Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta /2057(INI) MIETINTÖLUONNOS EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi (2016/2057(INI)) Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta Esittelijä: Soledad Cabezón Ruiz PR\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...8 PE v /2 PR\ docx

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi (2016/2057(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja kyseisten lääkkeiden sisällyttämisestä yleisen sairausvakuutuksen korvausjärjestelmien piiriin 1, ottaa huomioon Euroopan lääkealan toimialakohtaista komission tutkimusta koskevan loppuraportin (SEC(2009)0952), ottaa huomioon lääkealan patenttisopimusten valvontaa koskevan komission kuudennen raportin, ottaa huomioon kilpailun rajoittamista koskevan oikeudenkäynnin, asia AT.39612, Perindopril (Servier), sekä yhteisöjen tuomioistuimen 14. helmikuuta 1978 asiassa 27/76 antaman tuomion 249 ja 250 kohdan, jotka koskevat liiallisia hintoja, ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät lääkealan järjestelmien tasapainon vahvistamisesta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0000/2016), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetaan kansalaisten perusoikeus terveyteen ja sairaanhoitoon 2 ; B. ottaa huomioon, että julkiset terveydenhuoltojärjestelmät ovat erittäin tärkeitä terveydenhuollon yleisen saatavuuden takaamiseksi; C. ottaa huomioon, että uusien lääkkeiden hinnat ovat nousseet muutaman viimeksi kuluneenvuosikymmenen aikana siinä määrin, että monilla Euroopan kansalaisilla ei ole niihin varaa; D. ottaa huomioon, että korkeiden hintojen lisäksi lääkkeiden saatavuuden muita esteitä ovat muun muassa pula keskeisistä lääkkeistä, kliinisten tarpeiden ja tutkimuksen heikko yhteys, perusteettomat hallintomenettelyt, jäykät patenttisäännöt ja budjettirajoitukset; 1 EUVL C 24, , s Oikeus terveydenhoitoon tarkoittaa kaikkien taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista oikeutta terveydenhoidon yleiseen vähimmäistasoon. PR\ docx 3/3 PE v01-00

4 E. ottaa huomioon, että immateriaalioikeuksien tavoitteena on hyödyttää yhteiskuntaa takaamalla investointien tuotot innovoinnin edistämiseksi ja että niiden väärinkäyttö herättää huolta; F. ottaa huomioon, että komissio on joutunut ottamaan käyttöön kannustimia edistääkseen tutkimusta harvinaisten sairauksien kaltaisilla aloilla ja että EU:ssa kuolee vuosittain ihmistä siksi, että asianmukaisia mikrobilääkkeitä ei ole saatavilla; G. ottaa huomioon, että lääkkeiden hinnat asetetaan yleensä lääketeollisuuden ja jäsenvaltioiden välisissä kahdenvälisissä ja luottamuksellisissa neuvotteluissa; H. ottaa huomioon, että useimmilla jäsenvaltioilla on omat terveydenhuollon arviointivirastonsa omine normeineen; I. ottaa huomioon, että rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille on merkittävä mekanismi hintojen alentamiseksi ja että strategiat niiden markkinoillepääsyn viivyttämiseksi herättävät selvästi huolta; J. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 168 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat toteuttaa toimenpiteitä, joilla asetetaan lääkkeille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset, puuttuakseen yhteisiin turvallisuuskysymyksiin; Lääkemarkkinat 1. muistuttaa, että EU:n lääketeollisuus on yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä teollisuudenaloista ja että laadukas innovointi on sen kilpailukyvyn parantamisen avaintekijä; 2. pitää valitettavana, että lääketeollisuuden tutkimuksen painopistealat ovat pikemmin voitto- kuin potilassuuntautuneita; 3. korostaa, että kehittämistyön ja kliinisten kokeiden kustannusten avoimuus on keskeisen tärkeää oikeudenmukaisten hintojen asettamiseksi; 4. korostaa, että lääketeollisuuden edut suosivat lyhyitä kokeita ja nopeaa markkinoillepääsyä; Immateriaalioikeudet ja tutkimus ja kehittäminen (T&K) 5. muistuttaa, että immateriaalioikeudet mahdollistavat lakisääteisen monopolin, jota on säänneltävä huolellisesti, jotta vältetään ristiriita yhtäältä terveyden suojelua koskevan oikeuden ja toisaalta innovaatioiden laadun ja kilpailukyvyn edistämisen välillä; 6. korostaa, että useimmat lääkkeet eivät ole tulosta aidosta innovoinnista, vaan ne ovat usein seurailijatuotteita tai patenttisuojan jatkamiseen perustuvia tuotteita, jotka sallitaan varsinkin patenttisuojan täydentävän jatkamisen avulla; 7. korostaa, että T&K-toimintaan käytettävien julkisten varojen suuri määrä ei näy hinnoittelussa; PE v /4 PR\ docx

5 Kilpailu 8. pitää valitettavana, että riita-asioita, joilla pyritään viivyttämään rinnakkaisvalmisteiden markkinoillepääsyä, on runsaasti; 9. korostaa, että sääntelyn parantaminen lisää kilpailukykyä; tunnustaa myös kilpailuoikeuden alan välineiden merkityksen ja tehokkuuden torjuttaessa kilpailunvastaista toimintaa, kuten patenttijärjestelmien ja lääkkeitä koskevan lupajärjestelmän väärinkäyttöä, jolla rikotaan SEUT-sopimuksen 101 ja/tai 102 artiklaa; Hinnoittelu ja avoimuus 10. korostaa, että useimmat kansalliset arviointivirastot käyttävät jo nykyään kliinisiä, taloudellisia ja sosiaaliseen hyötyyn perustuvia kriteereitä arvioidessaan uusien lääkkeiden hinnoittelua ja korvauksia; 11. korostaa, että on tärkeää arvioida uusien lääkkeiden todellinen näyttöön perustuva terapeuttinen lisäarvo verrattuna parhaaseen saatavilla olevaan vaihtoehtoon; 12. katsoo, että lääkkeen todellinen terapeuttinen lisäarvo, sosiaalinen vaikutus, kustannushyöty, budjettivaikutukset ja tehokkuus julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kannalta on kaikki otettava huomioon määritettäessä lääkkeiden hinnoittelua ja korvausmenettelyjä; 13. katsoo, että oikeudenmukaisen hinnan olisi katettava lääkkeen kehittämis- ja tuotantokustannukset sekä tietty voittomarginaali; EU:n toimivalta ja yhteistyö 14. suhtautuu myönteisesti innovatiivisia lääkkeitä koskevan IMI-aloitteen kaltaisiin aloitteisiin, mutta pitää valitettavana, että vain muutamat niistä ovat täysin julkisia; 15. muistuttaa, että kaikkien EU:n ja jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen avoimuus on ratkaisevan tärkeää ja että lupamenettelyyn osallistuvilla asiantuntijoilla ei saisi olla eturistiriitoja; 16. korostaa päätöksen N:o 1082/2013/EU mukaista menettelyä lääkkeiden yhteiselle hankinnalle, jota sovelletaan rokotteiden hankintaan; Suositukset 17. kehottaa toteuttamaan EU:n laajuisia toimenpiteitä, joilla taataan potilaiden oikeus yleisiin, kohtuuhintaisiin, tehokkaisiin, turvallisiin ja oikea-aikaisiin keskeisiin ja innovatiivisiin hoitoihin sekä EU:n julkisten terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys; 18. kehottaa toteuttamaan lääkemarkkinoilla EU:n laajuisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden neuvotteluvalmiuksia, jotta lääkkeiden hinnat saadaan kohtuullisiksi; 19. kehottaa komissiota edistämään potilaiden tarpeisiin perustuvaa T&K-toimintaa ja edistämään samalla lääkealan yhteiskuntavastuuta perustamalla yleisen EU:n T&K- PR\ docx 5/5 PE v01-00

6 foorumin, joka rahoitetaan lääketeollisuuden voitoista, jotka se on saanut julkisille terveydenhuoltojärjestelmille tapahtuvasta myynnistä; kehottaa julkistamaan T&Ktoiminnan kustannukset; 20. kehottaa komissiota analysoimaan immateriaalioikeuksien yleistä vaikutusta innovoinnin edistämiseen ja erityisesti lisäsuojatodistusten, tietoja koskevan yksinoikeuden tai kaupallisen yksinoikeuden vaikutusta kilpailuun ja innovaatioiden laatuun sekä asettamaan näille käytänteille tiukat rajat; 21. kehottaa komissiota edistämään avointa dataa yksityisessä tutkimuksessa erityisesti, jos siihen liittyy julkista rahoitusta, ja asettamaan EU:n julkisilla avustuksilla, kuten Horisontti ohjelmalla, rahoitetuille hankkeille kohtuullisten hintojen, yksinoikeuden puuttumisen ja immateriaalioikeuksien yhteisomistuksen kaltaisia ehtoja; 22. kehottaa komissiota tarkistamaan harvinaislääkkeitä koskevan sääntelykehyksen, määrittelemään selvästi lääketieteellisten tarpeiden käsitteen, arvioimaan kannustinten vaikutusta tehokkaiden, turvallisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden kehittämiseen parhaaseen saatavilla olevaan vaihtoehtoon verrattuna sekä edistämään harvinaisten sairauksien eurooppalaista rekisteriä ja viitekeskuksia; 23. kehottaa komissiota takaamaan mahdollisten nopeutettujen hyväksyntämenettelyjen turvallisuuden ja tehokkuuden ja ottamaan käyttöön tehokkuuteen perustuvan ehdollisen lupamenettelyn käsitteen; 24. kehottaa komissiota luomaan kehyksen rinnakkaisvalmisteiden kilpailukyvyn edistämiseksi, takaamiseksi ja vahvistamiseksi, varmistamaan niiden nopeamman markkinoillepääsyn ja seuraamaan kohtuuttomia menettelyjä SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisesti ja antamaan tästä kahden vuoden välein kertomuksen; 25. kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen terveysteknologian arvioinnin eurooppalaisesta järjestelmästä ja arvioimaan lisäarvoa tuottavia lääkkeitä verrattuna parhaaseen saatavilla olevaan vaihtoehtoon; kehottaa komissiota myös yhdenmukaistamaan hinnoittelu- ja korvausperusteet niin, että niissä otetaan huomioon innovoinnin taso ja sosiaalinen ja taloudellinen kustannushyötyanalyysi, ja ottamaan käyttöön lääkkeiden lisäarvon tasoa koskevan eurooppalaisen luokittelun; 26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään suuria julkisin varoin rahoitettuja investointeja lääketieteellisiin tarpeisiin perustuvaan tutkimukseen ja ottamaan käyttöön ehdollista rahoitusta, joka perustuu kohtuullisiin loppuhintoihin ja lupiin, jotka eivät sisällä yksinoikeutta; 27. kehottaa neuvostoa lisäämään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa hinnoittelumenettelyjen osalta, jotta jaetaan tietoja hinnoista, korvauksista, neuvottelusopimuksista ja hyvistä käytänteistä ja vältetään tarpeettomat hallinnolliset vaatimukset ja viivästykset; 28. kehottaa neuvostoa edistämään lääkkeiden järkevää käyttöä kaikkialla EU:ssa; PE v /6 PR\ docx

7 29. kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan uusia toimenpiteitä hintojen valvomiseksi, kuten horisontaalista seurantaa ja yhteishankintojen koordinointia; 30. kehottaa komissiota ja neuvostoa määrittelemään selvät säännöt yhteensopimattomuudesta, eturistiriidoista ja EU:n toimielinten avoimuudesta sekä lääkkeisiin liittyviin kysymyksiin osallistuvista asiantuntijoista; 31. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudeksi direktiiviksi hinnoittelumenettelyjen ja korvausjärjestelmien avoimuudesta ottaen huomioon markkinoiden haasteet; 32. kehottaa komissiota ja Euroopan unionin tuomioistuinta selventämään SEUTsopimuksen 102 artiklan mukaisesti, mikä on korkeisiin hintoihin perustuvaa määräävän aseman väärinkäyttöä; 33. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään WTO:n TRIPS-sopimuksen joustovaraa ja tarvittaessa koordinoimaan ja selventämään sen käyttöä; 34. kehottaa komissiota tutkimaan ja vertailemaan lääkkeiden hintoja EU:ssa ja esittämään tästä vuosittain kertomuksen Euroopan parlamentille; 35. kehottaa perustamaan Euroopan parlamentin työryhmän seuraamaan lääkkeiden hintoja; 36. kehottaa komissiota analysoimaan lääkepulan syitä, laatimaan luettelon keskeisistä lääkkeistä ja seuraamaan direktiivin 2001/83/EU tarjonnan puutetta koskevan 81 artiklan noudattamista sekä edistämään rinnakkaisvalmisteiden tarjontaa; 37. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PR\ docx 7/7 PE v01-00

8 PERUSTELUT Nykyinen lääkejärjestelmä, sellaisena kuin sen tunnemme kehittyneissä maissa, sai alkunsa 1970-luvulla ja luotiin lähtökohtaisesti potilaiden turvallisuuden parantamiseksi ja takaamiseksi terveydenhuollossa niin sanotun talidomidi-katastrofin jälkeen. Tämä tapaus vaikutti ratkaisevasti eurooppalaisen lääkevalvontajärjestelmän käyttöönottoon. Maailman kauppajärjestö edisti nykyisten lääkemarkkinoiden kehitystä antamalla merkittävän sysäyksen markkinoiden sisällyttämiselle patenttijärjestelmään ja hankkimalla uusien lääkkeiden kehittämiseen erikoistuneelle teollisuudenalalle immateriaalioikeuksien suojan. Oikeus immateriaalioikeuksien suojaan on perusoikeus, joka tunnustetaan perusoikeuskirjan 17 artiklassa, ja sen pääsiallisena tarkoituksena on taata, että sijoittajien/tutkijoiden tekemät investoinnit tuottavat voittoa, sekä taata, edistää ja kannustaa tällä tavoin innovointia ja tutkimusta yhteiskunnan hyödyksi. Immateriaalioikeuksien suoja ja lääkkeiden sisällyttäminen patenttijärjestelmään auttoivat muuttamaan lääkemarkkinoita, joista on viime vuosikymmenten aikana tullut yksi tuottoisimmista liiketoiminnan aloista ja joiden osuus OECD-maiden bruttokansantuotteesta on 1,5 prosenttia. Lääkemarkkinoilla on kuitenkin yksi merkittävä ominaisuus, jonka erottaa sen muista ja jonka vuoksi lääkkeitä ei voida pitää samankaltaisina kuin muita tavaroita. Lääkkeiden immateriaalioikeuksien suoja voi nimittäin muodostaa eturistiriidan terveyden suojelua koskevan perusoikeuden kanssa, sillä tämä velvoittaa hallitukset takaamaan lääkkeiden saatavuuden. Terveyden suojelua koskevassa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja lääkinnällistä hoitoa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisin edellytyksin. Artiklassa määrätään myös, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä. Tätä erityispiirrettä on korostettu useissa parlamentin päätöslauselmissa ja neuvoston päätelmissä, ja niissä painotetaan tarvetta käydä asiaa koskevaa keskustelua ja toteuttaa siihen liittyviä toimia. Euroopan lääkemarkkinoita on yleensä säännelty tiukasti turvallisuuden kannalta, mutta talouden ja innovaation laadun kannalta valvonta on ollut väljempää. Tästä on osoituksena se, että lääketeollisuus priorisoi tutkimuslinjauksiaan markkinoiden koon mukaan ja määrittää hinnat näiden markkinoiden niille asettaman arvon perusteella sekä valitsee markkinat sen perusteella, missä ollaan valmiita maksamaan korkein hinta ja missä voidaan saavuttaa suurin mahdollinen taloudellinen voitto. Tämä toimintatapa on vaarantanut terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden, mikä on saanut terveysviranomaiset puolustamaan julkisten ja yksityisten etunäkökohtien saattamista jälleen tasapainoon. PE v /8 PR\ docx

9 On havaittu myös muita markkinoihin liittyviä ongelmia, jotka horjuttavat nykyistä järjestelmää. Keskeisistä lääkkeistä on ollut pulaa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, tutkimuslinjauksia priorisoidaan mahdollisesti saatavien etujen eikä potilaiden tarpeiden perusteella, ja innovatiivisten lääkkeiden hinnat ovat korkeita, vaikka useimmiten lääkkeet eivät, paradoksaalista kyllä, tuota todellista lisäarvoa, vaan niissä on vain muokattu jo olemassa olevia molekyylejä. Uusien lääkkeiden hinnat ovat nousseet viime vuosikymmeninä niin korkeiksi, että ne rajoittavat monien Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia saada lääkkeitä ja heikentävät terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä. Tästä on todisteena se, että Euroopassa lääkemenojen osuus on vähintään 20 prosenttia jäsenvaltioiden terveydenhuollon keskimääräisistä kokonaiskuluista. Toinen lääkemarkkinoiden vääristymä, johon on puututtava, liittyy rinnakkaisvalmisteiden pääsyyn markkinoille, sillä nämä ovat tärkeimpiä välineitä kilpailun lisäämiseksi. Immateriaalioikeuksien järjestelmän väärinkäyttö on nimittäin johtanut suureen määrään riitaasioita, jotka viivästyttävät rinnakkaisvalmisteiden pääsyä markkinoille, sekä keinotteluun ja sopimusstrategioihin samaan tavoitteeseen pyrkivien yhtiöiden välillä. Immateriaalioikeuksien vaikutuksesta innovointiin ei ole vielä paljon tietoa. Lisäsuojatodistuksia koskeva joustavuus patenttisuojan päättyessä mahdollistaa kuitenkin sen, että tuotteeseen tehdyt pienet muutokset patentoidaan lääkkeen patenttisuojan jatkamiseksi sen sijaan, että pyrittäisiin löytämään uusia lääkkeitä. Tällaiset kannustimet ovat puolestaan edistäneet levinneisyydeltään pienien sairauksien tutkimusta ja sellaisten uusien lääkkeiden myyntilupien lisääntymistä, joilla ei kuitenkaan ole selkeää lisäarvoa eikä todistettua tehoa, mutta joiden hinnat ovat yleensä korkeat. Jäsenvaltiot ja komissio ovat käynnistäneet tiettyjä yksittäisiä aloitteita, joiden tavoitteet ovat matalalla ja joita ei koordinoida millään tavoin, mikä on lisännyt markkinoiden pirstaloitumista ja luonut Euroopan kansalaisten keskuudessa eriarvoisuutta lääkkeiden saatavuuden osalta. Samalla on menetetty mahdollisuus lisätä tehokkuutta. Väestön ikääntyminen, kalliiden uusien teknologioiden kehittyminen ja talouskriisin vaikutukset uhkaavat terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä siten, että nämä eivät ole pystyneet takaamaan esimerkiksi C-hepatiitin hoitoon tarkoitetun Sovaldin kaltaisten lääkkeiden saatavuutta monissa unionin maissa. Asiasta on näin ollen keskusteltava unionin tasolla ja parlamentin on tehtävä asiaa koskeva aloite. Lääkeala on yksi EU:n kilpailukykyisimmistä aloista. Siihen tehtävien investointien tuotto on 20 prosenttia, se tarjoaa työpaikkaa ja sen liikevaihto on noin 200 miljardia euroa vuodessa. EU:n merkittäviä kilpailijoita ovat kuitenkin Yhdysvallat ja Aasian markkinat, minkä vuoksi on toteutettava strategioita, joilla parannetaan EU:n kilpailukykyä ja joissa innovoinnin laadulla on keskeinen rooli. Näin ollen, nyt kun nykyinen järjestelmä on ollut toiminnassa 40 vuotta, on sitä ja sen sääntelyä tarkistettava. Tämä on tehtävä siten, että voidaan saavuttaa tasapaino yleisten ja yksityisten etujen välillä samoin kuin terveydenhuoltojärjestelmien kestävyys ja kaikkien henkilöiden oikeus terveytensä suojeluun takaamalla kannustimien antaminen tutkimukselle sekä kansalaisten edut ja oikeus parempaan terveyden tasoon. PR\ docx 9/9 PE v01-00

10 Järjestelmä on monialainen ja alalla toimii erilaisia toimivaltaisia elimiä, minkä vuoksi tarkistaminen on tehtävä kokonaisvaltaisesti, sillä vaikka hinnoittelu- ja korvausjärjestelmä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, lupien myöntämisestä, kilpailusäännöistä ja tutkimuksen tukemisesta vastaavat kuitenkin suurelta osin EU:n toimielimet. Tässä tarkistamisessa, jonka tavoitteena on parantaa järjestelmää ja taata lääkkeiden saatavuus, on sovellettava laadun kriteeriä siten, että taataan innovaatiot, jotka tuottavat selkeää kliinistä, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa ja joilla on määrällisesti mitattavissa olevat sosiaaliset ja eettiset rajat, sekä taataan kilpailun aktiivinen valvonta. Muita seikkoja, joista on keskusteltava ja joita on käsiteltävä unionin tasolla, ovat immateriaalioikeuksien järjestelmän vaikutus innovoinnin kannustimena, tutkimuksia ja niiden kustannuksia koskevien tietojen avoimuuden lisääminen, tutkimukseen tehtävien julkisten investointien lisääminen, eturistiriitojen sääntelyn ja valvonnan tehostaminen ja tutkimuksen priorisointi potilaiden todellisten tarpeiden perusteella. Lopuksi on pidettävä mielessä, että 2000-luku on teknologisen vallankumouksen vuosisata ja että tutkimusta on pidettävä keinona ratkaista yhteiskunnan ongelmia ja vastata sen haasteisiin, ei esteenä eikä ainakaan syynä uudenlaiselle eriarvoisuudelle. Tämä tutkimuksen erityinen asema on tiedostettava kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä sekä suoraan lääkealalla toimivalla yksityisellä sektorilla. PE v /10 PR\ docx