A. (ed.) Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs ja lintulajeille. Metsähallituksen Luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A 121:9 19. Sipilä, T. & Koskela, J. T. 2001a. The Growth of the Saimaa Ringed Seal Population. In: Abstracts 14th Bien.Conf. Biology Mar. Mamm., Vancouver, B.C., Nov. 28 Dec. 3. The Soc. for Marine Mammalogy. p Sipilä, T. & Koskela, J. 2001b. Saimaannorppien esiintymisalue keskittyy. Saimaan Luonto 16, 1:57. Sipilä, T. & Koskela, J Pristine population size of Saimaa ringed seal. Abstract. 15th Biennial Conference on the Biology of Marine mammals. Dec. 14 Dec Greensboro, NC, USA: p Sipilä, T., Koskela, J.T., Kokkonen, T.S., Spatial differences in the changes of population size of the Saimaa ringed seal. In Symposium on Biology and Management of Seals in the Baltic area, ed. E. Helle, O. Stenman & M. Wikman. Kala ja riistaraportteja 346, Smith, T.G. & Stirling, I The breeding habitat of the ringed seal (Phoca hispida). The birth lair and associated structures. Can. J. Zool. 53: Tonder, M Anatomy of an environmental Conflict A case study of the conservation of the Saimaa Ringed Seal. Univ. of Joensuu, Pub. in Soc. Sci. N:o 75, 205 pp. (PhD Thesis). Tonder, M., Jurvelius, J., Attitudes towards fishery and conservation of the Saimaa ringed seal in Lake Pihlajavesi, Finland. Environmental Conservation 31, 18. Ukkonen, P The postglacial history of the Finnish mammalian fauna. Ann. Zool. Fenn. 30: Ylimaunu, J Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminenhylje suhde. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 510 pp. (PhD Thesis). Wilson, S.C., Mo, G. & Sipilä, T. 2001: Legal protection for seals in small populations in European Community and Mediterranean coastal waters. Mammalia 65, 3: Sivu 5

Saimaannorppa. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Phoca hispida saimensis Nordquist

Saimaannorppa. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Phoca hispida saimensis Nordquist tietolomake lajit Tero Sipilä, Tuomo Kokkonen & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Saimaannorppa Phoca hispida saimensis Nordquist Luonnonsuojeluasetus: erityisesti

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Taksonomiaa. Allashylkeet

Taksonomiaa. Allashylkeet Saimaa-Pielisen maailmanperintö hanke Norppa elävä muisto jääkaudesta. - Katsaus Saimaan ja Laatokan norppapopulaatioihin. Metsähallitus, Luontopalvelut / T. Sipilä elokuu 2007 Taksonomiaa Maailman hylkeet

Lisätiedot

Saimaannorpan suojelubiologiaa: tutkimuksista toimenpiteisiin

Saimaannorpan suojelubiologiaa: tutkimuksista toimenpiteisiin Suomen Riista 62: 71 82 (2016) Saimaannorpan suojelubiologiaa: tutkimuksista toimenpiteisiin Mervi Kunnasranta, Marja Niemi ja Miina Auttila Photo: Mervi Kunnasranta Saimaannorpan ja ihmisen yhteisessä

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Saimaannorppakannan tila vuonna 2009 Saimaalle syntyi poikkeavan vähän kuutteja

Saimaannorppakannan tila vuonna 2009 Saimaalle syntyi poikkeavan vähän kuutteja Saimaannorppakannan tila vuonna 29 Saimaalle syntyi poikkeavan vähän kuutteja Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Kuva Ismo Marttinen Raportti (asianumero 1511/41/21) Metsähallitus, Luontopalvelut, Etelä-Suomi

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA

SAIMAANNORPAN SUOJELUN STRATEGIA 1/5 Päämääränä on saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttaminen. Tällöin saimaannorppa pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena kaikilla nykyisillä esiintymisalueillaan ja myös levittäytymään

Lisätiedot

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018 SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 218 Tero Sipilä Metsähallitus, Luontopalvelut, Savonlinna Asunto- ja ympäristöjaosto 19.1.218 Saimaannorppakannan seuranta ja suojelu Tiedon tuottamista, analyysejä,

Lisätiedot

Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille

Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 121 Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille Antti Below (toim.) Vantaa 2000 Antti Below antti.below@metsa.fi Julkaisun sisällöstä

Lisätiedot

Liite 1. Hankkeen tuotokset

Liite 1. Hankkeen tuotokset Changes in landscape-scale habitat selection of capercaillie (Tetrao urogallus) in managed north-boreal forest Lue lisää >Miettinen, Janne; Helle, Pekka; Nikula, Ari; Niemelä, Pekka Silva Fennica 43(4):595

Lisätiedot

Perustietoa saimaannorpasta

Perustietoa saimaannorpasta Perustietoa saimaannorpasta Biologi Arto Ustinov Kaavoittajien ja rakennustarkastajien neuvottelupäivät 17.-18.11.2015 Kuva: Jouni Koskela 2 Saimaannorppa Saimaannorppaa esiintyy ainoastaan Suomessa Talvikanta

Lisätiedot

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM 8.11.2017 Raportoinneista yleistä EU:n jäsenmaat tuottavat luontodirektiivin artikla 17 ja lintudirektiivin

Lisätiedot

Luontodirektiivin edellyttämässä raportoinnissa esiintyvien keskeisten termien selitykset

Luontodirektiivin edellyttämässä raportoinnissa esiintyvien keskeisten termien selitykset 3.9.2013 Luonto > Lajit > Luonto- ja lintudirektiivien lajit > Lajiraportit Luonto > Luontotyypit > Luontodirektiivin luontotyypit > Luontotyyppiraportit Luontodirektiivin edellyttämässä raportoinnissa

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Mia Vuomajoki, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Tundrasara Carex holostoma Drejer Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu Luontodirektiivi:

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma?

Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Kalastus ja saimaannorppa ilkeä ongelma? Pekka Salmi ja Irma Kolari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilkeä ongelma Kalastuskiistojen muutos Tutkimustietoa Saimaan kalastuksesta ja suhteesta norppaan

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle

Lisätiedot

Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen

Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2014-2015 Joutenveden Pyyveden Natura 2000 -alue Pinta-ala:15 292 ha, josta vettä 11 141 ha Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna,

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 3. LÄHTEET... 4

Lisätiedot

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET...

Lisätiedot

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lettorikko Saxifraga hirculus L. Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen, rauhoitettu

Lisätiedot

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Tiina Laitinen, ja Kemppainen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjankellosammal Encalypta mutica I. Hagen Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 3. LÄHTEET... 5 4. LIITTEET... 6 2 Arvoisa vastaanottaja, Saimaan

Lisätiedot

Stormwater filtration unit

Stormwater filtration unit Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER

Lisätiedot

Saimaannorppakannan tila vuonna 2008 Pieni ja pirstoutunut saimaannorppakanta on kriittisesti uhanalainen

Saimaannorppakannan tila vuonna 2008 Pieni ja pirstoutunut saimaannorppakanta on kriittisesti uhanalainen Saimaannorppakannan tila vuonna 2008 Pieni ja pirstoutunut saimaannorppakanta on kriittisesti uhanalainen Metsähallitus Etelä- Suomen luontopalvelut Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Asiakirja nro 707/41/2009

Lisätiedot

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS

GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS GLOBAALIT YMPÄRISTÖMUUTOKSET JA SOPEUTUVA OIKEUS Apulaisprofessori Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 16.5.2019 1 1 OIKEUS JA LUONNON MONIMUOTOISUUS (IPBES 2019, s. 12) 16.5.2019 2 2 YMPÄRISTÖOIKEUDEN

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus Anssi Ahvonen, Heidi Pokki & Jarno Virtanen RKTL:n tutkimuspäivät - Tampere 24.-25.11.2014 Esityksen rakenne Kalataloustilastojen kansainvälinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

Itämeren hyvä ekologinen tila: Miten direktiivit sitä säätelevät?

Itämeren hyvä ekologinen tila: Miten direktiivit sitä säätelevät? Itämeren hyvä ekologinen tila: Miten direktiivit sitä säätelevät? Good ecological status of the Baltic Sea: How are EU Directives regulating it Anna-Stiina Heiskanen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Merikeskus

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/

Lisätiedot

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Elämää peura-alueella

Elämää peura-alueella Elämää peura-alueella Metsäpeuraseminaari 6-7.6.2011 Kuhmo-talo, Kuhmo Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry Timo Niskanen 6.6.2011 Wiexi Vie Kyläkehittämishanke 2011, jatkosuunnitelma 2012-2013 10 osahanketta Seminaariosallistuminen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5

Lisätiedot

Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014

Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen

Lisätiedot

Diaari Luokka AP RP 3 CB41 HealthAccess / Access to Distant Markets in Health and Wellness Nähtävänäolo Tallinn Science Park Tehnopol

Diaari Luokka AP RP 3 CB41 HealthAccess / Access to Distant Markets in Health and Wellness Nähtävänäolo Tallinn Science Park Tehnopol 1 Head of Managing Authority Merike Niitepõld Päätöspvm 25.08.2017 150 / 2017 AP RP 3 CB41 HealthAccess / Access to Distant Markets in Health and Wellness Nähtävänäolo 28.8.2017 Tallinn Science Park Tehnopol

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE 1 Siniseen biotalouteen liittyvä kasvupotentiaali Suomessa 1. Vesihyvinvointi ja palvelut 2. Vesibiotuotanto

Lisätiedot

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa 2010-14 Vivi Fleming-Lehtinen Miksi tilanarviot ja indikaattorikehitys? EU vaatimukset ja kansainväliset sopimukset: EU Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste 22.1.2014 Photo: Jukka Nurminen Ekosysteemilähestymistapaan perustuva vesiensuojelupolitiikan

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano,

Lisätiedot

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Missä laskentatietoja käytetään? Lintudirektiivin ja meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö LYMO 15.5.2019 Biodiversiteettisopimus 1992 Luonnon biologista monimuotoisuutta

Lisätiedot

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen tietolomake lajit Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 26 Karvamaksaruoho Sedum villosum L. Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Matti Mela, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Naali Alopex lagopus (L.) Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland

Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Dowstream passage at hydropower dams First steps in Finland Jaakko Erkinaro et al. Natural Resources Institute Finland Kuva: Ville Vähä Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Four rivers in focus River Kemijoki

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Tiina Laitinen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjanailakki Silene involucrata (Cham. & Schltdl.) Bocquet ssp. tenella

Lisätiedot

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed

The year(s) of inventory. Junninen, K. and Kouki, J Southern managed Electronix appendix A. The datasets included in the analyses. Authors (the publication year is indicated if the dataset is published) The year(s) of inventory Vegetation zone Dominant tree Management history

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta.

WWF pitää hyvän hallintotavan vastaisena kolmen viikon lausuntoaikaa keskellä hiljaisinta kesälomakautta. WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org MMM Luonnonvaraosasto Osastopäällikön sijaisena vesihallintojohtaja Kari Kaatra (kari.kaatra@mmm.fi)

Lisätiedot

Maakotka. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Aquila chrysaetos L. Tuomo Ollila & Jari Ilmonen

Maakotka. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Aquila chrysaetos L. Tuomo Ollila & Jari Ilmonen tietolomake lajit Tuomo Ollila & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Maakotka Aquila chrysaetos L. Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu Luontodirektiivi:

Lisätiedot

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot