Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus. Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa
|
|
- Pertti Hovinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointi ja turvallisuus - Varautumisen toimintamallin kuvaus Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa
2 Työryhmän kokoonpano Markus Viitaniemi, P-K:n pelastuslaitos Ville Leinonen, P-K:n pelastuslaitos Pauliina Sorsa, ELY Pekka Nevalainen, Siun Sote Leena Korhonen, Siun Sote Esko Saatsi, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut Elina Felin, P-K:n ympäristöterveydenhuolto Kai Horelli, AVI Pertti Virolainen, Joensuun kaupunki Markku Lappalainen, Ilomantsin kunta Tilanneseuranta ja tilannekeskus: Leena Korhonen / Pirjo Lehikoinen Susanna Wilen / Pekka Nevalainen Kari Alvila Pasi Markkanen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen: Ville Leinonen, P-K:n pelastuslaitos Riitta Himanka, Kontiolahden kunta Kai Horelli, AVI Leena Korhonen, Siun Sote Pekka Nevalainen, Siun Sote
3 Nykyinen toimintatapa varautumisen järjestelyt Varautumisvelvoite koskettaa mm. valtion ja kunnan viranomaisia, joiden tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (ValmL 12). Varautumisvelvoite koskee myös kaikkia maakuntahallintoon siirtyviä viranomaisia. Kukin toimija vastaa tällä hetkellä oman toimialansa varautumisestaan lainsäädäntönsä edellyttämällä tavalla. Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen tapahtuu käytännössä Pohjois-Karjalan valmiusryhmän kautta. Lisäksi valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja varautumiseen (PelL 46 ja 47). Osallistuminen tapahtuu kahdenkeskisenä viranomaisyhteistyönä sekä Pohjois-Karjalan valmiusryhmän kautta. Maakuntatason varautumisen koordinaatioon ja yhteensovittamiseen liittyvät nykyiset keskeiset vastuut: Itä-Suomen Aluehallintovirasto: varautumisen yhteensovittaminen Itä-Suomen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen (lakisääteinen tehtävä) Pohjois-Karjalan valmiusryhmä: yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista ja kehittää yhteistoimintaa maakunnan alueella, paikallisilla valmiusryhmillä vastaava tehtävä omalla toiminta-alueellaan (vapaaehtoista yhteistoimintaa lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: tukee kuntien valmiussuunnittelua (lakisääteinen tehtävä), johtaa pelastustoimeen liittyvää suunnittelua ja varautumista (lakisääteinen tehtävä), koordinoi Pohjois-Karjalan valmiusryhmän ja paikallisten valmiusryhmien toimintaa (vapaaehtoista yhteistoimintaa lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi) Maakunnallinen toimija (ml. Siun sote): vastaa omien toimialojensa varautumisesta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta (lakisääteinen tehtävä) Kunta: vastaa kuntakonsernin ja sen toimialojen varautumisesta sekä ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta (lakisääteinen tehtävä)
4 Nykyinen toimintatapa tilannekeskus ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Tilanneseuranta / tilannekeskus: Kaikilla toimijoilla ei 24/7 valmiutta tilannekuvan ylläpitoon ja päivystykseen Häiriötilanteen johtaminen ei käynnisty riittävällä laajuudella Jokainen toimija ylläpitää omaa tilannekuvaa, tilannekuvan vaihtamiseen ei ole yhteistä toimintamallia häiriötilanteen aikana Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen: Pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto tukevat suunnitelmallisesti kuntien valmiussuunnittelua ja ovat nimenneet kuntien valmiussuunnittelun yhteyshenkilöt Sotesta ei vastaavia kokemuksia, koska on ollut aiemmin osa kunnan sisäistä toimintaa Muiden toimijoiden osalta ei yhtenäistä toimintamallia Paikalliset valmiusryhmät keskeisessä roolissa varautumisen paikallisessa yhteensovittamisessa. Muu kuntarajat ylittävä yhteistoiminta ollut vähäistä.
5 Siun sote-kuntayhtymä MAAKUNNALLISEN JA PAIKALLISEN VARAUTUMISEN KOORDINOINTI JA YHTEENSOVITTAMINEN NYKYINEN TOIMINTAMALLI Alatyöryhmät mm. -suuronnettomuussuunnitelma -myrskytuhosuunnitelma -varautumissuunnitelma vaikeutuvan maahantulon varalle -maakunnallinen riskinarvio ja valmiussuunnitelma Ministeriöt Itä-Suomen valmiustoimikunta (AVI Pohjois-Karjalan valmiusryhmä Puheenjohtaja pelastusjohtaja Sihteeri valmiuspäällikkö Jäsenet 18 Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Pelastustoimintaan liittyvän suunnittelun ja varautumisen koordinointi Paikalliset valmiusryhmät (5) Joensuu Vaara-karjala Pielisen karjala Keski-Karjala Okupoli Kuntakonsernin varautuminen Toimialakohtainen varautuminen (ml. ulkoiset palveluntuottajat) Pelastuslaitos -kuntien valmiussuunnittelun tukeminen -valmiussuunnittelija + varautumisen paikalliset yhteyshenkilöt Pohjois-Karjalan valmiusryhmä 1. P-K:n valmiusryhmä on eri viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajista koostuva maakunnallinen varautumisen asiantuntijaelin. 2. Ryhmässä käsitellään kokonaisturvallisuuteen, erityisesti normaalioljen suuronnettomuuksien ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varautumiseen liittyviä asioita. 3. Valmiusryhmän tehtävänä on ja yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista sekä kehittää varautumiseen liittyvää yhteistoimintaa maakunnan alueella. 4. Pohjois-Karjalan valmiusryhmän jäsenorganisaatiot: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Itä-Suomen poliisilaitos, Pohjois-Karjala, Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Liikennevirasto, PKS sähkönsiirto, Pohjois-Karjalan maanpuolustuspiiri (MPK), Joensuun seurakuntayhtymä, SPR Savo-Karjalan piiri, VAPEPA Pohjois-Karjalan maakuntoimikunta, Joensuun kaupungin paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v alusta alkaen) Okupoli-alueen paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Liperi), Vaara-Karjalan alueen paikallisen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Ilomantsi), Keski-Karjalan alueen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Rääkkylä), Pielisen Karjalan alueen valmiusryhmän puheenjohtaja (v Juuka).
6 Uusi toimintamalli mahdollistaa tulevaisuudessa uusia innovatiivisia maakunnallisia varautumisen järjestelyjä ja toimenpiteitä Varautuminen on kokonaisuutena merkittävässä osassa tulevassa maakuntakonsernissa ja kuuluu kaikkien maakuntakonsernin toimialojen lakisääteisiin tehtäviin. Toimintamalli luo perusteet sekä maakunnan yhteiselle että maakuntakonsernin sisäiselle varautumiselle Uuden toimintamallin keskeinen sisältö 1 varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa Meijän maakunta tukee kuntia valmiussuunnittelussa kaikkien toimintojensa osalta Uuden toimintamallin keskeinen sisältö 2 - tilanneseuranta / tilannekeskus (24/7) mm. Ennakoiva uhkan analysointi keskitetysti yhdessä paikassa, jonka perusteella käynnistetään esimerkiksi valmiuden säätämiseen liittyvät toimenpiteet Yksi päivystyspiste käynnistää laaja-alaisesti oper. johtamistoiminnan häiriötilanteissa ja tuottaa em. tukipalveluita Yksi paikka, jonne eri toimijoiden tilannekuva muodostuu ja jolla on tilannetietoisuus vallitsevasta tilanteesta ja joka mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan välittämisen maakuntahallinnon ja muiden viranomaisten kesken.
7 Asiakaslähtöinen maakunnallinen varautumisen toimintamalli Maakunnan asukkaat Maakuntahallinnon viranomaiset ja kunnat pystyvät tuottamaan maakunnassa kriittiset palvelut normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa turvataan maakunnan asukkaiden peruspalvelut ja turvallisuus. Lisätään maakunnan kokonaisturvallisuutta ja parannetaan turvallisuuden tunnetta maakunnan asukkaiden keskuudessa. Kunnat Tuetaan kuntakonsernin valmiussuunnittelua ja varautumista sekä operatiivista toimintaa häiriötilanteissa, ml. yhteistyön kehittäminen. Kunnan tuottamat palvelut: sivistys, elinvoima, tekninen toimi Sopimuksin varautuminen ja varsinkin yksityisen sektorin valmiussuunnittelun tukeminen / valvonta Yhteistyökumppanit Varmistetaan maakuntahallinnon viranomaisten, muiden yt-viranomaisten ja kuntien välinen yhteistoiminta varautumisessa ja operatiivisen tilanteen käynnistymisessä. Maakuntakonsernin toimijat ja palveluntuottajat, joille voidaan tuottaa esimerkiksi tilannekeskustoimintoja mm. Pelastuslaitos Sosiaalipäivystys Ensihoito Terveydenhuolto Ympäristöterveyden huolto Sosiaalitoimi erityisesti kotiin vietävät palvelut ELYn toimialat Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy Muut toimijat, joille voidaan tuottaa tilannekeskuspalveluja esim. kunnat?
8 Uuden toimintamallin edut Toimintamalli mahdollistaa maakuntahallinnolle vahvan roolin valmius- ja varautumistehtävien alueellisessa yhteensovittamisessa maakunnassa. Toimintamallin avulla luodaan myös ajantasainen turvallisuustilannekuva, hyvä varautumisen taso ja saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken maakuntahallinnon aloittaessa, maakunnan kokonaisturvallisuus huomioiden. Maakunnalle on tulossa maakuntalakiin varaumista koskevia velvoitteita ja tehtäviä, toimintamallin avulla mahdollistetaan varautumisen käytännön toteutuksen suunnittelu ennen maakuntahallinnon aloittamista. Lisäksi toimintamallilla varmistetaan maakuntakonsernin oma varautuminen, johtaminen ja toimintakyky sekä kriittisten palvelujen tuottaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekeskus, jolla mahdollistetaan mm. resurssien tehokkaampi käyttö ja yhteistyö, reaaliaikainen yhteinen tilannekuva sekä nopea häiriötilanteen johtamisen ja toiminnan käynnistyminen. Maakuntahallintoon siirtyvät viranomaiset kuten sote, pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto irtaantuvat kunnista. Toimintamallin avulla kiinteä yhteistyösuhde kuntiin säilytetään ja yhteistyötä edelleen kehitetään. Toimintamallin avulla pystytään myös tarjoamaan parempaa asiantuntijuutta toimialoittain. Lisäksi tuetaan kuntien valmiussuunnittelua ja varautumista sekä operatiivista toimintaa häiriötilanteissa. Kunnat pystyvät varautumaan häiriötilanteisiin aiempaa kattavammin maakuntakonsernin ja viranomaisten avulla kunnat pystyvät varautumaan yhdenvertaisesti, kaikilla yhdenvertaiset varautumisen lähtökohdat. Maakunnan asukkaille toimintamalli näkyy varmistettuina palveluina, koska maakuntahallinnon viranomaiset pystyvät tuottamaan kriittiset palvelut normaaliloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi minimoidaan häiriötilanteen aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset menetykset sekä nopeutetaan toipumista häiriötilanteesta.
9 Uuden toimintamallin riskit Ulkoiset: Lainsäädännön valmistelu edelleen kesken organisaatiot / vastuut vielä osittain epäselvät. Eri toimijoiden roolitukset esim. pelastustoimen ja ensihoidon tilannekeskusten määrä/sijoitus epäselvät. Valtakunnalliset tietojärjestelmät mahd. päällekkäisyydet maakunnallisen varautumiseen liittyvien tietojärjestelmien kanssa Mahdolliset lainsäädäntöesteet esim. viranomaisten toimiseksi samassa tilannekeskustilassa (salassapito yms.) Sisäiset: Varautumiseen ei resursoida maakuntakonsernissa riittävästi hoitamisen eli varautumista hoidetaan oman toimen ohella (aliresursointi) tai varautumisen toimintamallin käytännön järjestelyt hautautuvat muiden valmistelukiireiden alle mm. Kriittisiä palveluita ei pystytä tuottamaan maakunnan asukkaille Kunnat tyytymättömiä saamaansa valmiussuunnittelun tukeen. Kuntien varautumisen tason yhdenmukaistaminen voi jopa vähentää hyvin varautuneiden kuntien varautumisen tasoa Riittävän varautumisen tason määrittely vaikeaa Jos toimintamallia (esim. tilannekeskus) ei käytetä jatkuvasti -> häiriötilanteessa saattaa aiheuttaa ongelmia. Toimintamallin pitää olla jokapäiväisessä käytössä. Tekniset ongelmat / toiminnan jatkuvuuden turvaaminen varajärjestelmien varmistaminen ja käyttöönotot suunniteltava.
10 Keskeiset rajapinnat: työnjako valtio maakunta Lähtökohtaisesti kaikki varautumiseen liittyvät asiat ovat vielä epäselviä, koska mm. lainsäädäntö ja valtakunnalliset päätökset puuttuvat Valtio valtakunnallisen varautumisen järjestelyt Valtioneuvosto: säädösperusta SM: yleinen valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen, tukeminen ja valvonta Ministeriöt: toimialakohtaisen varautumisen johtaminen, ohjaus ja valvonta Valtion viranomaiset: Pv, rajavartiosto, poliisi, AVI; Huoltovarmuuskeskus Tilannekuvan vaihtaminen valtion TIKEt (poliisi, VN TIKE,) Epäselvää mm. johtosuhteet ja valmius toimia, kuka vastaa toiminnasta ja johtaa kokonaisuutta, etenkin sellaisissa häiriötilanteissa jossa johtovastuu on epäselvä tai häiriö ylittää maakuntarajat Maakunta - varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin toimialakohtaiset varautumistehtävät kuntien valmiussuunnittelun tukeminen maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset (johtaminen ja tilannekuva häiriötilanteissa) maakuntien välinen yhteistoiminta ERVA alueen ohjeet Yksityiset palveluntuottajat (esim. sosiaali- ja terveyskeskus yksityisellä toimijalla)
11 Keskeiset rajapinnat: työnjako maakunta - kunta Maakunta - varautumisen maakunnalliset järjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimialakohtaiset varautumistehtävät Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Maakunnalliset tilannekeskukset mm. Maakunnallinen tilannekuva ja tilannekeskuspalvelut maakuntakonsernin toimijoille Maakunnalliset palvelut tasalaatuisina kunnille Nopea tiedottaminen ja tilanneselvitys häiriötilanteissa Kunta paikallisen varautumisen järjestelyt mm. Kuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimialakohtaiset varautumistehtävät Varautumisen paikallinen yhteensovittaminen Kunnan tukeminen häiriötilanteissa Kunnan vastuu pienenee oleellisesti, tosin kunnalla on vastuu omasta kuntalaisesta (viime kädessä kunta vastaa kuntalaisesta, tämä voi aiheuttaa maakunnan ja kunnan välille vastuuepäselvyyksiä varautumisessa?) Rajapintoja myös kunnan ja eri valtion toimijoiden välillä mm. Pv, rajavartiosto, poliisi, AVI, Huoltovarmuuskeskus jne.
12 Keskeiset rajapinnat: työnjako maakunta - kunta (esimerkki Siun Sote) SIUNSOTE-KUNTAYHTYMÄN VARAUTUMISEN KOORDINOINTI JA YHTEENSOVITTAMINEN + LIITYNTÄPINTA MAAKUNNALLISEEN JA PAIKALLISEEN VARAUTUMISEEN Ministeriöt (mm. SM, STM, YM) AVI (yleinen varautumisen ohjaus ja valvonta) Itä-Suomen valmiustoimikunta (varautumisen yhteen sovittaminen) (LUONNOS) Toimialakohtaisen varautumisen ohjaus ja valvonta Pohjois-Karjalan valmiusryhmä Varautumisen koordinointi ja yhteensovittaminen maakuntatasolla SOTE-toimialueet -terveys- ja sairaanhoitopalvelut -ikäihmisten palvelut -perhe- ja sosiaalipalvelut SIUN SOTE- Valmiustoimikunta tai valmiusjohtoryhmä? Toimitusjohtaja, toimialuejohtajat, pelastusjohtaja, ymp.terv.huollon johtaja, turvallisuuspäällikkö, tekninen johtaja, muut tarv. asiantuntijat Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi sisäisesti (valmiussihteeristö / toimialat) Kuntayhtymän yleinen valmiussuunnitelma P-K ympäristöterveydenhuolto P-K pelastuslaitos -pelastustoimi -ensihoito Alueet 1-5 Alueet 1-5 Alueet 1-5 Yt-tahot Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet Kiint. pelastussuunnitelmat Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet. Kiint. pelastussuunnitelmat Oma varautuminen / valmiussuunnitelma + kuntakohtaiset liitteet, Kiint. pelastussuunnitelmat Yt-tahot Paikalliset valmiusryhmät Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi paikallistasolla Kunta mm. Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa mm. - valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään - yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Yt-tahot
13 Keskeisimmät ratkaistavat asiat Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi (maakunnan alueen yhteinen varautuminen) mm. alueen kaikille toimijoille yhteiseen varautumiseen liittyvät tehtävät ja toiminnot sekä yhteensovittamisen rakenteet maakunnallinen riskinarvio ja maakunnallinen valmiussuunnitelma valmiussuunnittelun yhteensovittaminen / toimiala- ja tilannetyyppikohtaisesti toteutettava varautumisen yhteensovittaminen ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta ja arviointi yhteiset harjoitukset Maakuntakonsernin varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin mm. maakuntakonsernin valmiussuunnitelma maakuntakonsernin toimialakohtaiset varautumistehtävät ja valmiussuunnitelmat luodaan toimialakohtainen varautumisen malli / esimerkkinä eläintautivalmius (ympäristöterveydenhuolto AVI ja P-K ympäristöterveys) Kunnan valmiussuunnittelun tukeminen ja yhteistyö varautumisessa mm. yleinen ja toimialakohtainen tuki valmiussuunnittelussa toimialakohtaisten riskianalyysitietojen toimittaminen kuntien käyttöön valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Tilannekeskuksen perustaminen mm. ensimmäisessä vaiheessa tehdään toimialakohtainen palvelutarvekartoitus ja selvitetään pilotin rahoitusmahdollisuuksia odotetaan päätöksiä pelastuksen ja ensihoidon tilannekeskuksista. erillinen suunnitelma pilotoinnista, päätökset jatkosta em. päätösten jälkeen
14 Valmistelun eteneminen 1 esivalmistelu mennessä (jatketaan toimintanallin valmistelua): Selvitetään maakunnalliset varautumistehtävät ja perusteet varautumisjärjestelyille esim. yhteensovittamisen rakenteet, maakunnallisen valmiussuunnitelman keskeiset asiat, toimialakohtaisen valmiussuunnitelman keskeiset asiat / eläintautivalmius Nykyisten hyvien maakunnallisten varautumisen toimintamallien huomioiminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen esim. P-K:n valmiusryhmä ja siun sote sekä kuntien valmiussuunnittelun tukemisen malli Tilannekeskustoimintamallin toimialakohtainen palvelutarvekartoitus ja hankerahoituksen esiselvitys STEP 1 2 väliaikaishallinto (alustava, tarkentuu kevään aikana): Uusien toimintamallien jatkosuunnittelu/-valmistelu, mahdollisten pilottien käynnistäminen (ks. esitys kokeilusta / pilotista) tilannekeskustoimintojen organisoituminen ja rakentaminen (STEP 1-2) odotetaan valtakunnallisia päätöksiä varautumisen maakunnalliset järjestelyt ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen käytännössä 3 Käynnistymisvaihe (alustava, tarkentuu v. 2017aikana): Uusien toimintamallien pilotointi ja käyttöönoton valmistelu 4 Uusi maakunta toimintamallien käyttöönotto
15 Esitys kokeilusta/pilotista Yhteinen tilannekuva / tilannekeskus (alustava tarkennetaan kevään aikana, kun pilotointiin vaikuttavat päätökset tehty) mm. Nykyisten Siun soten 24/7 päivystäjien yhteistyön tiivistäminen (mm. SOTE-päivystys, PELA, ensihoito) - jokainen toimija omissa tiloissaan Käynnistetään varsinainen tilannnekeskus-pilotoinnin valmistelu (tästä tehty erillinen esitys): STEP 1 esiselvitysvaihe 2/17 6/17 mm. palvelutarvekartoitus / mukaan tulevat toimijat, rahoituksen esiselvitys STEP 2 organisoituminen 7/17 1/18 mm. hallinnollisen / toiminnallisen organisaation muodostaminen, henkilö jne. STEP 3 rakentaminen 10/17 1/18 mm. tilannekeskuksen tekninen rakentaminen ja koulutus STEP 4 pilotoinnin käynnistäminen 2/18 mm. Tilannekeskustoimintojen käynnistäminen - haetaan kokemuksia yhteisen tilannekeskuksen toiminnasta ja kehittämistarpeista Meijän maakunnan tike valmis 1/19 Maakunnalliset varautumisjärjestelyt mm. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja koordinointi organisointi, yhteistyöelimet, toimintamallit maakunnallisen varautumisen rakenteet / yhteistoimintaelimen muodostaminen (hyödynnetään kokemuksia P-K:n valmiusryhmästä) maakuntakonsernin sisäinen varautumisen rakenteet (hyödynnetään kokemuksia Siun sotesta) Kuntien valmiussuunnittelun tukemisen toimimalli ja varautumiseen liittyvä yhteistoiminta (pilotoidaan Siun sotessa) yleinen ja toimialakohtainen tuki valmiussuunnittelussa toimialakohtaisten riskianalyysitietojen ja valmiussuunnitelmien toimittaminen kuntien käyttöön valmiussuunnittelun yhteyshenkilön nimeäminen toimialakohtaisesti kuntaan ja paikalliseen valmiusryhmään yhteyshenkilön asettaminen kunnan valmiusjohtoryhmään operatiivisessa häiriötilanteessa Siun sote-aluejaon testaus paikallisten valmiusryhmien aluejakona Valmiussuunnitelmat: päivitetään maakunnallinen riskinarvio ja valmiussuunnitelma (alueen yhteinen varautuminen) valmistelaan maakuntakonsernin valmiussuunnitelman strateginen osa (sisäinen varautuminen) valmistellaan toimialakohtainen varautumisen malli - esimerkiksi eläintautivalmius (AVI maakuntahallinto/ympäristöterveydenhuolto)
16 Taloudelliset ja henkilöstövaikutukset Pilotoinnin aikana: Tilannekeskus-hanke: jos haetaan hankerahoitusta tilannekeskuksen pilotoinnin aloittamiseen v alusta? tike-projektipäällikön (1 htv) ja tilannekeskuspäivystäjien palkkaukseen (6 htv), tilajärjestelyihin sekä ICT-hankintoihin/kuluihin Muut varautumisen toimintamallin valmistelut hoidetaan oman toimen ohella (työryhmä) Olemassa olevat ratkaisut pohjalla Jokainen organisaatio/toimiala vastaa omista kustannuksistaan Siun sote toimii osittain pilottialustana 1) Nykytila: Tilannekeskustoimintoja vain pelastuslaitoksella: ISTIKE:ssä 6 htv, josta P-K:n pelastuslaitoksen osuus 1/4 Lisäksi johto- ja tilannekeskuksessa yht. 5+5 htv (pelastustoimen ja ensihoidon kenttäjohtaja päivystys 24/7) Muilla toimijoilla omia päivystysjärjestelyjä esim. sosiaalipäivystys Päätoimista varautumisen resurssia vain pelastuslaitoksella yht. n. 3,5 htv, joista kuntien valmiussuunnitteluun tukemiseen 0,5 htv Lisäksi PKSSK:lla turvallisuuspäällikkö (1 htv), jonka tehtävänkuvaan kuuluu myös varautumistehtävät Muissa organisaatiossa varautumistehtäviä hoidetaan pääosin oman toimen ohella 2) Uusi toimintamalli: Tilannekeskus: jos perustetaan - tilannekeskuspäällikkö (1htv) ja tilannekeskuspäivystäjä (6htv) + tila ja ICT-kustannuksia Kustannukset jaetaan tilannekeskustoimintaan osallistuvien toimialojen kesken (huomioitava v talousarviossa) Varautumisen hallinnollinen henkilöstöresurssi esim. valmiuspäällikkö (1 htv) + valmiussuunnittelijoita (1 htv / valmiussuunnittelija) Maakuntakonsernin oper. johtamisen tilat ja järjestelyt esim. poikkeusolojen johtaminen tarv. väestönsuojatiloista
17 Valtakunnallinen valmistelu Pelastustoimen ja ensihoidon mahdolliset keskitetyt tehtävät ja pelastuslaitosten rooli maakunnallisessa varautumisessa mm. Viiden alueen ensihoito / pelan johto- ja tilannekeskukset? Maakunnan rooli varautumisessa esim. Maakuntalaki / varautumisen tehtävät Maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset? Lainsäädännön seuraaminen/päätökset keskeisessä osassa toimintamallin valmistelussa Seurataan, miten valtakunnallinen valmistelu etenee esim. VM:n valmius- ja varautumistehtävien organisointia valmistelevan työryhmän ja työryhmän ehdotukset varautumisen alueellisesta yhteensovittamisesta SM pelastustoimen uudistus / yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa-työryhmä: maakuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun valmistelun tukeminen sisällytetään osatavoitteena työryhmän työsuunnitelmaa. Ensivaiheessa (alkuvuosi 2017) laaditaan maakunnissa tehtävän valmistelun tueksi muistio/vast. maakunnan varautumistehtävien ja -näkökulmien kokonaisuuden huomioimisesta, ml. varautumisen alueellinen koordinaatio. Toisessa vaiheessa laaditaan maakunnan valmiussuunnitelman runko. Työryhmältä saadaan perusteita maakunnallisen varautumisen toimintamallin valmisteluun, Markus Viitaniemi kuuluu SM:n työryhmään, joten synkronointi valtakunnallisen valmistelun kanssa varmistettu.
18 Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Esitetään, että maakunnalliset johto- ja tilannekeskukset perustettaisiin maakunnittain, ei keskitetä esim. 5 alueelle (ml. pelastustoimi ja ensihoito)
19 Muuta huomioitavaa mm. Mahdolliset keskitetyt pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät vielä epäselviä (esim. tilannekeskusten määrä), voi vaikuttaa mahdollisesti maakunnalliseen tilannekeskus-pilotointiin.?
20 Seuraava askel Jatketaan toimintamallin valmistelua suunnitelman mukaisesti Käynnistetään tilannekeskus-pilotoinnin esiselvitys (STEP1), kartoitetaan tilannekeskustoimintaan liittyvät palvelutarpeet ja selvitetään ulkopuolista hankerahoitusta pilotoinnin käynnistämiseen (odotetaan päätöksiä ennen pilotoinnin käynnistämistä / hankerahoituksen hakemista)
Varautuminen. Markus Viitaniemi
Varautuminen Markus Viitaniemi 31.1.2018 Tehtävät ja palvelut -valmisteluryhmät / Jarno Turunen Sote Siun sote (Pekka Kuosmanen) Aluekehitys Eira Varis Viljelijäpalvelut Pekka Tahvanainen Alueiden käyttö
LisätiedotSiun sote valmiussuunnittelu
Siun sote valmiussuunnittelu Pekka Nevalainen Turvallisuuspäällikkö Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdisti Pohjois-Karjalan
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja
M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja
M A A K U N TA U U D I S T U S 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Yhteisty ö Alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset tehtävät - VNOS 15 8 kohta - VnA sisäministeriöstä 1
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotMaakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen Teppo Heikkilä Turvallisuustoimialan järjestäjän ydintehtävät 1. Liikelaitosten ohjaus a) Turvallisuustoimialan erityisyksiköt; pelastusliikelaitos
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:
LisätiedotKooste riskienhallinnan valmistelusta
Kooste riskienhallinnan valmistelusta 14.11.2017 Varautuminen ja riskienhallintaalajaosto Jukka Koponen Maakunnan riskienhallinnan valmistelusta Riskienhallinta-asioiden valmistelutyöstä huolehtii maakunnan
LisätiedotPelastustoimen uudistushanke
Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta
Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta Turvallinen ja kriisinkestävä kunta - seminaari 15.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautumistehtävien valmistelua Muut muutosohjelmat
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 11.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Pelastustoimi uudistusprojektin esivalmistelussa Johtoryhmä; pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen MAKU-projektiryhmä; pelastusjohtaja Olli-Pekka
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotVarautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa. Tero Suursalmi
Varautuminen ja pelastustoimi Uudenmaan maakunnassa Tero Suursalmi 7.6.2018 Valmistelun keskeinen sisältö 1(2) Uudenmaan maakunnan varautumistoiminnan valmistelu aloitettu 4/2018, ympäristöterveydenhuollon
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotKeskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva
Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet
LisätiedotVäliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja
Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:
LisätiedotSISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA
SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotTurvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna
Turvallisuus ja varautuminen Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus 29.5. Hämeenlinna Maakuntahallituksen tehtävistä (hallintosääntömalli) 1. hyväksyy sisäistä
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotPelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen
Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso
LisätiedotAlueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.
Alueellinen varautuminen Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.23 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö 15.5.2017 STM:n valmiusseminaari KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja : Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus
LisätiedotKainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen
9.5.2018 TR 9 työryhmän kokous HYVÄKSYTTY 17.5.2018 VATE (valmistava kokous) KÄSITELTY 18.6.2018 VATE (päätöskokous) HYVÄKSYTTY OHRY (päätöskokous) HYVÄKSYTTY 1 Operatiivinen sisältöä tuottava taso Strateginen
LisätiedotTilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA
Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,
LisätiedotVarautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen
Varautuminen ja enhallinta - alajaosto Tilannekatsaus 15.2.2018 Jukka Koponen Varautuminen ja enhallinta-alajaoston tehtäväkokonaisuuksia Valmistelu- ja käynnistysvaiheen enhallinta Riskienhallintapolitiikan
LisätiedotValmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto
Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa 2017 2019 24.5.2018 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Kuntaliitto Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Tavoitteet ja tulokset Valmistelussa olevat osaprojektit
LisätiedotKokonaisturvallisuus. Ensihoito, kokonaisturvallisuus ja varautuminen Jukka Koponen
Kokonaisturvallisuus Ensihoito, kokonaisturvallisuus ja varautuminen 3.5.2018 Jukka Koponen Maakunnan visio (2025) Pohjois-Savo tarjoaa laadukkaan ja turvallisen arjen kaikissa elämänvaiheissa Kokonaisturvallisuuspalveluiden
LisätiedotVarsinais-Suomen maakunnan pelastuspalveluiden ja varautumisen kehittämisen valmisteluryhmän
Varsinais-Suomen maakunnan pelastuspalveluiden ja varautumisen kehittämisen valmisteluryhmän kokous 4/2017 Aika, klo 9.03 10.58 Paikka Paikalla Varsinais-Suomen pelastuslaitos Keskuspaloasema Eerikinkatu
LisätiedotPelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi
Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi 1 Tiina Männikkö 2 Sisältö Valtion ja maakuntien neuvottelut Simuloinnin tehtävät mitä asioita SM:n ja maakuntien välisissä neuvotteluissa käydään läpi? maakuntien
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotMaakunnan kokonaisturvallisuus
Maakunnan kokonaisturvallisuus Maakunnan turvallisuus ja varautumistehtävien visualisointi PohjoisSavossa Marko Korhonen, PohjoisSavon liitto Lauri Holappa, Kuopion kaupunki Jukka Koponen, PohjoisSavon
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU TYÖRYHMÄN TR3 TILANNEKATSAUS
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU TYÖRYHMÄN TR3 TILANNEKATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEN JOHTORYHMÄ 8.6.2017 Pelastusjohtaja Petteri Helisten Oulu-Koillismaan pelastuslaitos
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotVarautuminen ja pelastustoimi
Varautuminen ja pelastustoimi Valmistelun tilannekuva 18.5.2018 Aaro Toivonen & Tero Suursalmi 18.5.2018 Valmistelun keskeinen sisältö 1(2) Uudenmaan maakunnan varautumistoiminnan valmistelu aloitettu
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotYmpäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat
Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat 12.9.2018 Erja-Riitta Tarhanen/ Etelä-Suomen AVI y Kenelle soitan viikonloppuna? Nykytilanne Elintarvikevalvonta Terveydensuojeluvalvonta
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto 2017 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 edellisenä vuonna käynnistyneellä yhteistyöhankkeella Kuntaliiton kanssa. Projektipäällikkönä toimi Piia Vähäsalo.
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotMaakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit
1 Raportinliite Maakuntienvalmistelijat Maakuntienvarautumistehtävätjaorganisoituminen,esimerkit Maakuntienvarautumistehtävienvalmistelu Maakuntienvalmisteluntueksionaiemminlaadittumaakuntauudistuksenvarautumistehtävienvalmisteluryhmässämuistio.Tämänmuistionorganisoitumisesimerkitontarkoitettuhavainnollistamaanjakonkretisoimaanem.muistiossaesitettyjävalmisteluntavoitetiloja.
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotPelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu 19.9.2017 ja Turku 10.10.2017 KUJA2-projekti pähkinänkuoressa
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotPelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,
LisätiedotYMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä
Lisätiedot10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos
10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä
LisätiedotVirva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM
Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS: PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI
PHe/11.4.2017 POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUS: PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELUN ORGANISOINTI Pelastustoimen ja varautumisen työryhmän alaisuuteen perustetaan tarvittavat alatyöryhmät: Alatyöryhmien
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
1 LOPPURAPORTTI MAAKUNTAUUDISTUS VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2 LOPPURAPORTTI Työryhmä Johanna Franzén, vs. valmiuspäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (PJ) Ari-Pekka Meuronen, turvallisuus-
LisätiedotPelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019
MAAKUNTAUUDISTUS Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen - tuo>aminen
LisätiedotMaakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne
Maakuntahallitus 119 04.06.2018 Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne 10/00.00.00/2018 MHS 04.06.2018 119 Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan
LisätiedotTurvallisuus ja varautuminen
Turvallisuus ja varautuminen Valmistelun toimintasuunnitelma Satakunnassa 14.10.2017 Petri Ekberg, aluepalopäällikkö Lähtökohtia Jokainen työntekijä, työyhteisö, toimiala, palveluntuottaja, jne. tuottaa
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä
Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä 8.5.2018 Terttu Nordman Muutosjohtaja, Satakunta Maakunnan tehtävät Hyvinvoinnin
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA 29.10.2018 Lasse Ilkka Erityisasiantuntija Hyvinvointi ja palvelut Valmiusyksikkö SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN
LisätiedotPelastustoimen uudistamishanke
STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
LisätiedotHämeen työelämän kehittämisen kokoontumisajot Lahti Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori
Hämeen työelämän kehittämisen kokoontumisajot Lahti 24.8.2017 Ville Majala Päijät-Hämeen liitto, projektikoordinaattori Maakuntauudistuksen tavoitteena 1. Sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto
LisätiedotVÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN
VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä
LisätiedotAluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä Eira Varis
Aluekehitys maakuntauudistuksen myllerryksessä 22.3.2018 Eira Varis Vanhoilla rakenteilla ei turvata ihmisten perusoikeuksia ja palveluja Elämme nyt aivan erilaisessa murroksessa kuin olemme eläneet viime
LisätiedotMuutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju
Muutokseen valmistautuminen etenee..2 Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju 9..2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 9..2 Pauli Harju Valtio Maakunnat Kunnat Työnjako kuntamaakuntavaltio
LisätiedotPirkanmaa2019 Pelastustoimi ja varautuminen Teemaryhmän loppuraporttitilanne
Pirkanmaa2019 Pelastustoimi ja varautuminen Teemaryhmän loppuraporttitilanne 19.4.2017 20.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Pelastustoimen siirto maakuntaan Aluejaot päätetty, 18 pelastustoimen ja ensihoitopalvelun
LisätiedotSote-valmiussuunnittelun ohjeistus Etunimi Sukunimi
Sote-valmiussuunnittelun ohjeistus xx 1 14.5.2017 Etunimi Sukunimi Hankkeen esittely Hanke käynnistynyt 13.3.2017, Kuntaliiton ja STM:n välinen sopimus allekirjoitettu 27.3.2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEnsihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus
Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat
LisätiedotPOP maakunnan ICT-valmistelu
POP maakunnan ICT-valmistelu Tietojärjestelmätoimittajien tapaaminen 4.4.2018 Valtiovarainministeriössä Juhani Heikka, ICT-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus (PPL) Esityksen sisältö
LisätiedotYlijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät
23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt
LisätiedotPelastustoimi ja varautuminen -työryhmä
Pelastustoimi ja varautuminen -työryhmä 5.6.2018 Esivalmistelun toisen vaiheen loppuraportti 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Sisällysluettelo 1. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi
LisätiedotTurvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen
Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 24.1.2019 Sisäministeriön pelastusosaston tehtävät ja varautuminen Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja kehittää
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotKUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi
KUNTAMARKKINAT Keskushallinnon varautumisen yhteistyö Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi 12.9.2018 Poikkihallinnollinen yhteistyö keskushallinnon varautumisessa Varautumisen johtaminen, valvonta ja
LisätiedotMiten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?
Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin? Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Paloturvallisuuspäivät 2017, 13.12.2017 Turvallisuussuunnittelu a 2 + b 2 = c 2 Kunta
LisätiedotPelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä
Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011
LisätiedotAVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta
AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden
LisätiedotMaakunnan keskeiset tehtävät
Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt Maakuntien liitot Kunnat ja kuntien yhteistoiminta-alueet Maakunnan keskeiset tehtävät Pelastustoimi
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä Aika 11.01.2017 klo: 09:00 11.15 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20
LisätiedotPäijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous
Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous Aika 14.3.2017 klo 9.00 Paikka Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9A, Vellamo-tila Paikalla: Jari Hyvärinen, pj, Päijät-Hämeen
LisätiedotKumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen
Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen
LisätiedotMaakuntauudistus - miksi, mitä, milloin
Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu
Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa
LisätiedotMaakuntauudistus. Pertti Rajala
Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
Lisätiedot1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.
ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa
LisätiedotPelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014
Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi
Lisätiedot[Liikenne] Esitys
[Liikenne] Esitys 31.1.2018 Tehtävät ja palvelut -valmisteluryhmät / Jarno Turunen Sote Siun sote (Pekka Kuosmanen) Aluekehitys Eira Varis Viljelijäpalvelut Pekka Tahvanainen Alueiden käyttö Irma Mononen
LisätiedotTilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen
Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen
LisätiedotAlueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja
Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa
Lisätiedot