HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖRAPORTTI YLE 2010

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS YMPÄRISTÖRAPORTTI YLE 2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 YMPÄRISTÖRAPORTIN TIETOLÄHTEET JA LASKENTAMALLIT... 4 YLEISRADION YMPÄRISTÖTAVOITTEET VUONNA Kokonaispäästöt yhä laskussa... 5 ENERGIANKULUTUS... 6 Sähkö... 7 Lämpöenergia... 7 Vesi... 8 LIIKENNE... 9 JÄTTEET MATERIAALIT INVESTOINNIT, ALIHANKKIJAT JA SOPIMUSKUMPPANIT KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖ JA KOULUTUS VASTUUHENKILÖT JA TOIMINNAN RAHOITUS LIITTEET... 14

3 3 YMPÄRISTÖVASTUU ON YHTEINEN ASIA Vastuu ympäristöstä liittyy luontevasti Yleisradion julkisen palvelun tehtävään ja arvoihin. Ympäristöasiat ovat monipuolisesti esillä Ylen ohjelmatoiminnassa, mutta sen rinnalla ison mediatalon on huolehdittava myös omasta ympäristövastuustaan. Yleisradio tekee määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti työtä edistääkseen ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja yhtiössä ja huomioidakseen toimintojensa ympäristövaikutukset organisaation eri tasoilla. Sähköinen viestintä on ympäristöystävällinen ja tehokas tapa välittää ja jakaa tietoa. Yle on sitoutunut pienentämään ohjelma- ja toimistotyöstä väistämättä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja tehostamaan luonnonvarojen käyttöä jatkuvan parantamisen periaatteella. Yhtiöllä on ympäristöstrategia, joka asettaa toiminnalle pitkän aikavälin tavoitteita. Käytännön toimintaa ohjaa vuosittain laadittava ympäristösuunnitelma, jossa on konkreettisia keinoja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kiinnitämme erityistä huomiota toimitilojen energiankulutukseen, henkilöstön matkustamiseen, jätteiden syntyyn ja lajitteluun sekä materiaali- ja laitehankintoihin ja kierrätyksen tehostamiseen. Käsillä oleva yhtiön toinen ympäristöraportti osoittaa vahvasti, että selkeät yhteiset tavoitteet ja käytännön toiminta niiden hyväksi tuottavat myös tulosta. Vuoden 2010 aikana olemme edelleen onnistuneet pienentämään lentomatkoista ja henkilöautoliikenteestä aiheutuvia päästöjämme. Yleisradion omistamien kiinteistöjen energiankulutus oli hienoisessa laskussa, vaikka uusi lähetystekniikka ja isot tietojärjestelmät tuovat lisäpaineita sähkönkulutukseen. Pasilan jätemäärä pieneni merkittävästi jo toisena vuonna peräkkäin tehokkaamman lajittelun ja kierrätyksen ansiosta. Nämä ovat esimerkkejä toiminnoista, joista on koitunut myös taloudellista säästöä. Yleisradio liittyi vuonna 2009 WWF:n Green Office -järjestelmään, jonka avulla yritykset voivat vähentää toimistotyön ympäristökuormitusta ja säästää energia- ja materiaalikustannuksissa. Pasilan lisäksi järjestelmän piirissä ovat Tohlopin, Vaasan ja Turun toimipisteet. Vuoden 2011 loppuun mennessä mukaan liitetään kaikki Ylen aluetoimitukset. Ympäristöasioiden hallinta vaatii kuitenkin jatkuvaa parantamista ja seurantajärjestelmien kehittämistä. Ympäristötyössään Yleisradio pyrkii pitkäjänteisyyteen ja tuloksellisuuteen, jota tukevat yhtiön johdon, esimiesten ja työntekijöiden sitoutuminen ympäristöstrategian tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Lauri Kivinen

4 4 YMPÄRISTÖRAPORTIN TIETOLÄHTEET JA LASKENTAMALLIT Tämän seurantaraportin tiedot kuvaavat Yleisradion oman toiminnan ympäristövaikutuksia eikä alihankkijoiden toimintojen ympäristövaikutuksia arvioida. Osa seurantatiedoista koskee koko yhtiötä ja osa Ylen omistamia kiinteistöjä Helsingin Pasilassa, Tampereen Tohlopissa, Vaasassa, Kuopiossa ja Inarissa. Ympäristöraportin tunnusluvut on kerätty kunkin toimialueen vastuuhenkilöiltä ja aiempien vuosien tilastoista. Avaintoimintoja ovat energiankulutus, liikenne, jätemäärät sekä materiaalien käyttö ja kierrätys. Kasvihuonekaasujen päästötiedot on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina ilmastolaskurilla, jonka ovat kehittäneet yhteistyössä WWF Suomi, TKK Dipoli ja Motiva. Ilmastolaskurin tiedot pohjautuvat VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, HSL:n, VR:n ja HSY:n tutkimuksiin. Maaperän happamoitumista aiheuttavien typen oksidien, NO x, rikkiyhdisteiden SO x ja terveydelle haitallisten pienhiukkasten (energiantuotanto ja liikenne) päästöjä ei erikseen raportoida. Materiaalien kokonaiskulutusta ei pystytä luotettavasti arvioimaan toiminnassa vuosittain tapahtuvien muutosten vuoksi. Raportin tukena on käytetty soveltuvin osin yhteiskuntavastuuraportoinnin GRI-viitekehystä ja siihen sisältyvää ympäristövastuun ohjeistusta. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on huomioitava, etteivät ilmastolaskurien tiedot ilmaise absoluuttista mittaustulosta, mutta antavat suuntaa kokonaisarviolle eri toimintojen ympäristövaikutuksista ja keskinäisestä painoarvosta. Vuonna 2009 Ylessä luotiin pohja ympäristöseurannalle, ja henkilöstöä on kannustettu aktiivisesti edistämään ympäristömyötäistä ajattelua ja toimintatapoja omassa työyhteisössään. Käsillä oleva ympäristöraportti on järjestyksessään yhtiön toinen. Yleisradion palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa 3180 vakinaista työntekijää. Vertailukelpoisuuden vuoksi päästöt on suhteutettu henkilötyövuosiin, jossa ovat mukana kaikki aikapalkkaiset työntekijät (htv 3515 vuonna 2010).

5 5 YLEISRADION YMPÄRISTÖTAVOITTEET VUONNA 2010 Yleisradio pyrkii vuosittain pienentämään toiminnastaan aiheutuvia suoria ja välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä ja kehittämään toimintamalleja, joilla ympäristövaikutukset voidaan tunnistaa organisaation eri tasoilla aiempaa paremmin. Tämä auttaa löytämään parhaita käytäntöjä, joilla ympäristötavoitteisiin päästään. Valtaosa Yleisradion ympäristövaikutuksista aiheutuu kiinteistöjen energiankulutuksesta ja henkilöstön työaikana tekemistä työmatkoista, kuten lentoliikenteestä ja yhtiön autojen ja taksien käytöstä. Suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde on ostetun sähkö- ja lämpöenergian tuotanto. Välillisesti Yleisradio käyttää energiaa henkilöstön työmatkoilla, tavaroiden, jätteiden ja materiaalien kuljetuksessa sekä erilaisten laitteiden, tarvikkeiden ja materiaalien valmistuksessa. Vuonna 2010 Yleisradion tavoitteena oli: 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vähintään 5 % 2. Sähkönkulutuksen nousun katkaiseminen ja lämpöenergian kulutuksen pienentäminen 5 % 3. Ympäristötavoitteiden huomioonottaminen investoinneissa ja ostoissa 4. Sekajätteen vähentäminen 10 % 5. Työmatkojen kehittäminen ekologisia vaihtoehtoja suosivammaksi Kokonaispäästöt yhä laskussa Hiilidioksidipäästöt vähenivät edelleen vuodesta 2009 niissä avaintoiminnoissa, jotka ovat raportoinnin piirissä. Tähän vaikuttivat ennen muuta sähkönkulutuksen hienoinen lasku ja työmatkaliikenteen päästövähennykset. Kokonaispäästöt alenivat kuitenkin tavoitetta vähemmän, noin 2,2 prosenttia, mikä johtui pääasiassa kylmän talven aiheuttamasta lämpöenergian kulutuksen kasvusta. Vuosittaisista lämpötilavaihteluista korjattua tilastoa vertailtaessa käy ilmi, että Yleisradion kiinteistöjen energiatehokkuus on parantunut vuoden aikana muun muassa taloteknisten toimenpiteiden ansiosta.

6 6 Hiilidioksidipäästöjen vertailussa on huomioitava, että osa seurantatiedoista on yhtiötasoisia (liikenne, paperi) ja osa koskee vain Yleisradion omistamia kiinteistöjä (sähkö, lämpö). Sähkönkulutuksen päästöjen laskennassa on käytetty Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -kerrointa ja lämpöenergian päästöjen pohjana Pasilaa koskevaa paikkakuntakohtaista päästökerrointa. Jätetilastot koskevat Pasilan toimintakeskusta, koska tarkkoja jätemääriä kaikilta paikkakunnilta ei ole saatavilla. Kaavio antaa kuitenkin oikeansuuntaisen arvion ympäristökuormituksen jakautumisesta, sillä Pasilan toiminnot kattavat suurimman osan yhtiön ympäristövaikutuksista. Henkilöstömäärään suhteutettuna raportoidut hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2009 ja vuonna 2010 noin 4,7 tonnia CO 2 /henkilö. ENERGIANKULUTUS Suurin osa Yleisradion kasvihuonekaasujen päästöistä syntyy välillisesti sähkö- ja lämpöenergian tuotannosta. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla on mahdollista saada pitkän aikavälin taloudellista säästöä ja pienentää samalla kiinteistöjen energiankulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään yhtiössä lisääntyvässä määrin huomiota esimerkiksi rakennusinvestointien ja peruskorjausten yhteydessä.

7 7 Sähkö Sähkönkulutuksen osuus lasketuista hiilidioksidipäästöistä oli tarkasteluvuonna noin 7430 tco 2.. Ohjelma- ja lähetystuotanto ja isot tietojärjestelmät vaativat jatkuvasti lisäkapasiteettia, mikä aiheuttaa suuria paineita sähkönkulutukseen ja muun muassa laitehuoneiden jäähdytykselle. Tästä huolimatta Yleisradio onnistui vuonna 2010 edelleen pienentämään omaa sähkönkulutustaan. Välillisesti sähköä kuluu myös Ylen ohjelmien jakelussa ja siirrossa, mutta sen osuus sisältyy lähetysverkkoa hallinnoivan Digitan kanssa solmittuun verkkovuokrasopimukseen eikä ole toistaiseksi päästölaskennassa mukana. Nykyisellään toimistosähkön, kiinteistösähkön ja lähetystuotannon osuutta ei pystytä erittelemään tarkasti. Osittain tähän vaikuttaa eri-ikäisten kiinteistöjen suuri määrä ja osin vanhentunut laitekanta. Seurantaa kuitenkin tarkennetaan koko ajan muun muassa uusien etäluettavien mittarien avulla. Vuoden 2010 loppuun mennessä yli puolet Yleisradion toimipisteistä oli etäluennan piirissä. Yleisradion henkilöstöä kannustetaan energiaa säästävään toimistotyöhön tiedottamalla, opastamalla ja erilaisilla tempauksilla. Huomiota on kiinnitetty muun muassa tietokoneiden ja valaistuksen käyttöön silloin, kun työtiloissa ei oleskella. Yleisradio osallistuu vuosittain muun muassa valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon omilla sisäisillä energiansäästökampanjoillaan. Laitehankinnoissaan ja tietojärjestelmissään yhtiö painottaa energiatehokkuutta. Yleisradio ostaa käyttämänsä sähkön kiinteähintaisin sopimuksin eri sähköntoimittajilta ja pohjoismaisesta sähköpörssistä. Yhtiö on osakkaana 12 yrityksen yhteenliittymässä, Chevys Voiman Ostajat Oy:ssä, joka hoitaa jäsentensä sähkönhankintaa. Sähkösalkun hoidosta vastaa Energiakolmio Oy. Yleisradio ei ole toistaiseksi tehnyt erillistä sopimusta vihreän sähkön hankinnasta. Lämpöenergia Vuonna 2010 Yleisradion kiinteistöjen yhteenlaskettu lämmönkulutus kasvoi hieman edellisvuodesta lähinnä kylmän talven takia. Päästölaskennan pohjana oleva todellinen lämmönkulutus oli megawattituntia, missä kasvua edellisvuoteen on 3,5 prosenttia. Lämmönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat noin 5460 tco 2. Todellisen kulutuksen rinnalla seurataan normitettua eli lämpötilakorjattua kulutusta, joka tekee sääoloiltaan erilaisista vuosista vertailukelpoisia ja kertoo paremmin energiatehokkuudesta. Oheisesta taulukosta käy ilmi, että normitettu lämmönkulutus on ollut Yleisradion kiinteistöissä viime vuosina tasaisesti laskussa Tohloppia lukuun ottamatta.

8 8 Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu muun muassa ilmastoinnin poistolämmön talteenottoa tehostamalla ja käyntiaikoja säätämällä. Tohlopissa alkoi vuoden 2010 lopulla energiatehokkuutta parantava peruskorjaus, joka valmistuu vuoden 2011 alkupuoliskolla. Sen on arvioitu pienentävän lämpöenergian kulutusta ja välillisiä hiilidioksidipäästöjä noin viidenneksellä vuoteen 2009 verrattuna. Kiinteistöjen jäähdytysenergiasta noin kolmannes kuluu tietokonesalien, laitehuoneiden ja studioiden jäähdytykseen, jonka tarve kasvaa edelleen lähivuosina uusien ohjelmisto- ja järjestelmävaatimusten vuoksi. Vuonna 2010 Pasilan toimintakeskus liittyi Helsingin Energian toimittaman kaukojäähdytyksen piiriin. Kaukojäähdytys otettiin ensimmäisenä käyttöön Toimitustalossa, jossa sijaitsee toinen Pasilan suurista palvelinsaleista. Ylen tavoitteena on korvata Pasilan kaikki vanhat kompressijäähdytyslaitteet kaukojäähdytyksellä vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaukojäähdytys säästää energiaa ja tuottaa vain noin viidesosan hiilidioksidipäästöjä vanhaan järjestelmään verrattuna. Kaukojäähdytystä käytetään myös YLE Turun toimipisteessä. Perinteisessä kompressorijäähdytyksessä käytetään lämmönsiirtoaineena jonkin verran HCFC-yhdisteitä, jotka kuuluvat osittain halogenoituihin hiilivetyihin ja osallistuvat yläilmakehän otsonin hajottamiseen. Käytetyt kylmäaineet ovat lähinnä tyyppiä R-22 ja R-407c. Merkittäviä vuotoja huoltojen yhteydessä ei ole tiedossa. Kansainvälisten rajoitusten mukaan HCFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on lopetettava vuoteen 2015 mennessä. Vesi Veden kulutusta seurataan Yleisradion kiinteistöissä kuukausittain rakennuskohtaisesti. Muissa toimipisteissä vesi sisältyy vuokraan. Kun vesikalusteita ja -laitteita uusitaan, tilalle hankitaan vähemmän vettä kuluttavia vaihtoehtoja mm. WC-, keittiö- ja pesutiloihin. Kahden vuoden seurantatietojen mukaan vedenkulutus Pasilassa on laskenut hieman vuodesta Tohlopissa vedenkulutus pieneni vuonna 2010 lähes viidenneksellä, mikä johtui etupäässä jäähdytysjärjestelmän vähentyneestä vedenkulutuksesta putkiston korjauksen seurauksena. Pasilassa vettä kului vuonna 2010 yhteensä m 3 ( m 3 vuonna 2009) ja Tohlopissa m 3 (8 744 m 3 vuonna 2009). Toistaiseksi vedenkulutus ei sisälly päästölaskelmaan.

9 9 LIIKENNE Vuonna 2010 työaikana tapahtuva matkustaminen aiheutti vajaan viidenneksen tässä raportissa ilmoitetuista hiilidioksidipäästöistä. Lentomatkojen osuus tästä on yli puolet. Yleisradio pyrkii vähentämään liikenteestä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa lentomatkoja karsimalla, etäneuvotteluja lisäämällä ja kannustamalla työntekijöitään suosimaan joukkoliikennettä. Vuonna 2010 Ylen työntekijät lensivät kotimaassa ja ulkomailla yhteensä kilometriä, mistä aiheutui noin 1870 tonnia CO 2 -päästöjä (WWF:n ilmastolaskurin mukaan). Lentokilometreistä suurin osa kertyi ulkomaan lennoista, mutta määrällisesti eniten työmatkalentoja tehtiin kotimaassa. Vuodesta 2007 lähtien lentokilometrit ovat vähentyneet yli kolmanneksella. Liikenteen epäsuora energiankulutus ja päästöt perustuvat osittain arvioon, sillä esimerkiksi bussimatkojen tarkkoja seurantatietoja ei ole toistaiseksi saatavilla. Junamatkoja yleläiset tekivät VR:n ilmoituksen mukaan kotimaassa yhteensä kilometriä vuonna 2009 ja kilometriä vuonna 2010 eli hieman edellisvuotta enemmän. Myöskään Ylen ajoneuvoilla ajettujen kilometrien määrästä ei ole vuositasolla tarkkaa tilastoa, mutta leasing-sopimusten ja polttoainekulujen perusteella voidaan arvioida, että ajomatkat ja myös päästöt ovat vähentyneet. Polttoainekulutukseen perustuva päästölaskelma on kuitenkin osin epätarkka, sillä kulutustilastoja ei toistaiseksi pystytä erittelemään ajoneuvotyypin ja käytetyn polttoaineen mukaan.

10 10 Yleisradio on muuttanut matkustuspolitiikkaansa ekologisia vaihtoehtoja suosivammaksi. Alle kolmen tunnin työ- ja kokousmatkoilla ensisijaisena vaihtoehtona on juna, jos se työtehtävän luonteen vuoksi on mahdollista. Välttämättömillä lentomatkoilla pyritään valitsemaan suoria lentoja. Matkustamisen vaihtoehtona Ylen tavoitteena on edelleen lisätä etäneuvotteluja. Myös ajoneuvojen käyttöä ohjataan ympäristöperustein. Matkustussäännön mukaan vuokraautoja valittaessa tulee suosia ajoneuvoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g CO 2 / km, ja dieselautoissa on oltava hiukkassuodatin. Vuonna 2010 Yle otti käyttöönsä matkavarausjärjestelmään liitetyn uuden mobiilipalvelun, joka muun muassa opastaa työmatkalaisia käyttämään julkista liikennettä ulkomaanterminaaleista määränpäähän. Omissa ajoneuvohankinnoissaan Yle suosii vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, ellei ohjelma- ja lähetystuotanto vaadi suurempaa kalustoa. Yhtiö valitsee ajoneuvonsa valtion yhteishankintayksikön Hanselin valikoimista, joissa hankintoja voidaan rajata muun muassa hiilidioksidipäästöjen perusteella. Vuoden 2010 lopussa Ylen käytössä oli 17 vähäpäästöistä hybridiautoa ja yksi maakaasuauto. Näiden hankintojen myötä yhtiön autokannasta vajaat 6 prosenttia on hybridiajoneuvoja, joiden päästöt ovat alle 100 g/co 2/ /km. Kotikatu-televisiosarjan henkilökuljetuksissa käytettävä maakaasuauto puolestaan tuottaa viidenneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaavankokoinen perinteinen ajoneuvo ja noin 50 prosenttia vähemmän häkää, erittäin vähän typen oksideja eikä lainkaan terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Työntekijöitä kannustetaan yksityisautoilun sijaan joukkoliikenteen pariin myös työsuhdematkalipulla, jonka Yle otti käyttöön vuoden 2009 alussa. Työmatkapyöräilyn edellytyksiä on parannettu lisäämällä säilytyspaikkoja polkupyörille ja kohentamalla niiden varustetasoa. Lisäksi työmatkaliikuntaan on innostettu tiedottamalla ja erilaisilla tempauksilla, kuten jakamalla heijastinliivejä työntekijöille. JÄTTEET Yleisradio on jatkuvasti tehostanut jätehuoltoa ja kierrätystä ja lisännyt henkilöstön opastusta jätteiden asianmukaiseen lajitteluun. Päämääränä on vähentää kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää ja edistää materiaalien tehokkaampaa käyttöä ja kierrätystä. Ylivoimaisesti eniten jätettä syntyy Pasilassa, jossa sekä kokonaisjätemäärä että kaatopaikkajätteen määrä vähenivät merkittävästi jo toisena vuonna peräkkäin. Kokonaisjätemäärä pieneni 14 prosenttia ja sekajätteen määrä peräti 37 prosenttia edellisvuodesta, mikä ylitti kaksinkertaisesti tavoitteen. Tehostetun jätehuollon ansiosta Pasilasta enää 13 prosenttia päätyy sekajätteenä kaatopaikalle, jossa jätteestä syntyy muun muassa ilmastolle haitallisia metaanipäästöjä. Jätehuolto eri alueilla on järjestetty paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Ylen suurimmissa toimipisteissä lajitellaan energia- ja sekajätteen lisäksi biojäte, metalli, pahvi, paperi, ongelmajätteet, tietoturvapaperi, lasi ja puu. Kesäkuussa 2009 myös Ylen toiseksi suurimmassa toimipisteessä Tohlopissa aloitettiin energiajätteen lajittelu muiden jakeiden lisäksi. Tavoitteena oli pienentää sekajätteen määrä alle 20 prosenttiin kokonaisjätemäärästä vuonna 2010, mutta toistaiseksi sekajätteen osuus Tohlopissa on vielä 23 prosenttia. Jätetilastot ovat osin epätarkkoja, minkä vuoksi tässä laskelmassa on huomioitu vain Pasilan jätteet.

11 11 Esimerkki: Pasilan toimintakeskukseen on luotu jätehuoltojärjestelmä, jossa jätepisteet on merkitty selkein värikoodein ja ohjein. Henkilökuntaa on opastettu jätteiden oikeaan lajitteluun, ja jätekuljetuksia pyritään jatkuvasti optimoimaan. Syksyllä 2009 hankitut kolme jätepuristinta ovat vähentäneet jätekuljetusten määrää ja pienentäneet jätemaksuja. Sopimuskumppanin ympäristöhuoltohenkilö hoitaa sisäisiä kuljetuksia tontilla ja tarkkailee lajittelun onnistumista. Lisäksi jäteastiat on varustettu RFID-tunnisteilla, joiden avulla tiedot jätemääristä tallentuvat jätehuoltoyhtiön tietokantaan ja tehostavat jätehuollon seurantaa. Tärkeimpänä periaatteena on kuitenkin ehkäistä tarpeettoman jätteen syntyä jo ennakkoon. Ohjelmatoiminnassa ja toimistotyössä käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys on haasteellinen tehtävä, sillä poistettuja tietokoneita, nauhureita, tuotantolaitteita, televisioita ym. kertyy huomattava määrä. Pasilasta toimitettiin vuonna 2010 yhteensä kiloa SER-romua Työ ja toiminta ry:lle jatkokäsittelyyn. Purettavaksi päätyi edellisvuotta vähemmän laitteita, kun taas kierrätyksen osuus kasvoi. Käyttökelpoisia tietokoneita ja näyttöjä meni kierrätykseen myymällä tai lahjoituksena noin 4000 kiloa, ja myynnistä tuloutettiin euroa. Yle lahjoitti vuonna 2010 muun muassa 80 tietokonetta sekä radiolaitteistoa Afrikkaan, ghanalaiseen oppilaitokseen ja tansanialaisen kyläyhteisön radioprojektiin.

12 12 MATERIAALIT Materiaalivirtoja voidaan pienentää jo ennakkoon hankintojen suunnittelulla ja suosimalla mahdollisimman pitkäikäisiä, huollettavia, uusiomateriaaleista valmistettuja ja edelleen kierrätykseen soveltuvia laitteita, kulutustavaroita ja materiaaleja. Lisäksi ympäristömyötäisissä hankinnoissa kiinnitetään huomiota materiaaleihin, joiden valmistuksessa on käytetty mahdollisimman vähän tai ei lainkaan ympäristölle haitallisia aineita, kuten paljon klooria sisältävää PVC-muovia, palonestoaineita tai muita haitallisia yhdisteitä. Yleisradiolla on hankintastrategia ja -politiikka, joihin sisältyy ympäristönäkökohtien huomioonottaminen. Hankinta on hajautettua, eikä yhtenäistä pisteytystä tai mallia ympäristökriteerien käytölle vielä ole. Koulutuksella ja tiedottamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että kaikki hankintoja tekevät tuntevat Ylen ympäristömyötäiset hankintaperiaatteet. Yhtiö tekee yli puolet hankinnoistaan valtion yhteishankintayksikön Hanselin kautta ja kilpailuttaa loput itse. Omissa kilpailutuksissa ympäristökriteereitä on käytetty toistaiseksi vielä vähän, mutta käytäntöä on yhtiössä tarkoitus lisätä. Yleisradiota sitoo laki julkisista hankinnoista, joihin ei voi suoraan liittää vaatimusta ympäristömerkistä. Sen sijaan tavaran- tai palveluntoimittajilta voidaan pyytää arvioita ympäristövaikutuksista, ja näin on menetelty muun muassa alueiden siivoussopimusten kilpailutuksessa vuonna 2010 ja Tohlopin jätehuollon tarjouspyynnöissä edellisvuonna. Useimmilla Yleisradion käyttämistä kiinteistöhuollon yhteistyökumppaneista on omat ympäristöjärjestelmänsä, kuten ISO ympäristösertifikaatti. Yle kannustaa myös omaa henkilöstöään luonnonvaroja säästäviin valintoihin arjen työympäristössä. Green Office-verkoston myötä huomiota on kiinnitetty muun muassa paperinkulutukseen ja toimistotarvikkeiden kierrätykseen sekä lisätty kestoastioiden käyttöä henkilöstöruokailussa. Esimerkki: Toimistotyössä ja etenkin ohjelmatoiminnassa, kuten uutisissa, kuluu huomattavia määriä paperia vuosittain, vaikka sen osuus koko ympäristökuormituksesta on suhteellisen pieni, Ympäristövaikutukset liittyvät ennen muuta paljon vettä ja energiaa kuluttavaan paperinvalmistukseen ja toisaalta jätemäärään. Paperinkulutuksen pienentämiseksi Pasilassa siirryttiin pääosin kaksipuoliseen tulostukseen vuonna 2009 ja vuonna 2010 käytäntö laajeni kaikkiin Ylen toimipisteisiin. Paperinkulutuksen pienentyessä ja sähköisen asioinnin lisääntyessä yhtiö on säästänyt paperihankinnoissa ja tulostekorvauksissa yli euroa vuoteen 2007 verrattuna. Myös painotuotteiden määrää on vähennetty. Samaan aikaan paperijätteen määrä on lähes puolittunut Pasilassa vuodesta Kopiokoneissaan yhtiö käyttää EU-ympäristömerkittyä paperia. INVESTOINNIT, ALIHANKKIJAT JA SOPIMUSKUMPPANIT Yleisradio kuormittaa suoran toimintansa lisäksi ympäristöä myös välillisesti. Tuotantoyhtiöiden, siivous- ja jätehuoltofirmojen, leasing-yhtiöiden, ravintolapalveluiden ja muiden palvelusopimusten kautta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, joiden kuormitusta on vaikea laskea, mutta jonka aiheutumisesta yhtiö on välillisesti vastuussa. Yle toivoo ympäristöajattelua myös yhteistyökumppaneiltaan. Hankintaa kilpailutettaessa yhteistyökumppanin ympäristösuunnitelma, -toiminta tai -sertifikaatti on yksi valintakriteereistä. Näin Yle voi isona toimijana edistää ympäristöstandardien käyttöönottoa muissa yrityksissä.

13 13 KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖ JA KOULUTUS Yleisradio on ensimmäisen isona mediatalona ollut mukana WWF:n Green Officeverkostossa lokakuusta 2009 lähtien, jolloin Pasilan toimintakeskus täytti ympäristöjärjestelmän kriteerit. Vuonna 2010 Green Office -järjestelmä otettiin käyttöön Tampereen Tohlopin, Vaasan ja Turun toimipisteissä. Yhtiön tavoitteena on liittää kaikki aluetoimitukset verkostoon vuoden 2011 loppuun mennessä, alle kolmen työntekijän sivutoimipisteitä lukuun ottamatta. Kaikissa toimipaikoissa noudatetaan silti yhtiön yhteisiä ympäristötavoitteita. Vuoden 2011 loppuun mennessä yhtiön sisälle rakentuu myös alueellisten ympäristövastuuhenkilöiden verkosto, joka koostuu eri toimipisteiden työtekijöistä. Verkoston tarkoituksena on ideoida ja edistää toimintatapoja, joilla ympäristötavoitteita voidaan viedä eteenpäin jokapäiväisessä työympäristössä. Yle tiedottaa henkilöstölleen avoimesti ja säännöllisesti yhtiön toiminnan tavoitteista ja ympäristötyönsä tuloksista. Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen ovat avainasemassa ympäristötavoitteiden toteuttamisessa Syksystä 2008 lähtien yhtiön intranetissä on toiminut ympäristöfoorumi, jonka kautta työtekijät voivat antaa palautetta ja esittää ideoita ekologisemman työkulttuurin aikaansaamiseksi. Ympäristöarvot tuodaan esille myös, kun uusi työntekijä solmii työsuhteen Ylen kanssa. VASTUUHENKILÖT JA TOIMINNAN RAHOITUS Yleisradion ympäristöpäällikkönä toimii oman toimen ohella toimitilapäällikkö Kari Haapamäki, ja käytännön ympäristötyön toteuttamisesta vastaa ympäristökoordinaattori Kirsi Brück. Ympäristökoordinaattori laatii vuosittain ympäristösuunnitelman sekä seurantaraportin yhtiön toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi yhtiössä toimii neljännesvuosittain kokoontuva ympäristöohjausryhmä, johon kuuluu eri vastuualojen, kuten matkahallinnon, hankintojen, tuotannon ja toimitilapalvelujen sekä ohjelmatoiminnan esimiehiä. Ylellä on myös ympäristöstrategia, joka asettaa ympäristövastuullisuudelle pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristötoiminnan kustannukset rahoitetaan siten, että ympäristökoordinaattorin palkka ja muut kustannukset, Green Office -maksut, ympäristövastuuhenkilöiden matkustus- ja koulutuskulut, ympäristötempausten kulut ja palkinnot maksetaan YLE Toimitilapalveluiden käyttömenobudjetista. Ympäristömenoja, kuten energiainvestointeja tai jätekustannuksia, ei erikseen lasketa tai kirjata ympäristömenoina, vaan ne sisältyvät muuhun budjetointiin.

14 14 LIITTEET Ympäristöohjausryhmän jäsenet Kari Haapamäki, toimitilapäällikkö, YLE Toimitilapalvelut Gunilla Ohls, strategiajohtaja, YLE Jukka Virtanen, hankintapäällikkö, YLE Hankinnat Tuija Snellman, matkahallinnon päällikkö, YLE Talous Satu-Marja Nygrén, esimies, YLE Tuotannot Design Jari Forssell, palvelupäällikkö, YLE Tekniikka Jani Närhi, tiedottaja, YLE Viestintä Ville Alijoki, toimitussihteeri, YLE Asia Ympäristövastuuta koskevat GRI-suositukset, joita käytetty raportoinnin tukena: Välitön energiankulutus EN3 Välillinen energiankulutus EN4 Energiansäästötoimenpitein aikaansaatu energian säästö EN5 Aloitteellisuus energiansäästöön ja saavutetut tulokset EN6 Aloitteellisuus epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseen ja tulokset EN7 Veden kokonaiskulutus EN8 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt EN16 Muut oleelliset kasvihuonekaasujen päästöt EN17 Aloitteellisuus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja saadut tulokset EN18 Jätteiden kokonaismäärä ja hävitystapa EN22 Kuljetusten ja työmatkustuksen aiheuttamat päästöt EN29