Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys"

Martta Kapulainen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

2 Kaavi 46

3 47

4 Tapuli 1772, tuuliviirissä vuosiluku 1778, siirretty nykyiselle paikalleen v uusittiin ja maalattiin harmaalla öljymaalilla. Myös pääjulkisivun avokuisti korvattiin luultavasti luvun lopulla nikkarityylisellä lasikuistilla. Vuonna 1921 länsipäädyn isännänhuone muutettiin kansliaksi, joka sai 1940-luvulla oman sisäänkäyntinsä vilpoloineen. Vuoden 1987 muutoksissa vilpola korvattiin avoterassilla, ulkovuoraus uusittiin lisälämmöneristämisen yhteydessä ja ikkunat ja ulkoovia vaihdettiin. Viimeisimmässä korjauksessa v pappilan ulkoseinät maalattiin 1800-luvun alkuvuosikymmenien oletettuun sävyyn. Rakennuksen käyttö kirkkoherran pappilana päättyi v Tämän jälkeen rakennuksessa toimi kirkkoherranvirasto vuoteen 1976 uuden virastorakennuksen valmistumiseen saakka, joka rakennettiin pappilan kivinavetan paikalle. Nykyisin rakennusta käytetään seurakuntatalona. Muusta pappilan vanhasta rakennuskannasta on jäljellä kellari ja aittarakennus. Entinen lainajyvästö, nykyinen museo 1845 Kolminivelinen tapuli rakennettiin Kaavin ensimmäisen kirkon viereen nykyisen sankarihautausmaan alueelle, josta se on siirretty v Kaavin toisen kirkon viereen. Ensimmäinen kirkko oli rakennettu v Kaavin kappeliseurakunnalle. Kirkko paloi v ja nykyinen valmistui v Alkuperäisellä paikallaan tapuli on nähtävästi ollut läpikuljettava, koska sisäpuolella on säilynyt toiset ulko-ovet, jotka on naulattu seinään kiinni ilman saranoita. Ulkoverhouksena oleva vankka puoliponttilaudoitus lienee tehty 1830-luvun vaihteessa. Nykyinen vaalea väritys on 1980-luvulta, aiemmin julkisivut ovat olleet sävyiltään voimakkaammat. Isopappila 1830, suurimmat muutokset luvulta, 1920-luvulta, vuodelta 1964 ja 1987 Vuonna 1830 rakennettu pappila on alun perin ollut tyypillinen empirevaikutteinen aumakattoinen rakennus voimakkaasti korostettuine räystäänalus- ja nurkkalistoineen sekä symmetrisine julkisivuineen luvulla rakennuksen huonejärjestystä muutettiin monin tavoin sekä rakennettiin keittiölle itäpäätyyn lapekattoinen kuisti, joka on myöhemmin v korvattu avokuistilla. Tällöin ulkovuoraus Pappilan viereen v rakennettu viljamakasiini palvelee lukuisten muiden lainajyvästöjen tavoin kotiseutumuseona (muutettu museoksi v jälkeen). Rakennus muodostaa yhdessä pappilan ja tapulin sekä näihin liittyvien puistoalueiden kanssa Kaavin kirkonkylän vanhimman miljöökokonaisuuden, jolle lähistöllä sijaitsevat entinen lääkäritalo ja kansakoulu luovat ajallista kerroksellisuutta. Entinen lääkäritalo, nykyinen Puistorinne 1930, laajennettu 1950-luvulla Kaavin keskusraitin kulttuurirakennuksiin kuuluva talo on rakennettu kunnanlääkärin asuntoja vastaanottotiloiksi. Rakennus edustaa tuolloin maalaiskunnissa vallinnutta tapaa rakentaa kunnanlääkäreille komeita virka-asuntoja. Hirsirunkoisen, korkeaharjaisen talon alkuperäinen ilme oli kunnioitusta herättävän symmetrinen ja juhlava. Talon nykyinen asu, ikkunat, kuistirakenteet ja sisätilat ovat pääasiassa säilyneet 1950-luvulta, jonka jälkeen rakennuksen itäpäätyyn on rakennettu matalalappeinen lisäke. Vaikka rakennus on alun perin 1930-luvulta, ovat monet ja 1950-luvun detaljit, kuten vanerilevystä taivutettu porras ja lakatut vaneriovet säilyttämisen arvoisia. Entinen kansakoulu, nykyinen ala-aste

Vuonna 1921 länsipäädyn isännänhuone muutettiin kansliaksi, joka sai 1940-luvulla oman sisäänkäyntinsä vilpoloineen.

5 /Pohjois-Savon perinnemaisemat). Tilan mailla harjoitettiin kaskenpolttoa vielä 1960-luvulla, mitkä lienevät Suomen ehkä viimeisimmät kaskenpoltot. Tilakeskus sijaitsee kiviaitojen kehystämien laitumien keskellä mäen laella. Päärakennus on 1800-luvulta, aitta 1840-luvulta ja navetta on rakennettu v Maarianvaaran seurantalo Kisamäki 1930, peruskorjaus Kirkonkylän historialliseen maisemakokonaisuuteen kuuluva entinen kansakoulu oli Kaavin ensimmäinen julkinen kivirakennus. Klassistisen kaksikerroksisen koulurakennuksen suunnitteli rakennusmestari Martti Pasasen. Rakennus edustaa koulurakennuksen suunnittelussa luvuilla ylivoimaisesti suosituimpana tyylinä käytettyä klassismia. Julkisivut ovat 1930 luvulle tyypillisen niukasti detaljoidut. Rakennus on peruskorjattu v. 1998, jolloin ikkunat ja ovet on vaihdettu sekä sisäänkäyntien eteen lisätty avokatokset. Haja-asutusalueet Maarianvaaran Kisamäki pystytettiin alun perin lainajyvästön ja Nuorisoseuran yhteiseksi taloksi. Rakennuksen tontin lahjoitti Enso-Gutzeit Oy. Lainajyvästön toiminta lakkasi v. 1960, jolloin talo jäi nuorisoseuralle. Hirsipintainen ja luonnonkivisokkelille rakennettu talo on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, mm ovet ja ikkunat. Hahmoltaan rakennus on Rasinmäen Valoharjun tavoin hyvin yksinkertainen ja selkeä, vain kuistien katoksia on juhlistettu persoonallisella muotoilulla. Juutilan valimo 1930, peruskorjaus Valintaperuste: R, H, M Entinen Luikonlahden koulu Onnela Urakoi Heikki Kettunen v Onnela on vanha Luikonlahden koulu, joka sijaitsee kylässä keskeisellä paikalla. Hyvin säilyneen koulun rakensi seudulla monia kouluja urakoinut, Säyneisiltä kotoisin ollut Heikki Kettunen. Yksikerroksiseen kouluun tuli kaksi luokkaa, opettajan kaksihuoneinen asunto, opettajan huone ja keittiö. Alun perin punaiseksi maalattu hirsirakennus vuorattiin v vaaka- ja pystylaudoituksella ja maalattiin keltaiseksi. Myöhemmin rakennus on maalattu vihertäväksi (1939) ja siniharmaaksi (1964). Nykyisin rakennuksella julkisivuissa on laudoituksen uusrenessanssille tyypillinen vaalea pääsävy kehystettynä tummemmalla maalatuin vuorilistoin. Kaavin Niemikylän Männikkölän entinen kansakoulu muistuttaa malliltaan hyvin paljon Onnelaa. Hyvärilä Valintaperuste: M Valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Niinivaarassa sijaitsevan Hyvärilän tilan metsälaidun, niittyalue ja kaskimetsä on luetteloitu valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisemaksi (Heli Ilaskivi Juutilan tilalla on harjoitettu vuodesta 1881 lähtien perinteistä vaskenvalantaa eli kuparipohjaisten metalliseosten, pronssin ja messingin valantaa. Juutilan valimo perustettiin aikana, jolloin kotiteollisuutena harjoitettu vaskenvalu eli parasta aikaansa. Valimon tuotevalikoimaksi muodostui ajalleen tyypillinen kokoelma kelloja, kulkusia ja tiukuja. Aktiivisen tuotekehittelyn tuloksena syntyi omaperäisiä ratkaisuja ja tunnistettavia tyylipiirteitä, joiden ansiosta Juutilan esineet voidaan erottaa omaksi ryhmäkseen luvulla tuotantoon tulivat kirkonkellot, joista luvuilla tuli valimon tärkein tuoteryhmä. Juutilan tilan vanhan, alun perin savutuvaksi rakennetun asuinrakennuksen jatkoksi rakennettu valimo jäi tyhjilleen uusien työtilojen valmistuessa v

Maarianvaaran seurantalo Kisamäki 1930, peruskorjaus1984-85 Kirkonkylän historialliseen maisemakokonaisuuteen kuuluva entinen kansakoulu oli Kaavin ensimmäinen julkinen kivirakennus.

6 Vanha valimorakennus on myöhemmin siirretty pihapirin ulkopuolelle ja avattu valimomuseoksi v Melttusvirran taistelupaikka Valintaperuste: H Suomen Sodan aikainen taistelupaikka, jolle on pystytetty muistokivi ja opastaulu (Melttuksen taistelu käytiin vuoden 1808 syksyltä). Paikka sijaitsee Kaavilta Outokumpuun päin johtavan tien varrella Retusen kylällä. Telkkämäen kaskialue Valtakunnallisesti merkittävä v ja ehdotuksessa v Alue (90 ha) on v rauhoitettu asetuksella luonnonsuojelualueeksi. Jo ennen v alkanutta isojakoa Telkkämäellä on ollut torppa peltoineen. Virallisesti Telkkämäen palsta lohkottiin Mustolanmäestä 1870-luvulla, jolloin torppaan asettui asumaan Mustolanmäen isännän poika Matti Mustonen. Tilalla on harjoitettu kaskeamista 1940-luvulle asti. Tilan rakennukset, pihat ja pellot on kunnostettu 1990-luvulta alkaen metsähallituksen ylläpitämäksi museoalueeksi. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Talo on kunnostettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, aitat ja savusauna. Kauniisti harmaantuneiden rakennusten lisäksi pihapiirin kuuluvat siellä kesäisin laiduntavat alkuperäisrotuiset lampaat, lehmät, kanat ja hevoset. Laiduntamisen ja niittämisen ansiosta Telkkämäen piha-alueet säilyvät kauniina ketoina. Telkkämäen museopihasta vajaan kilometrin päässä kylätien varrella sijaitsee Rietulan pihapiiri, jonka asuinrakennus ja navetta ovat 1920-luvulta, sauna ja aitta luvulta. Rasinmäen kulttuurimaisema Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v Näkyykö enää kaskikulttuurin jälkiä, joista aikaisemmissa raporteissa kerrottiin, ehkä näkyi vielä vuotta sitten runsaina lepikoina. Nyt ei kohdetta kannattaisi merkitä alueeksi, vaan yksittäisinä kohteina Mustolanmäki ja Valoharju. Telkkämäen vieressä sijaitseva Rasinmäen alue on vanhaa kaskikulttuurin aluetta, joka kaskeamisen päättymisen jälkeen on muuttunut Telkkämäen alueen tavoin maisemakuvaltaan sulkeutuneeksi ja metsävaltaiseksi. Mustolanmäen pihapiiri Valtakunnallisesti merkittävä alue v Rasinmäen kylällä sijaitsee Mustolanmäen vanha maatilapihapiiri, jonka paritupatyyppinen päärakennus ja aittarivi ovat 1800-luvun jälkipuolelta ja eläinsuojat 1930-luvulta. Pihatien tuntumassa sijaitsevat kärryliiteri, riihi ja paikallisesta rakennusperinnettä edustava kiviseinäinen paja. Samalla rakennustekniikalla on rakennettu talon saunan eteishuoneena palveleva kota, jollainen on myös Telkkämäen torpan saunan yhteydessä. Kotien seinät ovat paikallista liuskekiveä, mitä on käytetty myös Mustolanmäen tuvan uunin muuraamiseen. Valoharju Valtakunnallisesti merkittävä alue v Keskellä Rasinmäen kylää sijaitsee v valmistunut vanha maalaisliiton talo, jota on kunnostettu v Myöhemmin talon sisäänkäynnin edestä on purettu avokuisti. Talo on pohjaltaan selkeä suorakaiteen muotoinen satulakattoinen hirsipintainen ja tyypillisesti varsin niukasti koristeltu yhdistyksen talo. 50

Paikka sijaitsee Kaavilta Outokumpuun päin johtavan tien varrella Retusen kylällä. Telkkämäen kaskialue Valtakunnallisesti merkittävä v. 1993 ja ehdotuksessa v. 2003. Alue (90 ha) on v.

Samankaltaiset tiedostot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,