Työpaikka-alueet Vihdissä ja tulevaisuudessa

Transkriptio

1 Työpaikka-alueet Vihdissä ja tulevaisuudessa

2 Raportin on laatinut Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö Asemantie 30, Nummela p , Asemakaavavarannon tietokannan on koonnut Marika Rönnberg, paikkatietoinsinööri Kansikuva: Veikkoinkorpi 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Vihdin tavoitteet 4 NYKYISET TYÖPAIKKA-ALUEET 6 Veikkoinkorpi 7 Lankila 10 Kalkkimäki, Kenttälä, Tuohivehmaa 12 Nummelan keskusta 14 Sähkötie 15 Hiekan teollisuusalue 16 Männikkö 18 Olkkalantien risteys 20 Koivissilta 21 Palojärvi 22 Ritalanrinne 23 UUDET TYÖPAIKKA-ALUEET 24 Nummenkylä 24 Huhmari 25 Vanha Turuntie 27 KAAVOJA TYÖN ALLA 28 MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT YLEMMÄN TASON SUUNNITELMAT 30 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30 Maakuntakaava 31 Vihdin kehityskuva Nummelan eteläosien osayleiskaavoitus 33 MAAPERÄ 34 POHJAVESI 36 TOPOGRAFIA 36 MELU YMS HÄIRIÖT 37 liitekartat

4 TYÖPAIKAT VIHDISSÄ Kasvava ja hyvinvoiva yrityskenttä on monella tapaa kaikkien kuntalaisten etu. Yritysten myötä kuntaan tulee lisää työpaikkoja ja verotulot kasvavat. Vihdin merkittävimpiä elinkeinoja ovat julkishallinto, kauppa sekä teollisuus ja rakennustoiminta. Teollisuuden osuus on pienentynyt vuodesta 2000 lähtien, mutta on yhä lähes 18 % kaikista työpaikoista. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli, elektroniikka, kaluste ja puu sekä rakennusaineet. Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala on tippunut kokonaan neljän suuren joukosta. Rakennustoiminta ja kauppa ovat nostaneet osuuksiaan tasaisesti. Palveluiden osuus työpaikoista on jo 72 %. Maa- ja metsätalouden osuus on enää noin 2 %. Yrityksiä on yhteensä noin 2 000, joista noin 140 on teollisuusyrityksiä. Vhdissä on työpaikkoja yhteensä noin 8 200, joista reilu on yrittäjiä. Vihdissä asuu työssäkäyviä noin Näistä noin on löytänyt työpaikkansa Vihdistä, loput käyvät töissä mm. Helsingissä (2 600), Espoossa (2 400), Vantaalla (1000) ja Lohjalla (700). Vastaavasti Vihtiin tullan töihin Lohjalta (900), Helsingistä (330), Karkkilasta (330) ja Espoosta (310). Vihdin työpaikkaomavaraisuus on noin 60 %. Vihdin työttömyysaste on noussut vuoden 2012 reilusta kuudesta prosentista nykyiseen noin 10 prosenttiin. Vihdin tavoitteet Vihdin kunnan strategia sisältää runsaasti yksityiskohtaisia tavoitteita elinkeinoelämän kehittämiseksi. Strategian mukaan kunnalla tulee olla jatkuvasti tarjottavana sopivia tontteja elinkeino- ja palvelurakentamista varten. Kaavavarantoa tulisi olla viiden vuoden rakentamista vastaava määrä. Uusien kaava-alueiden tulee liittyä kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen kynnysinvestointien välttämiseksi ja hiilijalanjäljen minimoimiseksi. Kunnan strategiaan kuuluvat myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kestävä kehitys. Mikäli vihtiläiset työllistyvät Vihtiin, pendelöinti pääkaupunkiseudulle vähenee ja sitä kautta liikennemäärät vähenevät. Liikennetarpeen vähentäminen on yksi merkittävä tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä kaavoituksen keinoin. Jotta työpaikkaomavaraisuus kasvaisi nykyisestä 60 %:sta 75 %:in, tulisi kaavoittaa erilaisia työpaikkatontteja k-m2 (arviolla 50 k-m2/työpaikka). Tämä vaatisi noin hehtaaria maata. Mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Mikä tahansa tonttimaa ei kelpaa yrittäjille, eikä mihin tahansa saa rakentaa. Kaikkien lakien, sääntöjen, määräysten, tarpeiden ja toiveiden ristitulessa elinkeinokaavojen tekeminen on muutakin kuin numeropeliä. 4

5 Männikkö Vihdin kirkonkylä Otalampi Koivissilta Hiekka Ojakkala Veikkoinkorpi Lankila Nummela Tuohivehmaa Kalkkimäki Työpaikka-alue Kaupallinen alue Pohjavesialue Nykyiset asemakaavoitetut työpaikka-alueet Vihdissä 5

6 NYKYISET TYÖPAIKKA-ALUEET Nopein ja tehokkain tapa saada uusia toimitiloja yrittäjille olisi toteuttaa nykyinen kaavavaranto. Olemassa olevissa asemakaavoissa on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Täysin tyhjien tonttien osalta kyse on sopivan yrityksen löytämisestä, mikäli kunta omistaa tontin. Osa tyhjistä tonteista on jo yritysten omistuksessa, mutta yrityksellä ei ole itsellään tarvetta tai resursseja rakentamiseen. Koska Vihdissä ei ole sitovaa tonttijakoa, yksi asemakaavatontti saattaa muodostua jopa viiden eri kiinteistön maapaloista. Jos kiinteistöillä on eri omistajia, tämä hankaloittaa jokaisen mahdollisuuksia hyödyntää maaomaisuuttaan. Lain mukaan se, joka omistaa suurimman osan asemakaavatontista, saa lunastaa loput itselleen muilta omistajilta. Lunastamismenettelyä vierastetaan kuitenkin niin vahvasti, että yleensä tonttien omistus jää pirstaleiseksi. Hankalimpia täydennysrakentamisen kohteita ovat kaavatontit, joissa on toteutettu väljää rakentamista yhteen kerrokseen, kun rakennusoikeuden täysimääräinen käyttäminen edellyttäisi kahteen kerrokseen rakentamista. Vanha rakennus on useimmiten teknisesti sellainen, että sen muuttaminen kaksikerroksiseksi ei ole mahdollista, eikä yrityksen toiminta ole edes järkevää useassa kerroksessa. Lisäksi raskaan liikenteen kalusto ja ulkovarastointi tarvitsevat tilaa, eikä tontille voi toteuttaa lisärakentamista toiminnan kärsimättä. Tällöin kaavaan merkitty rakennusoikeus jää käyttämättä. Myös kaavan käyttötarkoitus voi olla toiminnan rajoitteena. Erityisesti kaupallisia toimintoja on rajoitettu (ks. rajoituksista lisää sivulla 31). Yksinkertaistettuna teollisuustontille ei voi perustaa kauppaa, eikä rakentaa vuokra-asuntoja työntekijöille. Usein toivotaan väljempiä kaavamääräyksiä, jotta yritystontille voisi sijoittua mitä tahansa. Maankäyttö- ja rakennuslaki kuitenkin edellyttää kaavaa laadittaessa vaikutusten arviointia, mikä ei olisi mahdollista, jos alueen käyttötarkoitusta ei ole suunniteltu millään tavalla. Kunta voi edellyttää, että tontin ostaja rakentaa edes osan valmiiksi tietyssä ajassa. Tämä toimii vain silloin, kun kunta on myyjänä. Kunnalla ei ole tehokkaita keinoja pakottaa rakentamaan muilla tonteilla. Vihdissä ei ole sitovaa tonttijakoa, joten maankäyttö- ja rakennuslain 97 :n mukaista rakentamiskehoitusta ei voida antaa. Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus lunastaa käyttämätön tontti, mutta tätä mahdollisuutta on Vihdissä käytetty erittäin harvoin. MRL 97 Kunta voi sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, antaa rakentamiskehotuksen sitovan tonttijaon mukaisen tontin omistajalle ja haltijalle, jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta tai asemakaavan mukaista tonttia ei sillä olevien rakennusten käyttötarkoitus, sijainti, rakentamistapa ja muut seikat huomioon ottaen ole rakennettu pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti. MRL 100 Kaavan toteuttamista helpottava lunastus Asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa rakennuskorttelin tai asemakaavaan sisältyvän muun alueen, jos sen lunastaminen on kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua ja yleinen tarve sitä vaatii. Alue rakentamattomat tontit kpl kunnan omistamia tyhjien tonttien rakennusoikeus yli 300 k-m2 rakennusoikeus yhteensä Nummelan keskusta Veikkoinkorpi Lankila Kalkkimäki Kenttälä Tuohivehmaa Sähkötie Hiekka Männikkö Koivissilta Ritalanrinne Palojärvi

7 Veikkoinkorpi Veikkonkorpi sijaitsee valtateiden 2 ja 25 luoteispuoleisella risteysalueella, Nummelan taajaman pohjoisosassa. Alueen asemakaavoittaminen alkoi jo 70-luvun lopulla, rakentaminen alkoi voimakkaana 80-luvulla. Alueen asemakaavat on jo päivitetty kertaalleen ja aluetta on laajennettu. Nykyiset asemakaavat ovat vuosilta Veikkoinkorvessa on teollisuustontteja kaavamääräyksillä T, TY ja TU, kaupallisia palveluita kaavamääräyksillä K, KL, KT, KV ja KTY. Veikkoinkorpeen on sijoittunut monipuolisesti erilaisia toimialoja, yhteensä noin 200 yritystä. Veikkoinkorvessa sijaitsee mm. Hong Kong -myymälä, autoihin ja koneisiin liittyvää liiketoimintaan, betonitehdas yms. erilaista tuotannollista teollisuutta. Porintie vt 2 Veikkoinkorpi Lankila Kehätie vt 25 Veikkoinkorpi on sijainniltaan erinomainen ja rakennettavuudeltaan pääosin hyvä. Alueen suurin kehittämisen este on sen sijainti pohjavesialueella. Lisäksi teollisuusalueen länsipuolella on yksi vedenottamo ja itäpuolella kaksi vedenottamoa. Koko Veikkoinkorpi sijaitsee vedenottamoiden suoja-alueilla. Pohjaveden pilaantumisen riski on ilmeinen ja aiheuttaa lisää kustannuksia yrittäjille tiukempien ympäristölupaehtojen muodossa. Veikkoinkorvessa on yritystontteja noin 43 hehtaaria, tonttitehokkuus keskimäärin 0,34 ja rakennusoikeutta yhteensä vajaa k-m 2. Rakennusoikeudesta on käytetty vajaa k-m 2, eli noin puolet. Tonttitehokkuus on kova, joten sen toteuttaminen edellyttäisi kerroksiin rakentamista. Useimmat yritykset ovat kuitenkin rakentaneet vain yhteen kerrokseen toiminnallisista tai kustannussyistä. Kokonaan toteutumattomia tontteja on 24 kappaletta, joista kunnan omistuksessa kymmenen. Toteutumattomat tontit ovat pintaalaltaan neliötä ja rakennusoikeutta niillä on kerrosneliötä. Lisäksi yli 40 tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta k-m 2. Kun ei oteta huomioon alle 300 neliön rakennusoikeuksia, Veikkoinkorvessa on käyttämätöntä potentiaalia yhteensä noin k-m 2. Pienempää laajentumisvaraa on lisäksi noin k-m 2. Tehostamismahdollisuudet Helpoin tapa edetä Veikkoinkorvessa on toteutumattomien tonttien myyminen yrittäjille, jotka tarvitsevat rakennusmaata. Osa vapaista tonteista on jo jonkun yrityksen käytössä, mutta rakentamattomana. Suuresta kaavavarannosta huolimatta suuri osa tonteista on ns. valmiita, eli niillä ei ole nykymuodossa tilaa toiminnan laajentamiseen. Koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttäisi kahteen kerrokseen rakentamista, jotta pihaan jäisi tarvittavat liikennealueet. Tällöin nykyinen rakennuskanta voi olla tehostamisen esteenä. Kunnan käytettävissä olevat keinot rakentamisen lisäämiseksi: Kunnan tonttien myyminen rakentaville yrityksille Yhteydenotto tyhjien tonttien omistajiin Sopimussakko yrityksille, jotka eivät ole toteuttaneet kauppakirjan edellyttämää vähimmäisrakennusoikeutta aktiivinen kiinteistömuodostus; osa kaavatonteista kuuluu useaan eri kiinteistöön, mikä saattaa estää alueen toteutumisen kaavan mukaisesti Nykyiset työpaikka-alueet Veikkoinkorpi ja Lankila valtateiden risteysalueella, Nummelan pohjoiskärjessä. vedenottamon suojavyöhyke Veikkoinkorpi vedenottamon suojavyöhyke pohjavesialue Nummelanharjun pohjavesialue sinisellä vaakaviivoituksella, vedenottamoiden suoja-alueet punaisella vinoviivoituksella. Pohjaveden suojelumääräys Kaava-alue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Kaava-alueelle ei saa sijoittaa öljynjalostamotuotteiden, näihin verrattavien kemikaalien tai muiden pohjavedelle vaarallisten aineiden myyntivarastoja, jakelupaikkoja tai johtoja. Näitä aineita käyttävän tai tuottavan teollisuuden sijoittaminen on kielletty. Rakennusten ja laitosten lämmityksessä ja koneiden ja laitteiden kunnospidossa välttämättömien öljyjalosteiden sijoittaminen on sallittu. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Yleisen tien alueeksi tarkoitetut liikenneväylät ja niiden luiskat sekä katualueiden ajoradat, pysäköimispaikat ja -alueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Sade- ja sulamisvedet on näiltä alueilta johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle, tai johtaa öljynerotuskaivon kautta maastoon. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivutöiden aloittamista tulee selvittää pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. 7

8 Muutostarpeet Asemakaavojen pohjaveden suojelumääräykset rajoittavat toimintaa. Tähän ei kuitenkaan ole tulossa muutosta, sillä pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Alueella tulee jatkossakin toimia pohjavesisuojelun asettamissa rajoissa. Viimeisin kaavamuutos on vuodelta 2011 ja siinä muutettiin yksi iso tontti viideksi pieneksi tontiksi. Tarjonta on nykyisellään tonttikoon ja rakennusoikeuden osalta monipuolista, tontteja on niin pienille kuin keskikokoisille yrityksille. Alueella ei ole enää jäljellä yli kerrosneliön rakentamattomia tontteja. Mikään suuri yritys ei enää mahdu Veikkoinkorpeen (esim. Martelalla on Lankilassa melkein k-m2 rakentamista). Nykyisellään Veikkoinkorven ja Lankilan työpaikka-alueet ovat liikenteellisesti kaukana toisistaan. Valtatie 25 kehittämissuunnitelmaan kuuluu mm. uuden ajoyhteyden saaminen Lankilasta Veikkoinkorpeen (kuva alla). Vaikka tämän ajoyhteyden ympärillä on paljon rakentamatonta maata, se on kokonaisuudessaan vedenottamon suojavyöhykettä, eikä sitä voi jatkossakaan ottaa rakentamiskäyttöön. Ajoyhteys voi kuitenkin tuoda toiminnallista etua Veikkoinkorven ja Lankilan työpaikka-alueiden kehittämiseen. Veikkoinkorven laajentaminen Veikkoinkorven alueen merkittävä laajentaminen ja tonttien lisääminen on vaikeaa. Lännessä on vedenottamo ja Hiidenvesi, etelässä ja idässä valtatie ja pohjavesialue jatkuu metriä Veikkoinkorven pohjoispuolelle. Pienemmät kaavamuutokset, joilla parannetaan alueen toimivuutta, ovat mahdollisia. Liikenneyhteyksien parantaminen Veikkoinkorven liittymä Kaukoilantieltä Kehätielle (vt 25) on ahdas ja ajoittain ruuhkainen. Kun Haapakyläntien suora yhteys valtatielle aikanaan katkaistaan, myös Hiidenrannan asukasliikenne ohjautuu Kaukoilantien liittymän kautta valtatielle. Asemakaavassa on jo varauduttu lisääntyvään liikenteeseen. Ensivaiheessa kunta ja Uudenmaan ELY-keskus toteuttavat Kaukoilantien risteykseen ylimääräisen kaistan oikealle kääntyville. Loppuvaiheessa valtatieristeys on tarkoitus toteuttaa eritasoristeyksenä, jolloin liikennevaloista voidaan luopua. Veikkoinkorven tontteja ja jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. Useimmat tontit ovat jo täynnä, vaikka rakennusoikeutta voi olla jäljellä paljonkin. Tehostaminen edellyttäisi kerroksiin rakentamista matalan hallin sijaan, eikä tämä ole aina yrityksen toiminnan kannalta järkevää. Ote valtatien 25 kehittämisen aluevaraussuunnitelmasta. Kuvassa Kaukoilantien ja Vihdintien liittyminen Kehätielle (vt 25). Ote valtatien 25 kehittämisen aluevaraussuunnitelmasta. Kuvassa Porintien (vt 2) ja Kehätien (vt 25) risteys.veikkoinkorpi vasemmalla ylhäällä, Lankilän työpaikka-alue oikealla alhaalla. 8

9 Veikkoinkorven elinkeinotonttien toteutumisaste Punaiset tontit olivat tarkasteluhetkellä kokonaan rakentumattomia. Kunnan omistamien tonttien päällä on vaaleanvihreä vinorasterointi. Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. 9

10 Lankila Lankila on osa Nummelan taajamaa. Työpaikkarakentamista sijoittuu valtatien 25 eteläpuolelle ja molemmin puolin valtatietä 2. Lankila on Vihdin vanhimpia asemakaavoitettuja teollisuusalueita. Nummelan taajaman kasvaessa se on jäänyt asuntorakentamisen ympäröimäksi. Viimeinen suora yhteys valtatielle 25 ollaan katkaisemassa, joten jatkossa kaikki liikenne tapahtuu asuntoalueiden kautta. Lankilassa sijaitsee mm. Martelan logistiikkakeskus, Lautex ja Kodin Tavaratalo. Porintie vt 2 Veikkoinkorpi Lankila Kehätie vt 25 Lankilan vanhimmat asemakaavat ovat 70-luvulta. Kaavat ovat keskeisiltä osiltaan yhä voimassa. Viimeisin kaavamuutos on tehty vuonna Asemakaavoissa on teollisuustontteja yhteensä vajaa 30 hehtaaria. Rakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2 keskimääräisellä tonttitehokkuudella 0,4. Rakennusoikeudesta noin k-m 2 on Porintien länsipuolella ja Porintien itäpuolella. Kaavavarannosta on toteutunut alle puolet. Nykyiset työpaikka-alueet Veikkoinkorpi ja Lankila valtateiden risteysalueella, Nummelan pohjoiskärjessä. Kokonaan toteutumattomia tontteja on kolme kappaletta ja ne ovat kaikki yksityisessä omistuksessa. Toteutumattomat tontit ovat pintaalaltaan neliötä ja rakennusoikeutta niillä on kerrosneliötä. Lisäksi yli 20 tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta kerrosneliötä. Kun ei oteta huomioon alle 300 neliön rakennusoikeuksia, Lankilassa on käyttämätöntä potentiaalia yhteensä noin kerrosneliömetriä. Tehostamismahdollisuudet Kunta ei omista tyhjiä tontteja, joten tonttien saaminen rakentamiseen on neuvoteltava yhdessä maanomistajien kanssa. Suuresta kaavavarannosta huolimatta suuri osa tonteista on ns. valmiita, eli niillä ei ole nykymuodossa tilaa toiminnan laajentamiseen. Koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttäisi kahteen kerrokseen rakentamista, jotta pihaan jäisi tarvittavat liikennealueet. Tällöin nykyinen rakennuskanta voi olla tehostamisen esteenä. Tonttikohtainen tehokkuus on korkea 0,4. Lankilan työpaikka-alueen tehostaminen on mahdollista nykyisten kaavojen puitteissa yritysten niin halutessa. Ympärillä oleva asutus asettaa joitakin rajoituksia toiminnalle. Vanhan alueen sisälle on rakennettu erillisiä omakotitaloja, jotka myös voivat haitata kaavan mukaista lisärakentamista. Muutaman tontin kohdalla olisi mahdollista jakaa tontti useammaksi rakennuspaikaksi ja saada sitä kautta tontti tehokkaampaan käyttöön. Tämän voi tehdä hakemalla kaavoituksesta lohkomislausunnon ja Lohjan maanmittauslaitokselta kiinteistötoimituksen. Lankilan työpaikka-alueella on kaksi puistoa, jotka eivät ole virkistyskäytössä. Toinen niistä on kapea kaistale teollisuustonttien välissä ja se johtaa suoraan aidatulle sähkömuuntamolle, jossa kulkeminen olisi vaarallista. Kummallekaan puistokaistaleelle ei ole muodostunut edes epävirallisia polkuja vuosikymmenten aikana. Näiden alueiden muuttamista työpaikkarakentamiseen tulisi tutkia asemakaavamuutoksella. Lankilan elinkeinotonttien toteutumisaste Punaiset tontit olivat tarkasteluhetkellä kokonaan rakentumattomia. Kunnan omistamien tonttien päällä on vaaleanvihreä vinorasterointi. Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. 10

11 Muutostarpeet Suurin osa Lankilan työpaikka-alueesta on Nummelanharjun pohjavesialuetta, mutta vanhoista asemakaavoista puuttuu pohjaveteen liittyvät määräykset. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot ovat kuitenkin voimassa ilman asiaan liittyvää asemakaavamääräystäkin. Asemaakaavoissa tonttien käyttötarkoitus on teollisuus ja varastointi (T). Alueelle on sijoittunut jonkin verran muutakin toimintaa, mm. kauppaa, kaavamääräysten vastaisesti. Alueen potentiaalia kaupallisten ja palvelualojen toiminnan lisäämiseen ei ole selvitetty. Asia tulee selvittää, mikäli alueen asemakaavaa päivitetään. Lankilan vanhoissa kaavoissa sallitaan monin paikoin ns. talonmiehen asunnot teollisuustontille. Alueella on jo ainakin neljä omakotitaloa tai paritaloa. Asuntoja ei tulisi sallia lisää, sillä asutus voi haitata yritystoiminnan kehittämistä. Liikenneyhteyksien parantaminen Keskeinen sijainti taajaman keskellä parantaa paikallista saavutettavuutta, mutta tuo haasteita liikenneturvallisuudelle. Tilanne paranee jonkun verran kun tulevaisuudessa saadaan rakennettua uusi junaradan alitus, jonka kautta Lankilan työpaikka-alue yhdistyy Porintielle (vt 2) Nummelan liittymästä. Paikalliselta Vesakkotieltä tulee vielä suunnitella yhteys uudelle kadulle. Uuden kadun rakentamisen aikataulusta ei ole vielä tehty päätöstä. Suora Honkatien yhteys Kehätielle (vt 25) tullaan katkaisemaan tulevaisuudessa, sillä se on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. Korvaavaa yhteyttä suunnitellaan Lankilan koillispuolelle. Honkatien kautta pääsisi jatkossa ajamaan valtateiden alitse Veikkoinkorven työpaikka-alueelle. Tästä uudesta katuyhteydestä lisää sivulla 8. Lankilan laajentaminen Lankilan työpaikka-alue on asuntorakentamisen ympäröimä kolmelta sivulta. Porintien itäpuolella on laajahko peltoaukea junaradan pohjoispuolella. Pellon pohjoisin reuna voi soveltua työpaikkaalueen laajentamiseen. Alueella on ollut vireillä kaavamuutos, mutta kaavan laatiminen pysähtyi maanomistajien toiveesta. PORINTIE VT 2 UUSI KATUYHTEYS Vesakkotie junarata Uusi katuyhteys Lankilan työpaikka-alueen itäpuolitse on suunniteltu, mutta sen toteuttamisen aikataulua ei ole vielä päätetty. Uusi katu vie junaradan alitse Porintielle Nummelan liittymään. Lankilan tontteja ja jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. Useimmat tontit ovat jo täynnä, vaikka rakennusoikeutta voi olla jäljellä paljonkin. Tehostaminen edellyttäisi kerroksiin rakentamista matalan hallin sijaan, eikä tämä ole aina yrityksen toiminnan kannalta järkevää. 11

12 Kalkkimäki, Kenttälä ja Tuohivehmaa Kalkkimäen, Kenttälän ja Tuohivehmaan teollisuusalueet sijaitsevat Nummelan länsiosassa, Nummelanharjun ylärinteillä. Liikenteellisesti alueet tukeutuvat Kehätiehen (vt 25). Liikennettä kulkee paikallisverkkoa pitkin myös Vanhalle Turuntielle ja Turunväylälle sekä Asemantietä Nummelan keskustan läpi Porintielle. Kalkkimäen teollisuustontit ovat nauhana Hanko-Hyvinkää junaradan pohjoispuolella, Kenttälä Asemantien pohjoispuolella ja Tuohivehmaa valtatien länsipuolella. Kalkkimäessä on suuria teollisuusyrityksiä, mm. Parma ja Lankapaja. Kenttälässä on tilaa vievää kauppaa ja elektroniikkateollisuutta. Tuohivehmaalla on autohuoltoa ja rakennustarviketeollisuutta. Tuohivehmaa Kenttälä Kalkkimäki Teollisuusalueet on asemakaavoitettu pääosin jo 80-luvulla. Viimeisimmät työpaikka-alueiden kaavamuutokset ovat 2000-luvun alusta. Alueella on muutamia liikerakentamiseen varattuja tontteja tehokkuudella 0,3 ja runsaasti teollisuustontteja tehokkuuksilla 0,4 tai 0,6. Tontteja on yhteensä noin 56 hehtaaria ja rakennusoikeutta on yhteensä noin k-m2. Tästä rakennusoikeudesta on toteutunut asemakaavojen mukaiseen käyttöön hieman vajaa puolet. Tonttikoko vaihtelee suuresti. Kalkkimäen pienin tontti on non neliötä, suurin yli 13 hehtaaria. Kenttälän tontit ovat neliön kokoisia, Tuohivehmaan tontit Kalkkimäessä, Kenttälässä ja Tuohivehmaalla on kussakin vain yksi tontti vapaana. Vihdin kunta omistaa Kalkkimäen tontin. Kalkkimäellä on käyttämätöntä rakennusoikeutta yli k-m 2, Kenttälässä yli ja Tuohivehmaalla yli Kalkkimäellä on myös useita tontteja, joilla kaavan mukainen rakennusoikeus on ylitetty reilusti. Tämä osoittaa, että aina ei edes 0,6 tonttitehokkuus ole riittävä yrityksen tarpeisiin. Tehostamismahdollisuudet ja muutostarpeet Yksityisten maanomistajien kanssa tulee neuvotella tyhjien tonttien saamiseksi rakentamiseen. Kunta on jo ryhtynyt toimenpiteisiin oman tonttinsa osalta, siinä on vireillä kaavamuutos ja uutta toimijaa etsitään. Suuresta kaavavarannosta huolimatta suuri osa tonteista on ns. valmiita, eli niillä ei ole nykymuodossa tilaa toiminnan laajentamiseen. Koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttäisi kahteen kerrokseen rakentamista, jotta pihaan jäisi tarvittavat liikennealueet. Tällöin nykyinen rakennuskanta voi olla tehostamisen esteenä. Tonttikohtainen tehokkuus on korkea 0,4-0,6. Kalkkimäen kiinteistöjako ei ole toteutunut kaavan mukaisesti ja teollisuusrakentamisen seassa on vielä vanhaa omakotitaloasutusta. Pahimmillaan yhteen asemakaavatonttiin kuuluu osia viidestä eri kiinteistöstä, joista kahdella on omakotitalo. Tontteja ei voi lähteä toteuttamaan asemakaavan mukaisesti nykyisellä kiinteistöjaolla. Mikäli nykyisten asemakaavojen mukaisi tontteja ei saada muodostettua, voi tulla tarpeeseen kaavamuutos, jossa tonttijako suunnitellaan uusiksi. Kenttälän alue on sekoitus kaupan ja teollisuuden tontteja ja toiminta on monipuolista. Tuohivehmaa ja Kalkkimäki on kaavoitettu aikaisemmin ja ja käyttötarkoituksena on ollut teollisuus. Hyvät liikenneyhteydet valtatielle tukevat teollisuustoimintaa, mutta elinkeinoalan yleinen kehitys voi edellyttää käyttötarkoitukseen liittyviä kaavamuutoksia pidemmällä aikavälillä. Asemantien varrelle on jo keskittynyt kauppaa ja palveluita. Selkein muutostarve on kunnan omistamalla tontilla, joka on kaavassa varattu huoltoasemaa varten. Uusia huoltoasemia ei enää nykyisin perusteta pohjavesialueelle, joten tontille on vireillä asemakaavamuutos. Tontin käyttötarkoitusta muutetaan muuhun yritystoimintaan ja rakennusoikeutta tehostetaan. Työpaikka-alueiden laajentaminen Kenttälän työpaikka-alue on jo nykyisellään kaivettu Nummelanharjun rinteeseen. Alueen laajentaminen harjulle päin edellyttäisi massiivisia lisäkaivauksia. Harjun lentokenttä- ja virkistystoiminta asettaa rajoitteita laajentumiselle. Lisäksi vedenottamon suojavyöhyke ulottuu aivan Kenttälän kupeeseen, joten harjun louhiminen ei olisi siltäkään osin mahdollista. Kalkkimäen laajentamista junaradan eteläpuolelle on selvitetty Nummelan eteläosien osayleiskaavatyössä. Alueella on merkittävä laajentumispotentiaali. Ennen alueen kehittämistä täytyy ratkaista miten kohde liitetään turvallisesti olemassa olevaan katuverkkoon. Tuohivehmaan laajentamisen haasteena on jyrkkä harjuprofiili ja hankala kalliomaasto. Ympärillä on myös luontoarvoja, jotka rajoittavat rakentamisen laajentamista. Alueen pienimuotoinen laajentaminen voisi olla mahdollista ja asiaa tulisi tutkia viimeistään uuden yhdystien suunnitelman valmistuttua. Kalkkimäen, Kenttälän ja Tuohivehmaan työpaikka-alueet sijaitsevat Nummelanharjun pohjavesialueella, mutta vanhoista asemakaavoista puuttuu pohjaveteen liittyvät määräykset. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot ovat kuitenkin voimassa ilman asiaan liittyvää asemakaavamääräystäkin. 12

13 Liikenneyhteyksien parantaminen Tervasuontieltä ja Asemantieltä on nykyisellään suorat liittymät valtatielle. Valtatien ajonopeutta on jouduttu tiputtamaan liittymien takia, mutta silti liittyminen valtatielle on ajoittain vaarallista, varsinkin vasemmalle käännyttäessä. Tervasuontiellä omat haasteensa tuo ylämäki, joka on talviaikaan vaikea painaville yhdistelmäajoneuvoille. Hanko-Hyvinkää junarata alueen eteläreunassa ei häiritse työpaikka-alueiden toimintaa, mutta hankaloittaa Kalkkimäen laajentumista etelään. Valtatie 25 kehittämisen aluevaraussuunnitelmassa on haettu ratkaisuja kaikkiin näihin liikenteellisiin haasteisiin. Tervasuontietä jatketaan Hiidenrantaan ja tieltä tehdään oma liittymä Asemantielle Kehätien alitse. Samalla Asemantien linjausta siirretään pohjoisemmaksi ja valtatieliittymä saa kunnon kiihdytys- ja jarrutuskaistat. Nykyiset valtatien levähdysalueet siirtyvät pohjoisemmaksi. Asemakaavassa on jo varaus Hanko-Hyvinkää junaradan alittavan yhteyden rakentamiseksi Mäyrääntielle, mutta kohteen toteuttamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Ote valtatien 25 kehittämisen aluevaraussuunnitelmasta. Kuvassa Tervasuontien ja Asematien liittyminen Kehätielle (vt 25). Uudet katulinjaukset edellyttävät vielä asemakaava- ja katusuunnittelua, sekä valtatien osalta tiesuunnitelman. Tuohivehmaan asemakaavamuutos on vireillä. Kalkkimäen, Kenttälän ja Tuohivehmaan elinkeinotonttien toteutumisaste Punaiset tontit olivat tarkasteluhetkellä kokonaan rakentumattomia. Kunta omistaa alueella vain paloaseman tontin ja puistoja. Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. Kuvassa näkyvät Kenttälän tontit ja osa Kalkkimäen tonteista ilmakuvalla, jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. Useimmat tontit ovat jo täynnä, vaikka rakennusoikeutta voi olla jäljellä paljonkin. 13

14 Nummelan keskusta Nummelan nykyinen keskusta sisältää monipuolisesti julkisia ja kaupallisia palveluita. Suurimmat kaupallisten palveluiden keskittymät ovat Vihdintien, Meritien ja Porintien varrella. Julkisia palveluita ovat mm. linja-autoasema, kirjasto, lukio, uimahalli, terveyskeskus ja ammattikoulu. Nummelan keskusta-alueen kaavoja uudistetaan koko ajan. Vanhemmissa kaavoissa yleinen asumista ja liiketoimintaa yhdistävä kaavamerkintä AL on harvinaistunut ja sitä käytetään uusissa kaavoissa harkiten. Asuntoneliöistä rakennuttaja saa selvästi paremman neliöhinnan, joten useimmissa hankkeissa on haettu poikkamislupaa toteuttaa kaikki rakennusoikeus asuntoina, ja jätetty liiketilat rakentamatta. Pisteen liikekorttelit Lidl Hiidentori Prisma Tokmanni S-Rauta Rautia Linjaportti St 1 K-citymarket STM Nummela kasvaa voimakkaasti etelään ja tulevaisuudessa eteläpuolella kulkee uusi junarata, jonka myötä on mahdollista kehittää uutta asemanseutua Nummelaan. Junaliikenteeseen tukeutuva asemakeskus jää kuitenkin selvästi Nummelan keskustaa pienemmiksi kooltaan ja palvelutarjonnaltaan. Nummelan keskusta-alue on noin 85 hehtaarin suuruinen ja tulee tiivistymään tulevaisuudessakin. Nummelan keskustan kaavamuutokset ovat kauttaaltaan olleet tiivistäviä ja lisää rakennusoikeutta on annettu niin asuntorakentamiseen kuin kaupan hankkeillekin. Tarkoitus on kehittää Nummelan keskustan palveluita, jotta alueesta tulisi houkutteleva myös autottomalle asumiselle. Tällöin kaikki päivittäiset palvelut tulisi saada kävely- tai pyöräilyetäisyydeltä. Tehostamismahdollisuudet ja muutostarpeet Nummelan keskustassa on yhä toiminnassa pari polttonesteiden jakeluasemaa ykkösluokan pohjavesialueella, josta Nummela saa käyttövetensä. Uusia jakeluasemia on jo perustettu pohjavesialueen ulkopuolelle, mutta tarvetta olisi vielä muutamalle lisäpaikalle. Kaikki uudet asemat ovat olleet ns. kylmäasemia. Tällä hetkellä toimijat selvittävät itse sopivia paikkoja, asiasta ei ole kunnan toimesta tilattu erillistä selvitystä. Maakuntakaava ei aseta kerrosalaan liittyviä rajoitteita Nummelan keskustaan sijoittuvan kaupalle. Mutta koska Nummelassa ei ole yleiskaavatasolla tarkasteltu, mitkä alueet kuuluvat keskustaan, kaikki uudet avaukset on jouduttu erikseen perustelemaan asemakaavatyössä. Vuonna 2017 alkavassa koko kunnan yleiskaavatyössä voi tulla tarpeelliseksi määritellä Nummelan keskusta-alueen ulottuvuudet. Liikenneyhteyksien parantaminen Nummelassa ei ole varsinaisia ruuhkia, mutta liikenteen sujuvuutta toivotaan jatkuvasti paremmaksi. Myös pysäköintipaikoista on ydinkeskustassa pulaa. Keskeisimpien liikenneväylien (Vihdintie, Asemantie, Meritie) parantamistoimenpiteet on jo suunniteltu ja niitä toteutetaan tarpeen ja rahoitustilanteen mukaan. Ojakkalaan suuntautuvalle liikenteelle on tulossa uusi katuyhteys Porintien itäpuolitse, radan ali, mikä vähentäisi keskustan kautta kulkevaa läpiajoliikennettä. Vastaavasti länteen on tulossa uusi sisäänajoväylä, kun Vanhalta Turuntieltä pääsee Pillistöntien kautta suoraan Asemantielle. Valtatie 25 aluevaraussuunnitelman mukaiset toimenpiteet omalta osaltaan helpottavat paikallisliikenteen sujuvuutta Nummelassa. Nummelan keskustan vaikutuspiirissä pyritään parantamaan myös kevytliikenteen kulkuedellytyksiä, jotta mahdollistetaan lähipalveluiden saaminen myös ilman autoa. Nummelan keskustan elinkeinotonttien toteutumisaste Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. Väri kertoo toteutumisasteen, punaiset ovat kokonaan rakentamattomia. Kunta ei omista rakentamattomia yritystontteja Nummelan keskustassa. 14

15 Sähkötie Vihdin kunnanvirasto muutti 2005 entisen Vihdin Sähkön toimitiloihin Nummelaan. Virastotalon ympärille kaavoitettiin lisää työpaikkatoimintoja Työpaikkatonttien lomassa on asuintontteja ja liito-oravia. Viraston ja varikon lisäksi alueella on mm. lämpövoimala, kuntokeskus ja autohuoltamo. Työpaikkatontteja on yhteensä noin 7,6 hehtaaria ja rakennusoikeutta k-m 2, keskimääräinen tonttitehokkuus 0,4. Kokonaan rakentamattomia tontteja on kolme, näistä vain yksi kunnan omistuksessa. Kaavan rakennusoikeudesta on toteutunut vain noin 40 % ja siitäkin osa kaavan käyttötarkoituksen vastaisesti hoivarakentamiseen (poikkeamisluvalla). Kun mukaan lasketaan vain yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet, käyttämätöntä rakennusoikeutta on reilu k-m 2. Sähkötie Tehostamismahdollisuudet Sähkötien teollisuusalue on vielä verrattain uusi ja siksi rakentumaton. Pajuniityn alueen rakentuessa alueen painoarvo ja houkuttelevuus kasvavat ja tontit alkavat rakentua. Alueella ei näillä näkyminen ole sisäistä tehostamisen tarvetta. Laajentaminen ja liikenneyhteyksien parantaminen Sähkötien länsipuolitse on rakennettu uusi katuyhteys, Pillistöntie, junaradan alitse. Sähkötien työpaikka-alueelta ei ole suoraa ajoyhteyttä Pillistöntielle. Parhaillaan selvitetään uuden työpaikkaalueen rakentamismahdollisuuksia Kalkkimäen ja Pillistöntien väliin, junarataa vasten. Tämän uuden työpaikka-alueen liikenne tukeutuisi Pillistöntiehen. Mikäli Sähkötieltä olisi suora ajoyhteys Pillistöntielle, muodostuisi yksi suurempi kokonaisuus, joka hyödyttäisi kaikkia alueen yrittäjiä. Sähkötien yhdistäminen Pillistöntiehen vaatii vielä liikenteellistä selvittelyä. Mikäli yhtyes on mahdollinen, sen toteuttaminen edellyttää ensin muutosta asemakaavaan ja katusuunnitelmaan. Uusi työpaikkaalue? Uusi ajoyhteys? Kuvassa näkyvät Sähkötien tontit ilmakuvalla ja jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. Uuden työpaikka-alueen luonnoksia oli nähtävillä kaksi. Ensimmäinen luonnos sisälsi toimitilarakentamista 2 hehtaaria, rakennusoikeutta k-m2. Toinen luonnos sisälsi toimitila- ja liikerakentamista yhteensä 4 hehtaaria, rakennusoikeutta k-m2. Verrattuna Sähkötien nykyiseen kapasiteettiin, uusi työpaikka-alue jäisi laajimmillaankin Sähkötietä selvästi pienemmäksi. Alueelta on kumminkin hyvät yhteydet niin Asemantielle kuin radan eteläpuolelle, joten uusi työpaikka-alue ei välttämättä tarvitse suoraa ajoyhteyttä Sähkötielle toimiakseen vetovoimaisesti. Kaava N 171 LUONNOS Työpaikkapainotteinen vaihtoehto 15

16 Hiekan teollisuusalue Hiekka sijaitsee Ojakkalan taajaman koillispuolella, valtatie 25 varrella. Alueen asemakaavoittaminen alkoi 80-luvulla. Alueen asemakaavat päivitettiin ja aluetta laajennettiin asemakaavalla Hiekan teollisuusalue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Asemakaavassa on pohjaveden suojelumääräys, joka kieltää sijoittamasta alueelle pohjavedelle vaarallisten aineiden jakelupaikkoja, varastoja tai johtoja. Alueella toimii mm. Laatumetalli ja muita konepajateollisuuden yrityksiä. Alueella on muutamia toimitilarakentamiseen varattuja tontteja ja runsaasti teollisuustontteja. Tonttitehokkuus on kautta linjan 0,2. Tontteja on yhteensä reilu 17 hehtaaria ja rakennusoikeutta noin k-m 2. Tästä rakennusoikeudesta on toteutunut asemakaavojen mukaiseen käyttöön vajaa puolet. vt 2 Nummela vt 25 Hiekka Ojakkala Tonttikoko vaihtelee suuresti. Hiekan pienin tontti on non neliötä, suurin yli 2,6 hehtaaria. Hiekassa on 12 tonttia rakentamattomana, mm. kaikki toimitilarakentamisen mahdollistavat tontit. Vihdin kunta omistaa seitsemän rakentamatonta tonttia. Kunnan omistamien tonttien rakennusoikeudet väihtelevat k-m 2. Alueen suurimmalle, toistaiseksi rakentamattomalle tontille, on tulossa yli k-m 2 sinkityslaitos, joka työllistää henkilöä. Kuvassa näkyvät Hiekan tontit ilmakuvalla ja jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. Suurimmalle tontille on jo tekeillä yli k-m 2 hanke. 16

17 Muutostarpeet Hiekan teollisuusalueen tehostaminen tulisi tapahtua ensisijaisesti tyhjien tonttien rakentamisella. Tonttikohtainen tehokkuus on muihin teollisuusalueisiin verrattuna alhainen, vain 0,2, mutta toistaiseksi alueella ei ole ollut paineita saada tehokkaampaa rakentamista. Uutena haasteena ovat alueelle asettuneet liito-oravat ja niiden suojelu. Kahdella kunnan omistamalla rakentamattomalla tontilla asuu liito-orava. Liito-oravapuiden suurin keskittymä on kaava-alueen ulkopuolella kaakossa. Liito-oravien suojelu on tiukkaa, edes oikeusvaikutteinen asemakaava ei anna lupa rakentaa, jos se edellyttää liito-oravapuiden kaatamista. Katinhännän yksityistien liittymän poistuessa (ks. alla) kaavan toimitilarakentamiseen varatut tontit jäävät liikenteellisesti syrjään, kauas valtatieliittymästä. Kohteet ovat yhä rakentumatta, eikä viereisen liittymän poistuminen ainakaan lisää kohteiden houkuttelevuutta. Nykyinen kaava mahdollistaa näiden tonttien toteuttamisen myös tavallisina teollisuustontteina, kunhan pohjavesiasiat ja reilun 100 metrin päässä olevan omakotitalon asumisviihtyvyys otetaan huomioon. Siellä ei siis ole tarvetta kaavamuutokseen. Hiekasta puuttuvat mahdollisuudet liikerakentamiseen. Mikäli tarvetta on, liikerakentamista voisi tutkia Ukintien liittymän tuntumaan. Nykyisille tonteille voisi sallia liikerakentamista kaavamuutoksella, tai lisätä lounaispuolelle uusia tontteja uudella asemakaavalla. Laajentaminen Maakuntakaavassa Hiekan teollisuusalueen laajentuminen on esitetty Kehätien suuntaisesti lounaseen. Alueella on myös harjun suuntainen viheryhteystarve. Kunta omistaa Hiekan mahdollisella laajentumisalueella vain yhden kiinteistön, joten laajentuminen edellyttäisi maanhankintaa. Juuri laajenemissuunnassa, alueen itäreunassa, on myös liito-oravien esiintymä, joka tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kaavan viheralueita suunniteltaessa. Hiekan elinkeinotonttien toteutumisaste Punaiset tontit olivat tarkasteluhetkellä kokonaan rakentumattomia. Kunta omistaa vihreällä vinoviivoituksella merkityt tontit. Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. Väri kertoo toteutumisasteen, punaiset ovat kokonaan rakentamattomia. Liikenneyhteyksien parantaminen Valtatien 25 parantamistoimenpiteitä on suunniteltu yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen ja liikenneviraston kanssa. Valtatie 25 aluevaraussuunnitelmassa on esitetty useita toimenpiteitä, joilla parannetaan Hiekan teollisuusalueen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Yhtenä toimenpiteenä on asemakaavan mukaisen Ukintien valtatieliittymän kanavointi (= kääntyville ja liittyville omaa kaistaa). Samassa yhteyssä katkaistaan Katinhännäntien yksityistien liittymä valtatielle, jota nykyisellään käytetään jonkun verran myös Hiekan alueelle tultaessa. Vanha tienpohja Ojakkalasta Lahdenkyläntieltä Ukintielle kunnostetaan valtatien rinnakkaiskaduksi. Lisäksi valtatielle tulee valaistus. Laajentaminen? Valtatien 25 parannustöille ei ole vielä esitetty aikataulua. Ote Hiekan ajantasaisesta asemakaavasta, taustalla kantakartta. Liitooravien esiintymät merkitty punaisella. Hiekan mahdollinen laajentuminen tapahtuisi valtatien suuntaisesti. 17

18 Männikkö Männikkö on Vihdin kirkonkylällä, Porintien itäpuolella. Valtatieliittymä on vain kaavavarauksena, sitä ei ole koskaan rakennettu, eikä sen rakentaminen ole valtion suunnitelmissa. Männikön asemakaava on vuodelta Itäisempi osa, lähinnä omakotiasutusta sisältävä, on vuodelta Teollisuustontit on sijoitettu valtatien viereen, hieman pehmeälle maalle. Näiden vieressä on AOT-tontteja, joilla sallitaan niin asunto- kuin työ- ja liikerakentaminen. Rakennusoikeus on sama 0,25 kuin alueen tavallisilla omakotitonteilla, mutta rakennusoikeudesta saa käyttää asumiseen maksimissaan 60 %, loppu on varattu yrityskäyttöön. Tai vastaavasti yritystiloja saa rakentaa korkeintaan 60 % rakennusoikeudesta, ja loppu pitää jättää asumiskäyttöön. Teollisuustontteja on vajaa kaksi hehtaaria, rakennusoikeutta tehokkuudella 0,5 reilu k-m 2. Alueelle on rakennettu vasta noin k-m 2 ja kaksi tonttia on kokonaan toteuttamatta, toinen niistä kunnan omistama. Yhdestä teollisuustontista on myyty puolet omakotitalolle kaavan vastaisesti. Tälle omakotitalolle jäänyt rakennusoikeus (607) on käytännössä pois työpaikkavarannosta. AL Nurmijärventien ja Männiköntien risteyksessä on kunnan omistama rakentamaton AL-tontti. Tontilla on rakennusoikeutta liike- ja toimistorakentamiseen 612 k-m 2 TAI asuntorakentamista maksimissaan 75 % rakennusoikeudesta (459 k-m 2 ). Alueen eteläreunassa on lisäksi varaus liike- ja toimistorakentamiselle (K-1), johon ei sisälly asuntorakentamisen mahdollisuutta. Tontti on kunnan omistuksessa ja siellä on rakennusoikeutta 500 k-m 2. Muutostarpeet Ajatus yritystoiminnan sallimisesta niillä tonteilla, jotka ovat teollisuuden ja asutuksen välissä, on hyvä. Koska rakennusoikeus on kuitenkin sama kuin tavallisilla omakotitonteilla, kaavamääräys kannustaa toimitilarakentamiseen vain, mikäli rakentamisen toteuttamista kaavan mukaisesti valvotaan, eikä kaavapoikkeamisia sallita. Asutuksen lomassa toimiminen rajoittaa sitä, mikä yritys alueella voi toimia. Jotta yritystoimintaa saadaan aidosti sijoittumaan asutuksen lomaan, sille pitäisi olla jonkinlaisia kannustimia, esim. ylimääräistä rakennusoikeutta. Männikössä idea asumisen ja yrittämisen yhdistämisestä ei ole toteutunut, tonteilla on pelkkää asutusta. Liike- ja toimistorakentamisen tontti on Männikön asuntoalueen eteläisimmässä kärjessä, pellon reunassa. Kaavaan merkittyä läntinen ajoyhteys valtatielle ei ole toteutunut, eikä sen toteuttaminen ole lähivuosien suunnitelmissa. Tontti on liian syrjässä toimiakseen liiketonttina. Tontin muuttaminen asuinkäyttöön voisi olla perusteltavissa. Liike- ja toimistorakentamisen tontti K-1 Männikön elinkeinotonttien toteutumisaste Punaiset tontit olivat tarkasteluhetkellä kokonaan rakentumattomia. Kunta omistaa vihreällä vinoviivoituksella merkityt tontit. Kartalle on lisätty yli 300 neliön suuruiset rakennusoikeudet tonttikohtaisesti numeroina. Väri kertoo toteutumisasteen, punaiset ovat kokonaan rakentamattomia. Männiköntien alkupäässä oleva AL-tontti on sijainniltaan huomattavasti parempi, se on paikallisliikenteen kannalta hyvässä paikassa. Tontille tulisi löytää ensisijaisesti ympäristöä häiritsemätöntä esim. palveluihin liittyvää yritystoimintaa. Mikäli tällaiselle ei ole tonttitarvetta Männikössä, tontti tulisi muuttaa kokonaan asumiskäyttöön. 18

19 Laajentaminen Männikön teollisuustontit ovat jo nyt teiden ja asutuksen välissä, eikä aluetta voi laajentaa. Männikkö kaava-alueena voi laajentua itään ja jonkun verran etelään. Mikäli valtatieliittymä joskus toteutetaan, yritystoimintaa voi suunnitella laajennettavaksi risteysalueelle. Valtatien reunavyöhyke ei kelpaa asuntorakentamiseen liikennemelun ja pienhiukkaspitoisuuksien vuoksi. Nykyinen yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva alue (ET) suunnitellun liittymän eteläpuolella ei sisällä ollenkaan rakennusoikeutta nykyisessä kaavassa. Liikenneyhteyksien parantaminen Männikön asema osana Vihdin kirkonkylän taajamaa tehostuu merkittävästi, mikäli asemakaavan mukainen liittymä Porintielle rakennetaan. Toistaiseksi on suunnitelmissa vain kevyen liikenteen alikulku. Jo tämä parantaa huomattavasti Vihdin kirkonkylän palveluiden saavutettavuutta. AL Kuvassa asemakaavojen yhdistelmä ja kantakartan elementtejä. Asemakaavoissa on varauduttu Porintien leventämiseen ja suureen eritasoliittymään. Liittymää Männikön suuntaan ei ole vielä toteutettu ollenkaan, joten Männiköllä ei toistaiseksi ole suoraa yhteyttä valtatielle. Kuvassa näkyvät Männikön teollisuustontit ilmakuvalla ja jäljellä oleva rakennusoikeus numeroina. AOT-tontit, joilla sallitaan myös yritysrakentaminen, on merkitty punaisella pisteellä. Kunnan omistama AL-tontti kuvan oikeassa ylänurkassa. Liike- ja toimistorakentamisen tontti ei näy tässä kuvassa. 19

20 Olkkalantien risteys Olkkalantien risteys on Vihdin kirkonkylän pohjoisosassa, Helsingintien varrella. Etelä- ja itäpuolella on kirkonkylän asutusta, pohjoispuolella avautuu viljelty peltomaisema. Asemakaava on vuodelta Risteysalueella on kaksi hehtaarin kokoista tonttia, toinen huoltoasemarakentamiseen ja toinen teollisuusrakentamiseen. Huoltoasematoimintaan on varattu rakennusoikeutta k-m2 (tehokkuudella 0,2) ja teollisuusrakentamiseen k-m2 (tehokkuudella 0,4). Alueella on toiminut varikko. Huoltoasematontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä noin k-m2 ja teollisuustontilla noin k-m2. Tehostamismahdollisuudet Teollisuustontilla kaava mahdollistaa rakentamisen lähes koko alueella. Risteyksessä olevalla huoltoasematontilla rakentamisalue on pienempi, rakentamisalue on rajattu tontin keskelle. Kummallakin tontilla on tilaa lisärakentamiselle. Laajentaminen Kohde on omakotiasutuksen vieressä ja maisemallisesti kauniilla paikalla, mistä voi muodostua este laajentamiselle. Olkkalantien länsipuolella on kiinteistö, jolla on ollut yritystoimintaa. Kiinteistö ei kuulu asemakaava-alueeseen ja on nykyisellään asutuskäytössä. Kohde on mahdollista kaavoittaa yrityskäyttöön, mikäli sille nähdään tulevaisuudessa tarvetta. Olkkalantien risteyksestä noin 200 metriä etelään on yksittäinen teollisuustontti asutuksen keskellä. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta yli 600 neliötä, mutta sen toteuttaminen edellyttäisi useampaan kerrokseen rakentamista. Tonttitehokkuus on todella kova, 0,6. Ympärillä on asutusta, kansalaisopisto, yleinen matonpesupaikka ja puistoa. Tässä kohteessa teollisuustontin muuttaminen kerrostaloasumiseen voisi olla hyvä ratkaisu, mikäli elinkeinotoiminta tontilla joskus päättyy. Kuvassa näkyvät tontit ilmakuvalla ja jäljellä oleva yritystoiminnan rakennusoikeus numeroina. Liikenneyhteyksien parantaminen Paikallisliikenteen kannalta Olkkalantie on hyvin saavutettavissa ja työpaikkatonttien maantieliittymässä on turvalliset näkymät molempiin suuntiin. Mitään merkittäviä parannuksia liikenneyhteyksiin ei ole suunnitteilla. Helsingintie on nykyisellään Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämä maantie. Kuvassa asemakaavojen yhdistelmä ja kantakartan elementtejä. 20

21 Koivissilta Koivissilta sijaitsee Vihdin kirkonkylän eteläpääässä, Porintien varrella. Asemakaava valmistui tammikuussa 2015 ja alueen kunnallistekniikka on toteutettu syksyllä Alueella on jo olemassa olevaa yritystoimintaa. Kaava sisältää KTY- ja KLT -tontteja sekä huoltoasemavarauksen LH. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. KLTtonteille voi sijoittua yhteensä maksimissaan k-m 2 liiketiloja ja huoltoaseman yhteyteen maksimissaan 200 k-m 2 päivittäistavara- tai vähittäiskauppaa. Tämä on maakuntakaavan sallima maksimikerrosala kaupan toiminnalle taajama-alueella, joka ei kuulu keskustatoimintojen alueeseen. Koivissillan kaava on Vihdissä ensimmäinen asemakaava, johon on sovellettu 2. vaihemaakuntakaavan kaupan mitoitusmääräyksiä. Koivissillan tontinmyynti on alkanut. Kohteelle on jo alustavia varauksia. Koivissillan pohjoispuolella Myrskylänmäellä, Helsingintien liittymässä, on neljä 2012 kaavoitettua työpaikkatonttia. Rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2, josta noin puolet on käytetty. Myrskylänmäellä kaikki tontit on varattu. Laajentaminen Koivissillan työpaikka-alueen pohjoispuolella on peltoaukea, joka jatkuu Porintien itäpuolella laajana viljelyalueena. Pellon reunamille on muodostunut asutusta. Teollisuustoimintojen laajentaminen tähän maisemaan olisi myös liikenteellisesti haastavaa. Valtatien itäpuolelle kaavoittaminen edellyttäisi muutosta myös maakuntakaavaan. Nummelantien ja Porintien välinen pelto on paikallisesti merkittävä maisema Kouvoinmäeltä kaakkoon. Vasemmassa kuvassa näkyvät tontit ilmakuvalla ja jäljellä oleva yritystoiminnan rakennusoikeus numeroina. 21

22 Palojärvi Palojärven kaavahanke alkoi 2005 asemakaavoituksen käynnistämissopimuksella. Myöhemmin kunta osti maat itselleen ja kaava valmistui Kaavatyön aikana kunnalla ja Uudenmaan ELY-keskuksella oli suuria erimielisyyksiä alueen tehokkuudesta. Alunperin esitetty yli k-m 2 suunnitelma kutistui k-m 2 suuruiseksi. Palojärven alueen toteuttaminen on ollut yhtä vaikeaa kuin kaavoittaminen. Uudenmaan ELY-keskus on kieltänyt käyttämästä nykyistä maatalousliittymää edes rakentamisen aikaisena yhteytenä ja kaavan mukaisten liikennejärjestelyjen toteuttamista varten on vaadittu mittavia (ja kalliita) uusia selvityksiä ja suunnitelmia. Pohjaolosuhteet tiedettiin vaikeiksi, mutta tarkemmissa tutkimuksissa maaperä osottautui ennakoituakin huonommaksi. Kunnallistekniikan toteuttamiseksi on jouduttu tekemään uusia suunnitelmia, joiden toteuttaminen edellyttää ympäristölupaa läjityksen osalta. Ritalanrinne Palojärvi Palojärvellä on nykyisessä asemakaavassa teollisuuteen varattua rakennusoikeutta noin viidellä hehtaarilla tehokkuudella 0,3 yhteensä k-m 2. Alueen rakentaminen pääsee alkamaan vasta kun katuyhteys ja kunnallistekniikka on rakennettu. Muutokset tulevaisuudessa Aluetta olisi mahdollista laajentaa ja tehostaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vähintään k-m 2 suuruiseksi, jolloin kunnallistekniikkaan laitetut sijoitukset tulisivat paremmin hyödynnettyä. Uudelle junaradalle jätetty leveä suunnitteluvaraus on mahdollista hyödyntää odottaessa johonkin työpaikkatoimintaa tukevaan käyttöön, vaikka sinne ei saakaan rakentaa kiinteitä rakennuksia. Kuvassa Palojärven työpaikka-alue pohjoisesta kuvattuna 22

23 Ritalanrinne Ritalanrinne sijaitsee Porintien länsipuolella, noin 2 kilometrin päässä Nummelan keskustasta etelään. Alueen pohjoispuolelle on suunnitteilla suuri asuntoalue, eteläpuolelle lisää työpaikkoja. Kohteelta ei ole suoraa yhteyttä valtatielle, vaan kaikki liikenne kulkee paikallisen katuverkon kautta. Alueen tontit tulevat myyntiin sitten kun kunnallistekniikka on rakennettu. Koko kohde on kunnan omistuksessa. Alueella on 12 rakennuspaikkaa kaavamääräyksellä KTY-2 ja yksi K -rakennuspaikka kioskia tai ruokalaa varten. Toimitilarakentamiseen varatut tontit ovat kooltaan neliötä, rakennusoikeus tehokkuudella 0,3 noin k-m 2. Toimitilarakentamisen tonteilla saa rakentaa sillä harjoitettavaa tuotanto- ja varastotoimintaa palvelevia liiketiloja, kunhan liiketilan suuruus on maksimissaan 10 % rakennusoikeudesta. Päivittäistavarakaupan rakentaminen on erikseen kielletty, eikä erillisistä myymälätiloista saa muodostua alueelle seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikkö (nyk. raja k-m 2 ). Muutokset tulevaisuudessa Asemakaavaan merkittyjä tontteja voi lohkoa tai yhdistää tarpeen mukaan, kunhan jokaisella on yhteys kadulle. Rakennusoikeus määräytyy suoraan tonttikoon perusteella. Toistaiseksi liikenne kulkee Pihtisillantien kautta pohjoiseen Nummelan läpi tai Porintien itäpuolitse Vanhalle Turuntielle. Ridalinmetsän asuntoalueen rakentuessa Pihtisillantielle tulee kevytliikennetie koko matkalle Porintien sillasta länteen, Nummelaan päin. Kuvassa Ritalanrinne kaakosta kuvattuna Nummelan liikennesuunnittelussa on varauduttu rakentamaan Porintien länsipuolelle rinnakkaistie, joka yhdistäisi Ritalanrinteen paremmin Vanhaan Turuntiehen ja Porintien liittymään. Tämän uuden kadun suunnittelu ei ole vielä alkanut. Ritalanrinteen liikenne tulee tukeutumaan pitkään nykyiseen katuverkkoon. 23

24 UUDET TYÖPAIKKA-ALUEET Kokonaan uusien työpaikka-alueiden suunnittelu on suuntautunut viime vuosina Nummelan eteläosiin. Tämä pohjautuu valtuustopäätökseen vuodelta 2004, jolloin hyväksyttiin Vihdin kunnan kehityskuva (ks. s 33). Nummelan eteläosissa on hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle, sekä Lohjan ja Turun suuntaan. Vanha Turuntie mt 110 Kehätie vt 25 Hanko-Hyvinkää junarata Turunväylä vt 1 NUMMENKYLÄ Kehätien ja Turunväylän risteysalue (vt 25, vt 1), Nummenkylä, on osittain Lohjan puolella. Alueella on ollut tekeillä kuntien yhteinen osayleiskaava maakuntakaavan 2006 kaupan ratkaisun pohjalta. 2. vaihemaakuntakaavan valmistelun myötä Nummenkylän kaupan varaus poistui maakuntakaavasta ja yhteinen yleiskaavahanke lopetettiin. Lohjalle ja Vihdille tuli 2. vaihemaakuntakaavaan omat kaupan varaukset, Vihdin varaus Huhmariin, kauas kuntarajasta. Nummenkylän maankäyttöä suunniteltiin Myllylampien osayleiskaavassa Kaavaluonnoksessa oli laaja työpaikkavyöhyke Harjunraitin suuntaisesti, noin 39 hehtaaria. Kaavatyön myötä kuitenkin selvisi, että alueen soveltuvuus kaupan sijoittamiselle on heikko: liikenneratkaisut ovat pilkkoneet alueen saarekkeisiin ja luonnonolosuhteista on löytynyt rakentamista rajoittavia tekijöitä. Lisäksi Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELY-keskus lausunnoissaan esittivät, että uusi rakentaminen on maakuntakaavan vastaista ja Harjuraitin työpaikka-alue tulisi poistaa kaavasta. Kaavatyön jatkaminen pääasiassa maa- ja metsätalousalueena, ilman asuntoja työpaikka-alueita, ei katsottu kustannustehokkaaksi tai Vihdin kunnan ja maanomistajien tavoitteiden mukaiseksi, joten kaavatyö päätettiin keskeyttää Esaratavaraus LOHJA LOHJA Vanha Turuntie mt 110 Kehätie vt 25 Hanko-Hyvinkää junarata Turunväylä vt 1 Nummenkylän alue maaperäkartalla. Kuvassa näkyvissä pääliikenneväyliä, rata ja ratavaraus, kiinteistörajoja ja kuntaraja. Alueelle on sittemmin vahvistunut 2. vaihemaakuntakaavan myötä työpaikkatoimintojen reservi. Maakuntakaavan määräyksen mukaan sen toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle. Maakuntakaavan suunnittelukausi ulottuu vuodelle Suunnittelumääräys jatkuu näin: Kunta määrittelee alueen toteuttamisen tarkoituksenmukaisen ajoituksen suhteessa... kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimintojen alueisiin. Syksyllä 2016 Lohjalla tehtiin valtuustoaloite, jossa esitettiin kuntarajan siirtämistä siten, että Nummenkylästä liitettäisiin osa Lohjaan. Vihdin kunnanhallitus ilmoitti Lohjan kaupungille kantanaan valtuustoaloitteeseen, että Vihti ei pidä alueliitosta tarpeellisena tai mahdollisena ratkaisuna alueen kehittämiseksi. Vihti ja Lohja molemmat haluavat kehittää Nummekylään elinkeinotoimintoja, joten jatkossa selvitetään uudelleen erilaiset yhteistyömahdollisuudet kaavoituksen ja kunnallistekniikan toteuttamiseksi. Loppuvuodesta 2016 valmistui aluevaraussuunnitelma valtatien 25 kehittämiseksi välillä Muijala-Ojakkala. Suunnitelmassa on esitetty tarpeelliset muutokset valtatien liikenteen sujuvoittamiseksi. Yksi tulevista muutoksista koskee Harjunraittia (konsultin kartassa Ote Myllylampien osayleiskaavaluonnoksesta. Työpaikka-aluevaraukset vaaleanpunaisella. Varaukset ovat lähes kokonaan Nummelanharjun pohjavesialueella. Alustava ratavaraus halkaisee TP-alueet. Mustalahdentie), joka nykysellään liittyy suoraan valtatiehen, mutta jatkossa kulkee valtatien alitse liittyen paikallistieverkkoon. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta valtatiellä, mutta heikentää potentiaalisen työpaikka-alueen saavutettavuutta. Valtatien parantamistoimenpiteiden tekemisestä ei ole vielä tehty päätöksiä, eikä aikataulu ole tiedossa. KUVA oikealla -> 24

25 HUHMARI Osayleiskaavatyössä tehdyn kyselyn mukaan yrittäjien mielestä Huhmari on ylivoimaisesti mielenkiintoisin sijoituspaikka uudelle yritystoiminnalle Vihdissä. Huhmari on alue, joka sijaitsee Turunväylän, Porintien ja Vanhan Turuntien risteyskohdassa. Alueeseen kuuluu osia neljästä eri kylästä: Härköilä, Palajärvi, Ritala ja Torhola. Kaikki valtatiet ja maantie ovat uudempia tieyhteyksiä, alkuperäinen keskiaikainen Meritie kulkee yhä osin alkuperäisellä linjauksellaan Palajärventienä. Maantien kautta yhteydet on hyvät kummallekin valtatielle, pääkaupunkiseutu on lähellä ja kunnan suurin taajama Nummela vieressä. Myös maakuntakaavan ratkaisut tukevat Huhmarin kehittämistä merkittävänä työpaikkojen ja kaupallisten palveluiden keskittymänä. Alueella on jo nyt yritystoimintaa, joka on syntynyt ilman asemakaavoitusta. Huhmari ja sen lähiseutu on aluetta, jolla tulee selvittää millä edellytyksillä työpaikkatoimintoja saataisiin rakennettua. Vihdin kunta on jo kymmenen vuoden ajan hankkinut maata alueelta. Huhmari Nummelan eteläosien osayleiskaavassa Osayleiskaavatyötä on tehty yhtä aikaa maakuntakaavoituksen kanssa. Uudenmaan liiton tekemän selvityksen perusteella Vihdin Huhmariin merkittiin maakuntakaavaan varaus tilaa vaativan kaupan tarpeisiin. Osayleiskaavatyön puitteissa on täsmennetty aluevarauksia, joille tutkitaan työpaikka- ja kaupparakentamista. Alueelle muodostunut haja-asutus ja luontoarvot asettavat rajoituksia rakentamisen sijoittumiselle ja luonteelle. Kunnan maanomistus vihreällä. Kunta on ostanut lisää maata kuvan länsiosasta. Alla olevassa kuvassa ote valtatie 25 aluevaraussuunnitelmasta 2016, NUMMENKYLÄ Iso Myllylampi Mustalahdentie E2 Myllynlamm ETL Y1 V25 an S rata R R Nykyinen melukaide S rata Hanko-Hyvinkää -rata 40 0 S S1 M Nu t11 m 19 m 1 en ky lä nt ie S3 0 S nyk. 400 Suunnittelualueen raja Melukaide Y

26 Alla on esitelty tarkemmin kohteita Huhmarissa, joille jatkossa tutkitaan elinkeinorakentamisen edellytyksiä asemakaavoittamalla. Otsikointi viittaa oheisen kartan merkintöihin. KM, kauppakeskus, 45 ha Huhmari soveltuu hyvin tilaa vievän kaupan tarpeisiin. Seudun ostovoima valuu nykyisin pääkaupunkiseudulle ja Huhmari sijaitsee suurimpien pääkaupunkiseudulle kulkevien liikennevirtojen risteyksessä. Alueen ohitse kulkee jo nykyisellään yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Pelkästään Vihdistä siirtyy vuosittain tilaa vaativan kaupan euroja noin 8 miljoonaa, josta suurin osa pääkaupunkiseudulle. Huhmari kuuluu linja-autoliikenteen laatukäytävään. Kevytliikenteen väylät kattavat nykyisin vain Porintien risteysalueen. Kohteen rakentuminen edellyttää liikennejärjestelyjen parantamista Vanhalla Turuntiellä ja Kivistöntiellä. Alueelle on perustettu (kunnan kannan vastaisesti) yksityinen luonnonsuojelualue. Tämä vaikeuttaa alueen tulevaa suunnittelua. 1 Vanhan Turuntien pohjoispuolinen risteys, 7 ha Tämän työpaikka-alueen sijainti on hyvä, mutta koko liian pieni toimiakseen itsenäisenä (7 ha). Sitä tullaan kehittämään osana Huhmarin työpaikkakeskittymää. Kohteen pohjoispuolella on 100 metriä leveä Länsiradan suunnitteluvaraus, jota voi hyödyntää väliaikaiseen toimintaan osana työpaikka-aluetta kunnes radan rakentaminen alkaa. Kohteen toteuttaminen on osa yhdystien rakentamista Vanhalta Turuntieltä Pihtisillantien jatkeelle. 2 Tuusankorven työpaikka-alue, 14 ha Huhmarin kaupallisten palvelujen alue vetää toteutuessaan runsaasti yrityksiä lähialueelle. Tuusankorven työpaikka-alueilla varaudutaan tähän kysyntään (14 ha). Tuusankorvessa maastonmuodot rajoittavat alueelle sijoittuvaa toimintaa pienimuotoisemmaksi. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee suunnitella myös Yöviläntien oikaisu Kivistöntien liittymään. 3 Tuusankorven asutus ja työpaikat Tuusankorventien omakotitaloalue moottoritien vieressä tulee kehittymään perheyritysalueena TP/A. Alueelle on tarkoitus saada lisää rakennusoikeutta, mutta sen jakaantuminen asumiseen tai työpaikkatoimintaan riippuu saatavasta melusuojauksesta. Kohde on lähes joka puolelta suojaviheralueiden ympäröimä. Idässä ja lännessä on päärooli hulevesien käsittelyllä, etelässä melusuojauksella. Suojaviheralue Tuusankorven laella on tarkoitettu säilyttämään selänteen kallioydin luonnontilaisena melusuojana Yöviläntien suuntaan. 4 Palajärventien pohjoisin osa, 11 ha Palajärventie on osa historiallista Meritietä. Palajärventien varrelle on pitkään sijoittunut yritystoimintaa. Suutarin verstas on vaihtunut maalitehtaan kautta monipuoliseksi pienyritysten ryppääksi. Risteysaluetta on tarkoitus kehittää työpaikka-alueena, joka mahdollistaa myös asumisen nykyisissä asuintaloissa. Työpaikkarakentamisella tulisi mahdollisuuksien mukaan suojata Palajärventien asutusta liikennemelulta. Alueen koko on noin 11 ha. Esaratavaraus Vanha Turuntie mt KM C Huhmarin alakeskus, 23 ha Huhmarin keskusta-alue tulisi todennäköisesti toteutumaan palveluja työpaikkapainotteisena (23 ha). Huhmarissa tulee varautua myös merkittävään liityntäpysäköintirakentamiseen. Alueella sijaitsee jo nyt yksi Nummelan suurimmista työnantajista, Karprintin kustannusja painotalo. Radan alustavan yleissuunnitelman mukaan Karprintin kiinteistö olisi jäämässä radan alle. Siksi Huhmarin keskusta-alueelle tulee varaus Karprintin uusille toimitiloille. Huhmarin keskusta-aluetta ei kuitenkaan päästä asemakaavoittamaan ennen kuin Länsiradan ratasuunnittelu on edennyt pidemmälle. Siihen saakka alueella on tarpeen 100 metriä leveä radan suunnitteluvyöhyke, jolle ei saa sijoittaa (uutta) pysyvää rakentamista, mikä voisi haitata ratasuunnittelua. Radan suunnittelu ja rakentaminen voi pahimmillaan kestää vuosikymmeniä, mikä tarkoittaa rakentamisrajoitetta melkein 9 hehtaarille Huhmarin keskusta-alueesta. Yksi vaihtoehto on kehittää radan suunnitteluvarausaluetta liityntäpysäköintipaikaksi, joka tarjoaa autoiluun ja pöyräilyyn liittyviä palveluita. Esim. auto voidaan huollattaa sillä aikaa kun omistaja käy linja-autolla töissä. 5 Länsirinteen työpaikka-alue, 19 ha Länsirinteen työpaikka-alue on Porintien suuntainen varaus, joka tukeutuu liikenteellisesti Vanhaan Turuntiehen ja Pihtisillantien jatkeeseen (19 ha). Alueelta ei ole suoraa liittymää Porintielle. Kohteella on muutama omakotitalo, mutta liikennemelu rajoittaa uusien asuntojen rakentamista. Alueelle tutkitaan erilaisia asumisen ja työpaikkarakentamisen yhdistäviä vaihtoehtoja. Kohteen poikki on linjattu uusi yhdystie, joka parantaa kulkuyhteyksiä maantielle. 6 Yöviläntien työpaikka-alue, 12 ha Yöviläntien työpaikka-alue on Huhmarin työpaikkavyöhykkeen reunalla, osa moottoritien varren työpaikkanauhaa. Kohteen toteuttaminen edellyttää Yöviläntien oikaisua asuntoalueen itäpuolitse. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan parannettava Yöviläntien melusuojausta moottoritieliikenteen melulta. Alueen koko on noin 12 ha. 4 C Turunväylä vt 1 26

27 VANHA TURUNTIE Vanha Turuntie on Huhmarin ja Lohjan rajan välissä kapea, mäkinen, mutkainen, valaisematon ja vailla kevytliikennetietä. Maantien parantaminen tapahtuu vähitellen, maankäytön kehittymisen myötä. C-K, Höytiönnummen alakeskus, 27 ha Tulevan juna-aseman ympärillä on yli 30 hehtaarin suuruisia keskusta- ja työpaikka-aluevarauksia. Keskustatoimintojen alueesta noin puolet on arvioitu toteutuvan tiiviinä asuntorakentamisena. Juna-aseman ympärillä asuminen, palvelut ja työpaikat sekoittuvat luontevasti. Aseman seudun suunnittelua ei voi aloittaa ennen kuin ratalinjaus on tiedossa. Siihen saakka alueella on käytännössä 100 metriä leveä rakennuskieltoalue radan suunnittelua varten. C-K Vanha Turuntie mt Esaratavaraus 1 Höytiönnummen työpaikka-alue, 5 ha Höytiönnummen työpaikka-alue sijoittuu Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteysalueelle. Kohteen saavutettavuus joukkoliikenteellä tulee olemaan erinomainen. Kalliomaaston rinnejyrkkyys on erittäin haastavaa. Läntinen puoli on jo asemakaavoitettu, mutta valtuustopäätös on tätä kirjoitettaessa muutoksenhaussa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pillistöntien itäpuolelta on löytynyt liito-oravia, eikä alueen asemakaavoittaminen ole toistaiseksi suunnitteilla. Kunta omistaa maa-alueesta suurimman osan. 5 Turunväylä vt Ali-Rostin työpaikka-alue, 19 ha Kohde sijaitsee Vanhan Turuntien eteläpuolella ja rajoittuu lännessä 400 kv sähkölinja-alueeseen. Alueilta on matkaa 1-2 km Höytiönnummen suunnitellulle juna-asemalle tai vaihtoehtoisesti 2 km Huhmariin suunnitellulle juna-asemalle. Vanhaa Turuntietä pitkin kulkee joukkoliikenteen laatukäytävä, joten alue on joka tapauksessa hyvin julkisten kulkuyhteyksien tavoitettavissa. Kunta omistaa alle puolet maa-alueesta. Kohteen länsipuolelle on suunnitteilla paikallinen sähköasema Kivelän työpaikka-alue, 14 ha Kohde sijaitsee Vanhan Turuntien pohjoispuolella, Ali-Rostin työpaikka-alueen vieressä. Myös tämä kohde rajoittuu lännessä 400 kv sähkölinja-alueeseen. Itäpuolella on haja- ja loma-asutusta. Osayleiskaavan yhteydessä tutkittiin kokoojakadun tarvetta Nummelan suuntaan, mutta tarkemman liikenneselvityksen myötä se todettiin tarpeettomaksi. Alueen liikenne on kokonaan hoidettavissa Vanhan Turuntien kautta. Maa-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 4 ja 5, Honkasalon työpaikka-alueet TP ja T 7,5 +11 ha Honkasalon työpaikka-alueet sijaitsevat Turun moottoritien varrella, mutta niiden liikenneyhteys on Vanhalta Turuntieltä. Alueiden ajoitus on pitkälti riippuvainen uudesta yksityistiehankkeesta, joka toteutuu vain mikäli alueella alkaa kalliolouhinta. Teollisuuskäyttö olisi murskauskohteen jälkikäyttötarkoitus. Lohjan kaupungin rajaan rajoittuva työpaikka-alue (4) on mahdollista toteuttaa ennen teollisuusaluetta (5). Työpaikka-alueen rakenteiden tulisi toimia moottoritien melua rajoittavasti. Alueen suunnittelussa on oltava yhteydessä Lohjan kaupungin kanssa. Työpaikka-alueen reunassa on kookkaita haapoja ja alueen läheisyydessä elää liito-oravia. Maa on yksityisessä omistuksessa. Vanhan Turuntien ympäristö maaperäkartalla. 6 Syrjämäen teollisuusalue, 19 ha Syrjämäen teollisuusalue sijaitsee moottoritien ja kallioselänteiden välisessä laaksossa, irrallaan muusta taajamarakenteesta. Myös tällaisille syrjäisemmille paikoille on tarvetta silloin kun yrityksen toiminta aiheuttaa ympäristöönsä melua tai pölyä. Honkasalon, Yöviläntien ja Syrjämäen teollisuus- ja työpaikka-alueet muodostavat yhdessä merkittävän työssäkäyntialueen moottoritien ja taajaman väliin. Syrjämäen toteuttaminen pääsee alulle vasta kun sinne on saatavilla uusi tieyhteys. Liikennettä ei saa ohjata Yöviläntien tai Lehtimäen asuntoalueiden kautta. Kohde voi liittyä Yöviläntiehen sitten kun tielle on tehty oikaisu itään, Huhmarin suuntaan. Jatkossa Syrjämäki on tarkoitus yhdistää myös Honkasalontiehen. Lähes koko Syrjämäen alueen pintavedet laskevat Kypärijärveen. Hulevesien käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että hulevedet tulevat käsitellyiksi jo teollisuusalueen rakentumisvaiheessa. Maa on yksityisessä omistuksessa. 27

28 KAAVOJA TYÖN ALLA Vihdissä on juuri valmistunut tai vireillä useita pienempiä asemakaavahankkeita, joissa muodostuu uutta kaavavarantoa elinkeinotoiminnoille. Alla lyhyt katsaus näihin kohteisiin. 1 Kenttälän asemakaavamuutos Kunnan omistama vanha huoltoasematontti muutettiin elinkeinotontiksi, jolle voi sijoittua liike- ja toimistorakentamista sekä teollisuus- ja varastorakentamista. Läheisen asutuksen vuoksi ja pohjavesiriskien estämiseksi vain ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton toiminta on sallittua. Rakennusoikeutta on k-m2 kahdessa kerroksessa ja siitä maksimissaan k-m2 saa käyttää liiketilarakentamiseen. Kaavamuutos on valtuuston päätettävänä tammikuussa Kalkkimäenrinne 2 Asemantien kaavamuutos Kaavamuutosta tehdään TuoviSiiriHännisen säätiön aloitteesta pääosin säätiön omistamille maille. Asuntorakentamisen lisäksi Asemantien ja junaradan väliin suunnitellaan palvelurakentamisen tontti (~1 200 k-m2) ja liike- ja toimistorakennusten tontti (~2 500 k-m2). Liikennemelun vuoksi vanhan asemarakennuksen ja pohjoisimman uuden asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei voida sijoittaa asuntoja, joten ne varataan liikerakentamista varten. Kaavaehdotus valmistellaan nähtäville vuoden 2017 kuluessa. 28 Kaavamuutosta tehdään TuoviSiiriHännisen säätiön aloitteesta säätiön omistamille maille Kalkkimäen kaakkoisrinteeseen, junarataa vasten. Asuntorakentamisen ja ratamelun väliin suunnitellaan työpaikkarakentamisen kortteli, johon tulee arviolta k-m2 rakennusoikeutta. Kohde sijaitsee aivan junaradan alittavan tunnelin vieressä, jota kautta liikenteellä on hyvä yhteys etelään, Vanhalle Turuntielle. Jatkossa tulee tutkia mahdollisuus avata katuyhteys Sähkötielle (ks. lisää s. 15). Kaavaehdotus valmistellaan nähtäville vuoden 2017 kuluessa.

29 4 Nummenkylä, Peräkylä 6 Ridalinkallio Kohde sijaitsee Hanko-Hyvinkää junaradan eteläpuolella. Suunnittelualue on rajauksesta riippuen hehtaaria. Kunta omistaa alle puolet maa-alueista. Vaikka kohde sijaitsee aivan Nummelan rakennetun taajaman vieressä ja kunnallistekniikkakin on jo vieressä, alue on liikenteellisesti huonosti saavutettavissa. Junaradan ylittävä tasoristeys on vaarallinen ja etelästä tuleva yksityistie ei sovi nykyisellä linjauksellaan yhdyskaduksi. Ridalinmetsään suunnitellaan uutta asuinaluetta yli asukkalle. Uuden asuntoalueen lähipalveluita varten kaavoitetaan erilaisia elinkeinotontteja tarpeen mukaan. Mahdollisia ovat mm. erilaiset liiketilat ja palvelurakentaminen. Maa-alue on kokonaan kunnan omistuksessa kohdealueella, johon elinkeinotontteja todennäköisimmin suunnitellaan. Kaavaehdotus valmistellaan nähtäville vuoden 2017 kuluessa. Alunperin uusi katuyhteys oli tarkoitus tuoda Lohjan puolelta radan suuntaisesti. Länsiradan suunnittelun yhteydessä Vihdin puolelle linjattiin liityntäraide Hanko-Hyvinkää -rataan, mikä estää uusien katusuunnitelmien tekemisen ratalinjalle. Suunnittelussa huomioitavia asioita ovat myös luontoarvot, maisema-arvot, paineellinen pohjavesi, radan melu- ja tärinä sekä olemassa oleva pientaloasutus. Alueelle pyritään löytämään hyvät rakentamismahdollisuudet noin k-m2 työpaikkarakentamiselle, sekä tontteja asuntorakentamiseen. Mäyräänojan peltolaaksoon on osayleiskaavatyössä suunntieltu myös mökkirakentamisen mahdollistava ryhmäpuutarha. 7 Höytiönnummi 5 Nummipellot Kaava-alue sijaitsee Vanhan Turuntien ja Pillistöntien risteyksessä. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan joulukuussa 2015, mutta päätöksestä on tätä kirjoitettaessa muutoksenhaku kesken KHO:ssa. Kaava sisältää teollisuuden rakennusoikeutta k-m2. Maa-alue on kokonaan kunnan omistuksessa. Kaava-alue sijaitsee Lankilan työpaikka-alueen ja junaradan välissä, Porintien itäpuoleisella peltoaukealla. Enärannan ja Lankilan väliin on jo suunniteltu uusi katuyhteys, joka alittaisi junaradan. Lankilan työpaikka-aluetta pyritään laajentamaan radan suuntaan ja saada samalla Vesakkotieltä kulkuyhteys radan alittavalle kadulle. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja kaavan eteneminen edellyttää maanhankintaa tai maankäyttösopimuksia. Alueella on potentiaalia yli k-m2 rakentamiseen. 29

30 Ojakkala Ojakkalan keskusta-alueen vanhoja asemakaavoja uudistetaan ja samalla laajennetaan taajama-aluetta kaavoittamalla uusia tontteja. Alueen yleispiirteisessä kaavarungossa elinkeinotoimintoja on suunniteltu lisättäväksi lähinnä päätien varrelle, koulun eteläpuolelle. Tarkempi suunnittelu tehdään pienemmillä asemakaavoilla. Tavoitteena on saada Ojakkalaan uusi noin k-m 2 mahdollistava kaupallisten palveluiden kokonaisuus, tontti palvelurakentamiseen (päiväkoti tms.), huoltoasema ja erilaista liiketoimintaa. Osalle asuintonteista mahdollistetaan liiketilojen rakentaminen ensimmäiseen kerrokseen. Kaavojen etenemistä voi seurata Vihdin kaavoituksen verkkosivuilta. MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT YLEMMÄN TASON SUUNNITELMAT Kunta ei voi kaavoittaa uusia yritystontteja täysin vapaasti. Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää suunnittelujärjestelmän, jossa koko Suomen rakentamista ohjataan portaittaisesti. Ylimpänä on valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne on viimeksi päivitetty vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kunnan kaavoituksessa. Uudenmaan liitto laatii Uudenmaan alueelle maakuntakaavoja. Maakuntakaavassa ohjataan mm. kaupan mitoitusta ja sijoittumista sekä taajama-alueiden kasvua ja kehitystä. Maakuntakaavat on aikaisemmin vahvistanut ympäristöministeriö, mutta jatkossa ne hyväksyy maakuntavaltuusto. Kunnanvaltuusto voi hyväksyä yleiskaavat ja asemakaavat, mutta niiden tulee perustua maakuntakaavan ratkaisuihin. Järjestys on siis VAT > maakuntakaava > yleiskaava > asemakaava > rakennuslupa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Poimintoja: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Lisätietoa VAT:sta saa osoitteesta: Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_ alueidenkayttotavoitteet Yrittäjien omat toiveet Halutuimmat sijainnit Vihdissä, valtateiden risteysalueet. Hyvän yritysalueen tulisi olla laaja ja yhtenäinen, sinne tulisi olla suora yhteys valtatieltä tai maantieltä, työvoiman tulisi olla lähellä ja mitä lyhyempi matka pääkaupunkiseudulle sen parempi. 30

31 Maakuntakaava Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävää rakentamista. Maakuntakaavassa määritellään mm. taajamat ja työpaikka-alueet. Ne alueet, joille ei ole osoitettu maakuntakaavassa mitään erityistä käyttötarkoitusta, ovat ns. valkoisia alueita, jotka on tarkoitettu erityisesti maa- ja metsätalouden käyttöön. Valkoisille alueille saa osoittaa vain paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Tämän kaavamääräyksen tulkintaa testattiin Helsingin hallinto-oikeudessa Palojärven asemakaavalla, joka oli valmistuessaan maakuntakaavan valkoisella alueella. Kaavaan jäi k-m 2 rakennusoikeutta. Pienet ja erilliset työpaikka-alueet eivät ole houkuttelevia, joten käytännössä työpaikka-alueita voidaan kaavoittaa lähinnä maakuntakaavaan merkityille rakentamiseen varatuille alueille. Taajamatoimintojen alueet on varattu asumiseen sekä palvelu- ja työpaikkarakentamiseen. Suunnittelumääräyksen mukaan työpaikkatoimintojen tulee soveltua ympäristöönsä. Taajama-alueella on rajoitettu kaupallisten hankkeiden kokoa seuraavasti: tilaa vaativa kauppa max k-m 2, erikoistavarakauppa max k-m 2 ja päivittäistavarakauppa max k-m 2. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslain kaupan mitoitus muuttuisi lakimuutoksella, oikeusvaikutteisen maakuntakaavan mitoitus ohjaa silti kuntakaavoitusta. Maakuntakaavoista lisää osoitteessa: Reservialue Reservialuemerkinnällä on osoitettu pitkällä aikavälillä toteutettavat työpaikka-alueet. Vihdissä kaikki uudet työpaikka-alueet on merkitty reserviksi. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (=yleiskaava, asemakaava) toteuttaminen on ajoitettava pääsääntöisesti maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2030). Reservialueen suunnittelumääräyksessä on myös sanottu, että kunta määrittelee (työpaikkojen osalta) alueen toteuttamisen tarkoituksenmukaisen ajoituksen suhteessa kunnan muihin käytettävissä oleviin työpaikkatoimintojen alueisiin. Suunnittelumääräys on oikeudellisesti sitova. Tätä tukee myös maakuntakaavan selostukseen kirjattu selkokielinen lause: Päätösvalta alueiden käyttöönoton ajankohdasta on kunnalla. Työpaikka-alue Merkinnällä on osoitettu merkittävät taajamatoimintojen alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet. Alue tulee varata ensisijaisesti työpaikkarakentamiseen, eikä sinne tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista. Alueelle voi sijoittua max k-m 2 tilaa vaativaa kauppaa. Keskustatoimintojen alue Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaupan yksiköiden koko on mitoitettava (ja toteutus ajoitettava) siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Maakuntakaavassa ei ole enimmäismitoitusta Nummelan keskustatoimintojen alueelle, Vihdin kirkonkylässä maksimimitoitus on k-m 2. Keskustatoimintojen alueen ulottuvuuksia testataan joka kerta, kun tehdään uusi asemakaava, sillä Vihdissä ei ole määritelty keskusta-alueita yleiskaavalla. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Tällä merkinnällä on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolelle sijoittuvat suuryksiköt, Vihdissä Huhmari. Kaupalle on asetettu maksimimitoitus k-m 2 ja se saa olla vain tilaa vaativaa kauppaa. Suunnittelumääräyksessä sanotaan ajoituksesta, että kauppaa ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikkaalueiden toteuttamista. Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmakartta ja Vihdin nykyisten yritysalueiden sijainti (sinisellä) 31

32 Maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta, Nummela (kuvan vasen alanurkka on Lohjan puolella) taajamatoimintojen alue tiivistettävä taajamatoimintojen alue reservialue raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue keskustatoimintojen alue merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö työpaikka-alue virkistysalue viheryhteystarve päärata yhdysrata ulkoilureitti 400 kv voimajohto 110 kv voimajohto siirtoviemärin ohjeellinen linjaus maakaasun runkoputki pohjavesialue arvokas harjualue kunnan raja yhdyskuntateknisen huollon alue lentokenttä moottoriväylä/moottoritie valtatie/kantatie seututie yhdystie Maakuntakaavassa valkoiseksi osoitetuille alueille ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Valkoisille alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa kunnan tarpeiden mukaan merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja. eritasoliittymä 32

33 Vihdin kehityskuva 2025 Nummelan eteläosien osayleiskaavoitus Vihdin kehityskuva 2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kehityskuvassa työpaikkavyöhykkeet on sijoitettu valtateiden ja maanteiden varsille ja risteysalueille. Suurin kehityskohde oli jo tuolloin Nummelan eteläosien työpaikkavyöhyke Vanhaan Turuntiehen tukeutuen. Kehitettäviä kohteita olivat myös Veikkoinkorpi valtateiden 2 ja 25 risteyksessä, Koivissilta valtatie 2 varrella, Hiekka valtatie 25 varrella ja suurempi työpaikkavyöhyke Otalammen länsipuolella valtatien 25 ja Vanhan Porintien risteysalueella. Kaavatyö käynnistyi keväällä 2005 ja suunnittelualueena on Nummelan eteläpuolinen osa junaradan ja Turun valtatien välissä, idässä kaava-alue ulottuu melkein Tervalammelle saakka. Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa kaava on jaettuna kahteen osaan. Pohjoisempi osa C on tulossa jo toiseen kertaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Eteläisempi osa (Huhmari) valmistellaan valtuustoon aikaisintaan Nummelan eteläosien osayleiskaava-alueelle on merkitty erilaisia työpaikkakeskittymiä eri tarkoituksiin. Työpaikka-alueiden suurin keskittymä on Huhmarissa moottoriteiden, maantien ja tulevan junaradan varrella. Vihdin kehityskuvatyön mukaisesti suurin osa työpaikka-alueista tukeutuu Vanhaan Turuntiehen. VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Työpaikka-aluevarauksia (TP) on yhteensä 112 ha, teollisuusalueita (T) 51 hehtaaria ja kaupallisia palveluita (KM) 52 ha. Lisäksi on käyttötarkoitukseltaan sekoitettuja asumisen ja työpaikkarakentamisen alueita (TP/A) 50 ha. Myös keskustatoimintojen alueille (C-K ja C) voi sijoittua työpaikkarakentamista, mutta vain rajoitetusti kaupallisia palveluita. Osayleiskaavat eivät siis ole vielä saaneet lainvoimaa. Asemakaavatyö on edennyt tästä huolimatta ja lainvoimaisiksi on saatu Prisman laajennus, Pajuniityn urheilualue ja koulu sekä Palojärven työpaikkaalueesta puolet. Höytiönnummen työpaikka-alueen läntisen puolikkaan asemakaava on hyväksytty valtuustossa, mutta päätökseen on haettu muutosta KHO:sta. Kuva alla: opaskartalle merkittynä ne alueet, joita Nummelan eteläosien osayleiskaavassa on ehdotettu erilaisiin palvelu- ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Porintie KM Kehätie vt 25 Asemantie C TP/A T TP/A Tervalammentie C-K TP TP TP C TP TP/A TP T TP T KM TP TP/A TP Turunväylä vt 1 33

34 MAAPERÄ Miksi maaperällä on väliä? Geologian tutkimuskeskus julkaisee avoimana datana maalajeista karttatietoa. Maaperäkartan perusteella voidaan arvioida maaperän rakennettavuutta. Maalajikartasta voidaan arvioida kohteet karkeasti luokkiin hyvä-ehkä-ei, mutta lopullisia rakentamiskustannuksia ei voi laskea suoraan maaperäkartasta. Vasta tarkemmat pohjatutkimukset antavat sellaista tietoa, jonka perusteella toteuttamista voidaan suunnitella. Rakennettavuuteen vaikuttavat maalajin lisäksi maaperän kerrosjärjestys, kantavuus, kaivettavuus, routivuus, vedenläpäisevyys, pinnanmuodot ja pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut. Maalajikartta riittää yleiskaavasuunnitteluun, asemakaavasuunnittelua varten kairataan harvakseltaan epäiltyjä riskikohteita, katu- ja rakennussuunnittelun yhteydessä tehdään tarkempia lisäselvityksiä. Moreenit ja karkearakeiset maalajit ovat ns. kitkamaalajeja, jotka soveltuvat rakentamiseen yleensä hyvin. Hienorakeiset (koheesio) maalajit ovat haastavampia ja pahimmillaan rakentamiseen soveltumattomia. Kalliomaat ovat kyllä kantavia, mutta harvoin löytyy valmiina tasaista kalliota rakentamiseen. Lisäksi kallioalueilla kaikille maanalaisille rakenteille, kuten kuten vesi- ja viemäriputkille, täytyy joka tapauksessa räjäyttää omat väylät. Maaperän paksuus ja maaperän vedenläpäisevyys vaikuttavat myös siihen, tulviiko rankkasade tai lumien sulamisvedet vai ei; riskikohteilla on turvauduttava kalliisiin hulevesiviemäröintiratkaisuihin tai varattava laajoja alueita vesialtaille. Vasemmalla ote maaperäkartasta, alla kuva kunnallistekniikan rakennettavuusselvityksestä (Sweco oy 2014) Maanvarainen perustaminen Massanvaihto / maanvarainen Paalutus / esikuormitus Paalutus / syvästabilointi pp /h P 50 alue: m : s hule 1 90 VÄ ## 6 EN Z 214 LIIK EN 80 TE VY 4 Palajärvi P alajärv järv RA US alue: 3271 m2 alue: 3823 m2 54 INK UJA VA KE LP EN e= T-7 MA RT YL ÄL 58 LE T ## LIIKENTEE 206 N VÄYL ÄLLE e= alue: 1957 m2 2/ : EV 560 PALAJÄ 540 RVEN VARA US KEVY TAIVAL EN VAR AUS KEV YEN 107 LIIK ENTEE N VÄY LÄL LE / PALAJÄ : / T-7 7/ Z pp/h T-7 50 e= ### 52 3 alue: m ### e= / alue: m :20 6/ : Z

35 Kallio Moreeni Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Lieju Turve 35

36 POHJAVESI NIITTYLÄ Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Pohjaveden pilaamiseen ei saa ikinä lupaa. Silloin kun toimitaan yhdyskunnan vedenottamiseen tarkoitetulla pohjavesialueella, riskit pohjavedelle tulee minimoida. Siksi viime aikoina on siirretty mm. polttoaineen vähittäismyyntiin tarkoitetut jakeluasemat pois pohjavesialueilta. Mitä lähempänä vedenottamoa toimitaan, sitä varovaisemmin tulee toimia. RATASKORPI LUONTOLA Harjut ovat aina olleet hyviä seudullisia kulkureittejä. Siksi Vihdissäkin harjua pitkin kulkee valtatie, junarata ja siellä on myös lentokenttä. Harju on myös meidän tärkein vedenottamiseen sopiva pohjavesialue. Suurin osa nykyistä Nummelaa on rakentunut harjun rinteille. Nummelassa on jo päässyt tapahtumaan vahinko ja pohjavetemme on pilaantunut. Vedenottamolla käytetään aktiivihiilipuhdistimia, jotta juomavetemme olisi käyttökelpoista. Nykyisellään puhdistaminen onnistuu, mutta pohjavesi ei kestä yhtään uutta vahinkoa. Suurin osa Vihdin nykyisistä työpaikka-alueista sijaitsee pohjavesialueella, Veikkoinkorpi suoraan vedenottamoiden suoja-alueella. Vain Vihdin kirkonkylä, Sähkötie (virastotalon tuntumassa) ja Palojärven työpaikka-alue sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Nykyisiä työpaikka-alueita on järkevää kehittää ja tehostaa, sekä saattaa pohjavedensuojaukset ajantasalle. Uudet työpaikka-alueet tulee rakentaa kokonaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ei virallisten pohjavesialueiden ulkopuolellakaan saa roiskia myrkkyjen kanssa miten sattuu, mutta suojaustoimenpiteet ovat yrittäjälle halvempia toteuttaa ja vahingon sattuessa seuraukset ovat pienempiä ja puhdistaminen helpompaa. TOPOGRAFIA Vihti on kallellaan etelään, kohti merta. Salpausselkä kulkee Vihdin poikki ja sen länsipuoliset järvet valuvat Karjaanjoen kautta mereen ja itäpuoliset Vantaanjoen ja Siuntionjoen kautta. Mitä kauemmaksi etelän merenrannasta mennään, sitä korkeammalla merenpinnasta ollaan. Vihtijärven seutu erottuu selvästi muuta Vihtiä ylempänä. Muita maiseman suurmuotoja ovat Nummelanharju ja Nuuksion järviylänkö. Paikallisesti maasto on Vihdissä hyvin pienipiirteisesti vaihtelevaa. Tasaista on vain järvenselällä, muualla on erilaisia rinteitä. Perinteisesti on valittu rakentamiseen loivat rinteet peltojen äärellä. Vaikka nykyään voidaan teoriassa rakentaa mihin vaan, käytännön syistä rakentamiseen valitaan jollakin tapaa kustannustehokkaat alueet. Omakotitalot on mahdollista sovitella vaikeaankin maastoon, iso teollisuushalli vaatii suuren ja tasaisen tontin. Jos tonttia joudutaan väkisin tasaamaan, se lisää kustannuksia. Joskus rinteet ovat niin jyrkkiä, että kadun rakentaminen on käytännössä mahdotonta. Jokaisen kadun tulee olla kuljettavissa myös raskailla ajoneuvoilla (aurausauto, paloauto yms) talven liukkailla keleillä. Vihdissä suurimmat topografiaan liittyvät haasteet ovat Kehätien (vt 25) ympärillä, sillä valtatie on rakennettu Nummelassa jyrkkään harjun rinteeseen. Huhmarin alueella puolestaan hyvät ja helpot rinteet on jo rakennettu asumiskäyttöön, jäljelle jääneet rakentamattomat alueet ovat yleensä jyrkkiä kallioita tai syviä savikoita. Vaihtoehdoiksi jäävät räjäyttäminen tai paaluttaminen, mikäli halutaan isoja yhtenäisiä rakennusmassoja. 36 Nummelan vedenottamoiden suoja-alueet ja pohjavesialueet. Lähde: Nummelan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2009 (Ramboll)

37 MELU YMS HÄIRIÖT Melu, lisääntyvä raskas liikenne, pöly yms. ovat yritystontteihin liitettyjä ympäristöhaittoja, joiden takia asukkaat eivät halua yritysalueita viereensä. Vastaavasti yritysalueilla ei yleensä karsasteta melua tai liikennettä, kunhan toiminta pyörii. Niinpä yritysalueita voi kaavoittaa sellaisille melu- ja tärinäalueille, minne ei voi kaavoittaa asumista. Vihdissä on leveät liikennemelun vyöhykkeet molemmin puolin valtateitämme ja junarataa, jonne ei voi enää suunnitella uutta asuntorakentamista meluhaittojen takia. Paikoin olisi mahdollista vähentää olemassa olevien asukkaiden meluhaittoja rakentamalla yrityshalleja valtatien ja asuntojen väliin. Yritysalue ei myöskään häiriinny vilkkaasta liikenteestä, päinvastoin. Myös hyvät joukkoliikenneyhteydet parantavat houkuttelevuutta, bussiliikenne saisi kulkea vaikka suoraan oven edestä. Työpaikka-alueiden suunnittelusta tekee haasteellista monet rajoitteet, ristiriitaiset tavoitteet ja mahdottomat toiveet. Vastaavasti työpaikka-alueiden suunnittelu on palkitsevaa, koska saadaan hyötykäyttöön ehkä muuten kelvottomia melualueita sekä luodaan toimintaa, työpaikkoja ja palveluita, joista hyötyvät kaikki. Meluherkät ja suojeltavat alueet Kuvassa näkyvät suurimmat suojeltavat kohteet, kuten pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavan virkistysalueet. Punaisella pystyviivoituksella on osoitettu alueet, joilla asuu pysyvästi ihmisiä. Ote kantakartasta Tuohivehmaalta, korkeuskäyrät metrin välein, valtatielinjaus rinteen suuntaisesti. Haasteellinen rinne yritystoiminnalle. 37

38 NUMMELA Elinkeinotonttien toteutumisaste 2016 LIITEKARTTA 1 Työpaikka-alueet Vihdissä LIITE

39 VIHDIN KIRKONKYLÄ Elinkeinotonttien toteutumisaste 2016 LIITEKARTTA 2 Työpaikka-alueet Vihdissä 2016 LIITE 39

40 OJAKKALA Elinkeinotonttien toteutumisaste 2016 LIITEKARTTA 3 Työpaikka-alueet Vihdissä LIITE

41 Elinkeinotonttien asemakaavavaranto Vihdissä 2016 LIITEKARTTA 4 Työpaikka-alueet Vihdissä 2016 Alue rakentamattomat tontit kpl kunnan omistamia tyhjien tonttien rakennusoikeus Nummelan keskusta Veikkoinkorpi Lankila Kalkkimäki Kenttälä Tuohivehmaa Sähkötie Hiekka Männikkö Koivissilta Palojärvi Ritalanrinne YHTEENSÄ yli 300 k-m 2 rakennusoikeus yhteensä LIITE 41

42 LIITEKARTTA 5 Työpaikka-alueet Vihdissä 2016 TYHJÄT TONTIT VARANTONA yht k-m LIITE

43 LIITEKARTTA 6 Työpaikka-alueet Vihdissä 2016 KUNNAN OMISTAMAT TONTIT yht k-m LIITE 43

44 Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta Tämä raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.