Turun tilannekatsaus. Halko seminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turun tilannekatsaus. Halko seminaari 7.4.2011"

Transkriptio

1 Turun tilannekatsaus Halko seminaari

2 Uuden ohjelman tausta asiakirjat Turku sopimus ja hyvinvointiohjelma: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Työikäisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Päihdehuollon suositellut palvelut ja rakenteet (STM / THL): Vastuu ja johtaminen määriteltävä Resurssit purettava auki Nuorisotoimen, opetustoimen, liikuntatoimen ehkäisevän työn palvelut kuvattava Kirjaamiskäytännöt > mittaaminen ja arviointi Systemaattinen seulonta Päihdeongelman tunnistamista seuraava vaihe Palveluohjaus, Erityisryhmät Turvallisuussuunnitelma: Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisy Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja käyttöön Päihdehoitopolkujen kehittäminen Turun mielenterveys ja päihdeohjelma Turun mielenterveystyön kokonaissuunnitelma: Perusterveydenhuollon rooli vahvistuu Matalan kynnyksen palvelupisteet Yhteistyö 3.sektorin kanssa Vanhemmuuden tukeminen Masennus ja ahdistushäiriöiden varhainen tunnistaminen Koulukiusaamisen ehkäisy Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy Depressiohoitajat Ikääntyvien palvelut Asumispalvelut Kysely 2009: Asukkaiden ja viranomaisten kehitysideat Kaste ohjelma ja Länsi 2012 hanke: Työn painopiste peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja seulonta Kansallinen alkoholiohjelma: Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan asemaa vahvistetaan Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 2

3 LASTEN JA NUORTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Edistävän ja ehkäisevän työn painopistealueeksi valitaan lapset, nuoret ja heidän perheensä tavoitteena mahdollisimman suuri vaikuttavuus pitkällä tähtäimellä Resursoidaan päiväkodit ja koulut siten, että niiden toiminta tukee lasten ja nuorten mielenterveyden hyvää kehittymistä 1.3. Varmistetaan lastensuojelun ennaltaehkäisevän perhetyön riittävyys, kattavuus ja laatu 1.4. Varmistetaan kouluterveydenhuollon riittävät resurssit lievien ja keskivaikeiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon 1.5. Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.6. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.7. Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisy 1.8. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja hallintokuntarajat ylittävänä prosessina. Kehitetään liikkuvaa palvelutuotantoa hallintokuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä Kehitetään lastenneuvoloiden, päivähoidon ja perheneuvolan yhteistyötä 2.2. Kehitetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten hoitamisen ensisijaisesti heidän arkisessa elinympäristössään, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa 3. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 3.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 3.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 3.3. Päihtyneen nuoren hoitopalvelut 4. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 5. Parannetaan perhetyön saatavuutta sijoittamalla perhetyöntekijöitä neuvoloihin ja lapsiperheiden kotipalveluja kehittämällä lapsiperheiden kotihoitoa, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmaisten vanhempien lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi, ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseksi 5.1. Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan painopistealueeksi 5.2. Perheneuvolassa käytösoireiden varhainen tunnistaminen sekä käytösoireisten lasten hoito ja heidän vanhempiensa tukeminen painopistealueeksi 6. Panostetaan ehkäisevään terveydenhuoltoon varhaisella puuttumisella ja varmistetaan kouluterveydenhuollon resurssit Kehitetään matalan kynnyksen palvelupisteitä nuorille 6.2. Kouluissa painopistealueeksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden varhainen tunnistaminen ja koulukiusaamisen ehkäisy sekä siihen varhain puuttuminen 6.3. Kehitetään vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien takia riskissä olevien lasten tunnistamista ja kasvun tukemista 6.4. Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja päihdekäyttöön 7. Järjestetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaan 7.1. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 3

4 TYÖIKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.2. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.3. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään peruspalveluita erityispalveluiden kustannusten hillitsemiseksi Luodaan perusterveydenhuoltoon riittävä ja kattava depressiohoitajatoiminta 2.2. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat avohoidon resurssit 2.3. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat perustason konsultoinnin resurssit 3. Vahvistetaan perusterveydenhuollon roolia viiveettömässä, matalla kynnyksellä tapahtuvassa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioinnissa ja hoidon järjestämisessä Vastaanoton resursointi ja konsultointi 3.2. Matalan kynnyksen palveluna luodaan perustasolle sijoittuva neuvontapsykologin tehtävänkuva, jossa psykologi palvelee väestöä ensisijaisesti puhelimen/netin välityksellä. 4. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 4.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 4.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 5. Toteutetaan turvallisuussuunnittelu yhdessä poliisin kanssa keskittymällä ensisijaisesti väkivallan ja tapaturmien vähentämiseen sekä alkoholihaittojen torjuntaan. 6. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 7. Yhteistyörakenteet toimialojen, 3. sektorin ja asukkaiden välillä 7.1. Kehitetään yhteistyötä mielenterveys- ja päihdealan 3. sektorin toimijoiden kanssa palveluiden arvioimiseksi, kehittämiseksi ja tuottamiseksi 8. Panostetaan vakavien ja kalliiden kansansairauksien ehkäisyyn tarjoamalla oikea-aikaiset peruspalvelut Varmistetaan, että mielenterveyden hoidossa sekä perus- että erikoissairaanhoidon tasolla toteutuu hoitotakuu 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti 8.3. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille. 10. Itsenäistä selviytymistä kotona edistetään Kehitetään mielenterveysongelmista kärsivien työkyvyn arviointia ja työllistymistä Tuetaan tervettä aikuisuutta Huolehditaan, että työelämässä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia kohdellaan kuten muita osatyökykyisiä Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita Kehitetään päihdehuollon asumispalveluita 4

5 SENIORI-IKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet Palvelut järjestetään avopainotteisesti noudattaen hoidonporrastuksen periaatteita. Sairaalahoidossa hoidon laatu ja hoitoketjun toimivuus varmistetaan yhteisesti sovituilla hoitokäytännöillä oikeaaikaisesti ja oikealla hoidonportaalla Laajennetaan palvelusetelin käyttöä siten, että edistetään pitkäaikaissairaiden itsenäistä selviytymistä parantamalla koti ja tukipalvelujen saatavuutta. 2. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 2.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Ehkäisevää vanhustyötä toteutetaan yhteistyössä poikkihallinnollisesti järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa 3. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet 3.1. Ehkäisevää vanhustyötä tuetaan lisäämällä palvelunohjausta ja palveluvalikoimaa kolmannen sektorin kumppanuuden kautta Palveluketjut rakennetaan yhdessä useiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa Hoidetaan itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset perusterveydenhuollossa oikea-aikaisesti painopisteenä ehkäisevä hoito Masennuksen oireiden aikainen tunnistaminen. 4. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 4.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen ja yksinäisyyden ehkäisy Sairastavuuden ehkäisy toimintakykyä ylläpitävin keinoin 4.2. Kotihoito 4.3. Sairaanhoito Perusterveydenhuollossa terveysasemilla on tulevina vuosina entistä paremmat mahdollisuudet hoitaa myös itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset Vanhuspsykiatria vastaa hoidon tarpeeseen konsultaatiotoiminnan, avohoidon ja sairaalahoito- jaksojen tarpeenmukaisella käytöllä Kuntoutumispalvelut fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia askarteluterapia, apuvälineyksikkö psykologitoiminta 4.4. Ympärivuorokautinen hoito 4.5. Dementiahoito 4.6. Erityisryhmät 4.7. Henkilöstö Koko SoTen henkilöstöpolitiikan strategian rakentaminen huomioiden henkilöstön riittävyys, oikea mitoitus, osaaminen ja työhyvinvointi. 5. Mielenterveyssuunnitelman tavoitteet: 5.1. Tuetaan iäkkäiden osallistumista 5.2. Kehitetään ikääntyvälle väestölle räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita 5

6 perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto erikoissaira anhoito Terveysase mat Päivystys Neuvolat - ehkäisy-, äitiys- ja lasten-) Kouluterve ydenhuolto -ala-asteja yläaste Opiskeluter veydenhuol to Terveyden edistämise n yksikkö Nuorten selviämisas ema Terveyspist e Milli Suun terveydenh uolto Somaattine n erikoissaira anhoito erikoissaira anhoito Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Psykiatrine n erikoissaira anhoito Lääkinnälli nen kuntoutus Vammaisp alvelut Psykososia alinen kuntoutus Työelämäk untoutus Lastenneur ologia Kotihoito Ympärivuor okautinen hoito Geriatrinen sairaanhoit o Yhteiset toiminnot Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Sosiaalityö Sosiaalityö Sosiaalityö Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollo n sosiaalityö Sosiaalityö n erityispalvel ut Varhaiskas vatus Perusopetu s Lukiot ja aikuiskoulut us Ruotsinkieli nen opetus Turun ammattiinstituutti Turun AMK Nuorisotoi mi / Nuorisoasi ainkeskus Liikuntatoi mi Kulttuuritoi mi Keskushalli nto Muut Muut Muut Liikuntapalv elukeskus Kulttuuriasi ainkeskus Keskushalli nto Turun Viherliikelai tos Varsinais- Suomen aluepelastu slaitos Ympäristöja kaavoitusvi rasto 6

7 OHJELMAN KESKEISET TAVOITTEET Turun kaupungin omat strategiset tavoitteenasettelut asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi noudattavat pitkälti valtakunnallisia linjauksia väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa ohjauslähteissä korostetaan panostamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon peruspalveluissa, lähellä ihmisen arkea. Ohjelman visiona on kaupunki, jossa terveiden asukkaiden toimintakykyä edistetään ja ylläpidetään monipuolisin peruspalveluin. Mielenterveys- ja päihderiskiryhmät seulotaan, tunnistetaan ja lievissä tapauksissa myös hoidetaan perusterveydenhuollossa. Erityisiä sosiaalityön tai sairaanhoidon tukitoimia tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asukkaat ohjataan asiaankuuluviin erityispalveluihin, joissa ongelmia hoidetaan hoitotakuun ja laatusuositusten mukaisin menetelmin. Hoidon jälkeistä paluuta arkielämään tuetaan asukkaan ja hänen tarvitsemiensa palvelujen yhteistyöllä. 7

8 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen: Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihdeja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja 8

9 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii 9

10 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen: Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin 10

11 Kaikki yhdessä nyt: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen 11

12 Terveysasemien tavoitteita: Terveyden edistäminen ja sosiaalinen tukeminen peruspalveluissa: -terveiden elintapojen edistäminen -osallisuuden tukeminen -kasvun ja kasvatustehtävän tukeminen -päihteiden kysyntää ja tarjontaa säätelevät toimet -asennekasvatus, tiedotus ja medianäkyvyys -terveen ja virikkeellisen toimintaympäristön tarjoaminen 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille Päihde- ja mielenterveysongelmien seulonta ja tunnistaminen peruspalveluissa: Riskikäytön, haittojen, ongelmien seulonta ja tunnistaminen 1.2. Kaikkialla soten alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat (koulutus, mallinnus) 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti: Perustasolla on vastuu ennaltaehkäisystä ja mielenterveyttä tukevista peruspalveluista, psykiatristen oireiden tunnistamisesta, lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien häi-riöiden hoidosta, vaikeiden häiriöiden (vakava masennus, psykoottiset häiriöt) tunnistamisesta ja lähettämisestä erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta palaavien potilaiden jatkohoidosta ja seurannasta Päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen hoitaminen peruspalveluissa: Puhuttelut, mini-interventiot, mielenterveysongelmien hoitaminen, tupakkavieroituksen järjestäminen 8.2. Lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitaminen (esim. depressiohoitajatoiminta) Ohjaus erityispalveluihin ja hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Korjaavaa hoitoa tai poikkihallinnollisia palveluja vaativien tapausten ohjaaminen asianmukaisiin palveluihin, ohjaamiseen liittyvien hoitoketjujen ja viranomaisyhteistyön tarpeet. Turun hyvinvointiohjelmassa painotetaan palvelujen kehittämistä hallintokuntarajat ylittävänä prosessina ja liikkuvan palvelutuotannon kehittämistä ja 8.3. Häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin edistäminen, hoitotakuun toteutuminen ja käypä hoito -suositusten mukainen hoito vaikeille ongelmille ja 3.1. Konsultointi pth:n ja esh:n välillä (depression hoitamisessa ja vastaanoton tukemisessa). Korjaavien erityispalvelujen kehittämisehdotukset Johtaminen ja ohjaus Resursointi 12

13 Nuorten työelämäkuntoutus Työn tai palvelun kehittämisalue Toimenpiteet Lähtötilant een arvio 0-3 Tavoitetilanne Seuranta 1. Terveyden edistäminen Sosiaalinen tukeminen 1.1. Liikuntapalvelujen tarjoaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Ollaan kehittämässä/ luomassa kuntouttavaan työtoimintaan poikkihallinnollista yhteistyötä Liikuntapalvelujen kanssa. Jos mahdollista, tulevaisuudessa mukaan kulttuuritoimi ja sosiaalityö. 1 (Resursseja ja yhteistyötä ei ole riittävästi) 2 (Yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa käynnissä ja edistynyt myös kulttuuritoimen ja sosiaalitoimen kanssa) Miten seurataan, että asiakkaat pääsevät terveyttä edistävien palvelujen pariin yhteistyön kautta? 2. Ongelmien seulonta, tunnistaminen, puuttuminen, ohjaus 2.1. Tunnistamisen ja puheeksioton valmiuksien kehittäminen. Time Out mallin suunnittelu tai muu koulutus ja malli, jolla voidaan ottaa päihde- ja mt-asiat puheeksi ja tarvittaessa ohjata asiakkaat hoitopalveluihin työelämäkuntoutuksessa. 0 1 (Koulutus, toimintamalli ja siihen liittyvä tukimateriaali tavalla tai toisella toteutettu ja käyttökelpoiseksi todettu) Seurataan, että koulutus ja materiaalit toteutuvat, entä miten seurata että puheeksiottoja tehdään? 3. Yhteistyö poikkihallinnollise sti / hoitoketjussa Kohdissa 1.1. ja 2.1. on mainittu poikkihallinnollinen ja palveluketjun suuntainen yhteistyötarve. 0 / 1 2 (Palveluihin ja hoitoon ohjaamiseksi välttämättömät yhteistyökanavat kehitetty ja käyttökelpoiseksi todettu) Miten kartoittaa 4. Ongelmien hoitaminen peruspalveluissa Ei tavoitteita. 5. Ongelmien hoitaminen erityispalveluissa Ei tavoitteita. Resursseja edellyttävät kehittämisalueet Kuntouttavassa työtoiminnassa tarvitaan psykososiaalisia palveluja sekä jalkautuvia päihde- ja mielenterveyspalveluja. Neurologisen häiriön tai oirekuvan omaavien asiakkaiden räätälöidyn ammattikoulutuksen tarve. Palvelustrategia mukautetun ammattitutkinnon suorittaneiden nuorten työelämäpolkujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikäli ylimääräisiä resursseja työelämäkuntoutukseen suunnataan, niitä tulisi ensisijaisesti kohdentaa tukipalvelujen järjestämiseen Toimenpiteet-ruudussa mainituissa kohteissa. 13

14 Toimenpiteet Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Kaikkia niitä kaupungin palvelujen alueita, joilla tehdään työtä asukkaiden hyvän terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen ylläpitämiseksi, pyydetään itse määrittämään ne toimenpiteet, joita tulosalueella voidaan nykyresursseilla tehdä sen eteen, että asukkaat saavuttaisivat yleispalvelut mahdollisimman hyvin tai että kohdennetut palvelut saavuttaisivat asukkaat (esimerkiksi eri elämänvaiheiden riskiryhmät) mahdollisimman hyvin. Näin laadittujen toimenpideehdotusten toteutusta voidaan tukea Kaste-hankerahalla. 14

15 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihde- ja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ohjelma tarjoaa: työntekijöille koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen sinne missä koulutusta tarvitaan. Koulutus on käytännönläheistä ja pyritään tuomaan työpaikoille massaluentojen sijaan. työntekijöille syventävää koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tukemiseksi sinne missä koulutusta halutaan (esim. motivoiva haastattelu elämäntapamuutoksen tukemiseksi) käyttökelpoiset materiaalit puheeksioton ja tukemisen toteuttamiseksi omassa työssä ohjeet ja oppaat hoitoonohjauksesta ja Turussa saatavilla olevista mielenterveys- ja päihdeongelmiin erikoistuneista tukipalveluista, jotta puheeksioton myötä voidaan tarjota asiakkaalle myös jatkotoimia asiakastietokantojen ja asiakastyön materiaalien kehittämistä niin, että puheeksiotto ja sen kirjaaminen asiakastietoihin olisi vaivatonta 15

16 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja Niillä sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueilla, joilla puheeksiotto on jo osa perustyötä, henkilökunnalle tarjotaan koulutusta lievien mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta ja/tai mini-interventiokoulutusta tai elintapamuutokseen motivoivan haastattelun koulutusta. Koulutuskuluja voidaan kustantaa Kaste-hankerahalla. Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita pyydetään myös itse määrittämään, miten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista hoitoa voitaisiin nykyresurssein edistää eri toimipisteissä. Kaikille yli 18-vuotiaille tupakanpolton lopettamista haluaville tarjotaan ilmaista vieroitusneuvontaa terveysasemilla Savuton Turku 2015 ohjelman mukaan. 16

17 Toimenpiteet Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö laatii asiakkaille ja yhteistyötahoille mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan, johon sisällytetään selkokielinen tieto kaupungin omista mielenterveys- ja päihdepalveluista samoin kuin kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelutarjonnasta. Opas antaa asiakkaalle ja häntä tukeville viranomaisille tai läheisille tiedon niistä palveluvaihtoehdoista, joita hänen tilanteessaan on tarjolla. Terveyden edistämisen yksikkö koordinoi kaupungin työntekijöitä varten asukkaiden hoitopolkukuvaukset eli kuvaukset siitä miten asukas pääsee mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin ja miten hoitoketjussa edetään. Kaupungin eri hallintokunnat saavat itse määrittää, mihin eri hoitoketjutahoihin tai hallinnonaloille he haluaisivat lisätä yhteistyötä, jotta asukkaan ohjautuminen asianmukaisiin palveluihin heidän puoleltaan toimisi mahdollisimman hyvin. Uusien yhteistyömuotojen käynnistämiskuluja voidaan tukea hankerahalla ja hanketyöntekijän työpanoksella. 17

18 Toimenpiteet Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin Erityispalvelujen tulosalueita pyydetään määrittelemään, miten ne voivat tukea tavoitetta palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäisevään suuntaan. Esimerkkeinä peruspalvelujen konsultoinnin kehittäminen, vaikeiden häiriöiden tai kaksois- ja kolmoisdiagnoosien seulonta ja hoidosta arkielämään palaavan asukkaan tukitoimien kehittäminen. Laadittujen toimenpide-ehdotusten toteutusta voidaan tukea hankerahalla. 18

19 Mielenterveys- ja päihdeohjelman jalkauttaminen Turussa Vuosille ylimääräistä valtionavustusta Se kohdennetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen Periaatteena kehittää varhaista tunnistamista, hoitoonohjausta, eri toimijoiden yhteistyötä Tarpeena vahvistaa ja selkeyttää hoitoväyliä ja yhteistyökanavia 19

20 Rahat Valtionavustus yhteensä Siitä käytetty Jäljellä vielä ns. yhteistä koulutusrahaa

21 Rahat Tiedossa olevia kuluja -mt- ja p-palveluoppaan painatus n päihdepalvelujen tilinpäätöspainatus X 2 yht. n suunnittelijan koulutusmatkat HKI n

22 Rahat Yhteensä vielä ehkä noin käytettävissä ohjelman jalkauttamisen toimenpiteisiin Tästä ns. yhteistä koulutusrahaa eli avoimia massaluentoja, seminaareja ja niiden järjestelykuluja N vapaasti käytettävissä konkreettiseen asiakasrajapintaa hyödyttävään kehittämiseen ohjelmatavoitteiden mukaan 22

23 Eri alueet / hallintokunnat SoTe-tulosaluejoryt kierretty ja tavattu yksittäisiä aktiivisia esimiestason edustajia Liikuntapalvelukeskus ja nuorisoasiainkeskus kiinnostuneita Valtaosin rahat kohdentunevat henkilöstön koulutus- ja materiaalitarpeisiin Pyritään välttämään pakkokoulutusta, kohdennetaan sinne missä aktiivisin tarve 23

24 Mielenterveyspalveluista Kysymyksiä vailla vastauksia: -mikä järjestöjen asiakaskunta on ja mistä he tulevat -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tiettyjä asiakas-/ väestöryhmiä paremmin -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tietty työntekijäryhmä / hoitovaihe paremmin -onko kaupungin työntekijöillä tarvetta löytää järjestö -onko asiakkailla tarvetta / vaikeutta löytää tiettyjä palveluja -miten vahvistaa kaupungin, asiakkaan ja järjestön yhteistyötä 24

25 Mielenterveyspalveluista Ratkaisuvaihtoehtoja: Luento- tai koulutussarjoja järjestöistä ja heidän palveluistaan kaupungin työntekijöille ja / tai suurelle yleisölle Räätälöityä koulutusta kaupungin työntekijäryhmille heille ajankohtaisista mt-aiheista Yhteistyötapaamisia järjestöjen ja kaupungin edustajien kesken, mikäli yhteistyötarvetta ilmenee molemmin puolin Työntekijöiden tarpeita: Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajilta tullut vähänlaisesti tarpeita mielenterveysaiheisiin liittyen. Erityisiä ongelmakohtia tai polttavia tarpeita ei ole tullut. Käyttökelpoista tietoa saatavilla olevista palveluista ja toimivia kanavia palvelujen pariin toivotaan. 25

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Turun pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön 1.3.2010 30.9.2012

Turun pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön 1.3.2010 30.9.2012 Turun pilotin yhteenvetoraportti Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Minttu Ojanen 2.10.2012 Sisällys Johdanto... 3 Pilotin tavoitteet... 3 Pilotin toteuttaminen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot