KESKI-SUOMEN LASTENSUOJELUTYÖRYHMÄ MUISTIO (5) Aika klo Paikka. KOSKE, Mat 100. Osallistujat:

Transkriptio

1 1 (5) Aika Paikka klo Osallistujat: Anttonen Tarja Hiekka Eija KOSKE, Mat 100 Jyväskylä KOSKE Hiltunen Eija Uurainen pj. Hänninen Tanja KOSKE siht. Keränen Saara Jyväskylä Kinnunen Maarit Äänekoski Kiiskilä Taja JAMK Kuiri Mervi Merikratos oy Kytölä Hanna Merikratos oy Luotola Juhani KSSHP Liukkonen Johanna Pesäpuu ry Mankonen Tiina Saarikka Moilanen Johanna JAMK Mänttäri-van der Kuip Jyväskylän yliopisto Mäkiharju-Brander Paula Aluehallintovirasto Salminen-Lahtinen Katja Perhehoitokumppanit Suomessa Oinonen Petri K-S SOTE2020 Tainio Elma Wiitaunioni/ Pihtipudas Uusitalo Mauri Kinnula Viikilä Janna Saarikka 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen 2. Esittäytymiskierros Käytiin esittäytymiskierros. Esittelykierroksen aikana Petri Oinonen kertoi käyneensä työharjoittelussa Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) lasten ja nuorten talossa. 3. Edellisen kokouksen muistio

2 2 (5) Käytiin lyhyesti läpi edellisen kokouksen muistio. Juhani Luotola kertoi, että Keski- Suomen sairaanhoitopiirin järjestämän lastensuojelukouluksen ajankohta on muuttunut, uusi ajankohta on Edellisessä muistiossa viitattiin THL:n ja Jyväskylän yliopiston järjestämään tilaisuuteen yliopistolla 4.6. Tanja Hänninen lähettää siitä tietoa ja ilmoittautumisohjeet lastensuojelutyöryhmän postituslistan mukaisesti. Ilmoittautuminen ko. tilaisuuteen on mennessä. 4. Toimintaohje lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimiseen ja hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen yhteistä mallia lapseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimiseen ja hoitoon on nyt päivitetty viimeisimpien lakimuutosten mukaisesti. Jos mallissa havaitaan asiavirheitä, voi olla yhteydessä Tanja Hänniseen. 5. Sosiaalihuoltolain täytäntöönpano kunnissa ja vaikutukset palvelujen järjestämiseen Käytiin läpi kuulumiskierros paikalla olevien kuntien osalta. Uuraisilta kerrottiin, että kunnassa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä. Uuraisilla on mahdollista saada lain mukaisesti lapsiperheiden kotipalvelua. Tällä hetkellä keskustelun alla on oppilashuoltolain mukaiset palvelut, joita ajatellaan sisällytettäväksi jo olemassa oleviin palveluihin. Uuraisilla käytetään ostopalveluita tarpeen mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelua asiakkaat ovat osanneet hakea, Uurainen on lapsivoittoinen kunta. Uuraisilla asuu myös paljon monilapsisia perheitä, joiden kohdalla ovat pyrkineet räätälöimään palveluja. Kinnula on noin 1600 asukkaan kunta, jonka tilanne kuulosti sosiaalityöntekijästä hyvin samantapaiselta kuin Uuraisilla. Perhetyöntekijän ja kotipalvelun työntekijän työpanosta on käytettävissä. Kinnulassa tarjotaan jokaisen syntyvän vauvan perheelle perhetyöntekijän käynti neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Jyväskylässä kotipalvelu on aiemmin ollut tilapäistä, määrärahaperusteista kotipalvelua. Aikaisemmin lastensuojelusta jouduttiin paikkaamaan lapsiperheiden kotipalvelun vajetta. Klemmariin on koottu yrittäjiä, joilta kotipalvelua ostetaan kaupungin oman kotipalvelun lisäksi. Nämä yrittäjät ovat sitoutuneita ja yhteistyö heidän kanssaan on koettu toimivaksi. Jyväskylässä sosiaalihuoltolain muutos toi alkuarviointitiimiin työntekijävahvistusta kahden uuden sosiaaliohjaajan verran. Samoin kaksi aiemmin tiimiin kuulunutta sosiaaliohjaajaa tekevät sosiaalihuoltolain mukaista selvitystyöskentelyä. Asiakkaat, joiden kohdalla ei päädytä selvitystyöskentelyn aloittamiseen lastensuojeluilmoituksen johdosta, ovat lisääntyneet. Niissä tilanteissa on korostunut yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

3 3 (5) Valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestäminen siirtyy Jyväskylän lapsioikeudellisiin palveluihin. Lapsioikeudellisiin palveluihin tulee kaksi sosiaaliohjaajaa mm. näihin tehtäviin. Tapaamisten valvontaa tekeviä palveluntuottajia kootaan ja yhteistyötä käräjäoikeuksien kanssa on tiivistetty. Lastensuojelun asiakkaiden kohdalla meneillään on selvitys, ketkä tämän hetkisistä asiakkaista ovat tehostetun tuen tarpeessa olevia lapsia. Asiakkuudet pysyvät ainakin näin alkuun samalla työntekijällä kuin ennenkin. Uusille asiakkaille harkitaan omatyöntekijä sen mukaan, mikä asiakkaan ensisijainen palvelu on. Jyväskylän perhetyössä vahvistetaan perheiden intensiivistä tukea. Perhetyön asiakkaana on ollut nyt sellaisia asiakkaita, jotka voisivat olla perhetyössä myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Myös neuvolat tarjoavat perhetyötä. Varhaisen tuen palvelujen resursseja pohditaan ja esimerkiksi tukiperheiden siirtoa sinne on mietitty. Varhaisen tuen yksikön palveluihin kuuluvat tällä hetkellä nimenomaan kotipalvelu ja neuvolan perhetyö. Myös kouluikäisten perhetyötä on suunniteltu. Jyväskylässä on aiheuttanut pohdintaa tietojärjestelmien toimivuus lain muuttuessa. Mietintää on käyty mm. salassapitosäännösten ja ilmoitusrekisterien kohdalla. Esitteiden ja nettisivujen uusiminen on ajankohtaista. Jyväskylässä on ohjeistettu selvyyden vuoksi yhteistyökumppaneita tekemään edelleen lastensuojeluilmoituksia. Lastensuojelun perhetyössä kaikki tehtävä perhetyö tulee olemaan tehostettua perhetyötä. Perhetyöstä tarjotaan vahvaa tukea. Työajallisesti kaupungin oma perhetyö painottuu arkipäivään ja alkuiltaan. Tarvittaessa ostetaan perhetyötä myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Saarikassa kaikki lastensuojeluilmoitukset ovat aiemmin kulkeneet palveluvastaava Tiina Mankosen kautta. Sosiaalihuoltolain mukaisten pyyntöjen kohdalla on sovittu sama käytäntö ja ne jaetaan lastensuojeluilmoitusten tapaan yhteisessä tiimissä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ovat asiakkuudessa sekä lastensuojelun asiakkaana olevat että tehostetun tuen lapset. Yleisiä perhepalveluja tarjoavat myös aikuissosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja. Aikuissosiaalityöntekijöille osoitetaan nyt sellaisia selvityspyyntöjä, joita aiemmin on tullut lastensuojeluilmoituksina mm. juuri aikuissosiaalityöntekijöiltä; ilmoituksen aiheena on ollut esimerkiksi sähköjen tai vesien katkaisu, lapsiperheiden häädöt. Työparina palvelutarpeen arvioinnissa on sosiaaliohjaaja. Kotipalvelun tarve Saarikassa on kasvanut. Ehkäisevää perhetyötä on Saarikassa ollut aiemminkin, sen tarpeen ei ole havaittu kasvaneen. Tällä hetkellä sen paikka on lastensuojelun palveluissa, jatko pohdinnan alla. Pohdinnassa on myös, eriytyykö lastensuojelun ja yleisten perhepalvelujen sosiaalityö. Tällä hetkellä omatyöntekijän määräytymisestä on ajateltu sen kuka työntekijöistä työskentelee eniten perheen kanssa, on omatyöntekijä. Kotipalvelun kohdalla Saarikassa on mietitty, että jollei kotipalvelun tilausvaiheessa tule esiin mitään erityistä, niin palvelutarpeen selvitystä ei siinä kohtaa tehdä. Kielteisistä päätöksistä tehdään valituskelpoinen päätös. Aikuissosiaalityöntekijöiden kanssa ovat linjanneet, milloin palvelutarpeen selvitys on syytä tehdä. Sa-

4 4 (5) moin kuin Jyväskylässä, on rekisterinpito ja asiakastietojen kirjaaminen aiheuttanut pohdintaa. Saarikan sosiaalityöntekijät käyvät lastensuojelun asiakkaita läpi ja pohtivat, onko joukossa uuden lain mukaisia tehostetun tuen lapsia, joiden lastensuojelun asiakkuus päätetään. Asiakkaat jäävät kuitenkin samalle työntekijälle. Saarikassa edetään kuulostellen eikä radikaaleja tai nopeita muutoksia lähdetä tekemään. Elma Tainio kertoi Wiitaunionin tilanteesta. Sosiaalityöntekijöiden lisäksi arviointityöskentelyssä on työparina perhetyöntekijöitä. Sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä on myös saatavilla, samoin kotipalvelua. Tietojärjestelmät ovat aiheuttaneet suurta päänvaivaa, koska ne eivät ole ajan tasalla. Lastensuojeluilmoitukset ovat vähentyneet paljon. Elma Tainio toimii sosiaalityöntekijänä, mutta myös vastaavana kuraattorina, joten kuraattorityö ja sosiaaliohjaajan työ on ennalta ehkäisevää; kotiin tehtävää työtä on mahdollista tehdä tehostetummin ja ovatkin esimerkiksi 9.luokkalaisten kohdalla päätyneet tällaiseen työmuotoon, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kuraattorit ja perhetyöntekijät ovat paikallisten yhdistysten kanssa järjestäneet myös esim. kesäleirejä. Äänekoskella on kaksi kotipalvelutyöntekijää, joille on tarvetta ollut paljon. Vielä työntekijämäärää ei ole kuitenkaan lisätty. Kotipalvelu kuuluu kasvun ja oppimisen alueelle. Perhetyöntekijöitä on seitsemän, osittain asiakastyötä tekevän esimiehen lisäksi. Lastensuojelun perhetyöntekijät tekevät tällä hetkellä myös sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Jatkossa yksi perhetyöntekijöistä on siirtymässä neuvolan perhetyöntekijäksi. Sosiaalihuoltolain mukaisesti on aloitettu jo asiakkuuksia. Aikuis-ja lapsiperhetyöntekijät tekevät sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen selvityksiä perhetyöntekijä työparinaan. Sosiaalityöntekijät ovat käyneet läpi asiakkaitaan, mutta asiakkuudet pysyvät kuitenkin samalla työntekijällä edellenkin, ellei asiakkuuden siirto esimerkiksi tutulle aikuissosiaalityöntekijälle ole luontevaa. Äänekoskella järjestetään valvottuja tapaamisia edelleen perhetyön yksikössä. Asiakastietojärjestelmä ei ole vielä uuden lain mukaisesti ajan tasalla. Paula Mäkiharju-Brander kommentoi lain muutosta aluehallintoviraston näkökulmasta. Kunnat ovat laki- ja palvelujen muutosten suhteen hyvin eri vaiheissa. Laki on tullut ensin ja nyt mietitään, miten sitä käytännössä toteutetaan. Kotipalvelulla on monia eri tasoja; myös kriteerejä, miten sitä saa. Muutosvaiheessa on myös tärkeää, ettei tietoa huku tietojärjestelmiin. Sosiaalihuoltolain suhteen on vielä kysymysmerkki, kuinka määräaikoja tullaan noudattamaan ja kuinka niitä valvotaan. Merikratoksessa sosiaalihuoltolain muutos on aiheuttanut paljon keskustelua. Ovat mm. miettineet, mitä tuki on ennen lastensuojelun asiakkuutta esim.perhetyössä ja mitä se on lastensuojelun asiakkuuden aikana. JAMKissa koulutetaan tulevaisuuden ammattilaisia ja ovat mielellään mukana kehittämistyössä. Johanna Moilanen kertoi, että seuraava ESR-haku on tulossa kesällä ja olisivat mielellään kumppanina uudessa kehittämistoiminnassa.

5 5 (5) Eija Hiekka kertoi, että edellisenä vuonna yhteydenottoa koskien lastensuojelua tuli vähemmän kuin aiemmin. Perheasioiden määrä nousi hieman. Kyselyn mukaan jälkihuoltonuorten itsenäistymisvarat vaihtelevat runsaasti kunnasta riippuen. Myös siitäkin näkökulmasta katsoen SOTE on tervetullut. Kuten edellisistäkin puheenvuoroista tuli esiin, kunnissa pohditaan hyvin samanlaisia asioita, kukin tahollaan. Muistettava on myös asiakkaiden neuvontavelvollisuus tiedottamisen tärkeys mm. nettisivujen kautta tulee muistaa. 6. Avoperhekuntoutus Saarikassa Palveluvastaava Tiina Mankonen ja sosiaalityöntekijä Janna Viikilä esittelivät Saarikassa kehitettyä avoperhekuntoutusta. Esittely avoperhekuntoutuksesta muistion liitteenä. 7. Muut asiat Seuraava lastensuojelutyöryhmän kokous on klo , aiheena lastensuojelun edunvalvonta. Kyseessä on koulutuksellinen työkokous, johon osallistuu myös erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:sta. Syksyn toinen lastensuojelutyöryhmän kokous on klo Puheenjohtaja päätti kokouksen klo