Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Transkriptio

1 Lausunto 1/ KESELY/4/07.04/2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut, yhdyskuntatekniikka Hannikaisenkatu , Jyväskylä Kivilammen maankaatopaikan laajennushanke Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii yhteysviranomaisena Jyväskylän kaupungin hankkeessa (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94, YVA -laki). Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä tämän lain mukaisessa menettelyssä (YVA), ennen kuin sen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa hankkeesta vastaava selvittää hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Hankkeen YVA - menettely perustuu YVA -asetuksen 713/2006, uudistettu 359/ hankeluettelon kohtaan 11 jätehuolto, kohtaan d), jonka mukaan kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle, tulee viedä YVA -menettelyyn. Läjitettävän maa-aineksen on arvioitu lähivuosina olevan n m3, mikä ylittää selvästi arviointikynnyksen. YVA -menettely tuli vireille Arviointiohjelman ja - selostuksen on laatinut konsulttitoimisto FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Hanke ja sen vaihtoehdot Jyväskylän kaupunki suunnittelee Kivilammen maankaatopaikan laajentamista välittömästi nykyisen läjitysalueen luoteispuolelle kaupungin omistamalle maalle. Hanke sijoittuu Jyväskylän kaupungin Vaajakoskelle noin 8 km Jyväskylän keskustasta koilliseen ja noin 3 km Vaajakosken keskustasta pohjoiseen. Nykyisen maankaatopaikan pinta-ala on noin 5,9 ha ja sen länsireunan pengerrys rajoittuu Laukaan kunnan rajaan. Jyväskylän kaupungin nykyisten maankaatopaikkojen läjityskapasiteetin täyttyessä kaupungilla on tarve saada lisää läjitysaluetta rakennushankkeissa syntyville puhtaille ylijäämämaille. Kivilammen maankaatopaikan nykyisen ympäristöluvan ja täyttösuunnitelman mukainen läjityskapasiteetti saavutetaan meneillään olevien suurten rakennushankkeiden vuoksi noin vuoden sisällä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh PL Jyväskylä Sähköposti kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 2/16 Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA -menettelyssä tarkastellaan kolmea toteutusvaihtoehtoa, joissa laajennusalueen pinta-ala ja täyttökorkeus vaihtelevat. VE1: Suppeampi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 1 laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin +128 metristä nykyisen täyttöalueen laen tasolle +150,5 metriin. Laajennusalueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja täyttötilavuus noin m3. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. VE2: Laajempi maanvastaanottoalue, matala täyttömäki Vaihtoehdossa 2 maankaatopaikka laajenee pitemmälle pohjoiseen kuin vaihtoehdossa 1. Laajennusalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Vaihtoehdon 1 tavoin laajennusalueen korkeus kasvaa vaihtoehdossa 2 nykyisestä noin 22,5 metrillä +150,5 metrin lakikorkeuteen. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m3. VE3: Laajempi maanvastaanottoalue, korkea täyttömäki Vaihtoehdossa 3 laajennusalue on sama kuin vaihtoehdossa 2 eli noin 6,1 ha. Laajennusalueen korkeus kasvaa nykyisestä noin 30,5 metrillä lakikorkeuteen +158,5 m maanvastaanottoalueen pohjoispuolisen Savumäen laen tasolle. Aluetta käytetään puhtaiden ylijäämämaiden läjitykseen. Täyttötilavuus on noin m3. VE0: Hanketta ei toteuteta YVA -menettelyssä arvioidaan myös vaikutukset niin sanotulle 0- vaihtoehdolle, jossa hanketta ei toteuteta. Tällöin hankealue säilyy sellaisenaan ilman niitä toimenpiteitä, joita tässä hankkeessa on suunniteltu. 0-vaihtoehdossa ylijäämämassojen vastaanotto päättyy Kivilammen nykyisellä maankaatopaikalla todennäköisesti jo vuoden 2013 aikana. 0-vaihtoehdossa joudutaan etsimään uusia maan vastaanottoalueita, sillä myös muiden Jyväskylän maan vastaanottoalueiden kapasiteetti on täyttynyt tai täyttymässä lähivuosina. Koska niin sanotun YVA - kynnyksen ylittäviä alueita ei ehditä saada käyttöön, joudutaan lyhyellä tähtäimellä ottamaan käyttöön pienempiä vastaanottoalueita. Pienempiin maan vastaanottoalueisiin liittyy epävarmuutta muun muassa siinä, ettei niillä ratkaista pitkän aikavälin vastaanottotarvetta, eikä niiden vaikutuksia ympäristöön arvioida YVA -menettelyn edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi ylijäämämassojen vastaanottamiseen soveltuvia alueita ei Kivilammen YVA -ohjelmavaiheeseen mennessä ole Jyväskylän alueelta löydetty. Kuuleminen ja lausuntojen pyytäminen Arviointiselostus oli nähtävänä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä

3 3/16 varten , Hannikaisenkatu 17, Laukaan kunnanvirastossa, Laukaantie 14 sekä Vaajakosken lähikirjastossa ja Internetosoitteessa Arviointiselostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tuli toimittaa yhteysviranomaiselle mennessä. Arviointiselostusta koskeva kuulutus julkaistiin Suur-Jyväskylän lehdessä. Keski-Suomen ELY -keskus julkaisi tiedotteen kuulemisen alkamisesta. Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa esiteltiin yleisölle Janakan koululla klo 18, os. Janakantie 6, Vaajakoski. Yhteysviranomainen lähetti lausuntopyynnön Jyväskylän kaupungille, Laukaan kunnalle, kalatalousviranomaiselle ja liikenne ja infrastruktuurivastuualueelle Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, Keski-Suomen liitolle ja Keski-Suomen museolle. Kuulemisessa saatiin kuusi lausuntoa ja mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen: Keski-Suomen ELY -keskuksen kalatalousviranomaisella ei ole huomauttamista arviointiselostukseen. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue: Liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole lausuttavaa Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Keski-Suomen liitto: Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen ja siinä esitettyjen selvitysten riittävyyteen. Keski-Suomen museo: Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiselostukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta: Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiselostus on perusteellinen ja siinä on kattavasti otettu huomioon eri hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Arviointiselostuksessa hanke on kuvattu kattavasti, myös eri hankevaihtoehtojen vaikutus toimintaan on selkeästi esitetty. Selvitystä voidaan pitää riittävänä. Koska alueella on jo maa-aineiden

4 4/16 vastaanottoa ja pitkä historia kaatopaikkana, eivät muutokset ympäristössä ole niin huomattavia kuin jos kyseessä olisi uusi toiminta alueella. Tulevaisuudessa todennäköisesti myönnettävässä ympäristöluvassa tulee toiminnan vaikutusten seurantaan kiinnittää erityistä huomiota, koska tarkkaa tietoa alueelle sen historian alussa toimitetuista materiaaleista ei ole. YVA -arviointiselostuksessa vaikutusten seuranta on käsitelty suppeasti ja sen käsittely varsinaisesti kuuluukin ympäristölupavaiheeseen. Selostuksessa on mainittu että alueelle hyväksytään ainoastaan maankäytön perusteella puhtaaksi oletettuja tai tutkimuksin puhtaaksi todettuja maamassoja. Aistinvaraisesti käyttötarkkailua suoritetaan vastaanottohenkilön ja maansiirtourakoitsijan toimesta ja sen lisäksi suoritetaan päästö- ja vaikutustarkkailua laboratorioanalyysein pintavesistä, kaatopaikan sisäisestä vedestä ja lähialueen talouskaivoista. Analyysilistasta puuttuu metaanin muodostuksen kirjaaminen, sitä on syytä seurata, koska seurantaa varten on jo asennettu vanhaan jätetäyttöön putki, joka on uusittu Kaasun muodostuva määrä ja sen väheneminen kertovat vanhan orgaanisia aineita sisältävän jätetäytön maatumisasteesta ja stabiloitumisesta Leppäveden Mustalahden Laukaan puolen kiinteistöjen omistajia ja asukkaita: 1. Vaikutukset pintaveteen YVA -selostuksen mukaan maankaatopaikan vaikutukset Leppäveden veden laatuun on hyvin vähäinen. Ilmeisesti tässä tarkoitetaan koko Leppäveden aluetta ja ilmeisesti perusteena vähäiselle vaikutukselle on se, että Autiojoesta Leppäveteen laskevat vedet sekoittuvat nopeasti Leppäveden Musta- ja Autiolahdessa. Selostuksessa ei esitetä, mikä maankaatopaikan vaikutus on nimenomaan Musta- ja Autiolahden veden laatuun. Säilyykö se yhtä hyvänä kuin koko Leppäveden alueella? Musta- ja Autiolahden ranta-asukkaiden kannalta selvitys on tässä kohdin ilmeisen puutteellinen 2. Liikennemäärät Selostuksen sivulla 15 taulukossa 3. esitetään arvio hankkeesta aiheutuvista raskaan liikenteen määristä arkivuorokausina. Toiminta keskittyy touko-syyskuulle eli lähistön asukkaiden kannalta tärkeimmälle ulkotöiden ja ylipäätään parhaalle ulkona olemisen kaudelle. Taulukosta ja tekstistä ei käy ilmi, tarkoittaako ajoneuvo yhtä yksittäistä ajo-neuvoa ja sen yhtä käyntiä maankaatopaikalla vai sisältyykö lukuihin erikseen meno- ja paluumatka. Joka tapauksessa liikenteen haittavaikutusten kohteet kokevat ja tuntevat yhden ajoneuvon käynnin kahtena eri matkana, meno- ja paluumatkana. Tekstistä ja taulukosta ei myöskään ilmene tarkoittaako arkivuorokausi viikonpäiviä maanantai - perjantai vai maanantai - lauantai.

5 5/16 Em. taulukko kertoo, että touko-syyskuun ajoneuvotiheys on vaihtoehdoissa 1-3 keskimäärin arkivuorokaudessa. Se tarkoittaa 10 11,7 ajoneuvoa per tunti eli ajoneuvo joka 5-6 minuutti. Huipputunnin aikana ajoneuvomäärä olisi eli ajo-neuvo joka kolmas minuutti. Taulukossa ei esitetä ollenkaan mitä luvut tarkoittavat klo 7-20 välisenä aikana. Kaikki liikennehän tapahtuu silloin. Ajoneuvomäärä pysyy samana eli on ja se tarkoittaa klo 7-20 väliin ajoittuvalle 11 tunnille ajoneuvoa per tunti eli ajoneuvoa joka 2-3 minuutti. Miten taulukon esittämä huipputunnin ajoneuvomäärä voi ollenkaan pitää paikkaansa? Taulukon esittämät raskaan liikenteen ajoneuvomäärät antavat hyvin epämääräisen, voisi sanoa jopa harhaanjohtavan käsityksen todellisuudesta. Taulukon epäselvyys on vielä suurempi, mikäli ajoneuvoyksikkö tarkoittaa vain yhtä käyntiä eli meno- plus paluumatkaa. Joka tapauksessa jo taulukon esittämillä arvioiduilla liikennemäärillä maankaatopaikan liikenne merkitsee Leppävedentien lähistön asukkaille vuosikausia touko-syyskuussa joka arkipäivä klo 7-20 taukoamatonta liikennemelua, pölyä ja kuraa. Taulukossa esitettyä harvempi liikennemäärä tarkoittaisi kaiken järjen mukaan sitä, että maankaatopaikka ei täyty vaihtoehtojen mukaisesti kolmessa, kuudessa tai yhdeksässä vuodessa. Siitä seuraisi hyvin todennäköisesti vain kaupungin uusi jatkolupahakemus ja vieläpä ilman YVA -arviointia. Eri vaihtoehdoissa esitetyt täyttövuodet eivät siis lainkaan takaa, että maankaatopaikan käyttö ehdottomasti päättyisi siinä ajassa kuin annetaan ymmärtää. Vaikutusten seurannan tarkkailuohjelmassa (selostuksen sivut ) ei mainita ollenkaan maankaatopaikan liikennemäärien seurantaa. 3. Melu Selostuksen sivulla 66 todetaan, että maankaatopaikan liikenteen osuus Leppävedentien liikennemäärästä on noin 4 %, joten sillä ei ole merkittävää vaikutusta Leppävedentien aiheuttamaan meluun. Ehkä teknisesti näin. Edellisessä kohdassa on jo tuotu esiin, miten maankaatopaikan liikenne todellisemmin toteutuu. Tekninen mallitarkastelu laimentaa haitat olemattomiin. Käytännössä raskaat kuorma-autot kiihdyttävät Mustalahden pohjukan tasalta alkavassa alamäessä jopa 80 kilometrin tuntinopeuteen, suorittavat noin kilometrin päässä äänekkään moottoriavusteisen jarrutuksen ja aloittavat mouruavan vajaan kilometrin kiipeämisen ylös maankaatopaikalle. Paluumatkalla maankaatopaikan mäki tullaan alas jurisevalla moottorijarrutuksella ja Leppäveden tiellä on taas vuorossa äänekäs kiihdytys ylämäkeen. YVA -selostuksessa ei ole esitetty aikaa, jonka yksi ajoneuvo ko. matkalla on melulähteenä. Se on useita minuutteja ja kun autoja kulkee joka 2-3 minuutti, se tarkoittaa, että melu on maankaato-

6 6/16 paikan käyttöaikana taukoamatonta. Sitäkään ei ole tuotu selostuksessa esiin. YVA -selostuksessa ei myöskään ole esitetty ottaako melumallinnus huomioon vedenpinnan ääniä voimistavan vaikutuksen. Melun torjumiseksi YVA -selostuksessa esitetään ajoväylän päällystämistä ja mahdollisesti myös meluesteitä. Meluesteiden tarkempaa sijoittelua ei ole esitetty. Niitä tulee sijoittaa myös maankaatopaikan menoväylän varteen. Lisäksi todetaan mahdollisuutena päiväaikaisen toiminnan rajoittaminen, mutta ei nähdä siihen tarvetta, koska se on jo nyt rajoitettu klo 7-20 väliseksi ajaksi. Päiväaikaisen toiminnan ajoitus klo 7-20 on haitoista kärsivien kannalta kohtuuton. jonka vuoksi se on kaikissa tapauksissa rajoitettava vähintään niin, että se päättyy maanantaina-torstaina viimeistään klo 17 tai 18 ja perjantaina viimeistään klo 16. Oletettavasti lauantaina maankaatopaikan käyttö ei ole edes sallittua. YVA-selvityksessä ei ole tarkasteltu melu- ym. haittojen vähentämiseksi vaihtoehtoisia ajoväyliä. Sellainen voisi olla esim. Leppävedentieltä Mustalahtea edeltävän mäen kohdalta rinnettä pitkin suoraan maankaatopaikalle. Se jättäisi pois nykyisen matkan järjettömimmän osuuden. YVAselvityksessä ei ole myöskään esitetty, miten estetään maankaatopaikan ajo-väylän luvaton siviilikäyttö mopo-, moottoripyörä- tai mönkijäkäyttöön. Melutarkastelu on Laukaan puolen asukkaiden osalta puutteellinen, sillä kaikki melu-tasokartat ulottuvat vain likipitäen kaupungin rajalle. Epäselväksi jää, onko melutarkastelu edes ulottunut Laukaan puolelle. 4. Lopuksi Jyväskylän kaupunki pääsi aloittamaan Kivilammen maankaatopaikan käytön hieman varkain tiettävästi ilman minkäänlaista YVA- menettelyä. Toiminta saatiin käyntiin ja kiihdytettyä sellaiseen vauhtiin, että parin vuoden kuluttua koittikin sopiva hetki hakea laajennusta. Nyt ei YVA - menettelykään tuota ongelmia kun vertailuajankohtana on nykyhetki eli hetki jolloin toimintaa on jo harrastettu hyvän aikaa. Tällöin lienee aika pitkälle itsestään selvää, että oleellisia muutoksia nykyhetkeen ei välttämättä löydy. Avoimuuden ja demokratian kannalta oikeampi vaihtoehto Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen YVA -selvityksen vertailuajankohdaksi olisi ollut aika ennen kaupungin aloittamaa toimintaa. Vihjeitä tällaisesta vertailusta antaa YVA- selvityksen vaihtoehto 0. Se todistaa, että monessa asiassa tapahtuisi varsinkin lähistön asukkaiden kannalta merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kääntäen YVA -selvityksen 0-vaihtoehto todistaa, että myös muutokset ajasta ennen kaupungin aloittamaa toimintaa ovat olleet merkittäviä, mutta toiseen eli kielteiseen suuntaan. Jostakin syystä tätä ei YVA -selostuksessa tuoda selkeästi esille, vaan toistetaan yhtä mittaa vaihtoehtojen 1-3 muutosten mitättömyyttä. YVA -

7 7/16 selvityksen asetelma on tässä suhteessa tavallisen kansalaisen kannalta puutteellinen. Epäselvien keskimääräisten liikennemäärälaskelmien, ajoväylävaihtoehtojen puuttumisen ja muiden puutteellisuuksien sekä vertailuajankohdan kyseenalaisen mielekkyyden vuoksi YVA -selvitystä ja -selostusta on pidettävä riittämättömänä. Jyväskylän Kivilammen maankaatopaikkatoiminta tuottaa runsaasti erilaisia haittoja, joiden kohteeksi joutuvat tavalliset kansalaiset niin Jyväskylän kaupungin kuin Laukaan kunnankin puolella. Heillä on oltava oikeus selkeämpään ja ihmisläheisempään YVAselvitykseen. Sellaista jäämme odottamaan. Yhteysviranomaisen lausunto 1-2 Johdanto, Ympäristövaikutusten arviointimenettely Selostuksessa on esitetty arviointiohjelman pohjalta hankkeen ja sen vaihtoehtojen ja ympäristön tilan kuvaus. Ympäristövaikutusten arviointimenettely tavoitteineen, eri vaiheineen ja aikatauluineen on kuvattu. 3-4 Hankkeen kuvaus, YVA -menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen perustelut ja tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisesti. Jyväskylän kaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja puhtaiden maiden kaatopaikat kaupungin alueella ovat täyttymässä. Uusia maanläjitysalueita läheltä rakennushankkeita ei ole selvityksistä huolimatta löydetty. Hankkeella voidaan turvata Jyväskylän kaupungin maamassojen asianmukainen käsittely vaihtoehdosta riippuen 3-9 vuodeksi. Hankealue on perustettu jo vuonna 1959 SOK:n Vaajakosken teollisuuden jätteiden kaatopaikaksi. Vanhan kaatopaikan sulkeminen puhtailla ylijäämämailla on aloitettu vuonna Alueella on sulkemisen jälkeen kompostoitu eloperäisiä jätteitä ja puhdistamolietettä sekä kloorifenolipitoisia maita. Epätietoisuus vanhasta kaatopaikkatoiminnasta vaikuttaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin. Hankkeen tekninen kuvaus sisältää valmistelevat rakennustoimet kuten puuston raivaus, tiestön ja sähköjohdinten lisärakentaminen sekä ympärysojien ja laskeutusaltaan kaivaminen. Siihen kerätään maanvastaanottoalueen valumavesiä ennen niiden johtamista eteenpäin. Ylijäämämaiden vastaanotto on suunniteltu ja kuvattu. Alueelle voidaan selostuksen mukaan vastaanottaa maita, joiden haitta-ainepitoisuus on yli kynnysarvon mutta jää alle alemman ohjearvon (VNa 214/2007). Kynnysarvo tarkoittaa pitoisuustasoa, missä maa-aineksessa olevan haitallisen aineen aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä voidaan pitää merkityksettömän pieninä riippumatta siitä, missä kyseinen maa-aines sijaitsee tai mihin sitä käytetään. Pitoisuuksiltaan kynnysarvot alittavista maa-aineksista ei pitäisi aiheutua maaperän, pohjaveden tai muun ym-

8 8/16 päristön pilaantumisen riskiä. Alempi ohjearvo on asetettu pitoisuustasoon, joka kuvaa suurinta yleisesti hyväksyttävää riskiä tavanomaisessa maankäytössä. Ylempi ohjearvo kuvaa suurinta hyväksyttävää riskiä tavanomaista vähemmän herkässä maankäytössä, kuten teollisuus- ja varastoalueilla. Alempi ja ylempi ohjearvo on asetettu joko ekologisten tai terveysriskien perusteella. Alueelle tuotavan maan laatu varmistetaan kuormakohtaisella massojen alkuperäseurannalla. Kuorman sijoituspaikka kirjataan sijoitusseurannassa, jotta sen paikallistaminen on tarvittaessa mahdollista jälkikäteen. Sama menettely sovelletaan sedimenttien sijoittamiseen. Aluetta voidaan käyttää myös rakentamiseen soveltuvien maiden välivarastointiin. Tällöin hyödynnettävät maamassat varastoidaan omille varastoalueilleen. Alueella ei käsitellä eikä jalosteta maa-aineksia niiden laadun parantamiseksi. Kuormien tyhjennys alueelle tapahtuu yleensä matalana päätypengertäyttönä täyttösuunnitelman mukaan. Täyttö rakennetaan kerroksittain siten, ettei muodostu vettä kerääviä painanteita. Sitä mukaa, kun läjitysalue saavuttaa lopullisen täyttötasonsa, sitä ryhdytään maisemoimaan. Täytön pintakerros on noin puoli metriä ja sen päällä mahdollisuuksien mukaan parikymmensenttinen kasvukerros. Pinta metsitetään alkuperäisen ympäristön mukaisilla puuntaimilla. Vaihtoehtoisina jälkikäytön muotoina on esitetty virkistyskäyttöä tai lumenkaatopaikkaa lähiympäristön käyttöön. Hankealueen kuivattaminen ja hulevesien hallinta tapahtuu ympärysojien avulla. Maankaatopaikan pintavedet ohjataan yhden purkupisteen kautta Kivilammen puroon laskeutusaltaan kautta. Purkureitin pituus Leppäveden Autiolahteen on noin 4 km. Vesien laatua tullaan tarkkailemaan seurantaohjelman mukaisesti. YVA -menettelyn aikana tehdään maan vastaanottotoiminnan alustava suunnittelu. Toiminta voidaan aloittaa heti ympäristölupapäätöksen ja valmistelevien töiden jälkeen loppuvuodesta Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen liittyminen tiedossa oleviin maan käytön suunnitelmiin ja kaavoitukseen on kuvattu. Hanke liittyy lähinnä uusien asuinalueiden, liikeja teollisuusalueiden sekä liikenneväylien suunnitteluun. Niissä syntyvää ylijäämämaata tullaan käyttämään ensisijaisesti kyseisten hankkeiden alueella ja toissijaisesti ylijäämämaa-aines varastoidaan laajenevalle maankaatopaikalle. Kaupunkiseudulla on käynnissä tai näköpiirissä kuusi merkittävää tiehanketta, kaksi asuinaluetta ja lisäksi yksi suurehko liike- ja teollisuusrakentamisen kohde. Mahdollinen käyttökohde on myös maa-ainesten ottopaikkojen maisemointi, jotka usein pohjavesialueille sijoittuneina asettavat vaatimuksia maa-ainesten puhtaudelle.

9 9/16 6 Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset Hankealue ja sinne johtava tie sijoittuvat hankkeesta vastaavan omistamalle kiinteistölle. Hanke ei tarvitse uusia tie-, sähkö- tai vesijohtoliittymiä. Hankkeen alustavaa suunnittelua tehdään rinnan YVA -menettelyn kanssa ja yleissuunnittelu ympäristölupahakemusten yhteydessä. Sitä tarkennetaan rakennussuunnittelulla tarvittaessa. Hankealue on määritelty yleiskaavoissa viheralueeksi (Jyväskylä) ja maa- ja metsätalousalueeksi (Laukaa). Yleiskaavan muutostarvetta ja asemakaavan laatimistarvetta selvitetään kuntien kesken. Ylijäämämaiden läjitys edellyttää ympäristöluvan, jonka myöntää aluehallintovirasto. 7 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen Yhteysviranomaisen antaman lausunnon huomioon ottaminen arviointityössä on esitetty taulukossa. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota erityisesti hankkeen yhteisvaikutuksiin vanhan kaatopaikkatoiminnan kanssa, kalastukseen, yksityisiin kaivoihin ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin. Yhteysviranomaisen näkemykset arviointiohjelmasta on otettu huomioon selvitystyössä. 8 Vaikutusten arviointi Hankkeen elinkaari on rajallinen ja on pisimmillään vaihtoehdossa kolme noin yhdeksän vuotta. Arviointiselostuksessa on esitetty kunkin vaikutustyypin yhteydessä vaikutustapa, lähtötiedot ja arviointimenetelmät, nykytilanne, itse vaikutukset, arvioinnin epävarmuustekijät sekä haittojen lieventäminen ja ehkäisy. Tämä tarkastelukehikko kattaa keskeiset osat arviointiselostuksen sisältövaatimuksista, jotka perustuvat YVA - asetuksen 359/ pykälään. Muut 10 :n mukaiset asiat on arvioitu toisaalla omissa kohdissaan. Oleelliset hankkeen vaikutukset on tunnistettu. Tarkasteltavien vaikutusten alueellinen rajaus vaihtelee niiden tyypin mukaan. Suurin osa vaikutuksista kohdistuu hankealueelle, mutta jotkut kuten liikenteen vaikutukset etäämmälle. Maankäytön tarkastelussa on käytetty runsaasti karttoja ja ilmakuvia. Maankäytön ja asutuksen nykytilanne on kuvattu tilastotietojen valossa. Kaavoitus on käyty läpi maakuntakaavan tasosta asemakaavan tasolle. Myös valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet on huomioitu. Ylijäämämaiden läjityksen päätyttyä alue suljetaan vaiheittain ja se päätyy maisemaltaan uudenlaisena metsätalous-virkistyskäyttöön. Selostus sisältää yhteenvedon selvitystyön tuloksista lähdeluetteloineen. Vaikutuksia ja luonnonolosuhteita on kuvattu tekstin lisäksi teemakartoilla, mm. melu, päästöt, hankkeen näkyvyys maisemassa, pohjavesialueet ja kaivot.

10 10/16 9 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Hankkeen vaikutusten eri tapoja on käsitelty luokittelemalla ne mm. vaikutusten laajuuden, luonteen, keston ja vaikutuskohteen ominaisuuksien mukaan. Vaikutukset maankäyttöön on arvioitu tarkastelemalla hankkeen soveltuvuutta nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja tiedossa oleviin maankäyttösuunnitelmiin. Merkittävimmät maan käytön muodot hankealueen lähellä ovat asutus, metsätalous, tiet, ulkoilu ja sähkölinjat. Hankealuetta koskevat kaavat viittaavat lähinnä hankealueen ympäristön viheralue- tai metsätalouskäyttöön. Maankaatopaikan suunnitelmallisella täytöllä ja maisemoinnilla voidaan edistää näiden tavoitteiden toteutumista toiminnan loppumisen jälkeen. 10 Liikenne Ajo hankealueelle käy nykyistä n. 800 metriä pitkää tietä pitkin Leppäveden tieltä (seututie 638). Vanha Kivilammen asuinalueen läpi kulkeva tieyhteys on suljettu. Hankkeen arkivuorokausina aiheuttama raskas liikenne on arvioitu koko vuoden ja touko-syyskuun ajalta. Parhaiten liikennettä yhdystiellä kuvaa tunnusluku vilkkaimman huipputunnin liikennemäärästä, joka on raskas ajoneuvo noin joka kolmas minuutti. Nykyisen kaltainen vilkas liikennöinti jatkuu pisimmillään n. yhdeksän vuotta vaihtoehdossa 3. Hankkeen osuus Leppäveden seututien koko liikenteestä on pieni, mutta sen osuus Vaajakosken keskustasta pohjoiseen kulkevasta raskaasta liikenteestä on hallitseva. Vaihtoehtojen 2 ja 3 loppuvaiheessa muu yleinen liikenteen kasvu Leppäveden tiellä on mahdollista mm. asutuksen laajenemisen seurauksena Melu, pöly ja ilman laatu Kaikissa vaihtoehdoissa VE0, VE1, VE2 ja VE3, melutasot jäävät tehtyjen melumallinnusten mukaan Valtioneuvoston päätöksen (933/1992) melutason ohjearvojen alapuolelle. Meluvaikutukset maankaatopaikkaalueella ja sinne johtavan tiestön varrella eivät poikkea toisistaan oleellisesti eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa kolme db:n melualue kuitenkin laajenee maankaatopaikalta Kivilammen asuinalueen liepeille täytön noustessa korkeammalle. Leppäveden tien meluvyöhykkeellä sijaitseville kiinteistöille eri vaihtoehdot eivät aiheuta muutosta nykyiseen tilanteeseen. Melu jatkuu seudulla nykyisen kaltaisena, mutta samalla voidaan välttää sen siirtymisestä uuteen ympäristöön, missä se saatetaan kokea nykyistä häiritsevämpänä uutena toimintana. Tieliikennemelua kohdistuisi myös nykyistä laajemmalle, jos vaihtoehtoinen maankaatopaikka olisi nykyistä kauempana rakentamiskohteista. Melu- ja pölyarvioinneissa on käytetty mallinnusta, missä leviäminen on arvioitu kartalla. Arvioinnin tukena on käytetty VTT:n kehittämää Lipasto-

11 11/16 järjestelmää. On huomionarvoista, että maata saattaa kulkeutua Leppäveden tielle asti myös ajoneuvojen renkaissa. Leppäveden tien lähellä asuva henkilö on yleisötilaisuudessa kertonut tämän aiheuttavan pölyämistä kuivalla ja tuulisella kesäsäällä Leppäveden tiellä. 13 Maisema ja kulttuuriympäristö Hankkeen vaikutusalueelta on laadittu maisemaselvitys. Lähtötietoina on käytetty paikkatietoaineistoja arvokkaista kulttuuriympäristöistä ja on käytetty myös maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja museoviraston tietolähteitä. Maisemavaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu maanläjityksestä syntyvästä täyttömäestä näkyvyystarkastelu, jolla havainnollistetaan täyttömäen näkyvyyttä ympäröivässä maisemassa eri vaihtoehdoilla 1-3. Samankorkuiset vaihtoehdot 1 ja 2 eivät juuri poikkea toisistaan, mutta vaihtoehdon 3 näkyvyys on selvästi laajempaa sen ollessa kahdeksan metriä niitä korkeampi. Kaikissa maisemavaikutustarkasteluissa vaihtoehdoilla 1-3 näkyvyysalue on rajattu kolmen kilometrin etäisyydelle maanläjityksessä syntyvästä täyttömäestä. VE 1 ja VE 2 näkyvyys jää mallinnuksen mukaan tämän kolmen kilometrin säteen sisäpuolelle. Sen sijaan VE 3 maanvastaanottoalue tulee näkymään tietyistä tarkastelusuunnista kolmen kilometrin etäisyydeltä ja myös sen yli. Mallinnuksen mukaan vastaanottoalue tulee vaihtoehdossa 3 näkymään lähinnä avoimilta vesialueilta sekä korkeiden mäkien rinteiltä katsottaessa hankealueen suuntaan. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita. Leppäveden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus tulee lähimmillään n. 3,5 km päähän maanvastaanottoalueen pohjoispuolelle. Käytännössä maisemaa tarkastellaan etenkin pohjoisen ja etelän suunnasta Leppävedentieltä aluetta lähestyttäessä sekä idästä Päijänteeltä. Sen vuoksi myös visualisointi, jolla täyttömäen näkyvyyttä havainnollistetaan eri tarkastelusuunnista, olisi täydentänyt hyvin maisemavaikutusten arviointia. Selostuksessa olisi voinut avata myös niitä ympäristöarvoja, joiden perusteella Savumäki on yleiskaavassa osoitettu ympäristöarvoja omaavaksi alueeksi (MY), liittyvätkö ne esimerkiksi maisemaan. 14 Suotovedet Suotovesien vaikutusten arviointi on tärkeää vanhan kaatopaikkatoiminnan takia. Täyttökorkeuden nostaminen lisää vanhaan jätetäyttöön kohdistuvaa kuormaa. Lähtötietoina on käytetty kaatopaikan tilasta tehtyjä selvityksiä vuosilta 1987 ja Kaatopaikkatoiminnan historiaa on selvitetty. Tarkkailupisteen tutkimustulosten perusteella suotovedet vaikuttavat laimeilta. Vanhalle jätetäytölle päälle sijoitetun havaintoputken perusteella jätetäytön sisäisen veden pinta on matalalla. Ha-

12 12/16 vaintoputki uusittiin v vanhemman tuhouduttua ilkivallan seurauksena. Kaatopaikan sisäisen veden laadun tarkkailutulokset on esitetty taulukossa. Havaintoputken kaasunmittausten perusteella kaasunmuodostus on vähäistä, mikä viittaa siihen että vanhan jätetäytön hajoaminen on edennyt pitkälle. Ehdotuksessa maankaatopaikan sisäisen veden tarkkailusta on analyysivalikoimaa laajennettu kattamaan myös ph, happi, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, sulfaatti ja lukuisat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC -yhdisteet). Tarkkailuohjelma antaa suuntaa antavaa tietoa myös kaatopaikan vanhojen orgaanisten aineiden maatumisesta. Voi olla vaikea sanoa, onko esim. VOC- analyysiin sisältyvä metaani peräisin vanhasta jätetäytöstä vai onko osallisena myös läjitetyn maaaineksen orgaaninen aines. Kemiallinen hapenkulutus (+typpi) kertonee todennäköisimmin vanhan jätetäytön orgaanisesta aineksesta, mutta voi olla peräisin myös orgaanisesta maa-aineksesta tai paikalle olleesta suoturpeesta. VOC suotovedessä kertoo myös kevyiden orgaanisten haitta-aineiden, esimerkiksi vesiliukoisten liuottimien tai bensiinin hiilivetyjen olemassaolosta. Nämä yleensä liikkuvina ja melko helposti hajoavina kuitenkin häviävät nopeasti eikä niitä ole esim ja 2011 havaittukaan. AOXmäärityksessä, jossa selvitetään halogenoitujen orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, sen sijaan on ollut pieniä pitoisuuksia. Pitoisuudet ovat kuitenkin olleet niin pieniä, että yksittäisiä yhdisteitä ei ole lähdetty etsimään. 15 Maaperä, kallioperä ja pohjavesi Maankaatopaikan vaikutukset kohdistuvat suoraan maaperään ja kallioperään lähinnä sen välittömässä ympäristössä. Sillä voi välillisesti olla vaikutuksia maaperään ja kallioperään suotautuvan sadeveden ja pohjaveden välityksellä myös kauempana. Maankaatopaikan pohjavesien todennäköisin virtaussuunta on luode ja siellä kulkeva kallioperän ruhjelaakso, jossa virtaa Kivilammelta purkautuva pintavesiuoma Luhtalampeen. Todennäköisesti vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäisiä huonosti vettä johtavan maalajin perusteella. Samasta syystä myös vaikutukset pohjaveteen lienevät vähäisiä ja nekin havaittavissa vain paikan välittömässä ympäristössä. Em. seikat on todettu selostuksessa Pintavesi, kalasto ja kalastus Toiminnan vaikutukset pintavesiin on arvioitu vähäisiksi. Näin ollen myös vaikutukset vesieliöstöön ja kalastukseen ovat jäämässä vähäisiksi. Vesistötarkkailua ei ole Autiojoen purkautumispaikan lähellä Musta- ja Autiolahdessa. Leppävedessä on tarkkailupiste (68) kauempana Leppäveden selällä. Näytteenoton aikajana alkaa siellä vuodesta Maan-

13 13/16 kaatopaikkatoiminnan vesistövaikutusten kannalta oleellisinta on läjitysalueelta lähtevien pintavesien tarkkailu, joka on järjestetty tarkkailupisteillä Kivilampi 1.1, ja uuteen parempaan paikkaan siirretyllä näytteenottopisteellä Kivilampi 1, uusi. Autiojoen alajuoksulla oleva tarkkailupiste ei selvitysten perusteella anna enää läjitystoiminnan kannalta tarkkoja tuloksia muiden kuormituslähteiden vuoksi. Suo, jolla on ollut merkitystä vesimääriä ja kiintoaineita tasaavana, jää laajenevan läjityksen alle Kasvillisuus, eläimistö, suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Hanke ei vaaranna tai aiheuta haittaa suojelluille tai muutoin arvokkaaksi luokitelluille luontokohteille. Myöskään paikkatietoaineiston valossa hankkeen välittömästä vaikutuspiiristä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita ei olisi otettu arvioinnissa ja selostuksessa huomioon. 20 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne aiheuttaa suurimmat haittavaikutukset kuljetusreittien lähellä asuville. Haitat johtuvat ajoneuvojen melusta, pölystä ja niiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Maisemallisia haittoja ei ole ilmennyt arvioinnissa. Maankaatopaikan elinkaari on arvioiduista vaihtoehdoista pisimmillään yhdeksän vuotta, minkä jälkeen raskaan liikenteen aiheuttamat haitat poistuvat. 21 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutukset on arvioitu eri toteuttamisvaihtoehdoissa ja verrattu keskenään sekä hankkeen toteuttamatta jättämiseen. Vertailumenetelmänä käytetty taulukko eri värisymboleineen on havainnollinen ja antaa hyvän käsityksen vaihtoehtojen eroista. Eroavuudet eri vaihtoehtojen vaikutuksissa ympäristöön ovat pienehköjä pois lukien vaikutukset lintuihin ja muuhun elimistöön ja kasvillisuuteen, joka väistyy laajennusvaihtoehtojen 2 ja 3 tieltä. Kaikki vaihtoehdot ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia. 22 Arvioinnin epävarmuustekijät Epävarmuutta arviointiin aiheuttavat asiat on käsitelty jokaisen vaikutustyypin yhteydessä. Maanrakentamisen määrän vaihtelu vaikuttaa toiminnan vaikutuksiin. Massojen alkuperästä riippuen liikenne kohdistuu laajemmalle tieverkostolle. Ajoneuvojen päästöt kohdistuvat suurimmalta osin hankealueen ulkopuolelle riippuen maanrakennuskohteiden sijainnista. Huomiota on kiinnitetty raskaan liikenteen vaikutuksiin liikenneturvallisuudelle suurimmissa ja pitkäkestoisimmissa laajennusvaihtoehdoissa. Vaikutukset kytkeytyvät tällöin lähiseutujen maan käytön suunnitteluun ja mahdolliseen asutuksen lisääntymiseen. Arvioidun melun osalta epävarmuus on vähäinen. Pölyn leviämisessä käytetty malli ei selostuksen mukaan ota huomioon pölyä sitovaa kasvillisuutta ja tulos ennustaa näin ollen todellista laajempaa pölyn leviämistä. Kuitenkin maa-aineksia voi kulkeutua myös ajoneuvojen renkaiden

14 14/16 mukana Leppäveden tielle asti, missä se voi aiheuttaa kuivaan kesäaikaan ja tuulisella säällä pölyämistä. Maisemaan kohdistuva epävarmuus johtuu lähinnä metsänhoitotoimista. Suotovesien vaikutuksiin liittyy epävarmuutta, joka johtuu siitä, ettei vanhalle kaatopaikalle aikanaan vietyjen jätteiden määrästä ja laadusta ole tarkkaa tietoa. Vanhan kaatopaikan sisäisen veden laadusta ja yksityisten kaivojen veden laadusta on kuitenkin melko paljon tutkimustietoa, jota on kerätty lisää tämän arviointityön aikana. Laadittu seurantaohjelma mahdollistaa läjityksen ja suotovesien vaikutusten arvioimisen luotettavasti. Kasvillisuuden, eläimistön ja arvokkaiden luonto- ja suojelukohteiden osalta arviointiin ei liity merkittävää epävarmuutta. Ihmisten kokemia vaikutuksia on vaikeampaa arvioida. Arviointimenettely vahvistaa käsitystä, että liikenteen aiheuttamat vaikutukset ovat haitallisimpia. 23 Haittojen lieventäminen ja ehkäisy Haittojen lieventämistä ja ehkäisyä on käsitelty kunkin vaikutustyypin yhteydessä. Maankaatopaikan suunnitelmallisella täytöllä voidaan edistää alueen sulkemista ja täyttöä vaiheittain. Tällöin osia maankaatopaikasta voidaan ottaa suunniteltuun jälkikäyttöön vaiheittain. Liikennealueiden pölynsidontaan voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin sorateillä. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä sulan maan aikaan voidaan tarvittaessa jossain määrin vähentää myös päällystämällä Leppäveden tieltä alueelle johtavaa yhdystietä. Tämä parantaisi tilannetta yksityistien liittymän itäpuolella olevien rakennusten kannalta. Ajoneuvojen kuormauksella ja lavojen tiiviydellä on merkitystä pölyn leviämisen rajoittamisessa. Leppävedentien ja siltä maankaatopaikka-alueelle johtavan risteysalueen kohdalla ja tarvittaessa muuallakin voitaisiin harkita mahdollisuutta alentaa liikennöinnin aiheuttamia melutasoja rakentamalla meluvalleja. Meluvalli on mahdollista rakentaa maankaatopaikalle tuotavista puhtaiksi tiedetyistä maamassoista ja voidaan toiminnan päättyessä siirtää maankaatopaikalle. Liikenteen asutukselle aiheuttamien haittojen kannalta kuorma-autojen liikennöintiajoilla on suuri merkitys. Siksi tulisi harkita, voidaanko nykyisiä liikennöintiaikoja pienentää. Kaunisharju/Kivilampi-risteys on hankkeen tärkeä risteys. Voitaisiin harkita, parantaisiko lisähidaste risteyksen turvallisuutta tai nopeusrajoituksen ulottaminen nykyistä pidemmälle matkalle. Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla Leppäveden tielle keskisaarekkeita suojateille. Valumavesien aiheuttamia haittoja voidaan vähentää rakentamalla alueen ympärille hyvät niska- ja ympärysojat sekä valumareitille laskeutusaltaita. Näin saadaan poistettua purkautumisvesistä kiintoaineita. Suoalueen, jolla on ollut merkitystä vesimääriä tasaavana ja kiintoaineita pidättävänä, ottaminen läjityskäyttöön tulee kompensoida riittävällä laskeutusaltaiden mitoituksella. Kaatopaikan sisäisen veden ja pintavesien tarkkailu purkureitillä ohjelman mukaisesti mahdollistaa luotettavan ve-

15 15/16 den laadun seurannan. Tiedotus toiminnasta ja seurantatuloksista on myös tärkeää lähiasukkaiden kannalta. 24 Ehdotus seurantaohjelmaksi Toiminnan vaikutusten seuranta on tärkeää erityisesti, koska ei ole tarkkaa tietoa kaatopaikalle aikanaan toimitettujen jätteiden laadusta. Seurantaa varten on laadittu tarkkailuohjelma, jonka avulla voidaan varmentaa vaikutusten arvioinnin tuloksia. Tarkkailuohjelma sisältää maankaatopaikan käytön tarkkailun sekä päästö- ja vaikutustarkkailun. Käytön tarkkailussa on tärkeää kuormaajien, kuljettajien ja vastaanottajien aistinvarainen havainnointi, jolla voidaan ensi vaiheessa varmistaa alueelle tulevien maamassojen puhtautta. Päästö- ja vaikutustarkkailua suoritetaan laboratorioanalyysein läjitysalueelta lähtevän puron pintavedestä, sisäisestä vedestä ja lähialueen talousvesikaivoista. Se sisältää pintavesien tarkkailun näyttein kahdesti vuodessa, alueen sisäisen veden tarkkailun havaintoputken avulla kerran vuodessa sekä yksityisten talousvesikaivojen tarkkailun kerran vuodessa. Maankaatopaikan liikenteen seuranta on luontevaa kuormakirjanpidon avulla. 25 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Hankkeen yhteisvaikutukset vanhan kaatopaikan kanssa on arvioitu. Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Niitä voidaan tarkkailla toiminnan aikana ja sen päätyttyä laskupuron, kaatopaikan sisäisen veden ja lähimpien talousvesikaivojen veden laadun tarkkailulla. Hankkeen yhteisvaikutuksia muiden seudun hankkeiden kanssa on arvioitu käymällä läpi näköpiirissä olevat rakennushankkeet. On huomionarvoista, että rakennushankkeissa pyritään yleisesti kohti massatasapainoa hyödyntämällä maa-aineksia mahdollisuuksien mukaan rakennuskohteissa esim. melu- ja suojarakenteina. 26 Ympäristöriskit ja turvallisuus Suurimpana riskinä on arvioitu polttoainevuodot, joiden estämiseksi vaaditaan asianmukaiset säiliöt ja imeytysaineet. Täytön penkereiden sortuminen on myös mahdollista, ja sitä pyritään välttämään riittävän loivalla rakennustavalla. Riskinä ovat myös läjitysalueelle kuulumattomat pilaantuneet maat. Niiden torjumiseksi epäilyksen alaisissa tilanteissa on tärkeää keskeyttää kuljetukset sijoituskelpoisuuden tarkemman selvittämisen ajaksi. 27 Arviointiselostuksen riittävyys Arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain asettamat vaatimukset. Arviointimenettely antaa hankkeesta vastaavalle hyvät edellytykset ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi hanketta koskevassa päätöksenteossa. Arviointiselostuksesta kuulemisessa annetut alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

16 16/16 keskuksessa. Jäljennökset lausunnoista ja mielipiteistä lähetetään hankkeesta vastaavalle. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään hankkeesta vastaavalle sekä tiedoksi lausuntojen ja mielipiteen esittäjille. Yhteysviranomaisen lausunto säilytetään Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ja se on toistaiseksi Internetissä osoitteessa hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > päättyneet YVA-hankkeet >Jätehuolto > Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikan laajennus. Kari Lehtinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Esa Mikkonen ylitarkastaja JAKELU Keski-Suomen ELY -keskus / kalatalousviranomainen Keski-Suomen ELY -keskus/ liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Laukaan kunta Lea Julin Suomen Ympäristökeskus, liitteenä arviointiselostus 2 kpl MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Suoritemaksu on Hankkeesta vastaavalta perittävä maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen 907/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksullisista suoritteista vuonna Hankkeesta vastaava, joka katsoo lausunnosta perittävän maksun virheelliseksi, voi vaatia siihen oikaisua Keski-Suomen ELY -keskukselta kuuden kuukauden kuluessa tämän lausunnon antamispäivästä.