TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

Transkriptio

1 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa vasta toimintakatteen jälkeen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet). Vuoden 2014 talousarvion mukainen toimintakate on -65,1 milj. euroa jossa lisäystä vuoden 2013 tarkistettuun talousarvioon on 0,3 milj. euroa. Verotulot Tuloveroprosentti pysyy ennallaan ja on vuonna ,50 %. Verotuloja arvioidaan vuonna 2014 kertyvän 43,1 milj. euroa eli -1,4 % vähemmän kuin vuonna 2013 arvioidaan kertyvän. Kiinteistöveron tuotto kasvaa veroperusteiden muutoksen johdosta 10 %. Yhteisöveron kertymä pysyy lähes kuluvan vuoden tasolla. Kuntien verotuottojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna keskimäärin 4,2 %. Kiinteistöveron laskennallinen tuotto on 2,1 milj. euroa. Kiinteistöveroperusteet ovat vuonna 2014 seuraavat; vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,40, muun asuinrakennuksen 0,85 %, yleinen kiinteistöveroprosentti on (rakennukset ja maapohja) 0,85 % ja voimalaitoksen 2,85 %, rakentamattoman maapohjan veroprosentti on edelleen 2,5. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ei peritä kiinteistöveroa. Myöskään koiraveroa ei peritä. Valtionosuudet Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2014 arvioidaan 24,1 milj. euroa. Verotulotasauksen valtionosuus on 0,7 milj. euroa missä on vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 0,5 milj. euroa. Lopulliset päätökset valtionosuuksien suuruudesta vuodelle 2014 saadaan vuodenvaihteessa. Talousarviomäärärahaan on suhtauduttava varauksella, koska laskelmat on tehty lokakuussa 2013 käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella. Rahoitustuotot ja -kulut Lainoista aiheutuvat korkokulut sekä sijoituksista ja talletuksista johtuvat korkotuotot kirjataan vuosikatteeseen vaikuttavina erinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Rahoitustuottoihin kuuluvat myös jälkirahoitteisten valtionosuushankkeiden ja kuntayhtymien peruspääomalle suorittamat korot. Talousarvioon on varattu korkotuottoja jonkin verran. Lähinnä niitä arvioidaan kertyvän antolainoista.

2 131 Korkokulut lainoista ovat arviolta euroa. Korkomenot on arvioitu 3,0 %:n mukaan vuoden 2014 lopun mukaiselle lainakannalle, josta noin 18 milj. euroa olisi pitkäaikaista lainaa ja 5 milj. euroa lyhytaikaista lainaa. Muut rahoituskulut ovat euroa. Euroalueen velkakriisin johdosta korkomenoihin voi tulla ennalta arvaamattomia muutoksia, joita on tällä hetkellä erittäin vaikea arvioida. Lainarahan saatavuuskin saattaa muodostua erittäin ongelmalliseksi, mikä nostaa rahan hintaa ja voi vaikuttaa merkittävästi myös korkotasoon. Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu euroa, josta kuntayhtymien maksamia peruspääoman korkoja on euroa. Muu tuotto koostuu osingoista ja osuuspääoman koroista. Vuosikate Vuosikate on kunnallistalouden merkittävin tunnusluku. Se kuvaa paljonko kunnalle jää tulorahoituksesta lainojen lyhennyksiin ja poistoihin sekä investointien rahoittamiseen. Talousarvion vuosikate on 1,5 milj. euroa. Terveen talouden tilanteessa vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, jolloin kunnan talous on rakenteellisesti tasapainossa. Vuoden 2014 talousarviossa vuosikate ei riitä kattamaan poistoista kuin 48,9 %. Lainojen lyhennykset voidaan maksaa lähes kokonaan. Vuosien 2015 ja 2016 lyhennykset joudutaan kattamaan kokonaan uudella lainalla, kun vuosikate on molempina vuosina negatiivinen. Poistot Suunnitelman mukaiset poistot tehdään valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttöomaisuus arvostetaan hankintahintaiseen jäännösarvoon. Valtuuston tekemän päätöksen mukaan uusi käyttöomaisuus otetaan poistojen piiriin valmistumista seuraavan kuukauden alusta ja se vastaavasti poistuu sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaisuus on myyty tai tulee poistetuksi. Poistojen kokonaismäärä on talousarviossa 3,1 milj. euroa. Poistojen määrä tulee lähivuosina kasvamaan huomattavasti, kun valtuuston päättämät isot investoinnit valmistuvat. Tilikauden tulos Tilikauden tulos osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää. Maksuvalmiuden varmistamiseksi on vuoden 2013 aikana nostettu euron määräisiä lyhytaikaisia luottoja, joiden juoksuaika on keskimäärin kuukausi. Lokakuun 2013 lopussa lyhytaikaisen luoton määrä oli 5,1 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa vuoden 2013 talousarvion luvut ovat vielä alkupräisen talousarvion mukaiset. Tuloslaskelma 1000 / ulkoinen 100 Euran kunta TP2012 TA2013 KH2014 TA% TS2015 TS2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ,

3 132 Tuet ja avustukset , Muut tuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana , Avustukset , Muut kulut , Toimintakate , Kunnan tulovero , Valtionosuudet , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys ja vähennys , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset yhteensä 100 Euran kunta TP2012 TA2013 KH2014 TA% TS2015 TS2016 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot ,

4 133 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Ostot tilikauden aikana , Avustukset , Muut kulut , Toimintakate , Kunnan tulovero , Valtionosuudet , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys ja vähennys , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot % toimintakuluista 15,8 13,7 14,3 14,1 14,0 Vuosikate % keskimääräisistä poistonalaisistata investoinneista 47,8 55,3 30,0-7,4* -54,1* Kertynyt ylijäämä (alijäämä)/ /asukas *vuosikatteesta ei voi rahoittaa investointeja

5 134 INVESTOINTIOSA Investoinnit on jäljempänä esitetty käyttötalousosan mukaisessa järjestyksessä. Pienhankintaraja on euroa, jota pienemmät hankinnat ovat suoraan tilikauden kuluna käyttötaloudessa. Suunnitelman mukaisten poistojen kokonaismäärä on vuoden 2014 talousarviossa 3,1 milj. euroa. Poistomäärä kasvaa vuoteen 2013 verrattuna 0,6 milj. euroa. Uusi poistosuunnitelma ei lisää poistojen määrää olennaisesti, mutta vaikuttavat valmistuneiden investointien ohella poistojen kasvuun. Investointien toteutuksessa on käytössä suunnittelujärjestelmä, jolla määritellään hankkeen koko, tilaratkaisut jne. sekä arvioidaan alustavasti rakennuskustannukset ja niiden rahoitus. Järjestelmään kuuluvien tarveselvityksen ja hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen ratkaistaan toteutetaanko hanke ja miten se sijoitetaan talousarvioon ja suunnitelmavuosille. Vuoden investointikohteet ja niiden perustelut on lueteltu alla olevassa taulukossa. Investointikohteet on jaoteltu myös hankeryhmittäin. Suurin hanke on edelleen terveyskeskus- vanhainkodin saneeraus ja laajennushanke. Tarkoitukseen on varattu 4,5 milj. euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä hankkeeseen on käytetty noin 5,7 milj. euroa. Kustannusarvio on 15,2 milj. euroa. Jätevesiverkoston saneeraustyöhön on varattu vuodelle ,1 milj. euron määräraha, josta käytetään vuoden loppuun mennessä noin 1,8 1,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 on tarkoitukseen varattu euroa. Tavoitteena on vähentää jätevedenpuhdistamolle menevä sade- ja pintavesien määrä mahdollisimman vähäiseksi lähivuosien aikana. Alla olevassa investointikohteiden taulukossa on selvitetty investointikohteiden tavoitteet ja perustelut toteutukselle sekä arvioitu kokonaiskustannus. ryhmä Menot Tulot Netto Irtaimisto Maa-alueet ja osakkeet Kuntayhtymät Tilahallinta Tiet ja alueet Vesihuoltolaitos yhteensä

6 135 Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Maan hankinta/myynti tavoitteet Vuotuinen määräraha maan hankintaan Kustannusar Inv meno t Rahoitusos Sairaanhoitopiirin lainojen lyhennys tavoitteet Kustannukset perustuvat kuntayhtymän perussopimukseen Kustannusar Inv meno Rahoitusos Koulukeskus II vaihe suunnittelu tavoitteet Koulukeskuksen peruskorjauksen toisen vaiheen käynnistys suunnittelulla Kustannusar Inv meno Invtulo Rahoitusos Tk vk peruskorjaus ja laajennus tavoitteet

7 luvulla rakennettujen tilojen laajennus ja peruskorjaus.hankkeen tavoitteena on sada tilat vastaamaan voimassa olevia hoito ja tilojen mitoitussuosituksia. ajoittuu vv Kustannusarvio Kokonaiskustannukset 15,2 milj. euroa Inv meno Rahoitusos Kiinteistöjen vuosikorjausinvestoinnit tavoitteet Käytössä oleva kiinteistökannan kulumista korvaavat investoinnit Kustannusarvio Vuotuinen investointimäärä keskimäärin euroa nykyhinnoin Inv meno Rahoitusos Autististen asuntola tavoitteet Autismia sairastavien henkilöiden sijoittaminen kunnan omaan asuinkiinteistöön. Paikkaluku 8 Rahoitukseen haetaan Aran korkotukilainaa ja avustusta. käynnistyy, jos lainaa ja avustusta myönnetään. Kustannusarvio 1,1 milj. euroa Inv meno

8 137 Rahoitusos Päiväkotien piha.alueiden korjaus tavoitteet Päiväkotien piha aleiden välineiden ym. korjaaminen Kustannusarvio Inv. Meno Omais. Myynti Päiväkotien rakennushankkeet tavoitteet Viuhulan muutostyöt päiväkodiksi Kustannusarvio euroa Inv. Meno Omais. Myynti Koulujen rakennushankkeet tavoitteet Pieniä korjauksia Kustannusarvio euroa Inv.meno Omais. Myynti Kotkaniemen peruskorjaus (liitosavustuskohde)

9 138 tavoitteet Kunnan omistaman vapaa ajan kiinteistön peruskorjaushanke Inv.meno Inv.tulo Kiukaisten entisen kunnantalon tila ja piha alueen järjestelyt (liitosavustus) Kustannusarvio euroa Inv meno Kauttuan metsän kunnallistekniikka tavoitteet Uuden kaava alueen kunnallistekniikn rakentaminen. Rakentamisen alku vuonna 2016 Kustannusarvio euroa Inv meno Kauttuan kaava (pallokenttä) kunnallistekniikka tavoitteet Kaava alueen kunnallistekniikan rakentaminen, jotta alueen tontit saadaan myyntikelpoisiksi Kustannusarvio euroa Inv meno

10 139 Vesihuoltoverkoston saneeraus tavoitteet Vanhan verkoston vuotuisen peruskorjaustyön jatkaminen Kustannusarvio Vuotuiset kustannukset keskimäärin 0,5 milj. euroa Inv meno Nikkarin alueen kunnallistekniikka tavoitteet Teollisuusalueen kaavalaajennuksen kunnallistekniikan toteuttaminen Kustannusarvio euroa Inv meno Katuvalaistuksen peruskorjaustyön jatkaminen. ajoittuu vv tavoitteet Tavoitteena on peruskorjata katuvalaistus vastaamaan EU direktiivien vaatimuksia Kustannusarvio Kokonaiskustannukset 1,1 milj. euroa Inv meno

11 140 Kaavateiden päällystys ja peruskorjaus tavoitteet Uusien kaavateiden päällystys ja vanhojen peruskorjaus Kustannusarvio Vuotuiset kustannukset 0,1 0,2 milj. euroa Inv meno Urheilukeskuksen jääkiekkokaukalon korjaus tavoitteet Kaukalon perustusten korjaus Kustannusarvio Kustannukset yht euroa Inv meno Irtain omaisuus tavoitteet Hankinnalla korvataan kulunutta kalustoa Kustannusarvio Vuotuinen kustannus noin 0,2 0,4 milj. euroa. Suurimmat kohteet ovat vuonna 2014 terveydenhuollon Inv meno

12 141 Investointimenot Investointien tulot Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti

13 142 RAHOITUSOSA Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainojen lyhennyksiin ja miten rahoitustoiminta vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen ja kassavaroihin. Rahoitusosassa lähdetään liikkeelle vuosikatteesta 1,5 milj. euroa, mikä sisältää käyttötalouden todelliset rahavirrat. Vuosikatteeseen ei näin ollen sisälly sisäisiä menoja eikä tuloja. Vuosikate saadaan tuloslaskelmasta. Rahoitusosan investointeihin sisällytetään kaikki käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden kokonaismäärä vuoden 2014 talousarviossa on 7,8 milj. euroa. Investointeihin saatavat tulot jaetaan rahoitusosuuksiin ja käyttöomaisuuden myynteihin. Rahoitusosassa investointien rahoittamiseen sisältyvät käyttöomaisuuden myynneistä kertyvät euroa ja eri hankkeisiin saatava avustukset yhteensä 1,2 milj. euroa. Investointien nettomeno on rahoitusosassa yhteensä 6,4 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on 4,9 milj. euroa negatiivinen. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin arvioidaan vuonna 2014 käytettävän 1,8 milj. euroa ja lainojen lisäyksiin bruttona 6,6 milj. euroa. Vuoden 2013 päättyessä kunnan lainakannan arvioidaan olevan noin 18,4 milj. euroa ja vuoden 2014 lopussa 23,3 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna lainamäärä olisi vuoden 2013 lopussa euroa/asukas ja vuoden 2014 lopussa euroa/asukas. Talousarviossa lainojen osalta valtuustoon nähden sitovaksi tasoksi esitetään 25,0 milj. euron kokonaismäärää talousarviovuoden 2014 lopussa, jolloin tilikauden aikana lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen määrät voivat merkittävästikin vaihdella. Tämä järjestely helpottaa kassanhallintaa. Maksuvalmiutta on tarvittaessa ylläpidetty lyhytaikaisella luototuksella. Rahoituslaskelmassa maksuvalmiuden tasapaino on jouduttu hakemaan lainoituksella. Omavaraisuusaste on vv seuraava: Vuosi Omavaraisuus % , * 57, * 52,62 * arvio Kuntasektorin hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Omavaraisuusaste nousee, kun lainakanta alenee ja tilinpäätös on ylijäämäinen ja laskee kun lainakanta kasvaa ja tilinpäätös on alijäämäinen. Vuonna 2013 omavaraisuusaste on arviolta 57,5 % ja vuonna ,6 %.

14 143 Rahoituslaskelma Tp 2012 Ta 2013* Ta 2014 Ts 2015 Ts eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät netto Tulorahoituksen korjauserät Yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Yhteensä Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarojen muutos Rahavarat eur Rahavarat eur Yhteensä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

15 144 Lainanhoitokate 2,1 3,0 0,9 0,2-0,5 Kassan riittävyys, pv 3,0 5,0 5,0 4,0 4,0 *tarkistettu ta 2013 Rahoituslaskelman tunnusluvut ovat talousarviossa valtuustoa sitovia toiminnan ja investointien rahavirran kertymän sekä lainanhoitokatteen osalta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä osoittaa sen kuinka paljon suuri määrä investoinneista rahoitetaan lainalla suunnittelukauden aikana. Kuntastrategian mukaan vuotuisista investoinneista 30 % rahoitettaisiin lainalla ja muu osa vuosikatteesta. Strategian tavoitteen mukaan vv investoinneista (15,5 milj. euroa) pitäisi voida rahoittaa 10,8 milj. euroa vuosikatteella ja 4,6 milj. euroa lainoituksella. Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman tunnusluvuista on nähtävissä että Euran kunnassa on välttämätöntä tehdä viivytyksettä talouteen myönteisesti vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia ja strategiatyön yhteydessä on käytävä läpi kunnan tarjoamien palveluiden priorisointi ja voimavarojen uusi kohdentaminen. ML/KR

16 145 VUODEN 2014 TALOUSARVIO Suunnitelmavuodet NUMERO-OSA Tuloslaskelmat koko kunta yhteensä Tuloslaskelma toiminnoittain