Yläneen kotiseutuyhdistys ry. Teinilän asuinrivi

Transkriptio

1 Teinilän asuinrivi Museon pihalta katsottuna oikeanpuoleinen tupa on 1700-luvulta ja toiminut aikaisemmassa sijoituspaikassaan savupirttinä. Vasemmanpuoleinen osa - pirtti - on 1800-luvulta. Talossa asui myös maallikkoprofessori Antton Korva. Talo on ollut asuttuna siirtovuoteen asti. Rakennus on siirretty museonmäelle Yläneen kirkonkylästä Museonmäelle siirrettäessä rakennukseen ei tehty tulisijoja. Tuvassa on esillä lähinnä naisten käyttämiä työkaluja. Pirtissä pidetään nykyisin näyttelyitä. Anton Korvan huoneen tapetointi on ajan hengen mukainen vaikka sanomalehdet eivät olekaan alkuperäisiä. Yhteen huoneista on koottu toisen maailmansodan aikaista esineistöä. 1 (11)

2 Yli-Jokelan asuinrivi Talo sijaitsi Vainionperän Kärrilän kylässä. Talo on rakennettu 1832 ja siinä on asuttu vielä 1950-luvulla. Taloa kutsuttiin kansankielessä Pörö-Jokelaksi ja Piru-Jokelaksi, sillä täällä kerrottiin aikoinaan kummitelleen. Talossa asusti myös kylän tietävin ihminen. Taloon astutaan sisälle ns. susiovesta. Se on kaksiosainen, nimensä mukaan aikoinaan estänyt susia, jotka olivat Suomessa yleisiä 1800-luvulla. Rakennus on siirretty museonmäelle vuonna 1962 ja on ensimmäinen museonmäelle siirretty rakennus Sisäänkäynnistä oikealla sijaitsee tupakeittiö. Vasemmalle on rakennettu entisajan koululuokka. Luokan kateederi on tuotu Heinijoen koulusta. Muut kalusteet on koottu useista Yläneen entisistä kouluista. Täältä löytyvät lisäksi suutarin ja kraatarin työpisteet. 2 (11)

3 Luhtiaitta Rakennettu 1870-luvulla ja sijainnut alun perin Ruskolla. Luhti on tuotu Ruskolta Rakennus sijaitsi ensin nykyisen Teiniän tuvan paikalla. Kun Teinilän tupa siirrettiin museonmäelle 1970, luhti jouduttiin ensin siirtämään nykyiselle paikalleen. Osaa alakerran tiloista käytetään museon varastona. Alakerrassa on museolla ollut sekatavarakauppa Juho Ruuhijärvi, jossa myytin jauhoja. Yläkerrassa sijaitsee piikahuone sekä leivontavälinenäyttely. 3 (11)

4 Paja Rakennus on toiminut pajana aikaisemmassa sijoituspaikassaan Keihäskosken Rekolassa. Oven yläpuolella on vuosiluku Sen oletetaan olevan rakennusvuosi. Paja on siirretty museonmäelle vuonna Pajassa on poikkeuksellisen suuri ahjo. Paja toimii myös nykyisin ja täällä annetaan työnäytöksiä. Edustalla sijaitsee hevospuomi. Samanlainen on ollut myös Yläneen kirkon luota. 4 (11)

5 Vilja-aitat Ensimmäisen aitan alkuperäinen sijoituspaikka on ollut Kulhuan Uusitalo Pöytyällä. Porrasaskelman kiveen on hakattu vuosiluku Se on puhutteleva vuosi Suomen historiassa, olihan se yksi ankarista nälkävuosista, jotka Suomen kansaa silloin koettelivat. Nälkävuodesta huolimatta aitan tekijä on koristellut oven erityisen taidokkaasti. Toinen aitta on kotoisin Pöytyän Jalkalasta Anttilan tilalta. Se on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Aitat on siirretty museolle Aittarakennuksen sisällä ovat jykevät laarit ja kalusteena on erilaisia jyvämittoja. 5 (11)

6 Mäkitupa Tämä tupa sijaitsi Ristinummen Otsolan kylässä ja tuvassa asui Tilda Haapala os. Rintala. Hän oli Yläneeltä syntyisin ja hänen tupansa oli alun perin tehty Vanhankartanon maille. Tilda oli ahkera käsityöläinen. Hän karttasi, kehräsi villat ja pellavat, sekä kutoi kankaita. Tilda valmisti myös vihtoja, luutia, tuohisia mämmiropposia, sekä huiskia tiskiharjoiksi. Mäkitupa on ollut myös Tildan tyttären Lavinaron Tyynen ja hänen miehensä Jussin koti Otsolassa. He elivät tyttärineen vaatimatonta, mutta onnellista elämää tässä pienessä tuvassa. Rakennus on siirretty museonmäelle vuonna Rakennuksessa on säilytetty alkuperäinen kalustus sellaisenaan. 6 (11)

7 Savusauna Suomalaisessa kulttuurissa sauna on ollut tärkeä rakennus, johon kansanihminen tutustui jo pienestä pitäen. Sauna on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ja on sijainnut Rantakylän Metsämäen tilalla. Sauna on alun alkaen ollut matala, mutta sitä korotettiin, kun saunassa alettiin valmistaa maltaita. Sauna on tuotu museolle Uudenkartanon Metsämäen tilalta v Se on varustettu myöhemmin asiaan kuuluvin kalustein Amme on saatu Kuralan kartanotilalta. Ruumislauta on kotoisin Rekolan tilalta. 7 (11)

8 Niittylato Niittyladon alkuperäinen sijoituspaikka on Kolinummessa Halikonkulman Helkkalassa. Lato siirrettiin museonmäelle Lato on alhaalta kapeampi. Näin varmistettiin korjatun heinän kuivuminen. 8 (11)

9 Riihi Riihi on sijainnut Rantakylän Toivinojasta. Riihessä on kiuashuone, riihi, luhti, lato ja ruumenkoppi. Rakennuksen ikä ei ole tiedossa. Riihi on siirretty museonmäelle vuonna Riihen ulkopuolella on pärehöylä ja tiilikraana. 9 (11)

10 Tuulimylly Tuulimyllyn rakennusvuotta ei tiedetä tarkasti mutta myllyn arvellaan olevan peräisin 1760-luvulta. Mylly rakennettiin Pöytyälle Juotolan kylän Tanelin tilalle, josta mylly siirrettiin purettuna Yläneen Uudenkartanon Ristimäkeen vuonna Myllyä oli kokoamassa muun muassa Frans Nikula. Myllyssä jauhettiin pääasiassa ruista sekä kuivattua kauraa. Myöhemmin jauhatettiin myös maltaita ja uutispuuroksia. Vuonna 1938 kovassa myrskyssä myllystä putosi yksi siipipari. Jauhatusta jatkettiin kahdella siivellä. Viimeisen kerran myllyssä tiettävästi jauhettiin sotavuonna 1943 maltaita. Vuonna 1944 loputkin siivistä putosi. Mylly lahjoitettiin Yläneen kotiseutumuseolle Kotiseutuyhdistys entisöi myllyn siivet. Vuonna 2010 myllyn kynnet uusittiin. 10 (11)

11 Lato Lato (makasiini, suuli) on siirretty museolle 1974 Kuralan kylän Tuokolta. Rakennusvuosi on 1900-luvun alkupuolelta. 11 (11)