Työmarkkinoiden toiminta ja rakenneuudistukset Luento Taloudelliset termit tutuksi -kurssi

Transkriptio

1 Työmarkkinoiden toiminta ja rakenneuudistukset Luento Taloudelliset termit tutuksi -kurssi VTT Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

2 Tällä luennolla Peruskäsitteistä & Suomen työmarkkinoiden tilasta -työvoiman tarjonta, työllisyysaste, työttömyysaste, työmarkkinoiden kohtaanto, rakennetyöttömyys, Mitä tarkoitetaan työmarkkinoiden instituutioilla? työmarkkinamallilla? työmarkkinoiden joustoilla? Suomen työmarkkinamalli (palkanmuodostus) pähkinänkuoressa Ajankohtaisista työmarkkinoiden uudistuksista

3 Hyvään työllisyyteen tarvitaan Suhdannetekijät: Riittävän vahvaa kokonaistuotannon (BKT) kehitystä - työvoiman kysyntä on ns. johdettua kysyntää Rakennetekijät: Toimivia työmarkkinoita, mm. - työn kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuus (mm. koulutuksen ja ammattitaidon suhteen) - työvoiman alueellinen liikkuvuus - kannustinvaikutusten huomioon ottaminen työelämän sääntelyssä ja sosiaaliturvaetuuksissa - flexicurity = jousto + turva

4 Perusmäärittelyjä Työvoima (työvoiman tarjonta): henkilöt, jotka (tutkimusviikolla) työllisiä tai työttömiä Työvoimaosuus/osallistumisaste: työvoimaan kuuluvien osuus samanikäisestä väestöstä Työllinen: tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin tai tilapäisesti pois työstä Työllisyysaste: työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Työtön: tutkimusviikolla työtä vailla oleva & etsinyt työtä aktiivisesti neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa Työttömyysaste: työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta Huom. Edellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaiset määritelmät. Määritelmä osin tiukempi kuin Työ- ja elinkeinoministeriön vastaava (työnhaun aktiivisuus, nopea valmius aloittaa työ).

5 Työmarkkinoiden isot numerot 2015 Tässä työikäinen väestö on vuotiaat TYÖIKÄINEN VÄESTÖ Työvoima = TYÖLLISET T Työvoimaosuus = 75,3 % (2619/3476) Työllisyysaste = 68,1 % (2368/3476) TYÖTTÖMÄT Työttömyysaste = 9,6 % (251/2619) opinnoissa, lasten kotihoidon tuella, varhaiseläkkeellä,

6 Työllisten ja bruttokansantuotteen määrän vuosimuutokset (%) 8 % 6 4 BKT 2 0 Työlliset Lähde: Tilastokeskus, PT

7 Naisten ja miesten työllisyysasteet % Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus

8 Naisten ja miesten työttömyysasteet Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus

9 Lähde: Eurostat Työllisyysasteet ( vuotiaat) eräissä EU-maissa vuonna 2014 Työllisyysaste = työlliset/vastaavan ikäinen väestö (%) %

10 FTE -työllisyysasteet (Full-time equivalent) huomioivat erot osa-aikaisten osuudessa maiden välillä Esimerkiksi: jos normaalityöaika on 40 viikkotyötuntia, kaksi 20 tunnin työviikkoa tekevää vastaa yhtä kokoaikaista Lähde: Eurostat

11 Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä Lähde: TEM, työnvälitystilasto

12 Beveridge käyrä Avoimet työpaikat V B B U U Työttömyys Käyrän muoto kuvaa työttömyyden kasvua ja avoimien työpaikkojen vähenemistä, kun matalasuhdanne iskee. Käyrän siirtyminen oikealle kuvaa työmarkkinoiden toiminnan rakenteellista heikkenemistä. Tilanteessa B on enemmän työttömiä suhteessa avoimiin työpaikkoihin.

13 Työmarkkinoiden yhteensopivuus: Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat Lähde: TEM, työnvälitystilasto

14 Rakenteellisen työttömyyden käsitteestä Osa työttömyydestä, joka ei juuri muutu suhdanteiden mukana ( työttömyyden kova ydin ) NAIRU (non-accelerating inflation rate of unempoyment): Taloudessa oletetaan vallitsevan ns. tasapainotyöttömyysaste. Työttömyyden painuessa sen alle inflaatio alkaa kiihtyä. Rakenteellisen työttömyyden tasoa pyritään alentamaan työmarkkinoiden instituutioita reformoimalla Ei yksikäsitteisesti määritettävissä: erilaisia käsityksiä vallitsevasta tasosta Hystereesi: suhdannetyöttömyydellä on osittain taipumus muuttua pitkäaikaistyöttömyydeksi työttömyyden suhdanneosan ja rakenteellisen osan erottaminen on vaikeaa

15 BKT:n ja ansiotason muutokset *, % GDP Wages Contract wages Lähde: Tilastokeskus, PT

16 Työmarkkinainstituutiot Moderni hyvinvointivaltio voidaan käsitteellistää institutionaaliseksi rakenteeksi ja institutionaalisten käytänteiden kautta. Institutionaalisilla rakenteilla ja käytänteillä tarkoitetaan silloin esimerkiksi koulutus-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien tapaa raamittaa työikäisen väestön poistumista työmarkkinoilta ja työhön osallistumista koko elinkaaren aikana. Institutionaaliset rakenteet ja käytänteet voidaan nähdä myös niin, että ne ohjaavat sitä, miten yritykset solmivat ja purkavat työntekijöidensä kanssa tehtäviä työsopimuksia, millaisia sosiaalisia oikeuksia työnantajat takaavat työntekijöilleen ja toisaalta, millaisia velvoitteita yhteiskunta ja sen lainsäädäntö sekä normatiiviset käytännöt asettavat työnantajien henkilöstöpoliittisille ratkaisuille. Pertti Koistinen (2014): Työ, työvoima ja politiikka.

17 Työmarkkinoiden instituutioita Ei täysin vakiintunutta sisältöä, tutkimuksissa tarkasteltu mm.: Irtisanomissuoja Työttömyysturvan taso, kesto & muut ehdot Aktiivinen työvoimapolitiikka: -palkkatuki, työvoimakoulutus, starttiraha, nuorisotakuu Työaikalainsäädäntö - määräaikaisen ja osa-aikaisen työn säätely - vuokratyötä, nollasopimuksia koskevat säädökset Diskriminaatiota koskeva lainsäädäntö Palkoista sopimisen instituutiot Minimipalkkojen määräytyminen (laki vs. työehtosopimukset) Työn verotus: ansiotuloverotus, työnantajamaksut Myös sosiaaliturvan osien työmarkkinavaikutuksia voidaan tarkastella vastaavasti: opintotuki, kotihoidontuki, eläkeetuudet

18 Joustavuuden eri muodot jaottelu, jota usein käytetty kirjallisuudessa Ulkoinen määrällinen joustavuus: kuinka helppoa/vaikeaa palkata ja irtisanoa työntekijöitä ja kuinka voidaan käyttää määräaikaisia työsuhteita Sisäinen (yrityksen sisäinen) määrällinen joustavuus: kuinka helppoa/vaikeaa työn määrän muuttaminen yrityksen sisällä esim. työtuntien määrää muuttamalla, osa-aikaisen työn käyttäminen, ylitöiden käyttäminen Toiminnallinen joustavuus: kuinka helppoa/vaikeaa muuttaa työorganisaatiota, yrityksen ja työntekijöiden kyky sopeutua uusiin tehtäviin (joustavat työn organisointitavat, työkierto) Palkkojen joustavuus: makrojoustavuus ja yksilötaso

19 Arvioita suomalaisten työmarkkinoiden joustavuudesta Vakituisten työntekijöiden irtisanomissuoja heikompi kuin Euroopassa keskimäärin Määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa yleisempiä kuin EUmaissa keskimäärin Työaikajoustoissa ja toiminnallisissa joustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin Yksilötason palkat ovat Suomessa jäykkiä Lähde: Böckerman, Kauhanen & Taimio (2015), Työmarkkinoiden joustot, teoksessa Hyvinvointivaltio 2010-luvulla, PT Raportteja 30.

20 Mitä ovat työmarkkinamallit? Samat yksittäiset työmarkkinoiden instituutiot ja pelisäännöt voivat aikaansaada erilaisissa talouksissa jopa aivan vastakkaisia vaikutuksia Työmarkkinainstituutioita on hyödyllistä tarkastella osana laajempaa talouden toimintatapaa ja hyvinvointimallia Tällä on vaikutusta vaikutukset mallien siirrettävyyteen maasta toiseen ja siihen, mitä voimme oppia muiden maiden malleista Hyvään lopputulokseen voi päästä eri järjestelmillä

21 TANSKAN MALLI Flexicurity Joustoturvamalli, jossa kolme tukijalkaa ( golden triangle ) Helppo irtisanoa ja palkata työvoimaa Aktiivinen työvoimapolitiikka Hyvä työttömyysturva Lähde: Andersen and Svarer (2007)

22 Työmarkkinamalli ei ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan keskeinen osa hyvinvointimallia Työmarkkinamalli Hyvinvointivaltio Investointeja hyvään koulutukseen, terveyteen, muutosturvaan ja tasaarvoon Kasvu Sopeutumiskykyä kansainvälisen työnjaon muutokseen ja teknologiseen kehitykseen - vahvat työmarkkinajärjestöt - palkkakoordinaatio - suhteellisen antelias työttömyysturva - aktiivisen työvoimapolitiikan rooli Lähde: ETLA B232 Seuraus: muutokset työmarkkinamallissa heijastuvat laajasti yhteiskunnassa

23 Palkoista sopimisen kolmiportainen malli Suomessa Keskusjärjestöjen tasolla - keskitettyjen palkkaratkaisujen raamit, kolmikantainen työelämän ja ansiosidonnaisen sosiaaliturvan uudistaminen Liittotasolla - sopimusalakohtaiset työehtosopimukset, keskeiset työnteon ehdot, työrauha Paikallisesti - työpaikoilla tapahtuva työehdoista sopiminen - työehtosopimuksissa määritelty paikallisesti sovittavat asiat - palkkaratkaisu voi sisältää yleiskorotuksen + paikallisesti sovittavan erän - 90-luvun säästösopimukset työaikajoustot tulospalkkiot???

24 Perusteita työmarkkinoiden kollektiivisopimuksille Tapa turvata työehtojen reiluus, heikomman osapuolen suojelu - palkkataso, joka antaa toimeentulon ilman veronmaksajien apua Tapa sopeutua taloutta kohtaaviin häiröihin (ns. makrosopeutus) - korostuu, kun käytössä ei ole omaa rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikan rajat ovat ahtaat Sopimuksiin on sisältynyt muutosturvaa - tuloriskien jakaminen (työttömyysturva, uudelleenkoulutus) lisää kansainvälisen kaupan synnyttämien muutosten hyväksyttävyyttä Luo yrityksille tasaisemman pelikentän eli reilut kilpailun pelisäännöt - yritykset joutuvat kilpailemaan tuottavuudella ja laadulla eikä matalilla palkoilla - paikallisen tason kannustimet tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin - yhteys luovaan tuhoon (uudistumiseen): jos yrityksellä ei ole vaadittua palkanmaksukykyä, resurssit siirtyvät tuottavammille aloille Työrauhan turvaaminen työmarkkinoille sopimuskaudeksi - ennakoitavissa oleva kustannuskehitys antaa paremmat edellytykset yritysten investoinneille (tiedetään etukäteen, mikä osuus investoinnin tuotosta menee työntekijöille) - tärkeä Suomen elinkeinorakenteen kannalta

25 Järjestäytymisaste ja kollektiivisten työehtosopimusten kattavuus eri maissa Järjestäytymisaste Sopimusten kattavuus Suomi 68,6 91 Ruotsi 67,7 88 Tanska 66,8 80 Norja 53,5 70 EU keskiarvo Lähde: Järjestäytymisaste: OECD Database + ETUI/National industrial relations Työehtosopimusten kattavuus: ETUI/National industrial relations

26 Calmfros-Driffill -hypoteesi Palkankorotukset, työttömyys Yritys Liittotaso Keskitetty Palkoista sopimisen taso C-D hypoteesi: Täysin hajautettu tai täysin keskitetty palkanmuodostusmalli tuottaa työllisyyden kannalta paremman ratkaisun kuin liittotason palkanmuodostus. Keskitetyssä mallissa palkkojen ja työllisyyden yhteys tulee paremmin huomioiduksi kuin liittotason mallissa.

27 Palkoista sopimisen mallilla on yhteys myös palkkaerojen suuruuteen D9/D1 Lähde: Barth & Moene (2012) D5/D1 D1 D9 viittaa tulodesiileihin

28 Työmarkkinamallin haasteita Neuvotteluvoiman muutokset - yritysten exit entistä useammin vaihtoehtona - yksittäisen yrityksen etu ja kansallinen etu eivät samaistu yhtä paljon kuin ennen Työnteon uudet muodot ja niistä sopimisen haasteet - itsensä työllistäjät, nollasopimukset, Uusi talouden ohjausjärjestelmä EU:ssa - talouspolitiikan entistä tiiviimpi koordinaatio: makrovakaus - sen osana myös palkanmuodostus yhteisen intressin asiaksi - koskeeko myös palkoista sopimisen tapaa? Järjestäytymisasteen säilyttäminen korkeana

29 Työehtosopimusten vs. työlainsäädännön kautta tapahtuva uudistaminen Työelämää koskevien uudistuksia on perinteisesti toteutettu työehtosopimuksia muuttamalla eikä työlainsäädäntöä muuttamalla - myös minimipalkat työehtosopimuksissa eikä lainsäädännöllä - työehtosopimuksissa sovittu lainsäädännöllä asetettuja ehtoja paremmista ehdoista Hallituksen pakkolakiesitykset edustavat toisensuuntaista kehitystä - lainsäädännöllä asetetaan ehtojen ylärajat, joita ei voi työehtosopimuksilla ylittää - edustaa siis uudenlaista ajattelua työehtosopimusten ja lainsäädännön suhteesta - kuka vastaa kustannuskilpailukyvyn säilymisestä: hallitus vai työmarkkinaosapuolet

30 Hallituksen kilpaulukykypaketin esityksiä Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi Sairausajan ensimmäinen päivä palkaton, loput omavastuuajan päivistä 80 % Lomarahan alentaminen 30 prosentilla Pisimpien vuosilomien lyhennys 38:sta 30 työpäivään Työnantajien sairausvakuutusmaksun alennus

31 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 1/2016 Kilpailukykyongelmien taustalla ennen kaikkea heikko tuottavuuskehitys Työvoimakustannusten alentaminen kuitenkin perusteltua Hallituksen strategia pitää sisällään riskejä - tulevissa palkkaneuvotteluissa haetaan kompensaatiota näille esityksille (työvoimakustannukset alenevat tällöin lopulta vähemmän kuin hallituksen esityksessä arvioidaan) - työllisyys ei reagoi työvoimakustannusten laskuun niin voimakkaasti kuin hallituksen esityksessä arvioidaan (hallituksella käytössä liian suuri työvoiman kysyntäjousto) - esitysten vaikutusta tulokehitykseen ja ostovoimaan ei myöskään ole arvioitu

32 Työvoiman kysyntä ja tarjonta Lähde: Uusitalo (2015)

33 Työvoimakustannukset Tuottavuus ja työvoimakustannukset euromaissa euroa FI GER euroa/tunti Tuottavuus Lähde: Tuottavuus, OECD Productivity Statistics, koko talous Tehdyn työtunnin kustannukset, Eurostat, markkinasektori

34 Kiitos!