VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Hallitus

2 2 VUODEN 2013 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITEL- MAN LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ Kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviovalmistelu perustuu yleisen talouskehityksen ja tulopoliittisen sopimuksen perusteella tehtyyn arvioon palkkatason ja yleisen hintakehityksen muutokseen. Valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteiden mukaan kuluvan vuoden talouskasvuksi ennakoidaan 1 % ja 1,2 % vuodelle 2013 sekä vuoden 2014 kasvuksi ennakoidaan 2,1 %. Työttömyysasteeksi vuodelle 2013 ennakoidaan 8,1 %, joka on maan keskiarvo. Kuitenkin kesäkuun jälkeen annettujen muiden ennusteiden mukaan talouden kasvu heikkenisi edelleen mm. Euroalueen ongelmista johtuen. Talouskasvun ennuste vuonna 2013 olisi siten 0,5 1 %. Valtion budjettiesityksessä leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteutetaan vuosina ja lisäksi valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi Heikkenevät talousnäkymät ja valtion hallitusohjelman rahoituksen leikkaukset tulee ennakoida ja ottaa huomioon kuntayhtymän talousarvion valmistelussa kaikissa kuntayhtymän toiminnoissa. Vuonna 2013 tulorahoitus on laskeva ja laskee edelleen suunnitelmavuosina Tämä edellyttää myös menojen sopeuttamista tulorahoituksen kehykseen. Kuntayhtymän talousarviossa ansiotason nousuksi arvioidaan 2,3 %. Kuntayhtymän perussopimuksen 14 :n mukaan kuntayhtymän tulee varata jäsenkunnille tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin sekä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille viimeistään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja - suunnitelma viimeistään mennessä. Kuntayhtymän investoinnit rahoitetaan perussopimuksen 17 :n mukaan valtionosuutena sekä lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen ammatillisen ja ammattikorkeakoulun rahoitusuudistuksen myötä valtion erillinen investointilisä on sisällytetty yksikköhintaan. Investointilisäosuus kuntayhtymässä eriytetään siirtymäkautena investointien rahoitukseen. Yksikköhintaan sisältyvä investointilisä Kuntaliiton arvion mukaan (käytetään vuoden 2012 tietoja) on ammatillisessa koulutuksessa 400 /opiskelija ja ammattikorkeakoulussa 310 /opiskelija. Investointien poistot ovat koulutusalakohtaisesti yksikköhinnan rahoituspohjassa mukana. Ammattikorkeakoulun yksikköhinnan perusteena on todellisen opiskelijamäärän sijaan laskennallinen opiskelijamäärä, joka on suhteutettuna aloituspaikkoihin. Laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2013 on 2631 (laskua edelliseen vuoteen 30 opiskelijaa). Laskennassa yksikköhintaa painotetaan opiskelijoiden lukumäärällä sekä suoritettujen tutkintojen määrällä (suhde 70/30). Ammatillisessa peruskoulutuksessa toiminnan tuloksellisuus on rahoituksen lisäperusta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärä vuodelle 2013 on järjestämisluvan mukainen Tulosalueille on toimitettu kesäkuussa 2012 ennakkotietona yleiset periaatteet talousarvion valmistelua varten.

3 3 2. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Käyttötalousosan muodostavat seuraavat tulosalueet: Rovaniemen ammattikorkeakoulu (huomioiden Lapin korkeakoulukonsernin ja Matkailualan tutkimus - ja koulutusinstituutin (MTI) vaikutukset budjetoinnissa) Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto (huomioiden MTI:n vaikutukset budjetoinnissa) Lapin oppisopimuskeskus Lapin kesäyliopisto Yhteisissä palveluissa Yleishallinto ja RKK-palvelut Tietohallinto Kiinteistöpalvelu Liikelaitos Lapin Urheiluopisto - liikelaitos Meneillään olevan hallinnon ja johtamisen kehittämislinjausten perusteella talousarvioon 2013 arvioidaan RKK-yhteisiin palveluihin siirtovaikutukset. Osittain Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston osalta talous- ja henkilöstöhallinnossa toimivien henkilöstömenot sosiaalikuluineen ja näihin liittyvät mahdolliset matka- ja muut kulut siirtyvät RKK-palveluiden budjettiin ja vastaavasti vähentävät ko. tulosalueiden budjettilukuja. Siirtyvien henkilöiden osalta rajapinnat selvitään prosessoinnin aikana syksyllä 2012 ja siirtyminen tapahtuu asteittain vuoden 2013 alusta alkaen. Siirtyvien henkilöiden kustannuksia ei kohdenneta yhteisten kustannusten jakoperusteissa ammattikorkeakoulun tulosalueelle. Muutoin kehittämislinjausten perusteella tehtävät organisaatiomuutokset ja ammattikorkeakoulua koskevat muutokset otetaan vuoden 2014 talousarvion laadinnassa huomioon. Talousarviossa tulosalueiden/yksiköiden osassa esitetään talousarviovuoden 2013 tavoitteet ja painopistealueet perustuen kuntayhtymän strategiaan 2020 sekä erikseen sitovat valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet ja suunnittelukauden toimintaa ja kehitystä kuvaavat luvut. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden sisältöön ja toteuttamiskelpoisuuteen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja mittarit tulee olla selkeitä ja sellaisia, joiden toteutuminen voidaan vastaavasti selkeästi raportoida samalla rakenteella tilinpäätöksen yhteydessä olevassa toimintakertomuksessa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun sitovat toiminnalliset mittarit esitetään erikseen liitetaulukkoina. Tulosalueet tarkistavat ja ajantasaistavat toiminnalliset valtuustotasoiset mittarit. Talousarvion laadinta edellyttää tarkkuutta huomioiden yksikköhintaisen koulutuksen lisäksi aikuiskoulutus, maksullinen palvelutoiminta, hanke- ja sisäinen toiminta. Sisäinen toiminta budjetoidaan tilitasolla yksiköiden sisällä samansuuruisina toisella menoina ja vastaavasti toisella tuloina käyttäen sisäisiä tilejä, jotta koko kuntayhtymän tuloslaskelmaosa täsmää. Talousosassa esitetään käyttötalousosan talouden toimintatulot, toimintamenot, sitova toimintakate, tilikauden tulos ja eriytettynä maksullinen palvelutoiminta. Talousarvioesitykset laaditaan vuoden 2012 talousarvioasetelman mukaisesti. Talousarvion käyttötalousosa laaditaan tilitasolla budjetointisovellusta käyttäen.

4 4 3. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET 3.1 Varsinainen opetustoiminta Palkat Vakinaisten viranhaltijoiden ja työsuhteisten palkkakustannukset vuodelle 2012 arvioidaan Pegasos-henkilöstöhallinnon ohjelmiston AGS-raporttien avulla vuosipalkoiksi muutettuna käyttäen korotusprosenttia sekä huomioiden lomarahavaikutukset. Erilliskorvausten, ylituntipalkkioiden ja tuntiopettajien palkoihin tulosalueiden tulee arvioida myös määrärahat. Tulosalueiden henkilöstökustannusten budjetti tulee laatia tarkasti sitovana. Tulosalueet laativat henkilöstöbudjetin sisäistä seurantaa varten. Palkkojen korotuksiin varataan 2,3 % Sosiaalivakuutusmaksut Työantajan sosiaalivakuutusmaksuihin varataan 22,5 % (palkkaperusteiset) 2013 (2012) % % Sairausvakuutusmaksu 2,12 2,15 Tapaturmavakuutusmaksu 0,50 0,50 Työttömyysvakuutusmaksu 3,30 3,25 KuEL-maksu 16,58 16,30 V varhaiseläkemenoperusteinen maksu on euromääräinen ja se kohdennetaan yleishallintoon. Eläkemenoperusteinen maksu kohdennetaan euromääräisenä tulosalueille Kalusto- ja irtaimistohankinnat Käyttötalousosassa esitetään ei aktivoitavan alle euron kaluston ja irtaimistonhankintaan tarvittavat määrärahat. Arvon ylittävät hankinnat kuuluvat investointiosaan Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Kirjanpidossa kustannukset kirjataan tunnisteella. Populus-matkahallintaohjelmiston kautta seurataan henkilöstön koulutuspäivät. Tiedot tarvitaan henkilöstötilinpäätökseen sekä OKM:n tuloksellisuusrahoitukseen Kiinteistöjen korjaus ja kunnossapito Talousarvio- ja -suunnitelmaesityksessä tulosalueet esittävät kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitotarpeet koko suunnittelukaudelle. Kiinteistöpalvelu laatii kuntayhtymätasoisen kiinteistöjen korjaussuunnitelman suunnittelukaudelle Korjaussuunnitelman kokonaiskustannukset valtuusto vahvistaa talousarvion investointiosan käsittelyn yhteydessä Vuoden 2013 yksikköhinnat ja rahoitus Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat budjetoidaan 2012 tasoon (indeksikorotuksia ei tule), huomioitava suunnitelmavuosille tulevat leikkaukset.

5 5 Valtion budjettiesityksen mukaan ammatilliseen lisäkoulutukseen tulisi jonkin verran kasvua vuodelle 2013, oppisopimuksessa laskua olisi n. 15 %, joka tarkoittaa noin 80 opiskelijamäärän leikkausta, indeksitarkistusta ei tule Ammattikorkeakoulussa aloituspaikkojen leikkauksen lisäksi tulee yksikköhintarahoitusta leikata 2,5 % tämän vuoden yksikköhintaan verrattuna Muussa rahoituksessa (vapaassa sivistystyössä, työvoimakoulutuksessa, ja muussa rahoituksessa huomioidaan tulevat leikkaukset) Lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat saadaan vasta marraskuussa. Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa investointilisä vähentää tulosalueelle kohdennettavaa yksikköhintaa. Investointilisä rahastoidaan ja käytetään rakentamisinvestointien rahoitukseen. Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukaisten opiskelijapaikkojen määrä on Ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on 2631 (v. 2011, 2661) Maksullinen palvelutoiminta Maksullisesta palvelutoiminnasta laaditaan oma talousarvioesitys. Hanketoiminnan osalta esitetään kustannukset ja omarahoitusosuudet erikseen. Omarahoitusosuudet rahoitetaan pääsääntöisesti muun maksullisen palvelutoiminnan tuloilla. Maksullisen palvelutoiminnan kustannukset tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteella. Opetukseen liittyvän työtoiminnan kiinteät kustannukset (vakinaisten palkat, huoneistomenot, kalustopoistot) kuuluvat opetustoimen menoiksi. 4. INVESTOINNIT Tulosalueet esittävät erikseen investointiosaan tulevat hankkeet koko suunnittelukaudelle. Investointisuunnitelmaa laadittaessa tulee selvittää, kuinka paljon tulosalueella on varaa rahoittaa poistoja vuosittain. Kuntayhtymän investointiosaan esitetään euroa ylittävät käyttöomaisuushankinnat, joita ovat kalusto- ja laitehankinnat. Em. hankinnat tulosalueet budjetoivat enintään kaluston vuosipoistojen verran. Kiinteistöpalvelu esittää peruskorjaus- ja rakentamishankkeet. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän vuosien kalusto- ja laitehankinnoista tulosaluetasolla. Korjaussuunnitelman mukaiset hankkeet esitetään kokonaiskustannustasolla ja muut rakentamisohjelman mukaiset hankkeet hankekohtaisesti. Rakennusten ja korjaussuunnitelman mukaisten investointien poistot sisältyvät Kiinteistöpalvelun perimään sisäiseen pääomavuokraan. Kuntayhtymän investointeihin jäsenkunnat eivät osallistu budjettikautena. Tulevaisuudessa rakentamis- ja peruskorjausinvestointiohjelma pohjautuu kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuvaan kiinteistöstrategiaan. Hankerahoituksella hankitut kalustot käsitellään tuen myöntäjän päätöksen mukaisesti joko kertapoistona tai vuotuispoistona. Jos tukipäätöksessä on myönnetty laite/kalustohankintoihin 100 %:n määräraha, niin investoinneista ei jää poistopohjaa. Hankerahoituksella hankittu omaisuus viedään kuitenkin käyttöomaisuusluetteloihin hankemerkillä. Jos tuenmyöntäjä hyväksyy kalustosta vain vuotuisen poiston, kaluston arvo akti-

6 6 voidaan ja rahoitetaan yksikön tuloilla. Poisto kirjataan hankkeen kustannuksiksi sen toiminta-aikana. 5. YHTEISET KUSTANNUKSET, SISÄISET YLLÄPITO- JA PÄÄOMA- VUOKRAT SEKÄ POISTOT Kuntayhtymän yhteiset kustannukset, RKK-palvelut, jotka muodostuvat valtuuston, hallituksen, tilintarkastuksen, muun yleishallinnon, hallintopalveluiden, työsuojelun ja ytorganisaation, kehittämishankkeiden sekä työryhmien menoista jaetaan tulosalueille vahvistettujen jakoperusteiden mukaan. Tietohallinto on kuntayhtymässä keskitetty. Tulosalueet budjetoivat tietohallinnon menot sisäisenä menona ja vastaavasti tietohallinnossa sisäisenä tulona. Tietohallinnon menot jyvitetään tulosalueille työasemien lukumäärän suhteessa. Kuntayhtymän tietohallinnon henkilöstö on siirtynyt alkaen Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskukseen. Budjetoinnissa siirtynyt henkilöstö on edelleen kuntayhtymän henkilöstöä. Palvelukeskus tuottaa tietohallinnon palvelut sopimuspohjaisesti. Sisäiset ylläpito- ja pääomavuokrat lasketaan kiinteistöittäin ja jaetaan kiinteistössä toimivien yksiköiden kesken. Hallitus on hyväksynyt sisäisten vuokrien 2013 uudet perusteet kokouksessaan Sisäiset ylläpitovuokrissa korotukset tulee olla maltillisia. Pääomavuokran perustana on kiinteistöjen tekninen arvo. Sisäisten vuokrien talousarviovalmistelussa lähdettäisiin siitä, että Urheiluopisto liikelaitos on mukana myös pääomavuokramäärittelyssä. Tämä edellyttää sitä, että Urheiluopiston taseesta siirretään kiinteistöt ja niitä vastaavat velat kuntayhtymän taseeseen lukien. Urheiluopisto jatkossakin vastaa pääomavuokran muodossa kiinteistöihin kohdistuvista velvoitteistaan. Urheiluopiston johtokunta on siirtoa esittänyt ja asia valmistellaan erikseen hallituksen syyskuun kokoukseen. Suunnitelman mukaiset poistot Kuntaliiton yleisohjeen mukaan poistosuunnitelmaa tulee tarkistaa 2013 alusta. Muutos koskee rakennuksia. Valtuusto on hyväksynyt rakennuksille poistoajaksi 30 v ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille 10 vuotta. Suosituksena on uusien lyhyempien poistoaikojen käyttö eli alarajoja tulee jatkossa noudattaa. Hallinto- ja koulurakennuksille poistoaika olisi suosituksen mukaan vuotta. Valtuusto on hyväksynyt poistosuunnitelmaksi rakennuksille 30 vuotta ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille 10 vuotta. Hallitus voi päättää jatkossa vuodesta 2013 alkaen hallinto- ja koulurakennuksille ja korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille yhtenäisen suunnitelmapoiston 25 vuotta, joka noudattelee kuntaliiton alarajasuositusta. Ennen vuotta 2013 valmistuneiden kohteiden poistoajat on tarkoituksenmukaista säilyttää entisenä 30 vuotta, paitsi korjaussuunnitelman mukaisille investoinneille ennen 2013 valmistuneille muutetaan poistoajaksi 25 vuotta 10 vuoden sijaan. Tällä toimenpiteellä turvattaisiin tulosalueiden toimintoihin käytettävät rahoitusresurssit paremmin, koska tulevien vuosien yksikköhintaleikkaukset vähentävät entisestään koulutustoimintaan käytettäviä resursseja. Kalustohankintojen poistoajat säilyvät entisinä. Suunnitelmapoistot lasketaan käyttöomaisuuskirjanpidossa olevien tietojen pohjalta. Hallintopalvelut toimittaa tiedot tulosalueille kalusto- ja laitehankinnoista sekä Kiinteistöpalvelulle rakentamisinvestoinneista. Poistojen määrässä on huomattava, että vuoden 2012 loppuvuoden hankinnat ja vuoden 2013 hankinnat tulosalueiden tulee arvioida ja

7 7 lisätä ilmoitettujen poistojen määrään. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintakuukaudesta alkaen ts. jos kalustoa ostetaan huhtikuussa, poistot alkavat samasta ajankohdasta. 6. LAADINTA-AIKATAULU Vuoden 2013 talousarvio ja suunnitelman laadinta-aikataulu: Tulosalueille/tulosyksiköille toimitetaan viikolla Talousarvion laadintaohjeet Yksikköhinta-arviot (tulot) Sisäiset ylläpito- ja pääomavuokrat Suunnitelman mukaiset poistot (vain kaluston osalta) Yhteiset RKK- palvelut Yhteiset tietohallinnon menot Eläkemenoperusteinen maksu Tulosalueiden talousarvioesitykset hallintopalveluihin Tuloskeskustelut tulosalueen johtaja/kuntayhtymän johtaja/talousjohtaja Hallitus käsittelee kuntayhtymän talousarvioesityksen Jäsenkuntien lausunto talousarvio- ja investointiosasta, palautus kuntayhtymään Hallituksen talousarvioesitys valtuustolle Yhtymävaltuusto käsittelee talousarvion ja -suunnitelman sekä investointi- ja rakentamisohjelman Talousarvioesityksen laatiminen hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi suunnitellun aikataulun mukaan sitoo kaikkia tulosalueita. Lapin Urheiluopiston johtokunta käsittelee talousarvioesityksensä ennen hallituksen käsittelyä. 7. MUUTA Sitovuustaso Valtuusto päättää talousarvion sitovuustasosta vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talousarviossa valtuusto vahvistaa tulosalueille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset (toimintakate) tavoitteet sekä liikelaitokselle tilikauden ylijäämätavoitteen ennen varauksia. Hallitukseen nähden tulosalueita ja liikelaitosta sitoo talousarvion käyttösuunnitelma. Toimintakate vastaa vähintään tulosalueelle kohdennettujen suunnitelmapoistojen ja kuntayhtymän RKK-palveluiden yhteisten kustannusten määrää. Rovaniemellä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Eeva-Maija Knuuti Talousjohtaja