Työmarkkinoiden toiminta ja rakenneuudistukset

Transkriptio

1 Työmarkkinoiden toiminta ja rakenneuudistukset Luento Taloudelliset termit tutuksi -kurssi VTT Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Tällä luennolla: Peruskäsitteistä & Suomen työmarkkinoiden tilasta -työvoiman tarjonta, työllisyysaste, työttömyysaste, työmarkkinoiden kohtaanto, rakennetyöttömyys, Mitä tarkoitetaan työmarkkinoiden instituutioilla? työmarkkinamallilla? työmarkkinoiden joustoilla? Suomen työmarkkinamalli (palkanmuodostus) pähkinänkuoressa Ajankohtaisista työmarkkinoiden uudistuksista

3 Hyvään työllisyyteen tarvitaan: Suhdannetekijät: Riittävän vahvaa kokonaistuotannon (BKT) kehitystä - työvoiman kysyntä on ns. johdettua kysyntää Rakennetekijät: Toimivia työmarkkinoita, mm. - työn kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuus (mm. koulutuksen ja ammattitaidon suhteen) - työvoiman alueellinen liikkuvuus - kannustinvaikutusten huomioon ottaminen työelämän sääntelyssä ja sosiaaliturvaetuuksissa - flexicurity = jousto + turva

4 Peruskäsitteistöä Työvoima (työvoiman tarjonta): henkilöt, jotka (tutkimusviikolla) työllisiä tai työttömiä Työvoimaosuus/osallistumisaste: työvoimaan kuuluvien osuus samanikäisestä väestöstä Työllinen: tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin tai tilapäisesti pois työstä Työllisyysaste: työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Työtön: tutkimusviikolla työtä vailla oleva & etsinyt työtä aktiivisesti neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa Työttömyysaste: työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta Huom. Edellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaiset määritelmät. Määritelmä osin tiukempi kuin Työ- ja elinkeinoministeriön vastaava (työnhaun aktiivisuus, nopea valmius aloittaa työ).

5 Työmarkkinoiden isot numerot 2015 TYÖIKÄINEN VÄESTÖ (15-64) Työvoima = Työvoimaosuus = 75,5 % (2615/3463) TYÖLLISET T 000 Työllisyysaste = 68,7 % (2380/3463) TYÖTTÖMÄT Työvoiman ulkopuolella opinnoissa, lasten kotihoidon tuella, varhaiseläkkeellä, Työttömyysaste = 9,0 % (236/2615)

6 Tuottavuus, työpanos ja elintaso bruttokansantuote väkiluku AINEELLINEN ELINTASO bruttokansantuote = x tehdyt työtunnit TUOTTAVUUS tehdyt työtunnit väkiluku TEHDYN TYÖN MÄÄRÄ / MLi

7 * Työllisten ja bruttokansantuotteen määrän vuosimuutokset (%) Työlliset BKT Lähde: Tilastokeskus

8 Naisten ja miesten työllisyysasteet % Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus

9 Työllisyysasteen kehitys eri ikäryhmissä Lähde: Tilastokeskus

10 Naisten ja miesten työttömyysasteet % Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus

11 Työllisyysasteet ( vuotiaat) eräissä EU-maissa vuonna 2014 Työllisyysaste = työlliset/vastaavan ikäinen väestö (%) Lähde: Eurostat

12 FTE -työllisyysasteet (Full-time equivalent) huomioivat erot osa-aikaisten osuudessa maiden välillä Esimerkiksi: jos normaalityöaika on 40 viikkotyötuntia, kaksi 20 tunnin työviikkoa tekevää vastaa yhtä kokoaikaista Lähde: Eurostat

13 Rakenteellisen työttömyyden käsitteestä Osa työttömyydestä, joka ei juuri muutu suhdanteiden mukana ( työttömyyden kova ydin ) NAIRU (non-accelerating inflation rate of unempoyment): Taloudessa oletetaan vallitsevan ns. tasapainotyöttömyysaste. Työttömyyden painuessa sen alle inflaatio alkaa kiihtyä Rakenteellisen työttömyyden tasoa pyritään alentamaan työmarkkinoiden instituutioita reformoimalla Ei yksikäsitteisesti määritettävissä: erilaisia käsityksiä vallitsevasta tasosta Hystereesi: suhdannetyöttömyydellä on osittain taipumus muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi työttömyyden suhdanneosan ja rakenteellisen osan erottaminen on vaikeaa Korkea rakennetyöttömyys lisää painetta kasvattaa työn tarjontaa (työvoiman ulkopuolella olevat)

14 Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä Lähde: TEM

15 Työmarkkinoiden instituutiot käsitteenä Ei täysin vakiintunutta sisältöä, tutkimuksissa tarkasteltu mm.: Palkoista sopimisen instituutiot Irtisanomissuoja Työttömyysturvan taso, kesto & muut ehdot Aktiivinen työvoimapolitiikka: -palkkatuki, työvoimakoulutus, starttiraha, nuorisotakuu Työaikalainsäädäntö - määräaikaisen ja osa-aikaisen työn säätely - vuokratyötä, nollasopimuksia koskevat säädökset Diskriminaatiota koskeva lainsäädäntö Minimipalkkojen määräytyminen (laki vs. työehtosopimukset) Työn verotus: ansiotuloverotus, työnantajamaksut Myös sosiaaliturvan etuuksien työmarkkinavaikutuksia voidaan tarkastella vastaavasti: opintotuki, kotihoidontuki, eläkkeet

16 Arvioita suomalaisten työmarkkinoiden joustavuudesta Vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja heikompi kuin Euroopassa keskimäärin Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin Työaikajoustoissa ja toiminnallisissa joustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin Yksilötason palkat ovat Suomessa jäykkiä Lähde: Böckerman, Kauhanen & Taimio (2015), Työmarkkinoiden joustot, teoksessa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla, PT Raportteja 30.

17 Mitä ovat työmarkkinamallit? Samat yksittäiset työmarkkinoiden instituutiot ja pelisäännöt voivat aikaansaada erilaisissa talouksissa jopa aivan vastakkaisia vaikutuksia Työmarkkinainstituutioita on hyödyllistä tarkastella osana laajempaa talouden toimintatapaa ja hyvinvointimallia Tällä on vaikutusta vaikutukset mallien siirrettävyyteen maasta toiseen ja siihen, mitä voimme oppia muiden maiden malleista Hyvään lopputulokseen voi päästä eri järjestelmillä

18 TANSKAN MALLI Flexicurity Joustoturvamalli, jossa kolme tukijalkaa ( golden triangle ) Helppo irtisanoa ja palkata työvoimaa Aktiivinen työvoimapolitiikka Hyvä työttömyysturva

19 Työmarkkinamalli ei ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan osa hyvinvointimallia Investointeja hyvään koulutukseen, terveyteen, muutosturvaan ja tasaarvoon Työmarkkinamalli Hyvinvointivaltio Kasvu Sopeutumiskykyä kansainvälisen työnjaon muutokseen ja teknologiseen kehitykseen - vahvat työmarkkinajärjestöt - palkkakoordinaatio - suhteellisen antelias työttömyysturva - aktiivisen työvoimapolitiikan rooli Lähde: ETLA B232

20 Palkat ovat Palkat kansantaloudessa Palkat kansantalouden isoin tuloerä ostovoiman ja yksityisen kulutuksen perusta Yrityksille usein keskeisin kustannuserä määrittää viennin kustannuskilpailukykyä Työn markkinoilla työn kysyntää ja tarjontaa ohjaava tekijä Kansalaisten välisten tuloerojen keskeinen määrittäjä - missä mitassa tulonsiirtoja ja verotusta tarvitsee käyttää tuloerojen tasaamiseen? Sukupuolten välisen tasa-arvon keskeinen määrittäjä Sosiaalisen arvon mitta

21 Palkansaajien järjestäytymisaste eri maissa Lähde: OECD

22 Järjestäytymisaste ja kollektiivisten työehtosopimusten kattavuus eri maissa Järjestäytymisaste Sopimusten kattavuus Suomi 68,6 91 Ruotsi 67,7 88 Tanska 66,8 80 Norja 53,5 70 EU keskiarvo Lähde: OECD Database + ETUI/National Industrial relations

23 Perusteita työmarkkinoiden kollektiivisopimuksille Tapa turvata työehtojen reiluus, heikomman osapuolen suojelu - palkkataso, joka antaa toimeentulon ilman veronmaksajien apua Tapa sopeutua taloutta kohtaaviin häiröihin (ns. makrosopeutus) - korostuu, kun käytössä ei ole omaa rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikan rajat ovat ahtaat Sopimuksiin sisältynyt muutosturva vähentää muutosvastarintaa - tuloriskien jakaminen (työttömyysturva, uudelleenkoulutus) lisää kansainvälisen kaupan synnyttämien muutosten hyväksyttävyyttä Luo yrityksille tasaisemman pelikentän eli reilut kilpailun pelisäännöt - yritykset joutuvat kilpailemaan tuottavuudella ja laadulla eikä matalilla palkoilla - paikallisen tason kannustimet tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin - yhteys luovaan tuhoon (uudistumiseen): jos yrityksellä ei ole vaadittua palkanmaksukykyä, resurssit siirtyvät tuottavammille aloille Työrauhan turvaaminen työmarkkinoille sopimuskaudeksi - ennakoitavissa oleva kustannuskehitys antaa paremmat edellytykset yritysten investoinneille (tiedetään etukäteen, mikä osuus investoinnin tuotosta menee työntekijöille) - tärkeä Suomen elinkeinorakenteen kannalta

24 Palkoista sopimisen kolmiportainen malli Suomessa Keskusjärjestöjen tasolla - keskitettyjen palkkaratkaisujen raamit, kolmikantainen työelämän ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan uudistaminen Liittotasolla - sopimusalakohtaiset työehtosopimukset, keskeiset työnteon ehdot, työrauha Paikallisesti - työpaikoilla tapahtuva työehdoista sopiminen - työehtosopimuksissa määritelty paikallisesti sovittavat asiat - palkkaratkaisu voi sisältää yleiskorotuksen + paikallisesti sovittavan erän - 90-luvun säästösopimukset työaikajoustot tulospalkkiot kriisilausekkeet Mikä on uusi Suomen malli?

25 Palkankorotukset, työttömyys Calmfros-Driffill -hypoteesi Yritystaso Liittotaso Keskitetty Palkoista sopimisen taso C-D hypoteesi: Täysin hajautettu tai täysin keskitetty palkanmuodostusmalli tuottaa työllisyyden kannalta paremman ratkaisun kuin liittotason palkanmuodostus. Keskitetyssä mallissa palkkojen ja työllisyyden yhteys tulee paremmin huomioiduksi kuin liittotason mallissa.

26 Sopimuspalkkojen kehitys Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ,00% 4,50% 4,00% 3,50% 3,00% 2,50% 2,00% 1,50% 1,00% 0,50% 0,00% Suomi Saksa Ruotsi Lähde: Tilastokeskus, Medlingsinsitutet, Destatis

27 Kustannuskilpailukyvystä Arviot kustannuskilpailukyvyn kehityksestä määrittävät palkankorotusten suuruutta Työvoimakustannukset lasketaan tuotettua yksikköä kohden, mukana siis myös tuottavuuden vaikutus Tarkastelutasona yleensä tehdasteollisuus tai koko kansantalous Kehityksen tarkastelu suhteessa kilpailijamaihin (maajoukon valinta) Yleisesti käytetyt mittarit: Nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa kilpailijamaihin tai Reaaliset yksikkötyökustannukset suhteessa kilpailijamaihin Reaalisiin yksikkötyökustannusten mittari kuvaa samalla myös työn tulo-osuutta (funktionaalinen tulonjako)

28 Funktionaalinen tulonjako (palkansaajien saama siivu arvonlisäyksestä) Suomen tehdasteollisuudessa vuosina Elektroniikkateollisuudella ollut poikkeuksellisen iso vaikutus Suomen kansantaloudessa (sekä ylös- että alaspäin)

29 Palkoista sopimisen mallilla on yhteys myös palkkaerojen suuruuteen Lähde: Barth & Moene (2012) D1 D9 viittaa tulodesiileihin

30 Työehtosopimusten vs. työlainsäädännön kautta tapahtuva uudistaminen Suomessa työelämää koskevien uudistuksia on perinteisesti toteutettu enemmän työehtosopimuksissa muuttamalla kuin työlainsäädännöllä - myös minimipalkat työehtosopimuksissa eikä lainsäädännöllä - työehtosopimuksissa sovittu lainsäädännöllä asetettuja ehtoja paremmista ehdoista Nykyhallituksen aiemmat ja hylätyt pakkolakiesitykset edustivat toisensuuntaista kehitystä - pyrkimyksenä oli asettaa lainsäädännöllä rajat, joita ei voi työehtosopimuksilla ylittää - periaatekysymys: työehtosopimusten ja työlainsäädännön suhde - toinen periaatekysymys: kuka vastaa kustannuskilpailukyvyn säilymisestä: hallitus vai työmarkkinaosapuolet

31 Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus Palkkoja ei koroteta 2017 Työeläkkeiden, työttömyysturvan rahoitusrasitetta siirretään työnantajilta palkansaajille, työnantajan sairausvakuutusmaksu alene Vuosityöaika pitenee 24 tunnilla Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosentilla Työehtosopimuksiin ns. selvitytymislausekkeet (työehtojen tarkistus alaspäin työpaikkojen turvaamiseksi kriisitilanteissa) Hallitus tuki sopimuksen syntyä tuloverotuksen kevennyksillä

32 Eriäviä arvioita kikyn vaikutuksista Valtionvarainministeriö: Työllisyysvaikutus henkilöä pitkällä aikavälillä Vaikutus julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä negatiivinen, pitkällä aikavälillä neutraali Talouspolitiikan arviointineuvosto (1/2017) Työllisyysvaikutus jää pienemmäksi kuin ministeriön arvioissa Samalla nettovaikutus julkiseen talouteen jää negatiiviseksi

33 Kiitos!