EU-RAHOITUSTA HAETTAVANA KAINUUSSA ESR-ohjelman ensimmäinen hakukierros avautuu Hakuohjeistus ESRprojektien

Transkriptio

1 EU-RAHOITUSTA HAETTAVANA KAINUUSSA ESR-ohjelman ensimmäinen hakukierros avautuu Hakuohjeistus ESRprojektien hakijoille

2 HAKUOHJEISTUS ESR-PROJEKTIEN HAKIJOILLE EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteutetaan Manner-Suomen ESR-ohjelmalla. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESRohjelman rahoitusta käytetään EAKR-ohjelmien rahoituksen kanssa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Kainuussa toteutetaan Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiota. Projekteja haetaan seuraaviin ESR-ohjelman toimintalinjoihin: TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR - toiminnassa Lisäksi otetaan vastaan alueella rahoitettavia, Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankehakemuksia. Valtakunnallisista kehittämisohjelmista ja niiden sisällöstä löytyy lisätietoja sivuilta (Sivujen sisältö täydentyy lähiaikoina. Lisäksi OPM:n hallinnonalan valtakunnallisista ESR-kehittämisohjelmista löytyy lisätietoja sivuilta > Sivistysosasto > EU-hankerahoitus > Ohjelmakausi ). Rahoittajilla on myös omia teemoja, joihin hakemuksia haetaan. Niistä saa lisätietoja alla olevista rahoittajakohtaisista ohjeista. ESR-rahoitusta voivat hakea julkiset ja yksityiset yhteisöt, yritykset, säätiöt ja yhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Alueen rahoittajien yhteinen ESR-ohjelman ensimmäinen hakukierros Kainuussa alkaa maanantaina ja päättyy maanantaina klo 15.00, jolloin ESR-hankehakemukset liitteineen tulee olla täytettynä EURA2007-järjestelmään ( ja toimitettuna rahoittajaviranomaisille allekirjoitettuna liitteineen. Hankehakemuksia voi jättää seuraaville rahoittajatahoille: Oulun lääninhallitus/ sivistysosasto: PL 293, OULU Oulun lääninhallitus/ sosiaali- ja terveysosasto: PL 293, OULU Kainuun maakunta-kuntayhtymä: PL 400, KAINUU Kainuun TE-keskus: Kalliokatu 4, Kajaani Kuoreen merkintä ESR-hankehaku Hakuajan jälkeen alkaa jatkuva haku, ja vuoden 2008 aikana järjestetään yhdestä kahteen määräaikaishakua, jolloin voidaan hakea hankkeita esim. tiettyihin teemoihin. Tulevista hakukierroksista tiedotetaan myöhemmin. Hakijoita pyydetään hankkeen suunnitteluvaiheessa tutustumaan Manner-Suomen ESR-ohjelmaan ( ja Kainuun maakuntaohjelmaan ( >Kainuu >Maakunnan suunnittelu >Maakuntaohjelma).

3 HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN JA JÄTTÄMINEN ESR-hankehakemus jätetään sähköiseen EURA2007-järjestelmään ( josta se myös tulostetaan ja toimitetaan allekirjoitettuna liitteineen rahoittajaviranomaiselle ennen hakuajan päättymistä. Hakemuksen jättämistä varten hakijan tulee tilata EURA2007-järjestelmästä hakemusnumero kohdasta Tilaa uusi hakemusnumero. Hakemusnumero toimitetaan hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen, ja hakemusnumeron sekä numeron tilausvaiheessa määriteltävän salasanan kanssa hakija pääsee täyttämään hakemuslomakkeen EURA2007-järjestelmään. Tarkemmat EURA2007-järjestelmän käyttöohjeet sekä hakemuslomakkeen täyttöohjeet löytyvät sivuilta ESR-HANKKEIDEN VALINTAPERUSTEET Hankehakemuksia arvioitaessa huomioidaan ESR-ohjelman ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien valintaperusteet, Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet ja painotukset sekä eri rahoittajatahojen strategiat. Hankkeet kilpailevat keskenään sisällön, laadun ja vaikuttavuuden suhteen. Seurantakomitea on hyväksynyt pidetyssä kokouksessaan yleiset ESR-hankkeiden valintaperusteet ohjelmakaudelle Seurantakomitea käsittelee valintaperusteet vielä kokouksessaan ESR-hankkeiden valinnassa käytetään seuraavia perusteita: - Välttämättömät ehdot valinnalle - Yleiset arviointiperusteet - Erityiset arviointiperusteet (esim. kehittämisohjelmakohtaiset erityiset valintaperusteet) Valintaperusteet on kuvattu tarkemmin hakuohjeen lopussa. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden osalta kaikkia valintaperusteita ei ole vielä saatavilla. Näiltä osin valintaperusteet täydentyvät myöhemmin, ja ne julkaistaan mm. sivuilla RAHOITTAJAKOHTAISET OHJEET Kainuun TE-keskus Kainuun TE-keskuksen ESR-rahoituksella mm. edistetään työmarkkinoiden toimivuutta, työyhteisöjen kehittymistä ja osaamista, maahanmuuttajien kotoutumista sekä työllisyyttä ja alkavaa yritystoimintaa. Kainuun TE-keskus ottaa ESR-hankehakemuksia vastaan toimintalinjoihin 1-4. Lisäksi Kainuun TE-keskus rahoittaa seuraaviin valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä hankkeita (tarkemmat hankekuvaukset löytyvät sivuilta sivujen sisältö tulee vielä täydentymään lähiaikoina):

4 Toimintalinja 1: - Protek: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan - Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Toimintalinja 2: - Välityömarkkinat/ siirtymätyömarkkinat o Kolmas sektori ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Lisäksi toimintalinjaan 2. liittyen voi jättää Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen -kehittämisohjelmaan liittyviä hankehakemuksia. Toimintalinjan 3. Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla -teeman toteuttaminen aloitetaan vasta myöhemmin. Koko Itä-Suomessa on tarkoitus toteuttaa Makro 14 -koordinaatiohanke (Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi), joka liittyy toimintalinjan 2. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen ja toimintalinjan 4. Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa -kehittämisohjelmien painopisteisiin. Makro 14 -hankkeeseen liittyen voi jättää hankehakemuksia em. valtakunnallisten kehittämishankkeiden painopisteisiin. TE-keskus toivoo hankehakemuksia erityisesti kokonaisuuteen, jossa keskitytään esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymiseen, em. teemaan liittyvään yritysyhteistyöhön sekä yritysten ja työpaikkojen monimuotoisuuden lisäämiseen. TE-keskus toivoo hankehakemuksia myös erityisesti mikro- ja pk-yritysten ja niiden henkilöstön työhyvinvointiin, jaksamiseen sekä työn perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyen. Yksittäiset toimenpiteet (esim. konsulttipalvelut yrityksille) hankitaan myöhemmin rahoitettavien ESRprojektien sisällä palvelujen ostoina hankintalain ja -asetuksen sekä rahoittajan ohjeiden mukaan. Tässä hankehaussa haetaan nimenomaan laajempia ESR-hankkeita, ei esim. yksittäisiä koulutuksia. Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee tutustua Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaan ja sen Itä-Suomen alueelliseen osioon ( ESR-rahoitusta haettaessa tulee EURA2007-järjestelmän kautta sähköisesti täytetyn sekä tulostetun ja allekirjoitetun hankehakemuksen lisäksi toimittaa - Hakijan oma, vapaamuotoinen hankesuunnitelma mm. tavoitteineen, toimenpiteineen ja aikataulutuksineen (myös tiedotussuunnitelman tulee sisältyä). Vapaamuotoisessa hankesuunnitelmassa tulee eritellä myös se, miten mm. hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä ja henkilötyöpäivien kertyminen on laskettu. Hankkeiden yhteensovittamisen vuoksi käsittelemme saapuneet hakemukset vasta määräajan umpeuduttua. Työttömiin työnhakijoihin kohdistuvissa hankkeissa edellytetään jo valmisteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä työvoimatoimistojen kanssa. Mikäli projekti sisältää työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osioita, kilpailutetaan hankinnat pääasiassa työvoimaosaston toimesta projektin hyväksymisen jälkeen. Lisätietoja työvoimakoulutuksesta saa erikoissuunnittelija Leena Meriläiseltä, p / tai koulutussihteeri Sirpa Toloselta, p / Kainuun TE-keskus varaa osan rahoitusosuudestaan mm. seuraaviin kohteisiin: starttiraha, työvoimakoulutus, palkkatuki, täydentävät palvelut, työvoimapalvelujen kehittäminen, pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut sekä KOTTI-yritysharavan ja Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän kehittäminen.

5 Lisätietoja: Kainuun TE-keskus ESR-koordinaattori Sanna Halttunen-Välimaa P / (>EU:n rakenne- ja aluepolitiikka >Ohjelmakausi >Euroopan sosiaalirahasto) Oulun lääninhallitus, sivistysosasto Oulun lääninhallituksen sivistysosasto tukee rakennerahastotoimin valtakunnallista koulutuspolitiikkaa, edistää maakuntien aluekehitystyötä sekä luo edellytyksiä ihmisten hyvinvoinnille, korkeatasoiselle ja innovoivalle koulutus- ja tutkimustoiminnalle, yritysten kilpailukyvylle sekä kulttuuripalvelutarjonnalle. Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee tutustua Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaan ja sen Itä-Suomen alueelliseen osioon ( Lääninhallituksen sivistysosastolle voi toimittaa ESR-hankehakemuksia toimintalinjoihin 1-4. Lisäksi Oulun lääninhallituksen sivistysosasto rahoittaa opetusministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin liittyviä ESR-hankkeita. Tarkemmat kuvaukset kehittämisohjelmista löytyvät sivuilta (>Sivistysosasto >EU-hankerahoitus >Ohjelmakausi ). Toimintalinja 1: - Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa - Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma - Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana Toimintalinja 2: - Paremmin arjentaidoin opintojen kautta töihin - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen Toimintalinja 3: - Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla - Osaajana työmarkkinoille - Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi - Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen - Koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin valtakunnallinen ennakointi mukaan lukien klusteriennakointi Lisätietoja: Oulun lääninhallitus/sivistysosasto EU-koordinaattori Päivi Jaakola P paivi.jaakola@olh.intermin.fi ( alkaen: paivi.jaakola@laaninhallitus.fi) (>Sivistysosasto >EU-hankerahoitus >Ohjelmakausi )

6 Oulun lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto tukee rakennerahastotoimin valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, edistää maakunnan aluekehitystyötä ja luo edellytyksiä ihmisten hyvinvoinnille. Osasto toivoo hyvinvointialalle hankkeita, joilla edistetään työhyvinvointia, kehitetään moniammatillisia verkostoja työelämään siirtymisen tehostamiseksi, luodaan syrjäytymisen ehkäisyyn uusia toimintamalleja tai edistetään tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee tutustua Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaan ja sen Itä-Suomen alueelliseen osioon ( Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolle voi toimittaa ESR-hankehakemuksia toimintalinjalle 2. Lisätietoja: Oulun lääninhallitus/ sosiaali- ja terveysosasto Erikoistutkija Seppo Suorsa P ( alkaen (>Sosiaali- ja terveysosasto >EU-hankerahoitus >Ohjelmakausi ) Kainuun maakunta-kuntayhtymä Kainuun maakunta-kuntayhtymällä on myönnettävissä rahoitusta toimintalinjasta 3, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Rahoitusta kohdennetaan tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen -hankkeisiin. Lisätietoja: Kainuun maakunta-kuntayhtymä Aluesuunnittelija Jorma Teittinen P (>Hanketoiminta)

7 Liite hakuohjeeseen TM007:00/2007 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUS- TEET Seurantakomitea on hyväksynyt pidetyssä kokouksessa alla mainitut valintaperusteet käytettäviksi projektien hyväksymisessä rahoitettaviksi Manner-Suomen ESRohjelmasta Mikäli komission hyväksymän ohjelman sisältö muuttuu siten, että se edellyttää muutoksia valintaperusteisiin, HVO tuo valintaperusteet uudelleen seurantakomitean päätettäväksi tarvittaessa kirjallisella menettelyllä. Tausta ESR-ohjelman ohjelma-asiakirjaesityksessä (luku 7.2) on lueteltu seuraavat yleiset periaatteet, joiden puitteissa ESR-toimenpiteitä hyväksytään rahoitettavaksi ohjelmasta: - projektimainen toimintamalli ja pitkäkestoiset toimenpiteet; - verkostomaisuus, projektien yhteistyö, klusterit, yhteiset tukitoimet; - toimenpiteiden ja palveluiden räätälöinti kysyntää vastaavasti; - kumppanuus ja yhteistyö (paikallinen, alueellinen, kolmas sektori); - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus; - eri viranomaisten yhteistyö / poikkihallinnollisuus (temaattinen voimavarojen yhdistäminen); - sosiaaliset innovaatiot; - hyvien käytäntöjen toteuttaminen, levittäminen ja juurruttaminen; - välittäjäorganisaatiot pienten toimijoiden valtakunnallisina tukirakenteina; - kansainvälisyys ja kansainvälistyminen; - sukupuolten välinen tasa-arvo. Näiden yleisten periaatteiden avulla on tarkoitus tehostaa ESR-toiminnan vaikuttavuutta ja arvioida sen lisäarvoa keskeisimpiin kansallisiin strategioihin ja kehittämisohjelmiin. Erityisenä lisäarvoa kuvaavana arviointikriteerinä pidetään toimintatapojen onnistuneisuutta kohderyhmien työllistyvyyden ja työmarkkina-aseman parantamiseen Ohjelma-asiakirjassa (luku 11.4) on määritelty ESR-ohjelmasta rahoitettavien toimien valintaperusteiden hyväksyminen seurantakomitean tehtäväksi. Projektien valintaperusteiden alueellinen soveltaminen käsitellään ohjelma-asiakirjan (luku 11.5) mukaan maakunnan yhteistyöryhmissä. Ohessa on seurantakomitean hyväksymät ESR-ohjelmasta rahoitettavien toimien kaikkia rahoittajia koskevat valintaperusteet silloin, kun kyse on valtionavustuksena myönnettävästä avustuksesta tai ESR-varojen käytöstä viranomaisten omiin kehittämishankkeisiin. Julkisena hankintana rahoitettavan ESR-toiminnan osalta valintaperusteita tulee noudattaa soveltuvien osin.

8 Alueellisesti sovelletaan samoja valintaperusteita. Kukin rahoittajaviranomainen voi lisätä omiin painotuksiinsa tai alueellisiin painotuksiin liittyviä valintaperusteita. Arviointiperusteiden mukaiset kohdat pisteytetään kunkin hakemuksen osalta. Esityksessä ei määritellä yhtä yhteistä pistelaskun menettelyä. Suosituksena kuitenkin esitetään yksinkertaista ja selkeää kokonaislukuihin perustuvaa pisteytystä. Rahoittajaviranomainen voi painottaa haluamiansa arviointiperusteita. Liitteenä on esitetty arviointiperusteiden suhde hakemuslomakkeen kysymyksiin. Valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Projekti sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt - Yksi projekti voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Projektin toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä projektin kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Projekti edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita 1 koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun projektin toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1 Huom! Jos koko projekti toteutetaan julkisena hankintana, määritellään tarjouspyyntöön hankintaa koskevat valinta- ja arviointiperusteet hankintalain perusteella. Tällöin hankintayksikön on jo tarjouspyyntöä suunnitellessa sovellettava yllä mainittuja valintaperusteiden välttämättömiä ehtoja ja yleisiä arviointiperusteita.

9 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Projekti tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Projektiin sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Projektin tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Projektin toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Projektin toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset projektin toteuttamiseksi. - Projektin toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja projektin edellyttämiin resursseihin. 3. Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää projektihallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Projektin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Projektissa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Projektissa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun projekti ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Projekti tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Projektiin sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Projektin tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Projektin toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi.

10 2. Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Projektin toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset projektin toteuttamiseksi. - Projektin toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa projektin edellyttämiin resursseihin. 3. Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää projektihallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Projektin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Projektissa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Projektin työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Projektissa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet tuen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. Pisteytys Kukin hakemus tulee pisteyttää yleisten arviointiperusteiden sekä rahoittajakohtaisten/alueellisten arviointiperusteiden osalta. Pisteytyksessä suositellaan käytettävän yksinkertaista kokonaispisteisiin perustuvaa laskentamenetelmää, esim. nollasta viiteen annettavia pisteitä, jolloin arviointiperusteen toteutumista arvioidaan seuraavasti: 5 = erinomaisesti, 4 = hyvin, 3 = tyydyttävästi, 2 = välttävästi, 1 = heikosti ja 0 = ei lainkaan. Rahoittaja voi halutessaan asettaa arviointiperusteelle painokertoimet, jolloin voidaan painottaa tärkeimmiksi katsottuja arviointiperusteita. Kriteerit suositellaan pisteytettäväksi vain pääkohdan perusteella. Yllä esitetyissä arviointiperusteissa on ranskalaisilla viivoilla pyritty avaamaan, mitä sillä tarkoitetaan. Kunkin rahoittajan on suositeltavaa ennen haun avaamista miettiä tarkemmin, mitä arviointiperusteet kunkin haun kohdalla tarkoittavat. Valittavien projektien laadun varmistamiseksi on suositeltavaa määritellä yhteispisteiden vähimmäismäärä, joka on saavutettava, että projektihakemus voidaan ylipäänsä hyväksyä. Vähimmäistaso voi olla esimerkiksi puolet enimmäispistemäärästä.

11 Liite Arviointiperusteiden suhde hakemuslomakkeeseen Arviointiperuste Hakemuslomakkeen kohta 1. Projektisuunnitelman toteutuskelpoisuus ja tarve Liittyy hakemuslomakkeeseen kokonaisuudessaan, mutta erityisesti kohtiin 5, 6, 7, 8 ja Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 3, 4, 8, 13 sekä pakollisiin liitteisiin. projektin resurssit 3. Projektin toteuttajan osaaminen ja kokemus Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 3 ja 4 (varsinainen kysymys sisällytetään hakemukseen kohtaan 4) voidaan kysyä myös liitteellä. 4. Projektin toteuttajan verkostot ja yhteys sidosryhmiin Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 4 ja Projektin välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 7 ja 10.

12 Liite hakuohjeeseen KEHITTÄMISOHJELMAKOHTAISET ERITYISET VALINTAKRITEERIT (TM:n hallinnonala) 1. Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan (PRO- TEK) Protek-ohjelmassa on määritelty viisi valintakriteeriä, joiden pohjalta hankesuunnitelmat valitaan ohjelmaan. Nämä ovat seuraavat: 1) Osaavan työvoiman saatavuuden kehittäminen. Hankkeilla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuutta tukemalla työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työntekijöiden työssä pysymistä ja työhyvinvointia osana työyhteisöjen liiketoimintaa yritysten kasvu- ja muutostilanteissa. Tavoitteena on saada aikaa pysyvää henkilöstövoimavarojen ennakoivaa hallintaa työpaikoilla. 2) erityisesti pienten ja mikroyritysten tarpeisiin ja resursseihin sopivien henkilöstön kehittämisen ja johtamisen mallien kehittäminen. 3) Yritysverkostojen kehittäminen 4) Toimenpiteiden kohdentaminen niiden henkilöstöryhmien osaamisen kehittämiseksi ja työssä pysymiseksi, joiden pääsy ja osallistuminen osaamisen kehittämiseen on vähäistä. Näitä ovat ikääntyvät ja epätyypillisissä työsuhteissa olevat, maahanmuuttajat, alhaisen koulutuksen tai vanhentuneen ammattitaidon omaavat ja yksinyrittäjät. 5) Hankkeissa tavoitellaan eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien synergistä käyttöä. 2. Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden toimivuuden moottorina Toimitetaan myöhemmin 3. Välityömarkkinat Toimitetaan myöhemmin 4. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen Toimitetaan myöhemmin 5. Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1) Maahanmuuttajien alkuvaiheen työelämälähtöisen ohjausmallin kehittäminen 2) Uusien menetelmien kehittäminen maahanmuuttajien ammatillisen ja osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen. 3) Työelämään pääsyä tukevien mallien kehittäminen suomen- tai ruotsinkielen opiskeluun ja muuhun kotouttamiseen. 4) Toteuttajalla tulee olla käytössä on laajat viranomais-, kunta-, kouluttaja - ja järjestöverkostot siten, että pystyy sitouttamaan hankkeeseen alueen muut keskeiset toimijat (ml. työnantajat). 6. Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen Projektien tulee edistää vähintään yhtä alla luetelluista kriteereistä: 1) Laajan kansallisen ja alueellisen kumppanuuden kehittäminen ja toteuttaminen ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa 2) Kansainvälisen yhteistyön edistäminen ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa 3) Opastusjärjestelmän kehittäminen töihin Suomeen tuleville ulkomaalaisille ja heidän perheenjäsenilleen 4) Suomen vetovoimastrategian kehittäminen kansallisesti tai alueellisesti 5) Työnantajien tukeminen ulkomaisen työvoiman rekrytoinneissa