PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Peruspalvelulautakunta PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Peruspalvelulautakunta 31 Valmistelijat: taloussihteeri Pirkko Hautala, palvelujohtaja Pekka Kaup pi nen, tilaajajohtaja Eija Kellokoski-Kari, peruspalvelujohtaja Tar ja Oikarinen-Nybacka Vuoden 2015 tilinpäätös on valmistunut. Liikelaitos on jatkanut perus pal ve lui den kehittämistä yhdessä kuntien kanssa tehtyjen stra tegis ten linjausten pohjalta. Palvelutuotannossa vuosi sujui pääosin hy vin, asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin pystyttiin vastaamaan ja tulos- ja vastuuyksiköt pysyivät suurimmaksi osaksi asetetuissa toi minnal li sis sa ja taloudellisissa tavoitteissa. Toimintaa vietiin eteenpäin strategiaohjelmien ja pal ve lu suun ni telman mukaisesti. Ympärivuorokautisen hoidon ohjelmassa tar kas teltiin erityisesti Lestijärven, Toholammin ja Halsuan tehostetun pal velu asu mi sen paikkamääriä ja muutostarpeita. Muiden kuntien osalta paik ka mää riä oli laskettu jo aikaisempina vuosina ja muutettu pal velu kes kus ten toimintatapaa sekä suljettu pieniä erillisiä yksiköitä. Halsuan Kannelman paikkamäärä muutettiin 28-paikkaiseksi (vä hen nystä kuusi paikkaa), Lestijärvellä tehtiin selvitysprojekti sosiaalityön, koti hoi don ja palveluasumisen kesken ja Kotipirtin käyttöaste nousi vuo den vaih tees sa. Toholammin osalta tehtiin päätös ei ym pä ri vuo rokau ti sen asumispalvelun ostopalvelun lopettamisesta ja Mir ja mi tu van ostopalvelusopimus irtisanottiin vuoden 2016 huhtikuusta al kaen. Palveluasumisen peit tä vyys ta voi te (9% vuonna 2017) saa vu tet tiin jo muutamien kuntien osalta, Jy ta kun ti en yhteinen peittävyys yli 75-vuotiaissa oli 11,4 %. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämisohjelman mu kaises ti jatkettiin asumis- ja avopalveluiden kehittämistä. Puolivälin kodin tukiasunnot Toholammilla oli vat käytössä koko vuoden ja mie lenter veys ko ti hoi to laajeni Les ti jo ki laak son alueella. Toiminta nivottiin kiin teäs ti yhteen muun ko ti hoi don kanssa. Lestijärven osalta vuoden ai ka na tehtiin selvitys mie len ter veys kun tou tu jien asumispalveluista yh teis työs sä kotihoidon, so si aa li työn ja tehostetun palveluasumisen kans sa. Selvityksen lop pu tu lok se na Mikeva Oy:n yksikkö sulki ovensa joulukuussa ja sa maan aikaan Lestijärvellä aloitettiin kak si vuo roinen kotihoito, tehtiin asia kas siir to ja kotihoitoon ja tehostettuun pal velu asu mi seen ja aloi tet tiin omana toimintana mie len ter veys kun tou tujien päivätoiminta. Kotihoidossa kehitettiin mobiilikirjausta ja optimointiohjelman käyttöä eteen päin. Kotikuntoutuksen uusi toimintamalli suunniteltiin ja otet tiin

2 käyttöön vuoden vaihteessa Samalla muodostettiin ko ti hoi don ja palveluasumisen tulosalueelle uusi tulosyksikkö omaishoito, ko tikun tou tus ja ikäihmisten vastaanottopalvelut. Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa kiinnitettiin paljon huomiota kri tee rien ja toiminnan yhdenmukaisuuteen mm. kuntoutuksessa, vastaanottotoiminnassa ja työterveyshuollossa. Kuntoutuksessa lähdet tiin ostopalveluiden kehittämisessä mukaan sähköiseen pal ve luse te li jär jes tel mään, vuoden aikana toimintamalli valmisteltiin ja sähköi seen seteliin siirrytään alkuvuonna Ilmaistarvikejakelun peri aat teet ja toimintatavat uudistettiin ja siirryttiin sähköiseen kirjaus- ja seurantajärjestelmään. Henkilöstötilanne oli liikelaitoksessa melko hyvä. Avoimet vakanssit saa tiin lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja ym. eri kois työnte ki jöi tä lukuun ottamatta, hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä. Lääkä rei den rekrytointipalvelua ostettiin edellisen vuoden tapaan Mediapu Oy:ltä. Lääkärivakanssit olivat Tunkkarin alueella hyvin täytettynä, haasteita oli enemmän Lestijokilaaksossa, jossa oli paljon vaih tu vuut ta lääkäreissä. Sosiaalityöntekijätilanne oli ajoittain myös vai kea ja vaihtuvuutta oli erityisesti Pajalassa. Määräaikaisilla rat kaisuil la työmäärästä kuitenkin selvittiin. Sairaanhoitaja- ja lä hi hoi ta ja tilan ne oli hyvä lähes koko ajan. Sijaispulaa oli ajoittain joissakin vastuu yk si köis sä. Sissi-yksikköä kasvatettiin kahdella vakanssilla ja sissi-yk sik köön palkattiin ensimmäinen henkilökohtainen avustaja-sissi. Sis sien lisäksi liikelaitokseen palkattiin uusiin vakansseihin pu he te rapeut ti, työfysioterapeutti, toimintakeskusavustaja, hen ki lö koh tai nen avustaja ja yksi sairaanhoitajan 50 % vakanssi muutettiin ko ko ai kaisek si. Henkilöstön sairaslomapäiviä kertyi 15 päivää/työntekijä. Tässä oli vä hen nys tä yksi päivä vuodesta Syksyllä henkilöstölle tehtiin työ hy vin voin ti kysely, jossa liikelaitoksen avainluku nousi ollen 13,9. Vuo den 2013 kyselyssä avainluku oli 13,7. Kyselyssä esiin nous seiden kehittämiskohteiden osalta aloitettiin tulos- ja vastuuyksiköissä yh tei nen kehittämistyö henkilöstön kanssa.kehittämiskohteet vaih teli vat vastuuyksiköittäin. Toimintatuotot ja kulut Henkilöstömenot olivat Talousarvio toteutui 97,2 % (mää rä ra ha alittui ). Nousua oli 4,6 % edellisestä vuo desta. Nousu muodostuu lisääntyneistä henkilöstömenoista, os to pal velui ta on siirtynyt omaksi toiminnaksi, mm. lääkäripalveluissa, las tensuo je lus sa ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluissa. Lii ke lai tok seen myös perustettiin 5,5 uutta vakanssia, joka osaltaan nos ti kustannuksia.

3 Palveluiden ostoissa kustannukset olivat , to teu ma prosent ti 102,2 %. Ylitystä tuli ja nousuprosentti oli +0,5 %. Eri kois sai raan hoi don ostoihin meni määrärahasta ja kus tan nuk set nousivat +0,5 %. Perhon tuotannolta ostettiin pal ve luita euron edestä. Muut palvelujen ostot olivat , talousarviossa oli varattu määrärahaa eli määräraha ylit tyi ja kustannusnousua oli +5,56 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat liikelaitoksen toimipisteisiin maksoivat , kasvua oli 5,2 % ja talousarviototeuma oli 97,5 %. Kustan nus erä toteutui arvioidusti. Avustukset kohtaan kuuluvat isoina kustannuserinä toimeentulotuki, omais hoi don tu ki, työmarkkinatuen kuntaosuudet ja muut avustukset ko ti ta louk sil le. Avustuksiin kului määrärahoja , nousua +11,4 %. Määrärahan to teu maprosentti oli 116,9 % ja ylitystä tuli Ylitykseen vaikutti huo non tu nut työllisyystilanne ja la ma sekä kuntien laajentunut vastuu työl li syy den hoi to ku luis ta. Vam maispal ve lu lain mukaiset etuudet nousivat myös edellisestä vuo des ta ja pääosin näistä menoista koostuva avus tus ten me no koh ta, muut avustukset kotitalouksille, ylittyi ja kus tan nuk set nousivat +11,7 %. Muut kustannukset menokohta sisältää lähinnä liikelaitoksen mak samat tilavuokrat. Määrärahaa oli varattu , toteuma 106,6 %, kasvu +6,2 %. Määräraha ylittyi Osin ylitystä se lit tää se, että Harjukodin asunnot tulivat muiden kuntien tapaan Jy tan vä livuok rat ta vik si. Liikelaitoksen investoinnit olivat Määrärahaa oli varattu yh teen sä Vuoden aikana hankittiin kolme ham mas lää kärin hoi to ko ne yk sik köä, osa uusien potilaskutsujärjestelmien lait teis ta vuo de osas toil le ja itseilmoittaumispisteet lääkärin vas taan otoil le. Liikelaitoksen tulot muodostuivat asiakasmaksuista, ko ti kun ta korvauk sis ta, palveluiden myyntituloista, vuokrista, avustuksista ja kunta osuuk sis ta.terveydenhuollon asiakasmaksuja kertyi (+4,5%) ja so si aa li huol lon asiakasmaksuja (-0,6 %). Vuok ra tu lot olivat (+15,2%). Tukia ja avus tuk sia saatiin yh teen sä (mm. toimeentulotuen val tion osuus, hen ki lökun nan työterveyshuollon kelakorvaukset). Tuet ja avustukset tu lokoh ta kas voi +6,6 %. Talousarvio ylittyi toimintatuottojen (ulkoiset ja sisäiset yhteensä) osal ta ,10. Toimintamenot ylittyivät ,79, rahoi tus tuo tot ylittyivät 2.652,55 ja poistot alittuivat ,14. Koko nai suu te na toimintamenot ylittyivät ,10.

4 Kuntien kustannukset ja kuntalaskutus Kunnat maksavat palveluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kus tan nuk set jaetaan pääosin suoritteina Maisemamallia käyttäen.osa kustannuksista jaetaan asukasluvun suhteessa ja ns. oman kunnan kustannukset kohdistetaan suoraan ko. kunnan menok si. Maisemaraporteista saatavat kuntien tilaustaulut ovat oheisma te ri aa li na. Kuntaosuudet kerättiin kunnilta kuukausittain palvelusopimuksissa so vi tun mukaisesti. Kuntaennakoiden riittävyyttä seurattiin osa vuo sikat saus ten yhteydessä ja ja erillisellä kun ta en nak ko laskel mal la ja tilinpäätösennusteella ja tilanteen pohjalta. Tu los- ja vastuuyksikköjen kanssa on seurattu tarkasti talousarvion to teu tu mis ta ja pyritty pitäytymään talousarvion asettamassa raa missa. Liikelaitos teki työllisyyden hoitokulujen ja kuntouttavan työtoiminnan os to pal ve lui den käyttöönoton takia lisätalousarvion keväällä Li sä ta lous ar vios sa ( /36 ) varattiin euroa ko. menoi hin ja kus tan nus ten ar vioi tiin nousevat näissä menoissa kun nit tain seu raa vas ti: Kannus , Kaustinen , Lestijärvi , To ho lam pi 4.000, Veteli Tilinpäätösennuste kuntaosuuksista laadittiin lokakuussa ja koska sii nä ennustettiin vain eu ron ylitystä, ei lisätalousarviota enää tehty. Kunnat saivat kuitenkin tie toon sa oman ennusteensa kun nan taloussuunnittelua varten. Lopulta lii ke lai tok sen kuntaosuudet ylit tyi vät talousarviosta ,13. Kuntaosuudet nousivat edel li ses tä vuodesta +4,4 % ja kunnittaista vaihtelua kuntaosuuksien ke hit ty mi ses sä oli aika paljon. Kahden edellisen vuoden mii nus merk kis ten kuntaosuuksien ansiosta kuntaosuudet olivat edelleen euroa pienemmät kuin vuonna Kuntaosuuksien muu tos kunnittain oli seuraava vuo teen 2014 verrattuna: Halsua +13,51 % (vuonna 2014 vrt ,82 %) Kannus +3,14 % (-2,32 %) Kaustinen +1,55 % (-4,83 %) Lestijärvi -4,42 % (-4,76 %) Toholampi + 6,51 % (-4,76 %) Veteli +6,35 % (-3,90 %) Perhon kustannukset olivat (sis. Perhon pe rus pal ve luiden menot kunnan kirjanpidon mukaisesti ). Perhon kustan nuk set nousivat 1 %:n eli vuoteen 2014 verrattuna. Liike lai tos kun tien kus tan nuk sia seurataan liikelaitoksen kirjanpidossa ja Perhon kustannuksia kun nan kirjanpidossa.

5 Liikelaitoskuntien kuntaosuudet peruspalveluihin olivat seuraavat: Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Tilinpäätöksen perusteella lisälaskua tuli Halsualle ,03, Kaus ti sel le ,30 ja Vetelille ,08. Palautusta taas saa vat Kannus ,04, Lestijärvi ,52, Perho ,64 ja Toholampi ,08. Liikelaitos varaa vuosittain talousarvioonsa määrärahan eri kois sairaan hoi don ostoja varten. Vuoden 2015 talousarvioon määrärahaa va rat tiin Erikoissairaanhoitoon (sis. eri kois sai raan hoito,ensihoito ja kuntayhtymän tuottama kehitysvammahuolto) käy tettiin ja kus tan nuk set nousivat edellisestä vuodesta eli +0,4 %. Kustannukset koh den tui vat kunnittain seu raavas ti: Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Perho Veteli Tilinpäätösasiakirja on liitteenä. Peruspalvelujohtajan esitys: Lautakunta päättää: 1) hyväksyä liitteenä olevan tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen 2) allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää sen liitettäväksi osak si kuntayhtymän tilinpäätösasiakirjaa 3) oikeuttaa tekemään tilinpäätöksen teksti- ja tilasto-osaan oi kai suluon tei sia korjauksia ja täydennyksiä 4) suorittaa tilinpäätöksen edellyttämät kuntien lisälaskutukset ja pala u tuk set.

6 Päätös: Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.