Turun tilannekatsaus. Halko seminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun tilannekatsaus. Halko seminaari 7.4.2011"

Transkriptio

1 Turun tilannekatsaus Halko seminaari

2 Uuden ohjelman tausta asiakirjat Turku sopimus ja hyvinvointiohjelma: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Työikäisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Päihdehuollon suositellut palvelut ja rakenteet (STM / THL): Vastuu ja johtaminen määriteltävä Resurssit purettava auki Nuorisotoimen, opetustoimen, liikuntatoimen ehkäisevän työn palvelut kuvattava Kirjaamiskäytännöt > mittaaminen ja arviointi Systemaattinen seulonta Päihdeongelman tunnistamista seuraava vaihe Palveluohjaus, Erityisryhmät Turvallisuussuunnitelma: Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisy Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja käyttöön Päihdehoitopolkujen kehittäminen Turun mielenterveys ja päihdeohjelma Turun mielenterveystyön kokonaissuunnitelma: Perusterveydenhuollon rooli vahvistuu Matalan kynnyksen palvelupisteet Yhteistyö 3.sektorin kanssa Vanhemmuuden tukeminen Masennus ja ahdistushäiriöiden varhainen tunnistaminen Koulukiusaamisen ehkäisy Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy Depressiohoitajat Ikääntyvien palvelut Asumispalvelut Kysely 2009: Asukkaiden ja viranomaisten kehitysideat Kaste ohjelma ja Länsi 2012 hanke: Työn painopiste peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja seulonta Kansallinen alkoholiohjelma: Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan asemaa vahvistetaan Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 2

3 LASTEN JA NUORTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Edistävän ja ehkäisevän työn painopistealueeksi valitaan lapset, nuoret ja heidän perheensä tavoitteena mahdollisimman suuri vaikuttavuus pitkällä tähtäimellä Resursoidaan päiväkodit ja koulut siten, että niiden toiminta tukee lasten ja nuorten mielenterveyden hyvää kehittymistä 1.3. Varmistetaan lastensuojelun ennaltaehkäisevän perhetyön riittävyys, kattavuus ja laatu 1.4. Varmistetaan kouluterveydenhuollon riittävät resurssit lievien ja keskivaikeiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon 1.5. Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.6. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.7. Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisy 1.8. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja hallintokuntarajat ylittävänä prosessina. Kehitetään liikkuvaa palvelutuotantoa hallintokuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä Kehitetään lastenneuvoloiden, päivähoidon ja perheneuvolan yhteistyötä 2.2. Kehitetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten hoitamisen ensisijaisesti heidän arkisessa elinympäristössään, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa 3. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 3.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 3.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 3.3. Päihtyneen nuoren hoitopalvelut 4. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 5. Parannetaan perhetyön saatavuutta sijoittamalla perhetyöntekijöitä neuvoloihin ja lapsiperheiden kotipalveluja kehittämällä lapsiperheiden kotihoitoa, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmaisten vanhempien lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi, ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseksi 5.1. Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan painopistealueeksi 5.2. Perheneuvolassa käytösoireiden varhainen tunnistaminen sekä käytösoireisten lasten hoito ja heidän vanhempiensa tukeminen painopistealueeksi 6. Panostetaan ehkäisevään terveydenhuoltoon varhaisella puuttumisella ja varmistetaan kouluterveydenhuollon resurssit Kehitetään matalan kynnyksen palvelupisteitä nuorille 6.2. Kouluissa painopistealueeksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden varhainen tunnistaminen ja koulukiusaamisen ehkäisy sekä siihen varhain puuttuminen 6.3. Kehitetään vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien takia riskissä olevien lasten tunnistamista ja kasvun tukemista 6.4. Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja päihdekäyttöön 7. Järjestetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaan 7.1. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 3

4 TYÖIKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.2. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.3. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään peruspalveluita erityispalveluiden kustannusten hillitsemiseksi Luodaan perusterveydenhuoltoon riittävä ja kattava depressiohoitajatoiminta 2.2. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat avohoidon resurssit 2.3. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat perustason konsultoinnin resurssit 3. Vahvistetaan perusterveydenhuollon roolia viiveettömässä, matalla kynnyksellä tapahtuvassa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioinnissa ja hoidon järjestämisessä Vastaanoton resursointi ja konsultointi 3.2. Matalan kynnyksen palveluna luodaan perustasolle sijoittuva neuvontapsykologin tehtävänkuva, jossa psykologi palvelee väestöä ensisijaisesti puhelimen/netin välityksellä. 4. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 4.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 4.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 5. Toteutetaan turvallisuussuunnittelu yhdessä poliisin kanssa keskittymällä ensisijaisesti väkivallan ja tapaturmien vähentämiseen sekä alkoholihaittojen torjuntaan. 6. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 7. Yhteistyörakenteet toimialojen, 3. sektorin ja asukkaiden välillä 7.1. Kehitetään yhteistyötä mielenterveys- ja päihdealan 3. sektorin toimijoiden kanssa palveluiden arvioimiseksi, kehittämiseksi ja tuottamiseksi 8. Panostetaan vakavien ja kalliiden kansansairauksien ehkäisyyn tarjoamalla oikea-aikaiset peruspalvelut Varmistetaan, että mielenterveyden hoidossa sekä perus- että erikoissairaanhoidon tasolla toteutuu hoitotakuu 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti 8.3. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille. 10. Itsenäistä selviytymistä kotona edistetään Kehitetään mielenterveysongelmista kärsivien työkyvyn arviointia ja työllistymistä Tuetaan tervettä aikuisuutta Huolehditaan, että työelämässä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia kohdellaan kuten muita osatyökykyisiä Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita Kehitetään päihdehuollon asumispalveluita 4

5 SENIORI-IKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet Palvelut järjestetään avopainotteisesti noudattaen hoidonporrastuksen periaatteita. Sairaalahoidossa hoidon laatu ja hoitoketjun toimivuus varmistetaan yhteisesti sovituilla hoitokäytännöillä oikeaaikaisesti ja oikealla hoidonportaalla Laajennetaan palvelusetelin käyttöä siten, että edistetään pitkäaikaissairaiden itsenäistä selviytymistä parantamalla koti ja tukipalvelujen saatavuutta. 2. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 2.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Ehkäisevää vanhustyötä toteutetaan yhteistyössä poikkihallinnollisesti järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa 3. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet 3.1. Ehkäisevää vanhustyötä tuetaan lisäämällä palvelunohjausta ja palveluvalikoimaa kolmannen sektorin kumppanuuden kautta Palveluketjut rakennetaan yhdessä useiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa Hoidetaan itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset perusterveydenhuollossa oikea-aikaisesti painopisteenä ehkäisevä hoito Masennuksen oireiden aikainen tunnistaminen. 4. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 4.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen ja yksinäisyyden ehkäisy Sairastavuuden ehkäisy toimintakykyä ylläpitävin keinoin 4.2. Kotihoito 4.3. Sairaanhoito Perusterveydenhuollossa terveysasemilla on tulevina vuosina entistä paremmat mahdollisuudet hoitaa myös itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset Vanhuspsykiatria vastaa hoidon tarpeeseen konsultaatiotoiminnan, avohoidon ja sairaalahoito- jaksojen tarpeenmukaisella käytöllä Kuntoutumispalvelut fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia askarteluterapia, apuvälineyksikkö psykologitoiminta 4.4. Ympärivuorokautinen hoito 4.5. Dementiahoito 4.6. Erityisryhmät 4.7. Henkilöstö Koko SoTen henkilöstöpolitiikan strategian rakentaminen huomioiden henkilöstön riittävyys, oikea mitoitus, osaaminen ja työhyvinvointi. 5. Mielenterveyssuunnitelman tavoitteet: 5.1. Tuetaan iäkkäiden osallistumista 5.2. Kehitetään ikääntyvälle väestölle räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita 5

6 perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto erikoissaira anhoito Terveysase mat Päivystys Neuvolat - ehkäisy-, äitiys- ja lasten-) Kouluterve ydenhuolto -ala-asteja yläaste Opiskeluter veydenhuol to Terveyden edistämise n yksikkö Nuorten selviämisas ema Terveyspist e Milli Suun terveydenh uolto Somaattine n erikoissaira anhoito erikoissaira anhoito Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Psykiatrine n erikoissaira anhoito Lääkinnälli nen kuntoutus Vammaisp alvelut Psykososia alinen kuntoutus Työelämäk untoutus Lastenneur ologia Kotihoito Ympärivuor okautinen hoito Geriatrinen sairaanhoit o Yhteiset toiminnot Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Sosiaalityö Sosiaalityö Sosiaalityö Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollo n sosiaalityö Sosiaalityö n erityispalvel ut Varhaiskas vatus Perusopetu s Lukiot ja aikuiskoulut us Ruotsinkieli nen opetus Turun ammattiinstituutti Turun AMK Nuorisotoi mi / Nuorisoasi ainkeskus Liikuntatoi mi Kulttuuritoi mi Keskushalli nto Muut Muut Muut Liikuntapalv elukeskus Kulttuuriasi ainkeskus Keskushalli nto Turun Viherliikelai tos Varsinais- Suomen aluepelastu slaitos Ympäristöja kaavoitusvi rasto 6

7 OHJELMAN KESKEISET TAVOITTEET Turun kaupungin omat strategiset tavoitteenasettelut asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi noudattavat pitkälti valtakunnallisia linjauksia väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa ohjauslähteissä korostetaan panostamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon peruspalveluissa, lähellä ihmisen arkea. Ohjelman visiona on kaupunki, jossa terveiden asukkaiden toimintakykyä edistetään ja ylläpidetään monipuolisin peruspalveluin. Mielenterveys- ja päihderiskiryhmät seulotaan, tunnistetaan ja lievissä tapauksissa myös hoidetaan perusterveydenhuollossa. Erityisiä sosiaalityön tai sairaanhoidon tukitoimia tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asukkaat ohjataan asiaankuuluviin erityispalveluihin, joissa ongelmia hoidetaan hoitotakuun ja laatusuositusten mukaisin menetelmin. Hoidon jälkeistä paluuta arkielämään tuetaan asukkaan ja hänen tarvitsemiensa palvelujen yhteistyöllä. 7

8 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen: Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihdeja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja 8

9 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii 9

10 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen: Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin 10

11 Kaikki yhdessä nyt: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen 11

12 Terveysasemien tavoitteita: Terveyden edistäminen ja sosiaalinen tukeminen peruspalveluissa: -terveiden elintapojen edistäminen -osallisuuden tukeminen -kasvun ja kasvatustehtävän tukeminen -päihteiden kysyntää ja tarjontaa säätelevät toimet -asennekasvatus, tiedotus ja medianäkyvyys -terveen ja virikkeellisen toimintaympäristön tarjoaminen 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille Päihde- ja mielenterveysongelmien seulonta ja tunnistaminen peruspalveluissa: Riskikäytön, haittojen, ongelmien seulonta ja tunnistaminen 1.2. Kaikkialla soten alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat (koulutus, mallinnus) 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti: Perustasolla on vastuu ennaltaehkäisystä ja mielenterveyttä tukevista peruspalveluista, psykiatristen oireiden tunnistamisesta, lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien häi-riöiden hoidosta, vaikeiden häiriöiden (vakava masennus, psykoottiset häiriöt) tunnistamisesta ja lähettämisestä erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta palaavien potilaiden jatkohoidosta ja seurannasta Päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen hoitaminen peruspalveluissa: Puhuttelut, mini-interventiot, mielenterveysongelmien hoitaminen, tupakkavieroituksen järjestäminen 8.2. Lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitaminen (esim. depressiohoitajatoiminta) Ohjaus erityispalveluihin ja hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Korjaavaa hoitoa tai poikkihallinnollisia palveluja vaativien tapausten ohjaaminen asianmukaisiin palveluihin, ohjaamiseen liittyvien hoitoketjujen ja viranomaisyhteistyön tarpeet. Turun hyvinvointiohjelmassa painotetaan palvelujen kehittämistä hallintokuntarajat ylittävänä prosessina ja liikkuvan palvelutuotannon kehittämistä ja 8.3. Häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin edistäminen, hoitotakuun toteutuminen ja käypä hoito -suositusten mukainen hoito vaikeille ongelmille ja 3.1. Konsultointi pth:n ja esh:n välillä (depression hoitamisessa ja vastaanoton tukemisessa). Korjaavien erityispalvelujen kehittämisehdotukset Johtaminen ja ohjaus Resursointi 12

13 Nuorten työelämäkuntoutus Työn tai palvelun kehittämisalue Toimenpiteet Lähtötilant een arvio 0-3 Tavoitetilanne Seuranta 1. Terveyden edistäminen Sosiaalinen tukeminen 1.1. Liikuntapalvelujen tarjoaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Ollaan kehittämässä/ luomassa kuntouttavaan työtoimintaan poikkihallinnollista yhteistyötä Liikuntapalvelujen kanssa. Jos mahdollista, tulevaisuudessa mukaan kulttuuritoimi ja sosiaalityö. 1 (Resursseja ja yhteistyötä ei ole riittävästi) 2 (Yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa käynnissä ja edistynyt myös kulttuuritoimen ja sosiaalitoimen kanssa) Miten seurataan, että asiakkaat pääsevät terveyttä edistävien palvelujen pariin yhteistyön kautta? 2. Ongelmien seulonta, tunnistaminen, puuttuminen, ohjaus 2.1. Tunnistamisen ja puheeksioton valmiuksien kehittäminen. Time Out mallin suunnittelu tai muu koulutus ja malli, jolla voidaan ottaa päihde- ja mt-asiat puheeksi ja tarvittaessa ohjata asiakkaat hoitopalveluihin työelämäkuntoutuksessa. 0 1 (Koulutus, toimintamalli ja siihen liittyvä tukimateriaali tavalla tai toisella toteutettu ja käyttökelpoiseksi todettu) Seurataan, että koulutus ja materiaalit toteutuvat, entä miten seurata että puheeksiottoja tehdään? 3. Yhteistyö poikkihallinnollise sti / hoitoketjussa Kohdissa 1.1. ja 2.1. on mainittu poikkihallinnollinen ja palveluketjun suuntainen yhteistyötarve. 0 / 1 2 (Palveluihin ja hoitoon ohjaamiseksi välttämättömät yhteistyökanavat kehitetty ja käyttökelpoiseksi todettu) Miten kartoittaa 4. Ongelmien hoitaminen peruspalveluissa Ei tavoitteita. 5. Ongelmien hoitaminen erityispalveluissa Ei tavoitteita. Resursseja edellyttävät kehittämisalueet Kuntouttavassa työtoiminnassa tarvitaan psykososiaalisia palveluja sekä jalkautuvia päihde- ja mielenterveyspalveluja. Neurologisen häiriön tai oirekuvan omaavien asiakkaiden räätälöidyn ammattikoulutuksen tarve. Palvelustrategia mukautetun ammattitutkinnon suorittaneiden nuorten työelämäpolkujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikäli ylimääräisiä resursseja työelämäkuntoutukseen suunnataan, niitä tulisi ensisijaisesti kohdentaa tukipalvelujen järjestämiseen Toimenpiteet-ruudussa mainituissa kohteissa. 13

14 Toimenpiteet Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Kaikkia niitä kaupungin palvelujen alueita, joilla tehdään työtä asukkaiden hyvän terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen ylläpitämiseksi, pyydetään itse määrittämään ne toimenpiteet, joita tulosalueella voidaan nykyresursseilla tehdä sen eteen, että asukkaat saavuttaisivat yleispalvelut mahdollisimman hyvin tai että kohdennetut palvelut saavuttaisivat asukkaat (esimerkiksi eri elämänvaiheiden riskiryhmät) mahdollisimman hyvin. Näin laadittujen toimenpideehdotusten toteutusta voidaan tukea Kaste-hankerahalla. 14

15 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihde- ja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ohjelma tarjoaa: työntekijöille koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen sinne missä koulutusta tarvitaan. Koulutus on käytännönläheistä ja pyritään tuomaan työpaikoille massaluentojen sijaan. työntekijöille syventävää koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tukemiseksi sinne missä koulutusta halutaan (esim. motivoiva haastattelu elämäntapamuutoksen tukemiseksi) käyttökelpoiset materiaalit puheeksioton ja tukemisen toteuttamiseksi omassa työssä ohjeet ja oppaat hoitoonohjauksesta ja Turussa saatavilla olevista mielenterveys- ja päihdeongelmiin erikoistuneista tukipalveluista, jotta puheeksioton myötä voidaan tarjota asiakkaalle myös jatkotoimia asiakastietokantojen ja asiakastyön materiaalien kehittämistä niin, että puheeksiotto ja sen kirjaaminen asiakastietoihin olisi vaivatonta 15

16 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja Niillä sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueilla, joilla puheeksiotto on jo osa perustyötä, henkilökunnalle tarjotaan koulutusta lievien mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta ja/tai mini-interventiokoulutusta tai elintapamuutokseen motivoivan haastattelun koulutusta. Koulutuskuluja voidaan kustantaa Kaste-hankerahalla. Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita pyydetään myös itse määrittämään, miten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista hoitoa voitaisiin nykyresurssein edistää eri toimipisteissä. Kaikille yli 18-vuotiaille tupakanpolton lopettamista haluaville tarjotaan ilmaista vieroitusneuvontaa terveysasemilla Savuton Turku 2015 ohjelman mukaan. 16

17 Toimenpiteet Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö laatii asiakkaille ja yhteistyötahoille mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan, johon sisällytetään selkokielinen tieto kaupungin omista mielenterveys- ja päihdepalveluista samoin kuin kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelutarjonnasta. Opas antaa asiakkaalle ja häntä tukeville viranomaisille tai läheisille tiedon niistä palveluvaihtoehdoista, joita hänen tilanteessaan on tarjolla. Terveyden edistämisen yksikkö koordinoi kaupungin työntekijöitä varten asukkaiden hoitopolkukuvaukset eli kuvaukset siitä miten asukas pääsee mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin ja miten hoitoketjussa edetään. Kaupungin eri hallintokunnat saavat itse määrittää, mihin eri hoitoketjutahoihin tai hallinnonaloille he haluaisivat lisätä yhteistyötä, jotta asukkaan ohjautuminen asianmukaisiin palveluihin heidän puoleltaan toimisi mahdollisimman hyvin. Uusien yhteistyömuotojen käynnistämiskuluja voidaan tukea hankerahalla ja hanketyöntekijän työpanoksella. 17

18 Toimenpiteet Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin Erityispalvelujen tulosalueita pyydetään määrittelemään, miten ne voivat tukea tavoitetta palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäisevään suuntaan. Esimerkkeinä peruspalvelujen konsultoinnin kehittäminen, vaikeiden häiriöiden tai kaksois- ja kolmoisdiagnoosien seulonta ja hoidosta arkielämään palaavan asukkaan tukitoimien kehittäminen. Laadittujen toimenpide-ehdotusten toteutusta voidaan tukea hankerahalla. 18

19 Mielenterveys- ja päihdeohjelman jalkauttaminen Turussa Vuosille ylimääräistä valtionavustusta Se kohdennetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen Periaatteena kehittää varhaista tunnistamista, hoitoonohjausta, eri toimijoiden yhteistyötä Tarpeena vahvistaa ja selkeyttää hoitoväyliä ja yhteistyökanavia 19

20 Rahat Valtionavustus yhteensä Siitä käytetty Jäljellä vielä ns. yhteistä koulutusrahaa

21 Rahat Tiedossa olevia kuluja -mt- ja p-palveluoppaan painatus n päihdepalvelujen tilinpäätöspainatus X 2 yht. n suunnittelijan koulutusmatkat HKI n

22 Rahat Yhteensä vielä ehkä noin käytettävissä ohjelman jalkauttamisen toimenpiteisiin Tästä ns. yhteistä koulutusrahaa eli avoimia massaluentoja, seminaareja ja niiden järjestelykuluja N vapaasti käytettävissä konkreettiseen asiakasrajapintaa hyödyttävään kehittämiseen ohjelmatavoitteiden mukaan 22

23 Eri alueet / hallintokunnat SoTe-tulosaluejoryt kierretty ja tavattu yksittäisiä aktiivisia esimiestason edustajia Liikuntapalvelukeskus ja nuorisoasiainkeskus kiinnostuneita Valtaosin rahat kohdentunevat henkilöstön koulutus- ja materiaalitarpeisiin Pyritään välttämään pakkokoulutusta, kohdennetaan sinne missä aktiivisin tarve 23

24 Mielenterveyspalveluista Kysymyksiä vailla vastauksia: -mikä järjestöjen asiakaskunta on ja mistä he tulevat -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tiettyjä asiakas-/ väestöryhmiä paremmin -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tietty työntekijäryhmä / hoitovaihe paremmin -onko kaupungin työntekijöillä tarvetta löytää järjestö -onko asiakkailla tarvetta / vaikeutta löytää tiettyjä palveluja -miten vahvistaa kaupungin, asiakkaan ja järjestön yhteistyötä 24

25 Mielenterveyspalveluista Ratkaisuvaihtoehtoja: Luento- tai koulutussarjoja järjestöistä ja heidän palveluistaan kaupungin työntekijöille ja / tai suurelle yleisölle Räätälöityä koulutusta kaupungin työntekijäryhmille heille ajankohtaisista mt-aiheista Yhteistyötapaamisia järjestöjen ja kaupungin edustajien kesken, mikäli yhteistyötarvetta ilmenee molemmin puolin Työntekijöiden tarpeita: Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajilta tullut vähänlaisesti tarpeita mielenterveysaiheisiin liittyen. Erityisiä ongelmakohtia tai polttavia tarpeita ei ole tullut. Käyttökelpoista tietoa saatavilla olevista palveluista ja toimivia kanavia palvelujen pariin toivotaan. 25

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI. Keski-Suomen SOTE hanke KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLI Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke 28.4.2016 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut Yhteistyö (sote, kunta, yhdistykset, järjestöt)

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000.

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin 1 058 300, josta erikoissairaanhoidon osuus on 670 000. 1 PERUSTURVALAUTAKUNTA Yleistä perusturvan taloudesta ajalta 1-4/2016: Perusturvan toimintakulut 1-4/2016 ovat 8 193 995 (käyttö 102,6%) ja toimintakulujen ylitys 208 325. Ylitystä selittää suurimmaksi

Lisätiedot