12895/15 ADD 1 1 DPG

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2015 (OR. en) 12895/15 ADD 1 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: PV/CONS 52 JAI 737 COMIX 481 Euroopan unionin neuvoston istunto (OIKEUS- JA SISÄASIAT), Luxemburg, 8. ja 9. lokakuuta /15 ADD 1 1

2 JULKISESTI KÄSITELTÄVÄT KOHDAT 1 LAINSÄÄDÄNTÖKÄSITTELYT Sivu A-KOHDAT (asiak /15 PTS A 71) 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta [ensimmäinen käsittely] (LS) Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät finanssipoliittiset toimenpiteet... 3 B-KOHDAT (asiak /15 OJ CONS 52 JAI 714 COMIX 462) SISÄASIAT 3. Viisumipolitiikka syyskuuta 2015 esitettyjen säädösehdotusten seuranta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisyä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyvää syytteeseenpanoa varten [ensimmäinen käsittely] Muut asiat... 5 OIKEUSASIAT 15. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta [ensimmäinen käsittely] Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta Muut asiat * * * 1 Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien unionin säädösten käsittely (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohta), muut yleisölle avoimet neuvoston käsittelyt ja julkiset keskustelut (neuvoston työjärjestyksen 8 artikla) /15 ADD 1 2

3 LAINSÄÄDÄNTÖKÄSITTELYT (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) A-KOHDAT 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Kreikkaa koskevien erityistoimenpiteiden osalta [ensimmäinen käsittely] (LS) PE-CONS 50/15 FSTR 51 FC 50 REGIO 65 SOC 473 EMPL 312 BUDGET 26 AGRISTR 59 PECHE 268 CADREN 46 CODEC COR 1 + COR 2 (fr) Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan, ja ehdotettu säädös annettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti. (Oikeusperusta: SEUT 177 artikla) 2. Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät finanssipoliittiset toimenpiteet = Lisätalousarvioesitys nro 7 vuoden 2015 yleiseen talousarvioon 12506/1/15 REV 1 N 651 PE-L 56 hyväksytty Coreper II:ssa Neuvosto hyväksyi yksimielisesti lisätalousarvioesitystä nro 7 vuoden 2015 yleiseen talousarvioon koskevan kantansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti. B-KOHDAT SISÄASIAT 3. Viisumipolitiikka a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin viisumisäännöstön laatimisesta (uudelleenlaadittu) [ensimmäinen käsittely] b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kiertomatkaviisumin luomisesta ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen sekä asetusten (EY) N:o 562/2006 ja (EY) N:o 767/2008 muuttamisesta [ensimmäinen käsittely] = Periaatekeskustelu/Tilanneselvitys 12382/15 VISA 314 CODEC 1248 COMIX 435 Neuvosto vahvisti puheenjohtajavaltion ministeritason sekakokouksessa esittämät johtopäätökset (ks. asiak /15) /15 ADD 1 3

4 4. 9. syyskuuta 2015 esitettyjen säädösehdotusten seuranta 1 a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta sekä kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 muuttamisesta [ensimmäinen käsittely] 11843/15 ASIM 79 CODEC ADD 1 b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU soveltamista varten ja direktiivin 2013/32/EU muuttamisesta [ensimmäinen käsittely] 11845/15 ASIM 81 COWEB 86 CODEC ADD 1 = Tilanneselvitys 12557/15 ASIM 101 COWEB 94 CODEC COR 1 Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion tiedot edellä mainittujen komission ehdotusten käsittelyvaiheesta. Neuvosto pyysi valmisteluelimiään jatkamaan näiden kahden lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä, jotta neuvosto voisi aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa mahdollisimman pian yhteisymmärryksen saavuttamista silmällä pitäen. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisyä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyvää syytteeseenpanoa varten [ensimmäinen käsittely] = Tilanneselvitys Neuvostoa informoitiin puheenjohtajavaltion suunnitelmista, jotka koskevat Euroopan parlamentin kanssa asiassa käynnissä olevia kolmikantakokouksia. 1 Poikkeuksellisesti assosioituneiden valtioiden edustajien läsnä ollessa /15 ADD 1 4

5 6. Muut asiat = Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Puheenjohtajavaltio informoi neuvostoa useiden säädösehdotusten neuvotteluvaiheesta. OIKEUSASIAT 15. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta [ensimmäinen käsittely] = Yleisnäkemys ( ) CODEC 1279 Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ehdotuksesta tietosuojadirektiiviksi. Itävalta ei kannattanut yleisnäkemystä. Slovenia ja Tšekin tasavalta sekä Itävalta antoivat jäljempänä esitetyt lausumat. Tšekin tasavallan ja Slovenian lausuma "Tšekin tasavalta ja Slovenian tasavalta suhtautuvat myönteisesti yleisnäkemykseen ja rakentavasti toimien lisäneuvotteluihin. Tšekin tasavalta ja Slovenian tasavalta kuitenkin katsovat, että toimivaltaisten viranomaisten lainvalvonnan ja rikosoikeuden alalla suorittaman henkilötietojen kansallisen tason käsittelyn, johon ei liity rajat ylittävää tekijää, säänteleminen direktiiviehdotuksessa ei ole kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määritellyn toissijaisuusperiaatteen tai toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (No. 2) mukaista. Toisin sanoen katsomme, että jäsenvaltiot pystyvät paremmin sääntelemään henkilötietojen kansallisen tason käsittelyä lainvalvonnan ja rikosoikeuden alalla, kun otetaan huomioon henkilötietojen käsittelyn taustalla olevat kansalliset erityispiirteet ja lainvalvontaa ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevat vakiintuneet kansalliset säännöt." ( ) Hyväksyessään yleisnäkemyksen sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, neuvosto ei toimi SEUT 294 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla /15 ADD 1 5

6 Itävallan lausuma neuvoston asiakirjassa 12555/15 oleva direktiiviehdotustoisinto: yleisnäkemyksen hyväksyminen "Niiden keskustelujen alusta alkaen, joita on käyty 25. tammikuuta 2015 päivätystä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumista, tutkimista, selvittämistä ja syytteeseenpanoa tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, Itävalta on aina toiminut aktiivisesti ja rakentavasti sen hyväksi, että direktiivistä syntyisi nopea ja tasapainoinen yhteisymmärrys. Itävalta antaa tunnustuksensa kaikkien puheenjohtajavaltioiden ankaralle työlle tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Erityisesti arvostamme sitä, että direktiivillä luodaan lainvalvonnan alalle yhdenmukainen tietosuojataso, joka on johdonmukainen yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa, myös alan erityisvaatimukset huomioon ottaen. Joskin on valitettavaa, että joissakin kohdin direktiivin tietosuojataso heikentää puitepäätöksellä 2008/977/YOS säädettyä nykyistä suojatasoa, direktiivi jättää riittävästi liikkumavaraa säätää korkeammasta tai yksilöllisemmästä tietosuojatasosta kansallisessa lainsäädännössä. Muun muassa 7 a artiklan 1 kohtaan äskettäin tehdyt muutokset aiheuttavat Itävallalle merkittävää huolta. Ymmärrämme tämän säännöksen merkitsevän sitä, että kaikesta henkilötietojen siirrosta on säädettävä lailla, silloinkin kun se kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Systemaattisista syistä katsomme, että kyseisten siirtojen olisi kuuluttava direktiivin soveltamisalaan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat asettaa siirroille ehtoja, varsinkin jos tietoja siirretään muihin kuin direktiivin soveltamisalaan kuuluviin tarkoituksiin. Näkemyksemme mukaan jäljellä on vielä muutamia hyvin tärkeitä asioita, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla. Kyseiset puutteet tulee vielä ratkaista Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa pidettävässä kolmikantakokouksessa: 1. Direktiivin soveltamisalan osalta ja kuten yleistä tietosuoja-asetusta koskevaan ehdotukseen liitetyssä Itävallan lausumassa 1 aikaisemmin jo todettiin, Itävalta ei voi hyväksyä sitä, että puhtaasti hallinnollisiin tarkoituksiin suoritettava tietojenkäsittely kuten nopeusvalvonta, elintarviketurvallisuus, henkilökohtaisten perusteiden arvioiminen turvapaikan saamiseksi tai tapahtumien ja kokoontumisten rekisteröiminen, luetaan direktiivin soveltamisalaan. Itävalta katsoo, että on oltava selvää, että tällainen tietojenkäsittely kuuluu asetuksen piiriin riippumatta siitä, mikä viranomainen, virasto tai elin käsittelyä suorittaa. Nykyinen teksti ei kuitenkaan ole riittävän selkeä tässä asiassa. 2. Dokumentoinnin ja lokitietojen on oltava siinä määrin pakollisia, että valvontaviranomainen voi todentaa kunkin käsittelytoimen laillisuuden (erityisesti tarkoituksen osalta). Direktiivissä kuitenkin säädetään näiltä osin näihin velvoitteisiin kohdistuvista rajoituksista, minkä vuoksi tietosuoja jää jossakin määrin puitepäätöksen 2008/977/YOS tasosta. Esimerkiksi lokitiedot on rajoitettu direktiivissä automaattisiin käsittelytoimiin, vaikka se puitepäätöksen soveltamisalan puitteissa kattoi myös muut kuin automaattiset kansainväliset käsittelytoimet. 1 Itävallan ilmoitus NEUVOSTON istunnossa /15 ADD 1 6

7 3. Itävalta ei voi hyväksyä 36 aa artiklaa, jossa sallitaan henkilötietojen siirto kolmansiin maihin sijoittautuneille yksityistahoille (tietosuojatasosta riippumatta), varsinkaan nykymuodossa. Itävalta on hyvin huolissaan siitä, että kyseinen säännös saattaa johtaa kansainvälisissä sopimuksissa määrättyjen virallisten väylien kiertämiseen. Tällaiset siirrot tulee myös rajata ehdottomaan minimiin ja tehtäviksi vain tiukoin ehdoin, myös asian kiireellisyyden niin vaatiessa, mistä on määrättävä tekstissä. Myös 36 aa artiklan suhde V luvun muihin säännöksiin, erityisesti 33 artiklassa esitettyihin periaatteisiin, vaatii lisäselventämistä artiklassa säädetään oikeussuojakeinoista direktiivin nojalla annettujen säännösten loukkauksia vastaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävissä olevien hallinnollisten tai muiden muutoksenhakukeinojen käyttöä, mukaan lukien oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle. Kuten Itävalta on jo tuonut esiin asetuksen 75 artiklan osalta 4, samaa asiaa koskevan rinnakkaisen tuomioistuinkäsittelyn mahdollisuus ei sovi yhteen Itävallan oikeusjärjestelmän kanssa." 16. Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta = Osittainen yleisnäkemys 12621/15 EPPO 37 EUROJUST 168 CATS 98 N 660 COPEN 256 GAF 39 Heinä- ja syyskuussa saavutetun merkittävän edistymisen jälkeen neuvosto ilmoitti kannattavansa hyvin laajasti Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevan asetuksen artiklaa sekä 35 artiklaa, jotka koskevat tutkinta- ja syytetoimia ja menettelytakeita, puheenjohtajavaltion asiakirjassa esitetyssä muodossa. Kuitenkin tarkennettiin, että näihin artikloihin palataan koko tekstin tarkastelun yhteydessä johdonmukaisuussyistä. Asiantuntijoita pyydettiin tämän pohjalta jatkamaan Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa ja tutkinnan perussääntöjä koskevien artiklan käsittelyä. Itävalta esitti jäljempänä olevan lausuman. Itävallan lausuma "Johdanto Ennen kaikkea Itävallan valtuuskunta haluaa selkeästi ilmaista tukevansa täysin ajatusta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Kuitenkin Itävallan valtuuskunnalle on äärimmäisen tärkeää toisaalta se, että Euroopan syyttäjänvirasto pystyy toteuttamaan tutkintatoimensa tehokkaasti, ja toisaalta se, että tutkinnassa noudatetaan perusoikeuskirjaa ja kansallisia valtiosäännön asettamia vaatimuksia. Jälkimmäinen on tarpeen, koska asetuksessa ei laajalti aseteta menettelysääntöjä Euroopan syyttäjänviraston tutkinnalle vaan turvaudutaan jäsenvaltioiden kansallisiin rikosprosessilakeihin /15 ADD 1 7

8 Rajat ylittävien tutkintatoimien osalta ymmärrämme jäsenvaltioiden enemmistön tavoitteen luoda järjestelmä, joka edellyttää vain yhden tuomioistuimen luvan. Pelkäämme kuitenkin, että ehdotettu järjestelmä ei tarjoa Euroopan syyttäjänvirastolle tässä mielessä tehokasta menettelyä. Katsomme, että tässä järjestelmässä ollaan ottamassa kerralla kaksi askelta ilman tarvittavia edellytyksiä, joita ovat Euroopan syyttäjänviraston tutkintaa koskevat yhteiset menettelysäännöt, joita sovelletaan suoraan kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. 26 artikla On ehdotettu ja toistaiseksi olemme samaa mieltä, että asiaa käsittelevä valtuutettu Euroopan syyttäjä arvioi toimenpiteiden hyväksymisen ja perustelemisen edellytykset rajat ylittävissä tapauksissa edustamansa jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti (2 kohta). Kuitenkin tuomioistuimen lupaa on haettava avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa, jos kyseisen jäsenvaltion sovellettava lainsäädäntö edellyttää kyseistä lupaa. Vain jos jäsenvaltion lainsäädäntö ei edellytä kyseistä lupaa, mutta asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädäntö vaatii sitä, asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän on hankittava lupa (4 kohta). Näkemyksemme mukaan asetuksessa ei aseteta säännöksiä siitä, miten avustavan jäsenvaltion tuomioistuin toteuttaa laillisuusvalvontansa. Se näyttää jäävän kansalliselle lainsäädännölle. Mikäli tätä tuomioistuimen lupaa ei ole tarkoitettu pelkäksi kumileimasimeksi vaan menettelyksi, jonka avulla tuomioistuin kykenee arvioimaan toimenpiteen määräämisedellytyksiä (syyttäjänviraston lausunnosta riippumattomasti), on vääjäämätöntä, että avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa toimivalle tuomioistuimelle toimitetaan asiassa asiakirjat, joiden perusteella se itse tekee arvionsa asiaan liittyvistä olosuhteista (esim. epäilyn vakavuus, tarpeellisuus, toimenpiteen oikeasuhteisuus jne.). Useimmissa tapauksissa tämä luonnollisesti merkitsee asiakirjojen kääntämistä avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion kielelle. Koska avustavan jäsenvaltion tuomari ei tunne käsiteltävää asiaa, asian tutkimiselle on varattava aikaa. Molemmat vaiheet (kääntäminen ja tutkinta) vievät aikansa riippuen asian laajuudesta puhumattakaan asian kääntämisen kustannuksista, jotka jäävät joko jäsenvaltion tai Euroopan unionin vastuulle. Mikäli avustavan jäsenvaltion tuomioistuin kuitenkin toimii pelkkänä kumileimasimena Euroopan syyttäjänviraston antamalle määräykselle, tämä johtaa oikeusturvan heikentymiseen. Tämän havainnollistamiseksi haluamme antaa seuraavan esimerkin: silloin, Jos jokin syyttäjäviranomainen Itävallassa haluaa nykyisin keskinäisen oikeusavun puitteissa käyttää tutkinnassaan puhelinkuuntelua toisessa jäsenvaltiossa, kyseisen itävaltalaisen syyttäjäviranomaisen on haettava kyseiselle toimenpiteelle tuomioistuimen lupa Itävallassa toimivaltaiselta tuomioistuimelta, joka tarkastelee asiaa uudelleen kaikilta osin (erityisesti epäilyn vakavuuden, tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden sekä muiden oikeudellisten vaatimusten osalta). Täytäntöönpanojäsenvaltiossa riittäisi pelkkä toimivaltaisen oikeusviranomaisen suorittama muodollinen uudelleentarkastelu. Jos Euroopan syyttäjänviraston tutkinnan puitteissa avustavan jäsenvaltion tuomioistuimessa suoritettaisiin pelkkä kumileimasinmenettely, riippumattoman tuomioistuimen suoma oikeusturva heikentyisi nykyisestä. Tämän lisäksi tällöin toimittaisiin vastoin Itävallan perustuslain vaatimuksia /15 ADD 1 8

9 Sen ongelman lisäksi, että Euroopan syyttäjänviraston käsittely on hidasta, mikä on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, jäsenvaltio, jossa tuomioistuimen lupa on haettava, määräytyy mielivaltaisesti kyseisen jäsenvaltion sovellettavista prosessilaeista riippuen ja sen mukaan, edellyttääkö niistä toinen vaiko molemmat tuomioistuimen lupaa. Tulos ei ole syytetyn tai muiden asianosaisten ennakoitavissa. Lopuksi viittaamme työryhmäneuvottelujen aikana toimitettuun ja eurooppalaisen tutkintamääräyksen pohjalta laadittuun ehdotukseemme no. DS 1237/15, joka olisi tarjonnut Euroopan syyttäjänvirastolle yksinkertaisemman menettelyn rajat ylittävää tutkintaa varten. Näkemyksemme on, että kyseisessä ehdotuksessa on otettu huomioon kaikki edellä mainitut nykyjärjestelmän liittyvät huolenaiheet. 31 artikla 31 artiklaa analysoitaessa on syytä pitää mielessä 26 ja 27 artiklan säännökset. Kuten edellä on todettu, tuomioistuimen lupaa on periaatteessa haettava 26 artiklan mukaisessa avustavassa jäsenvaltiossa. Lisäksi 27 artiklassa säädetään, että tehtäväksi annetut toimenpiteet toteutetaan tämän asetuksen ja avustavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän nimenomaisesti ilmoittamia muodollisuuksia ja menettelyjä on noudatettava, elleivät kyseiset muodollisuudet ja menettelyt ole avustavan jäsenvaltion lainsäädännön perusperiaatteiden vastaisia. Tämän tuloksena avustavan jäsenvaltion lainsäädäntö menee jälleen etusijalle, joskin todisteita todennäköisimmin käytetään pääoikeudenkäynnissä asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa. 31 artiklassa todetaan, että asiaa käsittelevän tuomioistuimen on varmistettava, että pääoikeudenkäynnissä esitetyt todisteet ovat yhteensopivia SEU 6 artiklan mukaisten jäsenvaltion velvoitteiden kanssa, menettelyn oikeudenmukaisuuden, puolustuksen oikeuksien tai muiden perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien kunnioittamiseksi. Näin ollen kansallista lainsäädäntöä, erityisesti todisteiden hyväksyttävyyttä koskevia edellytyksiä, sovelletaan vasta mainittujen vaatimusten täytyttyä. Ottaen huomioon 26 ja 27 artiklan säännökset, tämä ei ole paras lopputulos, koska asetus lähinnä viittaa jäsenvaltion kansallisiin menettelysääntöihin Euroopan syyttäjänviraston tutkintaa varten. Tämä johtaa erilaisten oikeusperinteiden mukaisten säännösten sekoittumiseen ennalta arvaamattomasti, mitä nykyisin ei tapahdu keskinäisessä oikeusavussa tai vastavuoroisessa tunnustamisessa. Itävallan valtuuskunta uskoo vahvasti siihen, että jokainen kansallinen rikosprosessilaki on suljettu ja johdonmukainen järjestelmä, joka yhdistää tutkintavaiheen ja oikeudenkäyntivaiheen toisiinsa vaiheita ei tulisi sekoittaa keskenään edellä kuvatulla tavalla. Itävallan valtuuskunta katsoo, että tätä kautta saatettaisiin päätyä erityisen aikaa vieviin käsittelyihin asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa. Koska asiaa käsittelevän tuomioistuimen on sovellettava asetuksen 31 artiklaa kansallisen lainsäädännön asemesta, saattaa käydä niin, että kullekin Euroopan syyttäjänviraston esittelemälle todistuskappaleelle pyydetään ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta /15 ADD 1 9

10 35 artiklan 3 kohta Tämä säännös koskee syytettyjen sekä muiden Euroopan syyttäjänviraston menettelyissä osallisina olevien henkilöiden oikeuksia. Sen mukaisesti oikeudet ovat käytettävissä sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Itävallan valtuuskunta pohtii, mikä lainsäädäntö tulee sovellettavaksi rajat ylittävissä tutkintatoimenpiteissä. Sovelletaanko asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän lainsäädäntöä, jolloin on arvioitava toimenpiteen perustelemista ja hyväksymistä, vaiko avustavan jäsenvaltion lainsäädäntöä, jolloin saatetaan hakea tuomioistuimen lupaa ja jolloin kyseinen lainsäädäntö sanelee toimenpiteen täytäntöönpanon, vaiko näitä molempia? On tietenkin mahdollista jättää tämä unionin tuomioistuimen päätettäväksi kulloisessakin yksittäisessä tapauksessa kunkin toimenpiteen osalta. Unionin lainsäätäjän kannalta tässä on kuitenkin vaarana se, että Euroopan syyttäjänviraston käsittelyistä tulee hankalia ja tehottomia. Tästä on haittaa syytetyille, koska nämä joutuvat sietämään ylipitkiä käsittelyjä, ja Euroopan unionille ja yhteiskunnalle, koska rikollisjärjestöjä ja niiden jäseniä ei aseteta syytteeseen ja tuoda tuomioistuimen eteen ajoissa. Yhteenveto Yleisarvioinnissaan Itävallan valtuuskunta haluaa ilmaista näkemyksen, jonka mukaan unionin lainsäätäjä saattaa vahingossa perustaa Euroopan syyttäjänviraston, jolla ei ole minkäänlaista lisäarvoa ja joka näin ollen ei kykene edistämään Euroopan unionin tavoitetta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta. Menettelysääntöjen sekoittuminen saattaisi johtaa syytettyjen sekä muiden osallisina olevien henkilöiden osalta lainsäädännön ennalta arvaamattomaan soveltamiseen. Koska asetuksessa joko ei ole säännelty tärkeitä kysymyksiä (esim. syytettyjen oikeudet rajat ylittävissä toimenpiteissä 35 art. 3 kohta), tai niitä on säännelty siinä tarpeettomasti sen sijaan, että olisi viitattu kansalliseen lainsäädäntöön (31 art.), unionin tuomioistuin tulee hukkumaan ennakkoratkaisupyyntöihin ja Euroopan syyttäjänviraston käsittelyt muuttuvat aikaa vieviksi hyvin suurelta osin. Tämä pätee myös sellaisia toimenpiteitä koskeviin tuomioistuimen lupiin, jotka on toteuttava toisessa jäsenvaltiossa (26 art.), koska asiakokonaisuus on useimmissa tapauksissa käännettävä avustavan jäsenvaltion tuomaria varten." 17. Muut asiat a) Puheenjohtajavaltio tiedottaa käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Puheenjohtajavaltio informoi valtuuskuntia käsiteltävinä olevien eri lainsäädäntöasioiden tilanteesta. b) Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU: saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä = Komission tiedotusasia Komissio muistutti direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan määräajan, joka on 16. marraskuuta 2015, lähestymisestä ja selvitti lyhyesti toimiaan sen täytäntöönpanon tukemiseksi /15 ADD 1 10