Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa"

Transkriptio

1 Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Koksiseminaari Hannu Suopajärvi

2 Sisältö Tausta Biomassan tutkimus maailmalla Bioreducer-projektin tavoitteet Tuloksia (Bioreducer, Väitöstyö) Biomassa metallurgisissa prosesseissa Biomassan termokemialliset konversioreitit ERP:n korvaaminen puuhiilellä (Case integroitu terästehdas) Biomassan tarve (esimerkki) ja saatavuus Kokeellinen tutkimus laboratoriossa biomassan hyötykäyttöön liittyen Puuhiilen tuotantokustannukset Biomassan käytön tutkimus tulevaisuudessa laboratoriossa Lähteet

3 Tausta Fossiilisten CO 2 päästöjen pienentäminen Terästeollisuus tuottaa noin 5-7 % fossiilisista CO 2 päästöistä Suomessa Ruukki tuottaa vuosittain noin 4 5 Mt CO 2 (noin 6-7 % of CO 2 päästöistä Suomessa, metallinjalostusteollisuus yhteensä noin 10 %) Terästeollisuuden keinot pienentää fossiilisia CO 2 päästöjä Materiaalien ja energian käytön tehostaminen Prosessi-integraatio Uudet teknologiat Yleiset ohjurit Energiatehokkuussuunnitelmat Päästökauppa BAT/BREF Ympäristömääräykset

4 Tausta EU:n pyrkimykset vähähiiliseen talouteen vuosille 2030 ja 2050 ovat kunnianhimoiset Perusvuotena 1990 (Teollisuus) % vähennys % vähennys Miten sovelletaan käytäntöön? Miten teräs/metalliteollisuus pystyy tähän vastaamaan?

5 Eurooppalaisen terästeollisuuden vastaus ULCOS Eurooppalainen konsortio, jonka tarkoituksena pienentää terästeollisuuden CO 2 päästöjä 50 % tämän hetken teknologioihin verrattuna Tutkimuskohteet: Masuunin huippukaasun kierrätys Hisarna (suorasulatus) Ulcored (paranneltu suorapelkistys) Ulcowin (elektrolyysi) CCS mukana Fossiilisten pelkistimien korvaaminen biomassalla Pääpaino kuitenkin teknologioiden kehityksessä

6 Biomassan käytön tutkimus Brasiliassa käytetään minimasuuneissa sekä kappalekoossa että injektoituna Tutkimusta biomassan käytöstä eri prosesseissa Masuuni Koksin mukana Injektoituna pulverisoidun kivihiilen tapaan Sintraamo Korvattu osa polttoaineesta EAF Energiantuoja ja kuonan kuohutus DRI Synteesikaasun tuottaminen biomassasta SAF Koksin mukana Ng et al. (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2

7 Biomassan käytön tutkimus Tutkimusmetodit Pulverisoitu puuhiili Puuhiilen rakenne (huokoisuus) Reaktiivisuus Kaasuuntuminen Prosessimallinnus ja simulointi Biokoksi Koksin reaktiivisuuden ja lujuuden muutos Erilaisia puuhiiliä ja eri kappalekoossa Noin 5 % puuhiiltä voitaneen lisätä kivihiili-mixiin Tutkittuja raaka-aineita mm. eukalyptus ja maatalouden tähteet Tutkimusta mm. Keski-Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja Brasiliassa

8 Bioreducer tavoitteet Kartoittaa mielekkäiden kuljetusetäisyyksien päässä Rautaruukin Raahen terästehtaalta olevat, korkean H/C-suhteen omaavat materiaalit. Arvioida kullekin bioraaka-aineelle mielekkäin käyttöolomuoto (s,l,g) pelkistimenä ja teknologioita niiden tuottamiseen. Määritellä tekniset muutostarpeet, uudet mahdollisuudet ja muutosten vaikutukset niin käyttökohteessa kuin tehtaan vaikutuspiirissä olevassa muussa tuotantoketjussa. Arvioida aikaansaatavaa GHG-päästövähenemä ja vaikutusta toiminnan kestävyyteen (sustainability).

9 Bioreducer:n tuloksena saadaan Realistinen näkemys biopohjaisen pelkistysaineen mahdollisen käytön laajuudesta metallurgisessa teollisuudessa Pohjois- Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Perämeren kaaren alueella. Uutta ja koottua tietoa erityyppisien biomateriaalien ominaisuuksista ja niiden käyttöönottoskenaarioiden edellyttämistä investoinneista ja muista muutoksista. Tarkka ja monipuolinen kuva niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta erilaisien biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuuksista ja merkityksestä, ja mahdollisista yksityiskohtaisemmista jatkotutkimustarpeista. Aikataulu Hanke on alkanut ja päättyy (jatkoaikahakemus hyväksytty)

10 Bioreducer:n johtoryhmä

11 Biomassan mahdollisuudet metallurgisissa prosesseissa Masuuni suurin hiilen käyttäjä (Raahe, Koverhar) Masuunissa käytetään monia pelkistimiä: koksi, kivihiili, maakaasu, muovi, koksaamokaasu Biomassasta voidaan valmistaa lähes fossiilisia pelkistimiä vastaavia Tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ovat erilaisia

12 Termokemialliset konversioreitit ja tuotteet Hidas pyrolyysi Puuhiili, saanto 30 % (k.a.) Lämpöarvo n. 30 MJ/kg Energiasaanto n. 50 % Nopea pyrolyysi Bioöljy, saanto m-% (k.a.) Lämpöarvo n MJ/kg Puuhiili saanto % Kaasutus Kaasusaanto kiinteästä % Energiasaanto n. 80 % Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Entrained flow-kaasutus Kaasutus+metanointi Energiasaanto jopa n. 70 % Epäsuora tai kiertoleijupetikaasutus Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Kallis investointi

13 Hidas pyrolyysi Useita teknologioita Pystyretortti Lurgi: t biohiiltä 2 retortissa Tunneliretortti O.E.T Calusco: biohiiltä t Rumpupyrolysaattori Pacific pyrolysis: Valmius noin t biohiiltä laitoksen toimittamiseen Ruuvipyrolysaattori Pyreg: 350 t biohiiltä Preseco (Suomi) energiatehokkuus 90 % Suuren mittakaavan hiiletyksestä kokemuksia myös Suomessa (Vapon turvekoksitehdas) Energiasaanto jopa 80 % t turvekoksia t turvebrikettejä Lämpöä ja sähköä

14 Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Systeemitarkastelu: puuhiili masuunissa Puuhiili systeemin ulkopuolelta Puuhiili tuotetaan systeemin sisällä ja sivutuotteet poltetaan voimalaitoksella (kapasiteetin oletetaan riittävän) Tarkasteltiin, miten systeemin energiavirrat ja ympäristökuorma muuttuisivat eri tapauksissa

15 CO 2 päästöt verrattuna kirjallisuuteen

16 Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Hyvälaatuinen puuhiili on jopa parempaa kuin kivihiili Saannon kustannuksella Korvaamalla ERP (90 kg/trr) puuhiilellä (103.5 kg/trr) voidaan vähentää CO 2 päästöjä noin 15.4 % Lisäämällä edelleen injektio 150 kg/trr saadaan vähennys 26.4% Mikäli tällainen määrä tuotetaan puuhiiltä vuodessa, voisi sivutuotteilla tuottaa merkittävän määrän CO 2 -neutraalia sähköä

17 Onko raaka-ainetta? Puun mahdollinen tarve: Case Ruukki Mikäli kiinteän pelkistimen injektointilaitteisto Pulverisoitua kivihiiltä injektoidaan yleisesti noin 150 kg/trr Päästy jopa 200 kg/trr tasoon Vaatii investoinnit Tällöin tarvittavan puun määrä kasvaisi todella suureksi Puuhiilen määrä jopa t Puun tarve jopa 3.4 Mm 3 Oletukset Kostean puun tiheys 850 kg/m3 Raakaraudan tuotanto 2.4 Mt Tuorekosteus 50 % Pyrolyysin saanto 33 % kuiva-aineesta Miljoonaa kuutiota kg/trr 200 kg/trr

18 Onko raaka-ainetta? Vaihtoehtoja on paljon Useita primääri- ja sekundääriraakaaineita Energiapuu Kierrätys- ja jätepuu (Muovi) Energiakasvit Sahateollisuuden jakeet Selluteollisuuden jakeet (Mäntyöljy, mäntyöljypiki, ligniini) Prosessi-integraatio yi teollisuusrajojen Mitkä sopivat metallurgisen teollisuuden käyttöön? Taloudelliset realiteetit? Tukkipuu Sahateollisuus Sahatuotteet Hake Hake, Kuori, Puru Hake, Kuori, Puru Sellu- ja paperi metsäteollisuus Kierrätyspuu Puupohjainen biomassa Kuitupuu Mustalipeä, ligniini Raakamäntyöljy Kemianteollisuus Kuluttajat Mäntypiki Energiapuu Energiateollisuus Terästeollisuus

19 Energiapuun saatavuus Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 6.2 Mm 3 vuonna Tekno-ekologinen potentiaali on 23.3 Mm 3. Arvioitu käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2020 noin 14.7 Mm 3. Suopajärvi & Fabritius (2012)

20 Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa ERP+mäntypuuhiili Varsinaisesti ei ole kokeelliseen toimintaan perustuvaa projektia Diplomityö (A. Salo) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset ERP-puuhiili-, Kivihiiliterva-puuhiili-seos Viskositeetin puolesta noin 15 % (ERP) ja 10 % (kivihiiliterva) kokonaisinjektiomäärästä voisi olla kiinteää puuhiiltä Riippuen kokonaisinjektiomäärästä noin t vuodessa Muita huomioitavia tekijöitä ovat seoksen tarvitsema sekoitus, laitteistojen ja putkistojen kuluminen, suuttimien tukkeutuminen, seoksen pisaroituminen, jne. Kivihiiliterva+mäntypuuhiili

21 M. Iljana Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Bioreducer M. Iljana Reaktiivisuus, palamiskäyttäytyminen, haihtuvat Reaktiivisuuskoe (TGA-putkiuuni): Dynaaminen ajomalli huoneenlämpötilasta tuhkaksi lämpötilaa nostaen 5 o C/min Kaasuatmosfääri 50% N 2, 35% CO & 15% CO 2 Jatkuvatoiminen näytteen massanmittaus (TGA) Palamiskäyttäytyminen Koelaitteisto: Netzsch STA 409PC Kaasuatmosfääri: N 2 tai ilma Lämpötilan nostonopeus 10 o C/min N 2 -atmosfäärissä koe lopetettiin 900 o C:ssa ja ilma-atmosfäärissä 1200 o C:ssa Syötekaasu (CO, CO 2, N 2 )

22 M. Iljana TG (%) 100 Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Näytteet joko hiottu pallomaisiksi (halkaisija n. 12 mm) tai seulottu 4-8 mm fraktioon (kuvaajassa selite 4-8 mm ) Näytteet C-K edustavat eri biohiililaatuja. Rautaruukin metallurginen koksi ja antrasiitti tarjoavat vertailukohteen Antrasiitti, 4-8 mm RR koksi C Africa D, 4-8 mm Sekapuu F, 4-8 mm Kuusi G Turvekoksi H Mänty I J, 4-8 mm Paju K Mänty Turvekoksi Haihtuminen Paju Boudouard Sekalehtipuu Antrasiitti Lämpötila ( o C) Koksi

23 Kaikki näytteet; TG-käyrä, N 2 -atmosfääri TG /% M. Iljana [133] [109] [121] [253] [97] [205] [13] [217] [193] [229] [37] Koksi, RR Koivu, SB Oy Antrasiitti Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy Paju, SB Oy Main :14 User: PYOMET [#] Instrument File [13] STA 409 PC/PG [37] STA 409 PC/PG [97] STA 409 PC/PG [109] STA 409 PC/... [121] STA 409 PC/... [133] STA 409 PC/... [193] STA 409 PC/... [205] STA 409 PC/... [217] STA 409 PC/... [229] STA 409 PC/... [253] STA 409 PC/ Temperature / C Sekapuuhiili (D) - TYPPI.ngb-ssv Paju (J) - TYPPI.ngb-ssv typessä ngb-ssv tg-ms-antrasiitti typpi.ngb-ssv Koivu (PEKKI) - TYPPI.ngb-ssv Koksi - TYPPI.ngb-ssv Sekalehtipuu (PEKKI) - TYPPI.ngb Turve - TYPPI.ngb-ssv C_Africa - TYPPI.ngb-ssv Mänty - TYPPI.ngb-ssv Turvekoksi G - TYPPI.ngb-ssv Date Identity Sekapuuhiili (D) Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F antrasiitti Koivu-PEKKI-N Koksi - TYPPI Sekalehtipuu (PEKKI) ty... Turve (PEKKI) - TYPPI C.Africa - TYPPI Mänty - TYPPI Turvekoksi G - Typpi Sample Sekapuuhiili (D) - AIR Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F Koivu-PEKKI Koksi - TYPPI Sekalehtipuu Turve (PEKKI) C.Africa Mänty Turvekoksi G Haihtuvien osuudessa (VM, volatile matter) merkittävää eroavaisuutta puuhiilinäytteiden kesken Pyrolyysiolosuhteet merkittävässä roolissa eikä eroa voida selittää puulajien ominaisuuksilla M S... Range 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas> <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas> <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas Created with NETZSCH Proteus softwar

24 Kaikki näytteet; TG-käyrä, ilma-atmosfääri M. Iljana TG /% Antrasiitti Koksi, RR Koivu, SB Oy Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa 40 Mänty, SB Oy Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy 20 0 Main :43 User: PYOMET [#] Instrument File [1] STA 409 PC/PG [25] STA 409 PC/PG [49] STA 409 PC/PG [61] STA 409 PC/PG [73] STA 409 PC/PG [85] STA 409 PC/PG [145] STA 409 PC/... [157] STA 409 PC/... [169] STA 409 PC/... [181] STA 409 PC/... [241] STA 409 PC/ Temperature / C Sekapuuhiili (D) - AIR.ngb-ssv Paju (J) - AIR.ngb-ssv Koivu (PEKKI) - AIR.ngb-ssv Koksi - AIR.ngb-ssv tg-ms-antrasiitti air.ngb-ssv ilmassa ngb-ssv Sekalehtipuu (PEKKI) - AIR.ngb Turve (PEKKI) - AIR.ngb-ssv C_Africa - AIR.ngb-ssv Mänty H - AIR.ngb-ssv Turvekoksi G - AIR.ngb-ssv Date Identity Paju, SB Oy Sekapuuhiili (D) Paju (J) - air Koivu-PEKKI Koksi - AIR antrasiitti Kuusihiili-F-air Sekalehtipuu (PEKKI) air Turve (PEKKI) - AIR C.Africa - Air Mänty H - AIR Turvekoksi G - Air Sample Sekapuuhiili (D) - AIR Paju (J) - air Koivu-PEKKI Koksi - AIR - Kuusiihiili-F Sekalehtipuu Turve (PEKKI) C.Africa Mänty H Turvekoksi G M S... Range [61] [157] [169] [241] [73] [25] [1] [145] [181] [49] [85] 30/10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/12... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas Created with NETZSCH Proteus softwar Puuhiilillä palaminen alkaa alhaisemmassa lämpötilassa kuin koksilla ja antrasiitilla , prosessimetallurgian laboratorio

25 M. Iljana Fossiilisten ja biopohjaisten pelkistinaineiden ominaisuuksia Näyte Haihtuvien osuus (p-%) Tuhkapitoisuus (p- %) Kiinteä hiili (p-%) Maksimireaktionopeus (p-%/min) Lämpötila, jossa maksimireaktio-nopeus ( C) Lämpötila, jossa 50 %:n massakonversio ( C) Lämpötila, jossa kaikki hiili palanut ( C) A. Metallurginen koksi, Rautaruukki 0,1 10,1 89,8-2, B. Antrasiitti 6,3 2,4 91,3-4, C. Africa briketti 19,0 6,0 75,0-2, D. Sekapuuhiili, Preseco 17,1 3,4 79,5-4, F. Kuusihiili, Preseco 7,2 1,4 91,4-3, G. Turvekoksi 6,9 5,2 87,9-2, H. Mäntyhiili, Suomen Biosähkö Oy 28,6 1,3 70,1-3, Suurin arvo Pienin arvo Referenssit Preseco I. Sekalehtipuuhiili, Suomen Biosähkö Oy J. Pajuhiili, Suomen Biosähkö Oy K. Turvekoksi, Suomen Biosähkö Oy L. Koivuhiili, Suomen Biosähkö Oy 24,4 0,5 75,1-3, ,2 2,5 61, ,3 5,7 81,0-2, ,9 1,8 92,3-2, Suomen Biosähkö Oy

26 Taloudelliset seikat Biomassa raaka-aine Esim. metsähake 18 /MWh ~ 36 e/k-m 3 ~ 90 /t k.a. käyttöpaikalla Tarvitaan 7 8 k-m 3 yhtä puuhiilitonnia kohti Raaka-aine /t puuhiiltä Olisi suurin menoerä vuodessa (n % vuotuisista menoista) Ohessa esitetty n. 57 MW ( t kuiva-ainetta, t puuhiiltä) tehoisen puuhiililaitoksen tuotantokustannuksia (alustava) Kirjallisuuden pohjalta investointikustannus n. 20 M Noin % puun kemiallisesta energiasta on tuotteissa Noin 50 % puuhiilessä Sivutuotteet täytyy hyödyntää Energiantuotanto, kemianteollisuus Range Investment cost M (IC) Wood cost /t dm (WC) Yield % District heat cost /MWh (DHC) 0 20 Electricity consumption MWh/t dm (EC)

27 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Erilaisten biopohjaisten raaka-aineiden karakterisointi Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Primääri raaka-aineet Puun eri osat, energiakasvit Sekundääri raaka-aineet Sahateollisuuden sivutuotteet Selluteollisuuden sivutuotteet (Mäntypikiöljy, ligniini) Biomassasta tuotettujen pelkistimien tutkimus Esim. Hiiletysaste Prosessikohtainen (Torrefiointi, hiiletys) Metallurgiset ominaisuudet Vertaaminen fossiilisiin pelkistimiin Käyttäytyminen todellisia prosesseja simuloivissa olosuhteissa Masuuni Uppokaariuuni Prosessien asettamat vaatimukset Raaka-aine, olosuhde, tuote portfolion tuottaminen Vaatii hiiletyslaitteiston ja analysaattoreita

28 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Biokoksi Biomassan, torrefioidun biomassan ja biohiilen lisääminen kivihiiliseokseen Aikaisemmissa tutkimuksissa n. 5 % osuus todettu hyväksyttäväksi (CSR, CRI) Sekainjektio Pulverisoidut biohiilet Biobriketti Voitaisiinko saada koksin korviketta, joka täysin CO 2 -neutraali Hiiletyksen aikainen puristaminen Sitojan lisääminen Voisi olla arvokkaampi tuote kuin esim. pulverisoitu kivihiili Prosessi-integraatio mahdollisuudet

29 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Laajaa yhteistyötä ja verkostojen rakentamista RFCS-hanke (valmisteilla DL: ): Bio2BF yhdessä Mefosin kanssa Mukana näillä näkymin Innventia, SveSkog, SSAB, LKAB?, Ruukki?, PVO? Huipentuisi LKAB:n koemasuuni-ajoihin Cleen: Yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Hitaan pyrolyysin tuotteiden metallurginen karakterisointi PK-yritysten kanssa viritelty erilaisia kuvioita, jaettu tietoa Bioreducer toiminut hyvänä tienraivaajana PYOMET haluaa olla viemässä eteenpäin tutkimusta alueella

30 Yhteenveto Biomassan avulla pystyttäisiin tehokkaasti pienentämään fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää terästeollisuudessa Erilaisia biomassajakeita on saatavilla runsaasti Mitkä jakeet soveltuvat pelkistinainekäyttöön, tulisi selvittää Millainen esikäsittely on tarpeen eri prosessien kannalta Biomassan käytön kokonaistaloudellisuuden kannalta on tärkeää, että koko biomassan energiasisältö saadaan hyötykäytettyä Prosessi-integraatio lla vakaa aikomus olla mukana biomassaan liittyvässä tutkimuksessa tuottaen tieteellistä ja käytännöllistä tutkimustietoa

31 Lähteet Iljana M (2011) Bioreducer johtoryhmän kokous Iljana M (2012) Bioreducer johtoryhmän kokous Ng KW, MacPhee JA, Giroux L & Todoschuk T (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2. Fuel Processing Technology 92(4): Salo A (2012) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset. Diplomityö. Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Suopajärvi H & Angerman M (2011) Layered sustainability assessment framework. METEC InSteelCon. Proc. of 1st Int. Conference on Energy Efficiency and CO2 reduction in the Steel Industry, Düsseldorf, Germany Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Effects of biomass use in integrated steel plant gate-to-gate life cycle inventory method. ISIJ International 52(5): Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Evaluation of the possibility to utilize biomass in Finnish blast furnace ironmaking. Scanmet IV, June 2012, Luleå, Sweden. Suopajärvi et al. (xxxx) Assessment of the Potential of Substituting Fossil-based Reducing Agents with Biomass in a Finnish Steelworks. Sent for publication in: Renewable and Sustainable Energy Reviews.

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa TIE loppuseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Ei julkiseen levitykseen

Lisätiedot

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill

Lisätiedot

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA Bioreducer loppuseminaari Oulu 19.9.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Sisältö Tausta

Lisätiedot

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa 19.9.2013 Ruukki Metals Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä 1 www.ruukki.com

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi, Mikko Iljana, Juho Haapakangas BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS Biomass raw material Thermochemical conversion

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI Biomass raw material

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA Biomass raw material

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Metsäenergia Kainuussa tulevaisuuden mahdollisuudet-seminaari 20.11.2012, Kajaani Tapio Ranta LUT Savo Sustainable Technologies Sisältö Biohiili,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Keski-Savon bioenergiapuisto Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Mikä bioenergiapuisto on? Bioenergiajalostusliiketoimintojen, tarvittavien teknologioiden ja teollisten palveluiden kehittäminen ja tuotanto sekä

Lisätiedot

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Mihin metsäpolttoainevarat riittävät Timo Karjalainen Metsäntutkimuslaitos ClimBus ohjelman päätösseminaari 9-10. 6.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 2 Sisältö GFN Yrityksenä Missio Visio Strategia Suomen tiekartta Biojalostamo Standardoitu biojalostamo-malli Tuotantoprosessi Bioöljyn sovelluskohteet Sovelluskohteiden

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT Ilmasto- ja energiatulevaisuus 25 Tiina Koljonen, VTT HAASTEET Ilmasto- ja energiaskenaarioiden laadinta vaatii laajaa asiantuntemusta teknologioista, taloudesta, luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT 1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot