HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖRAPORTTI YLE 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖRAPORTTI YLE 2010"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖRAPORTTI YLE 2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 YMPÄRISTÖRAPORTIN TIETOLÄHTEET JA LASKENTAMALLIT... 4 YLEISRADION YMPÄRISTÖTAVOITTEET VUONNA Kokonaispäästöt yhä laskussa... 5 ENERGIANKULUTUS... 6 Sähkö... 7 Lämpöenergia... 7 Vesi... 8 LIIKENNE... 9 JÄTTEET MATERIAALIT INVESTOINNIT, ALIHANKKIJAT JA SOPIMUSKUMPPANIT KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖ JA KOULUTUS VASTUUHENKILÖT JA TOIMINNAN RAHOITUS LIITTEET... 14

3 3 YMPÄRISTÖVASTUU ON YHTEINEN ASIA Vastuu ympäristöstä liittyy luontevasti Yleisradion julkisen palvelun tehtävään ja arvoihin. Ympäristöasiat ovat monipuolisesti esillä Ylen ohjelmatoiminnassa, mutta sen rinnalla ison mediatalon on huolehdittava myös omasta ympäristövastuustaan. Yleisradio tekee määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti työtä edistääkseen ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja yhtiössä ja huomioidakseen toimintojensa ympäristövaikutukset organisaation eri tasoilla. Sähköinen viestintä on ympäristöystävällinen ja tehokas tapa välittää ja jakaa tietoa. Yle on sitoutunut pienentämään ohjelma- ja toimistotyöstä väistämättä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja tehostamaan luonnonvarojen käyttöä jatkuvan parantamisen periaatteella. Yhtiöllä on ympäristöstrategia, joka asettaa toiminnalle pitkän aikavälin tavoitteita. Käytännön toimintaa ohjaa vuosittain laadittava ympäristösuunnitelma, jossa on konkreettisia keinoja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kiinnitämme erityistä huomiota toimitilojen energiankulutukseen, henkilöstön matkustamiseen, jätteiden syntyyn ja lajitteluun sekä materiaali- ja laitehankintoihin ja kierrätyksen tehostamiseen. Käsillä oleva yhtiön toinen ympäristöraportti osoittaa vahvasti, että selkeät yhteiset tavoitteet ja käytännön toiminta niiden hyväksi tuottavat myös tulosta. Vuoden 2010 aikana olemme edelleen onnistuneet pienentämään lentomatkoista ja henkilöautoliikenteestä aiheutuvia päästöjämme. Yleisradion omistamien kiinteistöjen energiankulutus oli hienoisessa laskussa, vaikka uusi lähetystekniikka ja isot tietojärjestelmät tuovat lisäpaineita sähkönkulutukseen. Pasilan jätemäärä pieneni merkittävästi jo toisena vuonna peräkkäin tehokkaamman lajittelun ja kierrätyksen ansiosta. Nämä ovat esimerkkejä toiminnoista, joista on koitunut myös taloudellista säästöä. Yleisradio liittyi vuonna 2009 WWF:n Green Office -järjestelmään, jonka avulla yritykset voivat vähentää toimistotyön ympäristökuormitusta ja säästää energia- ja materiaalikustannuksissa. Pasilan lisäksi järjestelmän piirissä ovat Tohlopin, Vaasan ja Turun toimipisteet. Vuoden 2011 loppuun mennessä mukaan liitetään kaikki Ylen aluetoimitukset. Ympäristöasioiden hallinta vaatii kuitenkin jatkuvaa parantamista ja seurantajärjestelmien kehittämistä. Ympäristötyössään Yleisradio pyrkii pitkäjänteisyyteen ja tuloksellisuuteen, jota tukevat yhtiön johdon, esimiesten ja työntekijöiden sitoutuminen ympäristöstrategian tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Lauri Kivinen

4 4 YMPÄRISTÖRAPORTIN TIETOLÄHTEET JA LASKENTAMALLIT Tämän seurantaraportin tiedot kuvaavat Yleisradion oman toiminnan ympäristövaikutuksia eikä alihankkijoiden toimintojen ympäristövaikutuksia arvioida. Osa seurantatiedoista koskee koko yhtiötä ja osa Ylen omistamia kiinteistöjä Helsingin Pasilassa, Tampereen Tohlopissa, Vaasassa, Kuopiossa ja Inarissa. Ympäristöraportin tunnusluvut on kerätty kunkin toimialueen vastuuhenkilöiltä ja aiempien vuosien tilastoista. Avaintoimintoja ovat energiankulutus, liikenne, jätemäärät sekä materiaalien käyttö ja kierrätys. Kasvihuonekaasujen päästötiedot on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina ilmastolaskurilla, jonka ovat kehittäneet yhteistyössä WWF Suomi, TKK Dipoli ja Motiva. Ilmastolaskurin tiedot pohjautuvat VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, HSL:n, VR:n ja HSY:n tutkimuksiin. Maaperän happamoitumista aiheuttavien typen oksidien, NO x, rikkiyhdisteiden SO x ja terveydelle haitallisten pienhiukkasten (energiantuotanto ja liikenne) päästöjä ei erikseen raportoida. Materiaalien kokonaiskulutusta ei pystytä luotettavasti arvioimaan toiminnassa vuosittain tapahtuvien muutosten vuoksi. Raportin tukena on käytetty soveltuvin osin yhteiskuntavastuuraportoinnin GRI-viitekehystä ja siihen sisältyvää ympäristövastuun ohjeistusta. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on huomioitava, etteivät ilmastolaskurien tiedot ilmaise absoluuttista mittaustulosta, mutta antavat suuntaa kokonaisarviolle eri toimintojen ympäristövaikutuksista ja keskinäisestä painoarvosta. Vuonna 2009 Ylessä luotiin pohja ympäristöseurannalle, ja henkilöstöä on kannustettu aktiivisesti edistämään ympäristömyötäistä ajattelua ja toimintatapoja omassa työyhteisössään. Käsillä oleva ympäristöraportti on järjestyksessään yhtiön toinen. Yleisradion palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 3180 vakinaista työntekijää. Vertailukelpoisuuden vuoksi päästöt on suhteutettu henkilötyövuosiin, jossa ovat mukana kaikki aikapalkkaiset työntekijät (htv 3515 vuonna 2010).

5 5 YLEISRADION YMPÄRISTÖTAVOITTEET VUONNA 2010 Yleisradio pyrkii vuosittain pienentämään toiminnastaan aiheutuvia suoria ja välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittämään toimintamalleja, joilla ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa organisaation eri tasoilla aiempaa paremmin. Tämä auttaa löytämään parhaita käytäntöjä, joilla ympäristötavoitteisiin päästään. Valtaosa Yleisradion ympäristövaikutuksista aiheutuu kiinteistöjen energiankulutuksesta ja henkilöstön työaikana tekemistä työmatkoista, kuten lentoliikenteestä ja yhtiön autojen ja taksien käytöstä. Suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde on ostetun sähkö- ja lämpöenergian tuotanto. Välillisesti Yleisradio käyttää energiaa henkilöstön työmatkoilla, tavaroiden, jätteiden ja materiaalien kuljetuksessa sekä erilaisten laitteiden, tarvikkeiden ja materiaalien valmistuksessa. Vuonna 2010 Yleisradion tavoitteena oli: 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vähintään 5 % 2. Sähkönkulutuksen nousun katkaiseminen ja lämpöenergian kulutuksen pienentäminen 5 % 3. Ympäristötavoitteiden huomioonottaminen investoinneissa ja ostoissa 4. Sekajätteen vähentäminen 10 % 5. Työmatkojen kehittäminen ekologisia vaihtoehtoja suosivammaksi Kokonaispäästöt yhä laskussa Hiilidioksidipäästöt vähenivät edelleen vuodesta 2009 niissä avaintoiminnoissa, jotka ovat raportoinnin piirissä. Tähän vaikuttivat ennen muuta sähkönkulutuksen hienoinen lasku ja työmatkaliikenteen päästövähennykset. Kokonaispäästöt alenivat kuitenkin tavoitetta vähemmän, noin 2,2 prosenttia, mikä johtui pääasiassa kylmän talven aiheuttamasta lämpöenergian kulutuksen kasvusta. Vuosittaisista lämpötilavaihteluista korjattua tilastoa vertailtaessa käy ilmi, että Yleisradion kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut vuoden aikana muun muassa taloteknisten toimenpiteiden ansiosta.

6 6 Hiilidioksidipäästöjen vertailussa on huomioitava, että osa seurantatiedoista on yhtiötasoisia (liikenne, paperi) ja osa koskee vain Yleisradion omistamia kiinteistöjä (sähkö, lämpö). Sähkönkulutuksen päästöjen laskennassa on käytetty Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -kerrointa ja lämpöenergian päästöjen pohjana Pasilaa koskevaa paikkakuntakohtaista päästökerrointa. Jätetilastot koskevat Pasilan toimintakeskusta, koska tarkkoja jätemääriä kaikilta paikkakunnilta ei ole saatavilla. Kaavio antaa kuitenkin oikeansuuntaisen arvion ympäristökuormituksen jakautumisesta, sillä Pasilan toiminnot kattavat suurimman osan yhtiön ympäristövaikutuksista. Henkilöstömäärään suhteutettuna raportoidut hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2009 ja vuonna 2010 noin 4,7 tonnia CO 2 /henkilö. ENERGIANKULUTUS Suurin osa Yleisradion kasvihuonekaasujen päästöistä syntyy välillisesti sähkö- ja lämpöenergian tuotannosta. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista saada pitkän aikavälin taloudellista säästöä ja pienentää samalla kiinteistöjen energiankulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään yhtiössä lisääntyvässä määrin huomiota esimerkiksi rakennusinvestointien ja peruskorjausten yhteydessä.

7 7 Sähkö Sähkönkulutuksen osuus lasketuista hiilidioksidipäästöistä oli tarkasteluvuonna noin 7430 tco 2.. Ohjelma- ja lähetystuotanto ja isot tietojärjestelmät vaativat jatkuvasti lisäkapasiteettia, mikä aiheuttaa suuria paineita sähkönkulutukseen ja muun muassa laitehuoneiden jäähdytykselle. Tästä huolimatta Yleisradio onnistui vuonna 2010 edelleen pienentämään omaa sähkönkulutustaan. Välillisesti sähköä kuluu myös Ylen ohjelmien jakelussa ja siirrossa, mutta sen osuus sisältyy lähetysverkkoa hallinnoivan Digitan kanssa solmittuun verkkovuokrasopimukseen eikä ole toistaiseksi päästölaskennassa mukana. Nykyisellään toimistosähkön, kiinteistösähkön ja lähetystuotannon osuutta ei pystytä erittelemään tarkasti. Osittain tähän vaikuttaa eri-ikäisten kiinteistöjen suuri määrä ja osin vanhentunut laitekanta. Seurantaa kuitenkin tarkennetaan koko ajan muun muassa uusien etäluettavien mittarien avulla. Vuoden 2010 loppuun mennessä yli puolet Yleisradion toimipisteistä oli etäluennan piirissä. Yleisradion henkilöstöä kannustetaan energiaa säästävään toimistotyöhön tiedottamalla, opastamalla ja erilaisilla tempauksilla. Huomiota on kiinnitetty muun muassa tietokoneiden ja valaistuksen käyttöön silloin, kun työtiloissa ei oleskella. Yleisradio osallistuu vuosittain muun muassa valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon omilla sisäisillä energiansäästökampanjoillaan. Laitehankinnoissaan ja tietojärjestelmissään yhtiö painottaa energiatehokkuutta. Yleisradio ostaa käyttämänsä sähkön kiinteähintaisin sopimuksin eri sähköntoimittajilta ja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Yhtiö on osakkaana 12 yrityksen yhteenliittymässä, Chevys Voiman Ostajat Oy:ssä, joka hoitaa jäsentensä sähkönhankintaa. Sähkösalkun hoidosta vastaa Energiakolmio Oy. Yleisradio ei ole toistaiseksi tehnyt erillistä sopimusta vihreän sähkön hankinnasta. Lämpöenergia Vuonna 2010 Yleisradion kiinteistöjen yhteenlaskettu lämmönkulutus kasvoi hieman edellisvuodesta lähinnä kylmän talven takia. Päästölaskennan pohjana oleva todellinen lämmönkulutus oli megawattituntia, missä kasvua edellisvuoteen on 3,5 prosenttia. Lämmönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat noin 5460 tco 2. Todellisen kulutuksen rinnalla seurataan normitettua eli lämpötilakorjattua kulutusta, joka tekee sääoloiltaan erilaisista vuosista vertailukelpoisia ja kertoo paremmin energiatehokkuudesta. Oheisesta taulukosta käy ilmi, että normitettu lämmönkulutus on ollut Yleisradion kiinteistöissä viime vuosina tasaisesti laskussa Tohloppia lukuun ottamatta.

8 8 Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu muun muassa ilmastoinnin poistolämmön talteenottoa tehostamalla ja käyntiaikoja säätämällä. Tohlopissa alkoi vuoden 2010 lopulla energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, joka valmistuu vuoden 2011 alkupuoliskolla. Sen on arvioitu pienentävän lämpöenergian kulutusta ja välillisiä hiilidioksidipäästöjä noin viidenneksellä vuoteen 2009 verrattuna. Kiinteistöjen jäähdytysenergiasta noin kolmannes kuluu tietokonesalien, laitehuoneiden ja studioiden jäähdytykseen, jonka tarve kasvaa edelleen lähivuosina uusien ohjelmisto- ja järjestelmävaatimusten vuoksi. Vuonna 2010 Pasilan toimintakeskus liittyi Helsingin Energian toimittaman kaukojäähdytyksen piiriin. Kaukojäähdytys otettiin ensimmäisenä käyttöön Toimitustalossa, jossa sijaitsee toinen Pasilan suurista palvelinsaleista. Ylen tavoitteena on korvata Pasilan kaikki vanhat kompressijäähdytyslaitteet kaukojäähdytyksellä vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaukojäähdytys säästää energiaa ja tuottaa vain noin viidesosan hiilidioksidipäästöjä vanhaan järjestelmään verrattuna. Kaukojäähdytystä käytetään myös YLE Turun toimipisteessä. Perinteisessä kompressorijäähdytyksessä käytetään lämmönsiirtoaineena jonkin verran HCFC-yhdisteitä, jotka kuuluvat osittain halogenoituihin hiilivetyihin ja osallistuvat yläilmakehän otsonin hajottamiseen. Käytetyt kylmäaineet ovat lähinnä tyyppiä R-22 ja R-407c. Merkittäviä vuotoja huoltojen yhteydessä ei ole tiedossa. Kansainvälisten rajoitusten mukaan HCFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on lopetettava vuoteen 2015 mennessä. Vesi Veden kulutusta seurataan Yleisradion kiinteistöissä kuukausittain rakennuskohtaisesti. Muissa toimipisteissä vesi sisältyy vuokraan. Kun vesikalusteita ja -laitteita uusitaan, tilalle hankitaan vähemmän vettä kuluttavia vaihtoehtoja mm. WC-, keittiö- ja pesutiloihin. Kahden vuoden seurantatietojen mukaan vedenkulutus Pasilassa on laskenut hieman vuodesta Tohlopissa vedenkulutus pieneni vuonna 2010 lähes viidenneksellä, mikä johtui etupäässä jäähdytysjärjestelmän vähentyneestä vedenkulutuksesta putkiston korjauksen seurauksena. Pasilassa vettä kului vuonna 2010 yhteensä m 3 ( m 3 vuonna 2009) ja Tohlopissa m 3 (8 744 m 3 vuonna 2009). Toistaiseksi vedenkulutus ei sisälly päästölaskelmaan.

9 9 LIIKENNE Vuonna 2010 työaikana tapahtuva matkustaminen aiheutti vajaan viidenneksen tässä raportissa ilmoitetuista hiilidioksidipäästöistä. Lentomatkojen osuus tästä on yli puolet. Yleisradio pyrkii vähentämään liikenteestä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa lentomatkoja karsimalla, etäneuvotteluja lisäämällä ja kannustamalla työntekijöitään suosimaan joukkoliikennettä. Vuonna 2010 Ylen työntekijät lensivät kotimaassa ja ulkomailla yhteensä kilometriä, mistä aiheutui noin 1870 tonnia CO 2 -päästöjä (WWF:n ilmastolaskurin mukaan). Lentokilometreistä suurin osa kertyi ulkomaan lennoista, mutta määrällisesti eniten työmatkalentoja tehtiin kotimaassa. Vuodesta 2007 lähtien lentokilometrit ovat vähentyneet yli kolmanneksella. Liikenteen epäsuora energiankulutus ja päästöt perustuvat osittain arvioon, sillä esimerkiksi bussimatkojen tarkkoja seurantatietoja ei ole toistaiseksi saatavilla. Junamatkoja yleläiset tekivät VR:n ilmoituksen mukaan kotimaassa yhteensä kilometriä vuonna 2009 ja kilometriä vuonna 2010 eli hieman edellisvuotta enemmän. Myöskään Ylen ajoneuvoilla ajettujen kilometrien määrästä ei ole vuositasolla tarkkaa tilastoa, mutta leasing-sopimusten ja polttoainekulujen perusteella voidaan arvioida, että ajomatkat ja myös päästöt ovat vähentyneet. Polttoainekulutukseen perustuva päästölaskelma on kuitenkin osin epätarkka, sillä kulutustilastoja ei toistaiseksi pystytä erittelemään ajoneuvotyypin ja käytetyn polttoaineen mukaan.

10 10 Yleisradio on muuttanut matkustuspolitiikkaansa ekologisia vaihtoehtoja suosivammaksi. Alle kolmen tunnin työ- ja kokousmatkoilla ensisijaisena vaihtoehtona on juna, jos se työtehtävän luonteen vuoksi on mahdollista. Välttämättömillä lentomatkoilla pyritään valitsemaan suoria lentoja. Matkustamisen vaihtoehtona Ylen tavoitteena on edelleen lisätä etäneuvotteluja. Myös ajoneuvojen käyttöä ohjataan ympäristöperustein. Matkustussäännön mukaan vuokraautoja valittaessa tulee suosia ajoneuvoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g CO 2 / km, ja dieselautoissa on oltava hiukkassuodatin. Vuonna 2010 Yle otti käyttöönsä matkavarausjärjestelmään liitetyn uuden mobiilipalvelun, joka muun muassa opastaa työmatkalaisia käyttämään julkista liikennettä ulkomaanterminaaleista määränpäähän. Omissa ajoneuvohankinnoissaan Yle suosii vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, ellei ohjelma- ja lähetystuotanto vaadi suurempaa kalustoa. Yhtiö valitsee ajoneuvonsa valtion yhteishankintayksikön Hanselin valikoimista, joissa hankintoja voidaan rajata muun muassa hiilidioksidipäästöjen perusteella. Vuoden 2010 lopussa Ylen käytössä oli 17 vähäpäästöistä hybridiautoa ja yksi maakaasuauto. Näiden hankintojen myötä yhtiön autokannasta vajaat 6 prosenttia on hybridiajoneuvoja, joiden päästöt ovat alle 100 g/co 2/ /km. Kotikatu-televisiosarjan henkilökuljetuksissa käytettävä maakaasuauto puolestaan tuottaa viidenneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaavankokoinen perinteinen ajoneuvo ja noin 50 prosenttia vähemmän häkää, erittäin vähän typen oksideja eikä lainkaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Työntekijöitä kannustetaan yksityisautoilun sijaan joukkoliikenteen pariin myös työsuhdematkalipulla, jonka Yle otti käyttöön vuoden 2009 alussa. Työmatkapyöräilyn edellytyksiä on parannettu lisäämällä säilytyspaikkoja polkupyörille ja kohentamalla niiden varustetasoa. Lisäksi työmatkaliikuntaan on innostettu tiedottamalla ja erilaisilla tempauksilla, kuten jakamalla heijastinliivejä työntekijöille. JÄTTEET Yleisradio on jatkuvasti tehostanut jätehuoltoa ja kierrätystä ja lisännyt henkilöstön opastusta jätteiden asianmukaiseen lajitteluun. Päämääränä on vähentää kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää ja edistää materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja kierrätystä. Ylivoimaisesti eniten jätettä syntyy Pasilassa, jossa sekä kokonaisjätemäärä että kaatopaikkajätteen määrä vähenivät merkittävästi jo toisena vuonna peräkkäin. Kokonaisjätemäärä pieneni 14 prosenttia ja sekajätteen määrä peräti 37 prosenttia edellisvuodesta, mikä ylitti kaksinkertaisesti tavoitteen. Tehostetun jätehuollon ansiosta Pasilasta enää 13 prosenttia päätyy sekajätteenä kaatopaikalle, jossa jätteestä syntyy muun muassa ilmastolle haitallisia metaanipäästöjä. Jätehuolto eri alueilla on järjestetty paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Ylen suurimmissa toimipisteissä lajitellaan energia- ja sekajätteen lisäksi biojäte, metalli, pahvi, paperi, ongelmajätteet, tietoturvapaperi, lasi ja puu. Kesäkuussa 2009 myös Ylen toiseksi suurimmassa toimipisteessä Tohlopissa aloitettiin energiajätteen lajittelu muiden jakeiden lisäksi. Tavoitteena oli pienentää sekajätteen määrä alle 20 prosenttiin kokonaisjätemäärästä vuonna 2010, mutta toistaiseksi sekajätteen osuus Tohlopissa on vielä 23 prosenttia. Jätetilastot ovat osin epätarkkoja, minkä vuoksi tässä laskelmassa on huomioitu vain Pasilan jätteet.

11 11 Esimerkki: Pasilan toimintakeskukseen on luotu jätehuoltojärjestelmä, jossa jätepisteet on merkitty selkein värikoodein ja ohjein. Henkilökuntaa on opastettu jätteiden oikeaan lajitteluun, ja jätekuljetuksia pyritään jatkuvasti optimoimaan. Syksyllä 2009 hankitut kolme jätepuristinta ovat vähentäneet jätekuljetusten määrää ja pienentäneet jätemaksuja. Sopimuskumppanin ympäristöhuoltohenkilö hoitaa sisäisiä kuljetuksia tontilla ja tarkkailee lajittelun onnistumista. Lisäksi jäteastiat on varustettu RFID-tunnisteilla, joiden avulla tiedot jätemääristä tallentuvat jätehuoltoyhtiön tietokantaan ja tehostavat jätehuollon seurantaa. Tärkeimpänä periaatteena on kuitenkin ehkäistä tarpeettoman jätteen syntyä jo ennakkoon. Ohjelmatoiminnassa ja toimistotyössä käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys on haasteellinen tehtävä, sillä poistettuja tietokoneita, nauhureita, tuotantolaitteita, televisioita ym. kertyy huomattava määrä. Pasilasta toimitettiin vuonna 2010 yhteensä kiloa SER-romua Työ ja toiminta ry:lle jatkokäsittelyyn. Purettavaksi päätyi edellisvuotta vähemmän laitteita, kun taas kierrätyksen osuus kasvoi. Käyttökelpoisia tietokoneita ja näyttöjä meni kierrätykseen myymällä tai lahjoituksena noin 4000 kiloa, ja myynnistä tuloutettiin euroa. Yle lahjoitti vuonna 2010 muun muassa 80 tietokonetta sekä radiolaitteistoa Afrikkaan, ghanalaiseen oppilaitokseen ja tansanialaisen kyläyhteisön radioprojektiin.

12 12 MATERIAALIT Materiaalivirtoja voidaan pienentää jo ennakkoon hankintojen suunnittelulla ja suosimalla mahdollisimman pitkäikäisiä, huollettavia, uusiomateriaaleista valmistettuja ja edelleen kierrätykseen soveltuvia laitteita, kulutustavaroita ja materiaaleja. Lisäksi ympäristömyötäisissä hankinnoissa kiinnitetään huomiota materiaaleihin, joiden valmistuksessa on käytetty mahdollisimman vähän tai ei lainkaan ympäristölle haitallisia aineita, kuten paljon klooria sisältävää PVC-muovia, palonestoaineita tai muita haitallisia yhdisteitä. Yleisradiolla on hankintastrategia ja -politiikka, joihin sisältyy ympäristönäkökohtien huomioonottaminen. Hankinta on hajautettua, eikä yhtenäistä pisteytystä tai mallia ympäristökriteerien käytölle vielä ole. Koulutuksella ja tiedottamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että kaikki hankintoja tekevät tuntevat Ylen ympäristömyötäiset hankintaperiaatteet. Yhtiö tekee yli puolet hankinnoistaan valtion yhteishankintayksikön Hanselin kautta ja kilpailuttaa loput itse. Omissa kilpailutuksissa ympäristökriteereitä on käytetty toistaiseksi vielä vähän, mutta käytäntöä on yhtiössä tarkoitus lisätä. Yleisradiota sitoo laki julkisista hankinnoista, joihin ei voi suoraan liittää vaatimusta ympäristömerkistä. Sen sijaan tavaran- tai palveluntoimittajilta voidaan pyytää arvioita ympäristövaikutuksista, ja näin on menetelty muun muassa alueiden siivoussopimusten kilpailutuksessa vuonna 2010 ja Tohlopin jätehuollon tarjouspyynnöissä edellisvuonna. Useimmilla Yleisradion käyttämistä kiinteistöhuollon yhteistyökumppaneista on omat ympäristöjärjestelmänsä, kuten ISO ympäristösertifikaatti. Yle kannustaa myös omaa henkilöstöään luonnonvaroja säästäviin valintoihin arjen työympäristössä. Green Office-verkoston myötä huomiota on kiinnitetty muun muassa paperinkulutukseen ja toimistotarvikkeiden kierrätykseen sekä lisätty kestoastioiden käyttöä henkilöstöruokailussa. Esimerkki: Toimistotyössä ja etenkin ohjelmatoiminnassa, kuten uutisissa, kuluu huomattavia määriä paperia vuosittain, vaikka sen osuus koko ympäristökuormituksesta on suhteellisen pieni, Ympäristövaikutukset liittyvät ennen muuta paljon vettä ja energiaa kuluttavaan paperinvalmistukseen ja toisaalta jätemäärään. Paperinkulutuksen pienentämiseksi Pasilassa siirryttiin pääosin kaksipuoliseen tulostukseen vuonna 2009 ja vuonna 2010 käytäntö laajeni kaikkiin Ylen toimipisteisiin. Paperinkulutuksen pienentyessä ja sähköisen asioinnin lisääntyessä yhtiö on säästänyt paperihankinnoissa ja tulostekorvauksissa yli euroa vuoteen 2007 verrattuna. Myös painotuotteiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan paperijätteen määrä on lähes puolittunut Pasilassa vuodesta Kopiokoneissaan yhtiö käyttää EU-ympäristömerkittyä paperia. INVESTOINNIT, ALIHANKKIJAT JA SOPIMUSKUMPPANIT Yleisradio kuormittaa suoran toimintansa lisäksi ympäristöä myös välillisesti. Tuotantoyhtiöiden, siivous- ja jätehuoltofirmojen, leasing-yhtiöiden, ravintolapalveluiden ja muiden palvelusopimusten kautta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, joiden kuormitusta on vaikea laskea, mutta jonka aiheutumisesta yhtiö on välillisesti vastuussa. Yle toivoo ympäristöajattelua myös yhteistyökumppaneiltaan. Hankintaa kilpailutettaessa yhteistyökumppanin ympäristösuunnitelma, -toiminta tai -sertifikaatti on yksi valintakriteereistä. Näin Yle voi isona toimijana edistää ympäristöstandardien käyttöönottoa muissa yrityksissä.

13 13 KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖ JA KOULUTUS Yleisradio on ensimmäisen isona mediatalona ollut mukana WWF:n Green Officeverkostossa lokakuusta 2009 lähtien, jolloin Pasilan toimintakeskus täytti ympäristöjärjestelmän kriteerit. Vuonna 2010 Green Office -järjestelmä otettiin käyttöön Tampereen Tohlopin, Vaasan ja Turun toimipisteissä. Yhtiön tavoitteena on liittää kaikki aluetoimitukset verkostoon vuoden 2011 loppuun mennessä, alle kolmen työntekijän sivutoimipisteitä lukuun ottamatta. Kaikissa toimipaikoissa noudatetaan silti yhtiön yhteisiä ympäristötavoitteita. Vuoden 2011 loppuun mennessä yhtiön sisälle rakentuu myös alueellisten ympäristövastuuhenkilöiden verkosto, joka koostuu eri toimipisteiden työtekijöistä. Verkoston tarkoituksena on ideoida ja edistää toimintatapoja, joilla ympäristötavoitteita voidaan viedä eteenpäin jokapäiväisessä työympäristössä. Yle tiedottaa henkilöstölleen avoimesti ja säännöllisesti yhtiön toiminnan tavoitteista ja ympäristötyönsä tuloksista. Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen ovat avainasemassa ympäristötavoitteiden toteuttamisessa Syksystä 2008 lähtien yhtiön intranetissä on toiminut ympäristöfoorumi, jonka kautta työtekijät voivat antaa palautetta ja esittää ideoita ekologisemman työkulttuurin aikaansaamiseksi. Ympäristöarvot tuodaan esille myös, kun uusi työntekijä solmii työsuhteen Ylen kanssa. VASTUUHENKILÖT JA TOIMINNAN RAHOITUS Yleisradion ympäristöpäällikkönä toimii oman toimen ohella toimitilapäällikkö Kari Haapamäki, ja käytännön ympäristötyön toteuttamisesta vastaa ympäristökoordinaattori Kirsi Brück. Ympäristökoordinaattori laatii vuosittain ympäristösuunnitelman sekä seurantaraportin yhtiön toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi yhtiössä toimii neljännesvuosittain kokoontuva ympäristöohjausryhmä, johon kuuluu eri vastuualojen, kuten matkahallinnon, hankintojen, tuotannon ja toimitilapalvelujen sekä ohjelmatoiminnan esimiehiä. Ylellä on myös ympäristöstrategia, joka asettaa ympäristövastuullisuudelle pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristötoiminnan kustannukset rahoitetaan siten, että ympäristökoordinaattorin palkka ja muut kustannukset, Green Office -maksut, ympäristövastuuhenkilöiden matkustus- ja koulutuskulut, ympäristötempausten kulut ja palkinnot maksetaan YLE Toimitilapalveluiden käyttömenobudjetista. Ympäristömenoja, kuten energiainvestointeja tai jätekustannuksia, ei erikseen lasketa tai kirjata ympäristömenoina, vaan ne sisältyvät muuhun budjetointiin.

14 14 LIITTEET Ympäristöohjausryhmän jäsenet Kari Haapamäki, toimitilapäällikkö, YLE Toimitilapalvelut Gunilla Ohls, strategiajohtaja, YLE Jukka Virtanen, hankintapäällikkö, YLE Hankinnat Tuija Snellman, matkahallinnon päällikkö, YLE Talous Satu-Marja Nygrén, esimies, YLE Tuotannot Design Jari Forssell, palvelupäällikkö, YLE Tekniikka Jani Närhi, tiedottaja, YLE Viestintä Ville Alijoki, toimitussihteeri, YLE Asia Ympäristövastuuta koskevat GRI-suositukset, joita käytetty raportoinnin tukena: Välitön energiankulutus EN3 Välillinen energiankulutus EN4 Energiansäästötoimenpitein aikaansaatu energian säästö EN5 Aloitteellisuus energiansäästöön ja saavutetut tulokset EN6 Aloitteellisuus epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseen ja tulokset EN7 Veden kokonaiskulutus EN8 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt EN16 Muut oleelliset kasvihuonekaasujen päästöt EN17 Aloitteellisuus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja saadut tulokset EN18 Jätteiden kokonaismäärä ja hävitystapa EN22 Kuljetusten ja työmatkustuksen aiheuttamat päästöt EN29

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009

YMPÄRISTÖOHJELMA A200 10.02.2009 A200 10.02.2009 A200 2/7 1. Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A 1. 1 Y m p ä r i s t ö o h j e l m a n t a u s t a j a t a r k o i t u s on konsulttitoimintaa harjoittava yritys, jonka palveluihin kuuluu mm.

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Esipuhe... 3 2 Nykyinen energiankäyttö... 4 2.1 Energiankulutus... 4 2.1.1 Kiinteistöjen energiankulutus... 4 2.1.2

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla

LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin KUUMA-seudun energiatehokkuuspotentiaalia 0- investoinneilla Keski-Uudenmaan ympäristökeskus TR 24.11.2015 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Hanke KUUMA-seudulla alkoi huhtikuussa 2013 hanke Julkisten kiinteistöjen

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Ekotukitoiminnan tulevaisuus

Ekotukitoiminnan tulevaisuus Ekotukitoiminnan tulevaisuus Työpaja arvioinnin tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista 23.8.2011 Klo: 9.30-12.30 Helsingin seurahuone, Kaivokatu 12 Lotta Toivonen Helsingin ympäristökeskus Tutkimuskysymys

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Helsingin kaupungin Taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 21.12.2010 Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2010 2 1. Helsingin kaupungin taidemuseon energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö

Global Warming Images / WWF. Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Global Warming Images / WWF Green Office -ympäristöjärjestelmä Helka Julkunen Green Office -päällikkö Green Office on kotoisin Suomesta WWF Suomi kehitti Green Office -ohjelman vuonna 2002 Green Office

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS

EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS EKOTUKITOIMINNAN ALKUKARTOITUS Hyvä ekotukihenkilö, Käsissäsi on ekotukitoiminnan alkukartoituslomake. Sen avulla saatte helposti kuvan oman työyhteisönne energian- ja vedenkulutuksesta, lajittelusta ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot