Euroopan sosiaalirahasto

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahasto ESR-ohjelman tarkoituksena on tehdä inhimillisiä investointeja eli tukea erilaisia työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasaarvoisuutta. Rahaston avulla Suomessa voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista. Lue lisää rakennerahastot.fi ESR-ohjelma Manner-Suomessa Oletko ollut pitkään työttömänä? Jäikö koulunkäynti aikoinaan vähiin tai kesken? Haluaisitko ja kykenisitkö työelämään haasteista huolimatta? Etsitkö juuri yritykseesi sopivia työntekijöitä? Oletko suunnittelemassa omaa yritystä? Oletko miettimässä yrityksesi kehittämistä? Ratkaisu saattaa löytyä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamista ohjelmista. ESR-ohjelman tarkoituksena on tehdä inhimillisiä investointeja eli tukea erilaisia työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasaarvoisuutta. Rahaston avulla Suomessa voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia takaisin työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. ESR tukee yrittäjyyttä ja yritysten kehittämistä sekä parantaa työorganisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta kestävällä tavalla. ESR-ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisia hankkeita, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja opetussuunnitelmien uudistamiset. Tavoitteena on parantaa koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös helpottaa koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan yhtä valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman ESR-ohjelmansa. Koko Suomi kuuluu EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen piiriin. Suomella on kokemusta ESR-toiminnasta jo kahdelta ohjelmakaudelta, vuosilta ja vuosilta ESR-toimenpideohjelma Manner-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. 1

2 Kansalliset tahot, kuten valtio, kunnat ja yksityinen sektori, osallistuvat sosiaalirahaston ohjelman rahoittamiseen. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva rahoitus on yhteensä 615 miljoonaa euroa. ESR-ohjelmassa on valtakunnallinen osio ja neljä alueellista osiota. Manner-Suomessa toteutettava Euroopan sosiaalirahaston ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueelliseen osaan. Valtakunnallisiin teemojen mukaisiin hankkeisiin ohjataan noin puolet ESR-rahoituksesta. Ne, kuten alueellisista osioistakin rahoitettavat hankkeet, toteutetaan alueilla. Etelä-Suomella, Länsi-Suomella, Itä-Suomella ja Pohjois-Suomella on oma alueellinen osionsa, joka perustuu alueiden työllisyys-, elinkeino- ja osaamisstrategioihin. Itä-Suomi on rahoituksessa erityisasemassa. Itä-Suomella on oma rahoituskehyksensä, ja se saa rahoituksensa erillään valtakunnallisesta osiosta. Valtakunnallista ohjelmaosiota toteutetaan siis Itä-Suomen ulkopuolella teemakohtaisesti. Myös Itä-Suomessa voidaan osallistua valtakunnallisten teemojen toteutukseen, mutta omalla ohjelman rahoituskehyksellä. Ohjelman rahoitus Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoitukseen osallistuvat eri ministeriöt ja alueorganisaatiot. Ohjelmakauteen verrattuna rahoitus vähenee yli kolmanneksella. ESR-ohjelman rahoitukseen osallistuvat sosiaalirahaston ohella valtio, kunnat sekä yksityinen sektori. Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on arviolta 1 414,1 miljoonaa euroa, josta EU:lta tuleva ESR-rahoitus on yhteensä 615,4 miljoonaa euroa. Kansallista julkista rahoitusta on ohjelmaan varattu 798,7 milj. euroa. Itä-Suomen suuralueelle (NUTS II) kohdennetaan ESR-rahoitusta viimeksi mainitusta kokonaispotista yhteensä 179,8 milj.. Euroopan sosiaalirahastolla alkoi vuonna 2007 kolmas ohjelmakausi, ja se päättyy vuonna Rahoitusta on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat tietoa oman alueesi TE-keskuksista, maakunnan liitosta ja lääninhallituksesta. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta vuosittain sekä omilla internetsivuillaan että valtakunnallisissa ja maakunnallisissa sanomalehdissä. Mitä ESR tukee? Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa 2

3 Toimintalinjat Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi kehitetään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi parannetaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena/vaikutuksena on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. ESR-toimia kohdennetaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Lisäksi edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinjan tavoitteena on alentaa rakenteellista työttömyyttä. Työvoiman ikärakenteen aiheuttama muutos antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Sosiaalirahaston toimenpiteitä tullaan suuntaamaan erityisesti pitkittyneen työttömyyden ja sen seurausvaikutusten lievittämiseen. Syrjäytymistä ehkäistään edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä. Väestön ikärakenteen ja samalla pienentyvien ikäluokkien murroksessa on erityishuomiota kiinnitettävä sekä ikääntyvien että nuorempien ikäluokkien työmarkkinoille kiinnittymisen turvaamiseen. Nuorten osalta tavoitteena on myös koulutuksen keskeyttämisen alentaminen. Tuetaan osaltaan työllisyysastetavoitteen saavuttamista. ESR-rahoituksen avulla kehitetään uusia palvelumuotoja ja edistetään verkostomaista yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä. Työmahdollisuuksia lisätään ja mm. kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia työllistävässä toiminnassa vahvistetaan. Tavoitteena on myös kohderyhmälle suunnatun toiminnan avulla edistää segregaation purkua sekä lisätä tasa-arvoa ja vähentää syrjintää koulutuksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille. Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Parannetaan erityisesti aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä. Kehitetään kysyntälähtöisesti työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, työvoiman saatavuutta ja työllistymistä edistäviä työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus-, ja neuvontajärjestelmiä sekä työelämäläheisiä ja luovuutta edistäviä oppimismalleja. Tavoitteena on edistää osaamisen kehittämiseen ja tuottavuuden kasvuun tähtäävän toimintaympäristön kehitystä, parantaa ja vahvistaa uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä olemassa olevaan yritystoimintaan innovaatioiden edistämiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi. 3

4 Valtakunnallista ja alueellista ennakointitoimintaa juurrutetaan ja vahvistetaan tukemaan strategisia valintoja. Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kestävää kehitystä osana osaamis-, palvelu- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä. Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoitteena on tukea työperusteista maahanmuuttoa ja turvata työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Ulkomaisen työvoimatarpeen kansallista ja alueellista ennakointia hyödynnetään. Myös työnantajia tuetaan rekrytoinnissa. Tavoitteena on luoda opastusjärjestelmä, jolla perehdytetään ulkomaalainen kieleen, työelämään ja yhteiskuntaan sekä luodaan hyvät valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Opastusjärjestelmä luodaan yhteistyössä lähtömaiden kanssa siten, että myös osa toimenpiteistä voidaan aloittaa jo lähtömaissa. Lähtömaissa annettua koulutusta täydennetään tarvittaessa Suomessa. Lisäksi tavoitteena on lisätä työnantajien ja työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa työperusteisesti maahan muuttavia kehittämällä osaamista monimuotoisuuden johtamiseen sekä edistämällä yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita työyhteisöissä. Hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen liittyvällä kansainvälisellä yhteistyöllä jatketaan Equalyhteisöaloitteessa kehitettyä toimintaa, mutta laaja-alaisemmin ja kautta yksinkertaisemmalla hallinnollisella rakenteella. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. Toimintalinjassa etsitään uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja jäsenmaiden kohtaamiin yhteisiin ongelmiin sekä kehitetään inhimillisiä voimavaroja kussakin jäsenmaassa yhteisten oppimisprosessien kautta. Toimintalinja 5: Tekninen tuki ESR-ohjelman teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät valmisteluun, hallinnointiin seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan. Lisäksi tukea voidaan käyttää toimiin, joilla parannetaan ESR-ohjelman täytäntöönpanoa koskevia hallinnollisia valmiuksia. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Valtakunnalliset kehittämisohjelmat perustuvat Manner-Suomen ESR ohjelman tavoitteisiin ja ne on ryhmitelty ohjelma-asiakirjan toimintalinjaluokittelun mukaisesti. Valtakunnallinen kehittämisohjelma täydentää kansallisen työja elinkeinopolitiikan, koulutuspolitiikan sekä sosiaalipolitiikan toteuttamista. Kehittämisteemojen toimia yhteen kokoava toteuttamistapa on valittu siksi, että aikaisemman ohjelmakauden kokemusten mukaan projektit jäivät yksittäisiksi ja toisistaan irrallisiksi ja niiden yhteisvaikutuksen arviointi oli haasteellista. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien toimintamalli Valtakunnallinen kehittämisohjelma voi koostua useammista projekteista. Valtakunnallinen kehittämisohjelma toimii yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Tavoitteena on myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyyden edistämiseksi. Projektien tukemiseksi ja edelleen kehittämiseksi voidaan perustaa tukirakenne, joka kartoittaa hyviä käytäntöjä, edistää kehittämisohjelmiin kuuluvien projektien verkostomaista yhteistyötä sekä seuraa projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tukirakenteen tehtävänä on varmistaa, että projektit toteuttavat valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteita ja että projekteista muodostuu strateginen kehittämiskokonaisuus. Kehittämisohjelmien haku ja toteutus 4

5 Valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan voi kuulua valtakunnallisesti hallinnoituja, ministeriötason projekteja sekä alueellisesti toteutettavia projekteja. Valtakunnallisia, keskushallintotasolla hallinnoitavia projekteja toteutetaan silloin kun niillä on erityinen valtakunnallinen tai strateginen merkitys. Projektit toteutetaan pääsääntöisesti alueellisesti työvoima- ja elinkeinokeskusten ja lääninhallitusten rahoittamina. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Samoin tavoitteena on varmistaa paikallisen kumppanuuden sekä paikallisen aloitteellisuuden tukeminen ja mukaan saaminen ESR kehittämistoimintaan. Haut voivat olla teemahakuja ja/tai kohdennettuja hakuja. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvat projektit valitaan ja hallinnoidaan ESR projektitoiminnan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Projektien valinnassa noudatetaan avoimen ja läpinäkyvyyden periaatteita, eli valintaprosessit toteutetaan avoimesti ja valinnassa käytetään ESR-ohjelman valintaperusteita. Lisäksi kullekin kehittämisohjelmalle on laadittu kehittämisohjelmakohtaisia valintaa tukevia painotuksia ja kriteereitä. Nämä kriteerit löytyvät kehittämisohjelmien kuvauksien yhteydestä. Ensimmäinen hakuaika on kaikille kehittämisohjelmille ja rahoittajille yhteinen. Ensimmäisen haun tulokset vaikuttavat siihen, miten pian uusi haku on tarpeen avata. Lisäksi jatkossa tullaan mahdollisesti toteuttamaan kehittämisohjelmakohtaisia lisähakuja. Haku voidaan järjestää avoimena julkisena hakuna, jonka perusteella myönnetään valtionavustusta. Haku voidaan toteuttaa myös kokonaan tai osittain julkisena hankintana. Osa rahoituksesta voidaan varata viranomaisen itse hallinnoimiin hankkeisiin (nk. oman tuotannon hankkeet). Viranomaisen itse hallinnoimien hankkeiden palvelut toteutetaan tarjouspyyntömenettelyn pohjalta tapahtuvina palveluhankintoina. Opetusministeriö, opetushallitus ja lääninhallitukset OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN RAHOITTAMAT VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Opetusministeriön hallinnonala järjestää hankehaun Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Manner-Suomen ohjelman valtakunnalliseen osioon. Ohjelman valtakunnallinen osa toteutetaan toimintalinjakohtaisina kehittämisohjelmina. Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ovat ministeriön strategioihin perustuvia laajoja kehittämiskokonaisuuksia. Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista osiota toteutetaan Itä-Suomen ja Ahvenanmaan ulkopuolisilla alueilla. Kukin hanke voi kuulua vain yhteen kehittämisohjelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN RAHOITTAMAT VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Toimintalinja 1: Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan Tavoitteena on naisten ja miesten samapalkkaisuuden edistäminen ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Lisätietoja: ensisijaisesti sähköpostitse osoitteesta rakennerahastot@stm.fi ja kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Ylitarkastaja Irmeli Järvenpää, puh , etunimi.sukunimi@stm.fi, STM/TAO Terveenä ja osaavana työssä Tavoitteena on kehittää työoloja työssä jaksamista tukevaksi (erityisesti sosiaali- ja terveysala) sekä kehittää työterveyshuollon palvelutuotantoa. 5

6 Lisätietoja: ensisijaisesti sähköpostitse osoitteesta ja kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Ohjelmakoordinaattori Mikko Juvonen, puh , STM/TAO Toimintalinja 2: Välityömarkkinat STM Välityömarkkinoiden aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää toimintakäytäntöjä ja työmenetelmiä, jotka edistävät työmarkkinoilta syrjäytyneiden, syrjäytymisvaarassa olevien sekä vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä välityömarkkinoilla ja siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on vahvistaa ohjelman kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden työ- ja toimintakykyä, elämänhallinnan taitoja sekä työssä tarvittavaa osaamista. Lisätietoja: ensisijaisesti sähköpostitse osoitteesta ja kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi, puh , STM/TAO Työ-ja elinkeinoministeriö ja TE-keskukset TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAN RAHOITTAMAT VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Valtakunnalliset kehittämisohjelmat toteutetaan pääsääntöisesti TE keskuksissa alueellisina projekteina, jotka ovat valtakunnallisen kehittämisohjelmien tavoitteiden mukaisia. Projektit voivat olla myös ylialueellisia projekteja, joihin osallistujia tulee useamman TE keskuksen alueelta. Tällöin projektihakemus jätetään siihen TE keskukseen, jonka alueelle toiminta pääsääntöisesti kohdentuu. Kopio projektihakemuksesta lähetetään niille muille TE keskuksille, joiden alueilla kyseistä projektia toteutetaan. Itä-Suomen alueelle tulee tehdä oma projektihakemus. Työvoima- ja elinkeinokeskukset TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAN VALTAKUNNALLISTEN ESR-KEHITTÄMISOHJELMIEN HANKKEIDEN HAKU HAKUAIKA Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala järjestää hankehaun Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Manner-Suomen ohjelman valtakunnalliseen osioon. Ohjelman valtakunnallinen osa toteutetaan toimintalinjakohtaisina kehittämisohjelmina. Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ovat ministeriön strategioihin perustuvia laajoja kehittämiskokonaisuuksia. Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallista osiota toteutetaan Itä-Suomen ja Ahvenanmaan ulkopuolisilla alueilla. Kukin hanke voi kuulua vain yhteen kehittämisohjelmaan. Avoinna oleva haku koskee ainoastaan toimintalinjaa 3: "Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen" ja kehittämisohjelmaa "Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla" Hankehakemukset tehdään sähköisesti EURA järjestelmässä. Hakemuksesta on toimitettava myös allekirjoitettu paperiversio rahoittavalle viranomaiselle (työ- ja elinkeinoministeriö) viimeistään klo mennessä. Hallintolain 17 :n mukaisesti vain toimivaltaiselle viranomaiselle määräajassa saapuneet hakemukset voidaan ottaa huomioon. Hakuilmoitus löytyy sivun oikean reunan linkeistä. 6

7 Toimintalinja 1: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan Kehitetään pk-yritysten henkilöstön osaamista ja työn organisointia työpaikkojen liiketoiminnan osana yritysten keskeisissä verkostoissa. Tavoitteena on kytkeä työyhteisöjen osaamis- ja kehittämistarpeet kasvu- ja rakennemuutostilanteissa laajempiin yhteiskunnallisiin työvoiman saatavuus-, työssäpysymis- ja tuottavuustavoitteisiin. Lisätietoja: Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Neuvotteleva virkamies Timo Lähdesmäki, TEM Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Kehitetään osuustoimintayrittäjyyttä sekä seudullisia yrityspalveluita. Seudullisten yrityspalveluiden osalta luodaan valtakunnallinen koordinaatio/ tukirakenne, toteuttaminen alueellisesti. Lisätietoja: Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Neuvotteleva virkamies Jarmo Palm, puh , TEM Toimintalinja 2: Välityömarkkinat TM Luodaan uudenlaisia työmarkkinoita vaikeimmin työllistyville tukemalla kolmannen sektorin työllistävää toimintaa, ammatillista kehittymisen ja tuetun työn yhdistelmiä ja sosiaalisen yritystoiminnan syntyä sekä lisäämällä yhteistyötä yritysten kanssa ja parantamalla työllisyystoimien vaikuttavuutta. Sosiaalisten yritysten projektien haku ei sisälly tähän hakuun. Sosiaalisten yrtitysten haku järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Lisätietoja: Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Hallitusneuvos Päivi Kerminen, puh , TEM Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen Parannetaan sukupuoletan välistä tasa-arvoa ja vähennetään työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan. Tavoitteena on käynnistää tasa-arvohankkeita ja perustaa tukirakenne antamaan neuvontaa ja ohjausta tasa-arvon edistämiseen päättyvässä haussa haetaan henkilöihin kohdistuvia projekteja. Valtakunnallinen tukirakenne kilpailutetaan myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Lisätietoja: kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen, puh , TEM Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluita ja parannetaan niiden osuvuutta sekä parannetaan palveluiden valtakunnallista koordinaatiota. Tavoitteena on kehittää alkuvaiheen ohjausmalli, sähköisiä välineitä kielenopiskeluun, alueellisia ohjauskeskuksia sekä niihin liittyvää koulutusta. 7

8 Lisätietoja: Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Työmarkkinaneuvos Sirkku Päivärinne, puh , suunnittelija Irma Heikkilä-Paukonen, puh , SM Toimintalinja 4: Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa Edistetään työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Kehitetään opastusjärjestelmä, yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa, Suomen vetovoimastrategia, pilottiprojekteja ja tuetaan työnantajia rekrytoinneissa. Lisätietoja: Kehittämisohjelmasta vastaava asiantuntija: Ylitarkastaja Tiina Pesonen, puh , SM Ideasta suunnitelmaksi - ohjeita ESR-projektia suunnitteleville Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n sosiaalirahastosta, voit testata ideasi vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä projektisuunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja samalla mahdollisten kumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii projektisi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi yhdessä organisaatiosi johdon kanssa, mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu ESR-projektin päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organisaatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin projektin toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi ylös mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi toimet on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi toimet projektin hyödynsaajien ja projektin toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu ja miten saat heidät mukaan. Mieti myös mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä, ketkä tulee saada mukaan projektisuunnitelman toteuttamiseksi. Kuinka projektisi toteutetaan, milloin ja missä? Laadi alustava projektin toimintasuunnitelma aikatauluineen ja resursseineen. Ohjeita ESR-rahoituksen hakijalle Euroopan sosiaalirahaston kautta voidaan hakea rahoitusta hankkeille, jotka sisältyvät jonkin toimintalinjan tavoitteisiin. Hakemuksesta on käytävä selkeästi ilmi, että suunnitelman sisältö vastaa sen ESR-ohjelman toimintalinjan sisältöä, josta haet rahoitusta, ja siinä huomioidaan hakuilmoituksessa määritellyt asiat, 8

9 suunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu projektin osallistujille tarjottavat toimenpiteet ja miten ne edistävät tavoitteidensaavuttamista, projektin toteutusaikataulu on realistinen ja toteutettavissa ja että voit huolehtia projektin hallinnoimisesta, määritellyt tavoitteet on suhteutettu projektiin osallistujien valmiuksiin ja toimintaympäristön asettamiin rajoituksiin, suunnitelma on kustannustehokas tarjoamalla hyvää laatua kohtuullisilla tukikelpoisilla kustannuksilla toteuttamisesta vastaava organisaatio ja yhteistyökumppanit pystyvät toteuttamaan ESR-projektin hallintoon liittyvät vaatimukset ja suunnitelmassasi kuvataan keinot seurata projektin tavoitteiden saavuttamista. Ohjeita ESR-projektin toteuttajalle Varmista, että tutustut projektipäätökseen ja sen ehtoihin sekä toitettuihin liitteisiin huolella, sillä nämä dokumentit ohjaavat projektisi toteuttamista, dokumentoit ja arkistoit kaikki projektin toimenpiteet varmistaaksesi riittävän pohjan kustannusten tukikelpoisuuden todentamiseen, yhteistyö organisaation taloushallinnon kanssa on järjestetty siten, että ESR-vaatimukset osataan ottaa huomioon kirjanpidossa ja talousseurannassa, projektisi seurantajärjestelmä antaa mahdollisuuden seurata projektiin osallistumista, tuloksia, asiakaspalautetta, vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen tunnistamista pystyäksesi raportoimaan niistä säännöllisesti rahoittajalle ja viestit projektista tehokkaasti ja levität projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä eteenpäin. Lisätietoa hankkeiden suunnittelusta ja rahoituksen hakemisesta saa alueellisista työvoima- ja elinkeinokeskuksista (TEkeskuksista), lääninhallituksista, maakuntien liitoista sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. 9