TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

Transkriptio

1 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet). Vuoden 2015 talousarvion mukainen toimintakate -65,7 milj. euroa jossa lisäystä vuoden 2014 talousarvioon on 0,3 milj. euroa. Verotulot Tuloveroprosentti pysyy ennallaan ja on vuonna ,50 %. Verotuloja arvioidaan vuonna 2015 kertyvän 43,2 milj. euroa eli lähes saman verran kuin vuonna Kiinteistöveron tuotto kasvaa osaksi veroperusteiden selvitystyön tuloksena noin 4,5 %. Yhteisöveron kertymä pysyy lähes kuluvan vuoden tasolla. Kuntien verotuottojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna keskimäärin 1,2 %. Kiinteistöveron laskennallinen tuotto on 2,3 milj. euroa. Kiinteistöveroperusteet ovat vuonna 2015 seuraavat; vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,40, muun asuinrakennuksen 0,85 %, yleinen kiinteistöveroprosentti on (rakennukset ja maapohja) 0,85 % ja voimalaitoksen 2,85 %, rakentamattoman maapohjan veroprosentti on edelleen 2,5. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ei peritä kiinteistöveroa. Myöskään koiraveroa ei peritä. Valtionosuudet Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2015 arvioidaan 24,1 milj. euroa. Verotulotasauksen valtionosuus on 3,8 milj. euroa. Verotulotasauksen perusteet muuttuivat uudessa valtionosuusjärjestelmässä. Aikaisemmassa järjestelmässä verotulotasaus on vuonna ,7 milj. euroa. Lopulliset päätökset valtionosuuksien suuruudesta vuodelle 2015 saadaan vuodenvaihteessa. Talousarviomäärärahaan on suhtauduttava hieman varauksella, koska laskelmat on tehty lokakuussa 2014 käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella. Rahoitustuotot ja -kulut Lainoista aiheutuvat korkokulut sekä sijoituksista ja talletuksista johtuvat korkotuotot kirjataan vuosikatteeseen vaikuttavina erinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Rahoitustuottoihin kuuluvat myös jälkirahoitteisten valtionosuushankkeiden ja kuntayhtymien peruspääomalle suorittamat korot. Talousarvioon on varattu korkotuottoja jonkin verran. Lähinnä niitä arvioidaan kertyvän antolainoista. Korkokulut lainoista ovat arviolta euroa. Korkomenot on arvioitu 1,5 %:n mukaan vuoden 2015 lopun mukaiselle lainakannalle, josta noin 20 milj. euroa olisi pitkäaikaista lainaa ja 6 milj. euroa lyhytaikaista lainaa. Muut rahoituskulut ovat euroa.

2 116 Euroalueen velkakriisin johdosta korkomenoihin voi tulla ennalta arvaamattomia muutoksia, joita on tällä hetkellä erittäin vaikea arvioida. Lainarahan saatavuuskin saattaa muodostua erittäin ongelmalliseksi, mikä nostaa rahan hintaa ja voi vaikuttaa merkittävästi myös korkotasoon. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu euroa, josta kuntayhtymien maksamia peruspääoman korkoja on euroa. Muu tuotto koostuu osingoista ja osuuspääoman koroista. Tuloslaskelma / ulkoiset 100 Euran kunta TP2013 TA2014 KH2015 TA% TS2016 TS2017 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana Avustukset , Muut kulut Toimintakate , Kunnan tulovero , Valtionosuudet , Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys ja vähennys , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,

3 117 Vuosikate Vuosikate on kunnallistalouden merkittävin tunnusluku. Se kuvaa paljonko kunnalle jää tulorahoituksesta lainojen lyhennyksiin ja poistoihin sekä investointien rahoittamiseen. Talousarvion vuosikate on 1,3 milj. euroa. Tuloslaskelma / Sisäiset ja ulkoiset 100 Euran kunta TP2013 TA2014 KH2015 TA% TS2016 TS2017 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana , Avustukset , Muut kulut , Toimintakate , Kunnan tulovero , Valtionosuudet , Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys ja vähennys , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,

4 118 Terveen talouden tilanteessa vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, jolloin kunnan talous on rakenteellisesti tasapainossa. Vuoden 2015 talousarviossa vuosikate ei riitä kattamaan poistoista kuin 42 %. Lainojen lyhennyksistä, noin 1,6 milj. euroa, voidaan maksaa 80 %. Vuosien 2016 ja 2017 lyhennykset joudutaan kattamaan kokonaan uudella lainalla, kun vuosikate on molempina vuosina negatiivinen. Poistot Suunnitelman mukaiset poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuus arvostetaan hankintahintaiseen jäännösarvoon. Valtuuston tekemän päätöksen mukaan uusi käyttöomaisuus otetaan poistojen piiriin valmistumista seuraavan kuukauden alusta ja se vastaavasti poistuu sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaisuus on myyty tai tulee poistetuksi. Poistojen kokonaismäärä on talousarviossa 3,1 milj. euroa. Poistojen määrä tulee lähivuosina kasvamaan, kun valtuuston päättämät isot investoinnit valmistuvat. Tilikauden tulos Tilikauden tulos osoittaa 1,8 milj. euron alijäämää. Maksuvalmiuden varmistamiseksi on vuoden 2014 aikana nostettu euron määräisiä lyhytaikaisia luottoja, joiden juoksuaika on keskimäärin 1-3 kuukautta. Lokakuun 2014 lopussa lyhytaikaisen luoton määrä oli 10,7 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa vuoden 2014 talousarvion luvut ovat kesäkuussa tarkistetun talousarvion mukaiset. Toimintatuotot % toimintakuluista Vuosikate % keskimääräisistä poistonalaisistata investoinneista Kertynyt ylijäämä (alijäämä)/ /asukas *vuosikatteesta ei voi rahoittaa investointeja TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS ,9 14,3 14,2 14,2 14,1 47,8 55,3 24,7-0,1* -18,1*

5 119 INVESTOINTIOSA Investoinnit on jäljempänä esitetty käyttötalousosan mukaisessa järjestyksessä. Pienhankintaraja on euroa, jota pienemmät hankinnat ovat suoraan tilikauden kuluna käyttötaloudessa. Suunnitelman mukaisten poistojen kokonaismäärä on vuoden 2015 talousarviossa 3,1 milj. euroa. Poistomäärä on lähes samalla tasolla vuoteen 2014 verrattuna. Investointien toteutuksessa on käytössä suunnittelujärjestelmä, jolla määritellään hankkeen koko, tilaratkaisut jne. sekä arvioidaan alustavasti rakennuskustannukset ja niiden rahoitus. Järjestelmään kuuluvien tarveselvityksen ja hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen ratkaistaan toteutetaanko hanke ja miten se sijoitetaan talousarvioon ja suunnitelmavuosille. Vuoden investointikohteet ja niiden perustelut on lueteltu alla olevassa taulukossa. Investointikohteet on jaoteltu myös hankeryhmittäin. Suurin hanke on edelleen terveyskeskus- vanhainkodin saneeraus ja laajennushanke. Tarkoitukseen on varattu 3,6 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä hankkeeseen on käytetty noin 7,0 milj. euroa. Kustannusarvio on 15,2 milj. euroa. Jätevesiverkoston saneeraustyöhön on varattu vuodelle ,3 milj. euron määräraha. Tavoitteena on vähentää jätevedenpuhdistamolle menevä sade- ja pintavesien määrä mahdollisimman vähäiseksi lähivuosien aikana. Kun suurimmat verkoston vuotokohdat on nyt tunnistettu ja osaksi jo korjattukin, voidaan tarkoitukseen ohjattua määrärahaa pienentää. Määrärahavaraus Panelian kuntosalin rakentamiseen. Hankkeen toteuttajana on Panelia- Halli Oy jäähallin yhteyteen. Hankkeen kustannusarvio on noin euroa, kunnan osuus 50 %, tai enintään euroa yhdistymisavustusrahoituksella. edellyttää valtion liikuntapaikkarahoitusosuutta vuodelle Myrskyjen aiheuttamien ongelmien torjuntaan varaudutaan rakentamalla sähköliittymät sellaisiin kunnan omistamiin kiinteistöihin, joiden sähkönsaanti on myrskyn sattuessa aikaisempien kokemusten perusteella epävarmaa. Tarkoitukseen käytetään kiinteistöjen vuosikorjauskustannuksiin varattua määrärahaa. Alla olevassa investointikohteiden taulukossa on selvitetty investointikohteiden tavoitteet ja perustelut toteutukselle sekä arvioitu kokonaiskustannus. ryhmä Menot Tulot Netto Irtaimisto Maa-alueet ja osakkeet Kuntayhtymät Tilahallinta Tiet ja alueet Vesihuoltolaitos yhteensä

6 120 Maan hankinta/myynti tavoitteet Vuotuinen määräraha Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 maan hankintaan, osakkeiden ostoon ym. Kustannusar Inv meno t Rahoitusos Osakkeiden osto Sairaanhoitopiirin lainojen lyhennys tavoitteet Kustannukset perustuvat kuntayhtymän perussopimukseen Kustannusar Inv meno Rahoitusos Koulukeskus II vaihe suunnittelu tavoitteet Koulukeskuksen peruskorjauksen toisen vaiheen käynnistys suunnittelulla Kustannusar Inv meno Invtulo Rahoitusos Tk - vk peruskorjaus ja laajennus tavoitteet

7 luvulla rakennettujen tilojen laajennus ja peruskorjaus.hankkeen tavoitteena on sada tilat vastaamaan voimassa olevia hoito- ja tilojen mitoitussuosituksia. ajoittuu vv Kustannusarvio Kokonaiskustannukset 15,2 milj. euroa Inv meno Rahoitusos Kiinteistöjen vuosikorjausinvestoinnit tavoitteet Käytössä oleva kiinteistökannan kulumista korvaavat investoinnit Kustannusarvio Vuotuinen investointimäärä keskimäärin euroa nykyhinnoin Inv meno Rahoitusos Autististen asuntola tavoitteet Autismia sairastavien henkilöiden sijoittaminen kunnan omaan asuinkiinteistöön. Paikkaluku 8 Rahoitukseen haetaan Aran korkotukilainaa ja avustusta. käynnistyy, jos lainaa ja avustusta myönnetään. Kustannusarvio 1,1 milj. euroa Inv meno Rahoitusos

8 122 Koulujen pienet rakennushankkeet Kustannusarvio Inv. Meno Omais. Myynti Kotkaniemen peruskorjaus (liitosavustuskohde) tavoitteet Kunnan omistaman vapaa-ajan kiinteistön peruskorjaushanke Inv.meno Inv.tulo Elorannan saunan peruskorjaus tavoitteet Kustannusarvio Inv.meno Inv.tulo Vahen liikekeskuksen vesivah korjaus tavoitteet Kustannusarvio Inv meno

9 123 Kauttuan metsän kunnallistekniikka tavoitteet Uuden kaava-alueen kunnallistekniikn rakentaminen. Rakentamisen alku vuonna 2017 Kustannusarvio euroa Inv meno Vesihuoltoverkoston saneeraus tavoitteet Vanhan verkoston vuotuisen peruskorjaustyön jatkaminen Kustannusarvio Vuotuiset kustannukset keskimäärin 0,5 milj. euroa Inv meno Katuvalaistuksen peruskorjaustyön jatkaminen. ajoittuu vv tavoitteet Tavoitteena on peruskorjata katuvalaistus vastaamaan EU direktiivien vaatimuksia Kustannusarvio Kokonaiskustannukset 1,1 milj. euroa Inv meno Kaavateiden päällystys ja peruskorjaus tavoitteet

10 124 Uusien kaavateiden päällystys ja vanhojen peruskorjaus Kustannusarvio Vuotuiset kustannukset 0,1-0,2 milj. euroa Inv meno Irtain omaisuus tavoitteet Hankinnalla korvataan kulunutta kalustoa Kustannusarvio Vuotuinen kustannus noin 0,2-0,4 milj. euroa. Suurimmat kohteet ovat vuonna 2015 terveydenhuollon hankinnat Inv meno Investointimenot Investointien tulot 0 Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti

11 125 RAHOITUSOSA Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainojen lyhennyksiin ja miten rahoitustoiminta vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen ja kassavaroihin. Rahoitusosassa lähdetään liikkeelle vuosikatteesta 1,3 milj. euroa, mikä sisältää käyttötalouden todelliset rahavirrat. Vuosikatteeseen ei näin ollen sisälly sisäisiä menoja eikä tuloja. Vuosikate saadaan tuloslaskelmasta. Rahoitusosan investointeihin sisällytetään kaikki käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden kokonaismäärä vuoden 2015 talousarviossa on 6,0 milj. euroa. Investointeihin saatavat tulot jaetaan rahoitusosuuksiin ja käyttöomaisuuden myynteihin. Rahoitusosassa investointien rahoittamiseen sisältyvät käyttöomaisuuden myynneistä kertyvät euroa ja eri hankkeisiin saatava avustukset yhteensä 0,6 milj. euroa. Investointien nettomeno on rahoitusosassa yhteensä 5,3 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on 4,1 milj. euroa negatiivinen. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin arvioidaan vuonna 2015 käytettävän 1,6 milj. euroa ja lainojen lisäyksiin bruttona 5,6 milj. euroa. Vuoden 2014 päättyessä kunnan lainakannan arvioidaan olevan noin 23,0 milj. euroa ja vuoden 2015 lopussa 26,3 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna lainamäärä olisi vuoden 2014 lopussa euroa/asukas ja vuoden 2015 lopussa euroa/asukas. Talousarviossa lainojen osalta valtuustoon nähden sitovaksi tasoksi esitetään 30,0 milj. euron kokonaismäärää talousarviovuoden 2015 lopussa, jolloin tilikauden aikana lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen määrät voivat merkittävästikin vaihdella. Tämä järjestely helpottaa kassanhallintaa. Maksuvalmiutta on tarvittaessa ylläpidetty lyhytaikaisella luototuksella. Rahoituslaskelmassa maksuvalmiuden tasapaino on jouduttu hakemaan lainoituksella. Omavaraisuusaste on vv seuraava: Vuosi Omavaraisuus % , * 49, * 45,89 * arvio Kuntasektorin hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Omavaraisuusaste nousee, kun lainakanta alenee ja tilinpäätös on ylijäämäinen ja laskee kun lainakanta kasvaa ja tilinpäätös on alijäämäinen. Vuonna 2014 omavaraisuusaste on arviolta 49,91 % ja vuonna ,89 %.

12 126 Rahoituslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Yhteensä Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarojen muutos Rahavarat eur Rahavarat eur Yhteensä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,9 0,2 0,8 0,2-0,2 Kassan riittävyys, pv 2,3 0,0 0,0 1,5 3,1

13 127 Rahoituslaskelman tunnusluvut ovat talousarviossa valtuustoa sitovia toiminnan ja investointien rahavirran kertymän sekä lainanhoitokatteen osalta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä osoittaa sen kuinka paljon suuri määrä investoinneista rahoitetaan lainalla suunnittelukauden aikana. Kuntastrategian mukaan vuotuisista investoinneista 30 % rahoitettaisiin lainalla ja muu osa vuosikatteesta. Strategian tavoitteen mukaan vv investoinneista (9,7 milj. euroa) pitäisi voida rahoittaa 6,8 milj. euroa vuosikatteella ja 2,9 milj. euroa lainoituksella. Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman tunnusluvuista on nähtävissä että Euran kunnan talous ei enää täytä miltään osin taloutta koskevia tunnuslukutavoitteita. Tilikauden ylijäämä muuttuu taloussuunnitelman mukaan negatiiviseksi vuonna 2017 eli vanhat ylijäämät on silloin käytetty. Se edellyttää tulossa olevan kuntalain uudistuksen mukaan 4 vuoden tasapainotusohjelmaa. Vuoden 2017 taseen alijäämä on siten katettava viimeistään vuonna ML/KR

14 128 VUODEN 2015 TALOUSARVIO Suunnitelmavuodet NUMERO-OSA Tuloslaskelmat koko kunta yhteensä Tuloslaskelma toiminnoittain