Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa"

Transkriptio

1 Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Koksiseminaari Hannu Suopajärvi

2 Sisältö Tausta Biomassan tutkimus maailmalla Bioreducer-projektin tavoitteet Tuloksia (Bioreducer, Väitöstyö) Biomassa metallurgisissa prosesseissa Biomassan termokemialliset konversioreitit ERP:n korvaaminen puuhiilellä (Case integroitu terästehdas) Biomassan tarve (esimerkki) ja saatavuus Kokeellinen tutkimus laboratoriossa biomassan hyötykäyttöön liittyen Puuhiilen tuotantokustannukset Biomassan käytön tutkimus tulevaisuudessa laboratoriossa Lähteet

3 Tausta Fossiilisten CO 2 päästöjen pienentäminen Terästeollisuus tuottaa noin 5-7 % fossiilisista CO 2 päästöistä Suomessa Ruukki tuottaa vuosittain noin 4 5 Mt CO 2 (noin 6-7 % of CO 2 päästöistä Suomessa, metallinjalostusteollisuus yhteensä noin 10 %) Terästeollisuuden keinot pienentää fossiilisia CO 2 päästöjä Materiaalien ja energian käytön tehostaminen Prosessi-integraatio Uudet teknologiat Yleiset ohjurit Energiatehokkuussuunnitelmat Päästökauppa BAT/BREF Ympäristömääräykset

4 Tausta EU:n pyrkimykset vähähiiliseen talouteen vuosille 2030 ja 2050 ovat kunnianhimoiset Perusvuotena 1990 (Teollisuus) % vähennys % vähennys Miten sovelletaan käytäntöön? Miten teräs/metalliteollisuus pystyy tähän vastaamaan?

5 Eurooppalaisen terästeollisuuden vastaus ULCOS Eurooppalainen konsortio, jonka tarkoituksena pienentää terästeollisuuden CO 2 päästöjä 50 % tämän hetken teknologioihin verrattuna Tutkimuskohteet: Masuunin huippukaasun kierrätys Hisarna (suorasulatus) Ulcored (paranneltu suorapelkistys) Ulcowin (elektrolyysi) CCS mukana Fossiilisten pelkistimien korvaaminen biomassalla Pääpaino kuitenkin teknologioiden kehityksessä

6 Biomassan käytön tutkimus Brasiliassa käytetään minimasuuneissa sekä kappalekoossa että injektoituna Tutkimusta biomassan käytöstä eri prosesseissa Masuuni Koksin mukana Injektoituna pulverisoidun kivihiilen tapaan Sintraamo Korvattu osa polttoaineesta EAF Energiantuoja ja kuonan kuohutus DRI Synteesikaasun tuottaminen biomassasta SAF Koksin mukana Ng et al. (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2

7 Biomassan käytön tutkimus Tutkimusmetodit Pulverisoitu puuhiili Puuhiilen rakenne (huokoisuus) Reaktiivisuus Kaasuuntuminen Prosessimallinnus ja simulointi Biokoksi Koksin reaktiivisuuden ja lujuuden muutos Erilaisia puuhiiliä ja eri kappalekoossa Noin 5 % puuhiiltä voitaneen lisätä kivihiili-mixiin Tutkittuja raaka-aineita mm. eukalyptus ja maatalouden tähteet Tutkimusta mm. Keski-Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja Brasiliassa

8 Bioreducer tavoitteet Kartoittaa mielekkäiden kuljetusetäisyyksien päässä Rautaruukin Raahen terästehtaalta olevat, korkean H/C-suhteen omaavat materiaalit. Arvioida kullekin bioraaka-aineelle mielekkäin käyttöolomuoto (s,l,g) pelkistimenä ja teknologioita niiden tuottamiseen. Määritellä tekniset muutostarpeet, uudet mahdollisuudet ja muutosten vaikutukset niin käyttökohteessa kuin tehtaan vaikutuspiirissä olevassa muussa tuotantoketjussa. Arvioida aikaansaatavaa GHG-päästövähenemä ja vaikutusta toiminnan kestävyyteen (sustainability).

9 Bioreducer:n tuloksena saadaan Realistinen näkemys biopohjaisen pelkistysaineen mahdollisen käytön laajuudesta metallurgisessa teollisuudessa Pohjois- Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Perämeren kaaren alueella. Uutta ja koottua tietoa erityyppisien biomateriaalien ominaisuuksista ja niiden käyttöönottoskenaarioiden edellyttämistä investoinneista ja muista muutoksista. Tarkka ja monipuolinen kuva niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta erilaisien biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuuksista ja merkityksestä, ja mahdollisista yksityiskohtaisemmista jatkotutkimustarpeista. Aikataulu Hanke on alkanut ja päättyy (jatkoaikahakemus hyväksytty)

10 Bioreducer:n johtoryhmä

11 Biomassan mahdollisuudet metallurgisissa prosesseissa Masuuni suurin hiilen käyttäjä (Raahe, Koverhar) Masuunissa käytetään monia pelkistimiä: koksi, kivihiili, maakaasu, muovi, koksaamokaasu Biomassasta voidaan valmistaa lähes fossiilisia pelkistimiä vastaavia Tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ovat erilaisia

12 Termokemialliset konversioreitit ja tuotteet Hidas pyrolyysi Puuhiili, saanto 30 % (k.a.) Lämpöarvo n. 30 MJ/kg Energiasaanto n. 50 % Nopea pyrolyysi Bioöljy, saanto m-% (k.a.) Lämpöarvo n MJ/kg Puuhiili saanto % Kaasutus Kaasusaanto kiinteästä % Energiasaanto n. 80 % Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Entrained flow-kaasutus Kaasutus+metanointi Energiasaanto jopa n. 70 % Epäsuora tai kiertoleijupetikaasutus Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Kallis investointi

13 Hidas pyrolyysi Useita teknologioita Pystyretortti Lurgi: t biohiiltä 2 retortissa Tunneliretortti O.E.T Calusco: biohiiltä t Rumpupyrolysaattori Pacific pyrolysis: Valmius noin t biohiiltä laitoksen toimittamiseen Ruuvipyrolysaattori Pyreg: 350 t biohiiltä Preseco (Suomi) energiatehokkuus 90 % Suuren mittakaavan hiiletyksestä kokemuksia myös Suomessa (Vapon turvekoksitehdas) Energiasaanto jopa 80 % t turvekoksia t turvebrikettejä Lämpöä ja sähköä

14 Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Systeemitarkastelu: puuhiili masuunissa Puuhiili systeemin ulkopuolelta Puuhiili tuotetaan systeemin sisällä ja sivutuotteet poltetaan voimalaitoksella (kapasiteetin oletetaan riittävän) Tarkasteltiin, miten systeemin energiavirrat ja ympäristökuorma muuttuisivat eri tapauksissa

15 CO 2 päästöt verrattuna kirjallisuuteen

16 Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Hyvälaatuinen puuhiili on jopa parempaa kuin kivihiili Saannon kustannuksella Korvaamalla ERP (90 kg/trr) puuhiilellä (103.5 kg/trr) voidaan vähentää CO 2 päästöjä noin 15.4 % Lisäämällä edelleen injektio 150 kg/trr saadaan vähennys 26.4% Mikäli tällainen määrä tuotetaan puuhiiltä vuodessa, voisi sivutuotteilla tuottaa merkittävän määrän CO 2 -neutraalia sähköä

17 Onko raaka-ainetta? Puun mahdollinen tarve: Case Ruukki Mikäli kiinteän pelkistimen injektointilaitteisto Pulverisoitua kivihiiltä injektoidaan yleisesti noin 150 kg/trr Päästy jopa 200 kg/trr tasoon Vaatii investoinnit Tällöin tarvittavan puun määrä kasvaisi todella suureksi Puuhiilen määrä jopa t Puun tarve jopa 3.4 Mm 3 Oletukset Kostean puun tiheys 850 kg/m3 Raakaraudan tuotanto 2.4 Mt Tuorekosteus 50 % Pyrolyysin saanto 33 % kuiva-aineesta Miljoonaa kuutiota kg/trr 200 kg/trr

18 Onko raaka-ainetta? Vaihtoehtoja on paljon Useita primääri- ja sekundääriraakaaineita Energiapuu Kierrätys- ja jätepuu (Muovi) Energiakasvit Sahateollisuuden jakeet Selluteollisuuden jakeet (Mäntyöljy, mäntyöljypiki, ligniini) Prosessi-integraatio yi teollisuusrajojen Mitkä sopivat metallurgisen teollisuuden käyttöön? Taloudelliset realiteetit? Tukkipuu Sahateollisuus Sahatuotteet Hake Hake, Kuori, Puru Hake, Kuori, Puru Sellu- ja paperi metsäteollisuus Kierrätyspuu Puupohjainen biomassa Kuitupuu Mustalipeä, ligniini Raakamäntyöljy Kemianteollisuus Kuluttajat Mäntypiki Energiapuu Energiateollisuus Terästeollisuus

19 Energiapuun saatavuus Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 6.2 Mm 3 vuonna Tekno-ekologinen potentiaali on 23.3 Mm 3. Arvioitu käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2020 noin 14.7 Mm 3. Suopajärvi & Fabritius (2012)

20 Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa ERP+mäntypuuhiili Varsinaisesti ei ole kokeelliseen toimintaan perustuvaa projektia Diplomityö (A. Salo) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset ERP-puuhiili-, Kivihiiliterva-puuhiili-seos Viskositeetin puolesta noin 15 % (ERP) ja 10 % (kivihiiliterva) kokonaisinjektiomäärästä voisi olla kiinteää puuhiiltä Riippuen kokonaisinjektiomäärästä noin t vuodessa Muita huomioitavia tekijöitä ovat seoksen tarvitsema sekoitus, laitteistojen ja putkistojen kuluminen, suuttimien tukkeutuminen, seoksen pisaroituminen, jne. Kivihiiliterva+mäntypuuhiili

21 M. Iljana Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Bioreducer M. Iljana Reaktiivisuus, palamiskäyttäytyminen, haihtuvat Reaktiivisuuskoe (TGA-putkiuuni): Dynaaminen ajomalli huoneenlämpötilasta tuhkaksi lämpötilaa nostaen 5 o C/min Kaasuatmosfääri 50% N 2, 35% CO & 15% CO 2 Jatkuvatoiminen näytteen massanmittaus (TGA) Palamiskäyttäytyminen Koelaitteisto: Netzsch STA 409PC Kaasuatmosfääri: N 2 tai ilma Lämpötilan nostonopeus 10 o C/min N 2 -atmosfäärissä koe lopetettiin 900 o C:ssa ja ilma-atmosfäärissä 1200 o C:ssa Syötekaasu (CO, CO 2, N 2 )

22 M. Iljana TG (%) 100 Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Näytteet joko hiottu pallomaisiksi (halkaisija n. 12 mm) tai seulottu 4-8 mm fraktioon (kuvaajassa selite 4-8 mm ) Näytteet C-K edustavat eri biohiililaatuja. Rautaruukin metallurginen koksi ja antrasiitti tarjoavat vertailukohteen Antrasiitti, 4-8 mm RR koksi C Africa D, 4-8 mm Sekapuu F, 4-8 mm Kuusi G Turvekoksi H Mänty I J, 4-8 mm Paju K Mänty Turvekoksi Haihtuminen Paju Boudouard Sekalehtipuu Antrasiitti Lämpötila ( o C) Koksi

23 Kaikki näytteet; TG-käyrä, N 2 -atmosfääri TG /% M. Iljana [133] [109] [121] [253] [97] [205] [13] [217] [193] [229] [37] Koksi, RR Koivu, SB Oy Antrasiitti Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy Paju, SB Oy Main :14 User: PYOMET [#] Instrument File [13] STA 409 PC/PG [37] STA 409 PC/PG [97] STA 409 PC/PG [109] STA 409 PC/... [121] STA 409 PC/... [133] STA 409 PC/... [193] STA 409 PC/... [205] STA 409 PC/... [217] STA 409 PC/... [229] STA 409 PC/... [253] STA 409 PC/ Temperature / C Sekapuuhiili (D) - TYPPI.ngb-ssv Paju (J) - TYPPI.ngb-ssv typessä ngb-ssv tg-ms-antrasiitti typpi.ngb-ssv Koivu (PEKKI) - TYPPI.ngb-ssv Koksi - TYPPI.ngb-ssv Sekalehtipuu (PEKKI) - TYPPI.ngb Turve - TYPPI.ngb-ssv C_Africa - TYPPI.ngb-ssv Mänty - TYPPI.ngb-ssv Turvekoksi G - TYPPI.ngb-ssv Date Identity Sekapuuhiili (D) Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F antrasiitti Koivu-PEKKI-N Koksi - TYPPI Sekalehtipuu (PEKKI) ty... Turve (PEKKI) - TYPPI C.Africa - TYPPI Mänty - TYPPI Turvekoksi G - Typpi Sample Sekapuuhiili (D) - AIR Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F Koivu-PEKKI Koksi - TYPPI Sekalehtipuu Turve (PEKKI) C.Africa Mänty Turvekoksi G Haihtuvien osuudessa (VM, volatile matter) merkittävää eroavaisuutta puuhiilinäytteiden kesken Pyrolyysiolosuhteet merkittävässä roolissa eikä eroa voida selittää puulajien ominaisuuksilla M S... Range 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas> <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas> <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas Created with NETZSCH Proteus softwar

24 Kaikki näytteet; TG-käyrä, ilma-atmosfääri M. Iljana TG /% Antrasiitti Koksi, RR Koivu, SB Oy Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa 40 Mänty, SB Oy Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy 20 0 Main :43 User: PYOMET [#] Instrument File [1] STA 409 PC/PG [25] STA 409 PC/PG [49] STA 409 PC/PG [61] STA 409 PC/PG [73] STA 409 PC/PG [85] STA 409 PC/PG [145] STA 409 PC/... [157] STA 409 PC/... [169] STA 409 PC/... [181] STA 409 PC/... [241] STA 409 PC/ Temperature / C Sekapuuhiili (D) - AIR.ngb-ssv Paju (J) - AIR.ngb-ssv Koivu (PEKKI) - AIR.ngb-ssv Koksi - AIR.ngb-ssv tg-ms-antrasiitti air.ngb-ssv ilmassa ngb-ssv Sekalehtipuu (PEKKI) - AIR.ngb Turve (PEKKI) - AIR.ngb-ssv C_Africa - AIR.ngb-ssv Mänty H - AIR.ngb-ssv Turvekoksi G - AIR.ngb-ssv Date Identity Paju, SB Oy Sekapuuhiili (D) Paju (J) - air Koivu-PEKKI Koksi - AIR antrasiitti Kuusihiili-F-air Sekalehtipuu (PEKKI) air Turve (PEKKI) - AIR C.Africa - Air Mänty H - AIR Turvekoksi G - Air Sample Sekapuuhiili (D) - AIR Paju (J) - air Koivu-PEKKI Koksi - AIR - Kuusiihiili-F Sekalehtipuu Turve (PEKKI) C.Africa Mänty H Turvekoksi G M S... Range [61] [157] [169] [241] [73] [25] [1] [145] [181] [49] [85] 30/10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/ /10.0(K/min)/12... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas Created with NETZSCH Proteus softwar Puuhiilillä palaminen alkaa alhaisemmassa lämpötilassa kuin koksilla ja antrasiitilla , prosessimetallurgian laboratorio

25 M. Iljana Fossiilisten ja biopohjaisten pelkistinaineiden ominaisuuksia Näyte Haihtuvien osuus (p-%) Tuhkapitoisuus (p- %) Kiinteä hiili (p-%) Maksimireaktionopeus (p-%/min) Lämpötila, jossa maksimireaktio-nopeus ( C) Lämpötila, jossa 50 %:n massakonversio ( C) Lämpötila, jossa kaikki hiili palanut ( C) A. Metallurginen koksi, Rautaruukki 0,1 10,1 89,8-2, B. Antrasiitti 6,3 2,4 91,3-4, C. Africa briketti 19,0 6,0 75,0-2, D. Sekapuuhiili, Preseco 17,1 3,4 79,5-4, F. Kuusihiili, Preseco 7,2 1,4 91,4-3, G. Turvekoksi 6,9 5,2 87,9-2, H. Mäntyhiili, Suomen Biosähkö Oy 28,6 1,3 70,1-3, Suurin arvo Pienin arvo Referenssit Preseco I. Sekalehtipuuhiili, Suomen Biosähkö Oy J. Pajuhiili, Suomen Biosähkö Oy K. Turvekoksi, Suomen Biosähkö Oy L. Koivuhiili, Suomen Biosähkö Oy 24,4 0,5 75,1-3, ,2 2,5 61, ,3 5,7 81,0-2, ,9 1,8 92,3-2, Suomen Biosähkö Oy

26 Taloudelliset seikat Biomassa raaka-aine Esim. metsähake 18 /MWh ~ 36 e/k-m 3 ~ 90 /t k.a. käyttöpaikalla Tarvitaan 7 8 k-m 3 yhtä puuhiilitonnia kohti Raaka-aine /t puuhiiltä Olisi suurin menoerä vuodessa (n % vuotuisista menoista) Ohessa esitetty n. 57 MW ( t kuiva-ainetta, t puuhiiltä) tehoisen puuhiililaitoksen tuotantokustannuksia (alustava) Kirjallisuuden pohjalta investointikustannus n. 20 M Noin % puun kemiallisesta energiasta on tuotteissa Noin 50 % puuhiilessä Sivutuotteet täytyy hyödyntää Energiantuotanto, kemianteollisuus Range Investment cost M (IC) Wood cost /t dm (WC) Yield % District heat cost /MWh (DHC) 0 20 Electricity consumption MWh/t dm (EC)

27 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Erilaisten biopohjaisten raaka-aineiden karakterisointi Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Primääri raaka-aineet Puun eri osat, energiakasvit Sekundääri raaka-aineet Sahateollisuuden sivutuotteet Selluteollisuuden sivutuotteet (Mäntypikiöljy, ligniini) Biomassasta tuotettujen pelkistimien tutkimus Esim. Hiiletysaste Prosessikohtainen (Torrefiointi, hiiletys) Metallurgiset ominaisuudet Vertaaminen fossiilisiin pelkistimiin Käyttäytyminen todellisia prosesseja simuloivissa olosuhteissa Masuuni Uppokaariuuni Prosessien asettamat vaatimukset Raaka-aine, olosuhde, tuote portfolion tuottaminen Vaatii hiiletyslaitteiston ja analysaattoreita

28 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Biokoksi Biomassan, torrefioidun biomassan ja biohiilen lisääminen kivihiiliseokseen Aikaisemmissa tutkimuksissa n. 5 % osuus todettu hyväksyttäväksi (CSR, CRI) Sekainjektio Pulverisoidut biohiilet Biobriketti Voitaisiinko saada koksin korviketta, joka täysin CO 2 -neutraali Hiiletyksen aikainen puristaminen Sitojan lisääminen Voisi olla arvokkaampi tuote kuin esim. pulverisoitu kivihiili Prosessi-integraatio mahdollisuudet

29 Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Laajaa yhteistyötä ja verkostojen rakentamista RFCS-hanke (valmisteilla DL: ): Bio2BF yhdessä Mefosin kanssa Mukana näillä näkymin Innventia, SveSkog, SSAB, LKAB?, Ruukki?, PVO? Huipentuisi LKAB:n koemasuuni-ajoihin Cleen: Yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Hitaan pyrolyysin tuotteiden metallurginen karakterisointi PK-yritysten kanssa viritelty erilaisia kuvioita, jaettu tietoa Bioreducer toiminut hyvänä tienraivaajana PYOMET haluaa olla viemässä eteenpäin tutkimusta alueella

30 Yhteenveto Biomassan avulla pystyttäisiin tehokkaasti pienentämään fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää terästeollisuudessa Erilaisia biomassajakeita on saatavilla runsaasti Mitkä jakeet soveltuvat pelkistinainekäyttöön, tulisi selvittää Millainen esikäsittely on tarpeen eri prosessien kannalta Biomassan käytön kokonaistaloudellisuuden kannalta on tärkeää, että koko biomassan energiasisältö saadaan hyötykäytettyä Prosessi-integraatio lla vakaa aikomus olla mukana biomassaan liittyvässä tutkimuksessa tuottaen tieteellistä ja käytännöllistä tutkimustietoa

31 Lähteet Iljana M (2011) Bioreducer johtoryhmän kokous Iljana M (2012) Bioreducer johtoryhmän kokous Ng KW, MacPhee JA, Giroux L & Todoschuk T (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2. Fuel Processing Technology 92(4): Salo A (2012) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset. Diplomityö. Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Suopajärvi H & Angerman M (2011) Layered sustainability assessment framework. METEC InSteelCon. Proc. of 1st Int. Conference on Energy Efficiency and CO2 reduction in the Steel Industry, Düsseldorf, Germany Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Effects of biomass use in integrated steel plant gate-to-gate life cycle inventory method. ISIJ International 52(5): Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Evaluation of the possibility to utilize biomass in Finnish blast furnace ironmaking. Scanmet IV, June 2012, Luleå, Sweden. Suopajärvi et al. (xxxx) Assessment of the Potential of Substituting Fossil-based Reducing Agents with Biomass in a Finnish Steelworks. Sent for publication in: Renewable and Sustainable Energy Reviews.

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa

Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa Biomassasta tehdyn hiilen käyttömahdollisuudet metallurgisessa teollisuudessa TIE loppuseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Ei julkiseen levitykseen

Lisätiedot

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet

Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Bioreducer Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Biomass raw material Thermochemical conversion Bio-based reducing agent Forest chips Industrial chips Energy crops Demolition wood Pulp mill

Lisätiedot

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA

BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA BIOENERGIAN UUSIA KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIA BIOMASSA METALLURGISESSA TEOLLISUUDESSA Bioreducer loppuseminaari Oulu 19.9.2013 Hannu Suopajärvi Prosessimetallurgian laboratorio, Oulun yliopisto Sisältö Tausta

Lisätiedot

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa

Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Pelkistimien ja energian käyttö integroidussa terästehtaassa Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa 19.9.2013 Ruukki Metals Oy Kehitysjohtaja Erkki Pisilä 1 www.ruukki.com

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi, Mikko Iljana, Juho Haapakangas BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN FYSIKAALISET

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS

BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAPOHJAISTEN JA VAIHTOEHTOISTEN RAAKA-AINEIDEN SAATAVUUSSELVITYS Biomass raw material Thermochemical conversion

Lisätiedot

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI

PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi PUUHIILEN KÄYTTÖ MASUUNISSA: ENERGIATASEIDEN, YMPÄRISTÖKUORMAN JA TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI Biomass raw material

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA

BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO PROSESSIMETALLURGIAN LABORATORIO Hannu Suopajärvi BIOMATERIAN PROSESSOINTITAVAT: ESIKÄSITTELYT, TERMOKEMIALLINEN KONVERSIO JA KÄYTTÖ MASUUNISSA Biomass raw material

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet David Agar Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Mitä on torrefiointi? Miksi torrefiointi? TOP-prosessi Tapaustutkimus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili

Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit

Lisätiedot

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa

Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Biohiilen tuotanto ja tuotantomahdollisuudet Kainuussa Metsäenergia Kainuussa tulevaisuuden mahdollisuudet-seminaari 20.11.2012, Kajaani Tapio Ranta LUT Savo Sustainable Technologies Sisältö Biohiili,

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006

Keski-Savon bioenergiapuisto. Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Keski-Savon bioenergiapuisto Reijo Kuivalainen 12.12.2006 Mikä bioenergiapuisto on? Bioenergiajalostusliiketoimintojen, tarvittavien teknologioiden ja teollisten palveluiden kehittäminen ja tuotanto sekä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN

PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVIN UUDISTAMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ENERGIASEKTORIIN JA TEOLLISUUTEEN 6.6.217 SISÄLTÖ Tärkeimmät direktiivimuutokset ja ilmaisjako Vaikutukset energiasektoriin Vaikutukset teollisuuteen

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 2 Sisältö GFN Yrityksenä Missio Visio Strategia Suomen tiekartta Biojalostamo Standardoitu biojalostamo-malli Tuotantoprosessi Bioöljyn sovelluskohteet Sovelluskohteiden

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot