Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti"

Transkriptio

1 Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti vuodet Hannele Niiniö ja Anne Toikko (toim.)

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 5 2 HANKKEEN YLEISESITTELY 6 ESPOON OSAHANKE 3 Espoon projektit hankkeen koko ajalta Kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittäminen Geriatristen asiantuntijatiimien kehittäminen kotona asumisen tukemiseksi Ikäihmisten akuuttihoidon ketjun kehittäminen Senioripalvelujen kokonaisvaltaisen kehittämisen verkosto 40 VANTAAN OSAHANKE 4 Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja sen toteutussuunnitelma eli VIKSU Seniori-info Senioriosaajatoiminnan kehittäminen 62 5 Päivätoiminnasta gerontologiseksi keskukseksi Tavoitteet Gerontologisen keskuksen konseptin kehittäminen Seniorineuvola Sosiokulttuurisia palveluja ikääntyneille: 100 Sosiokulttuurisen työn ja osaamisen kehittäminen 5.5 Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen projektissa Projektin yhteenveto Kotihoito uudistuu projekti Kotihoidon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittäminen Hoitotyön kirjaaminen ja kirjaamisen osaamisen kehittäminen Yhteistyö terveyspalveluiden kuntoutuksen kanssa Yhteistyön kehittäminen kotihoidon ja terveyspalveluiden 129 vastaanottotoiminnan kanssa 6.5 Teknologiasuunnitelma kotihoitoon Verkostoituminen kotihoito uudistuu osahankkeessa Yhteenveto ja tulokset 136

3 7 Omaishoito kehittyy Työskentely projektissa Omaishoito kehittyy projektin kehittämiskohteet Opiskelijayhteistyö omaishoito kehittyy projektissa Arviointia projektin toiminnasta Yhteenveto ja projektin tulokset HANKKEEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tavoitteet ja arviointisuunnitelma suhteessa tuloksiin Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittymisen arviointi Verkostoitumisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen Yhteenvetoa ja pohdintaa 172 LÄHTEET 174 HANKKEEN OPINNÄYTETYÖT 178 TYÖRYHMIEN JÄSENET 180

4 Hankkeen ja tämän hankeraportin ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen Ely-keskus, sekä Espoon ja Vantaan kunnat. Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy Taittaja Antti Lehto Kaaviot: Katri Nykänen, Rika Rajala ja Sari Kailio 4

5 1 Johdanto Vantaan ja Espoon kaupunkien ikääntyneen väestön kasvu ja vanhusten avopalvelujen uudistamisen tarve olivat ne lähtökohdat, joista Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen suunnitelmaa lähdettiin työstämään. Ikääntyneen väestön määrän kasvua kuvaa se, että esimerkiksi Vantaalla yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 500 henkilöllä joka vuosi. Hankkeen suunnitteluvaiheen toimijat tunsivat toisensa aiempien yhteistyöprojektien johdosta ja niinpä melko lyhyessä ajassa pystyttiin laatimaan 6 vuoden hankesuunnitelma, joka sai kiitosta ministeriöstä muodostaessaan vahvan tavoitteellisen, toiminnallisen ja pedagogisen kokonaisuuden. Hankesuunnitelman tekivät Anne Aaltio (Vantaan kaupunki), Timo Järvensivu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Hannele Niiniö (Laurea ammattikorkeakoulu) silloiselle Etelä-Suomen lääninhallitukselle tammikuun 2008 Euroopan sosiaalirahaston hakuun. Maaliskuussa hakijat saivat ensitiedon rahoituksesta ja kehotuksen tehdä uusi hakemus, tällä kertaa kolmeksi vuodeksi. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston Vipuvoimaa EU:lta rakennerahaston Manner-Suomen toimintalinjaan 3 eli Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Hanke kuului OKM:n hallinnonalaan ja sitä ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Julkisen (ESR- ja kansallinen rahoitus) rahoituksen määrä hankkeelle on ollut Tämä hankeraportti rakentuu yleisesittelystä, Espoon ja Vantaan osahankkeista sekä arviointiosiosta. Yleisesittelyssä kuvataan yleisesti hanketta ja käytettyjä kehittämistyön menetelmiä. Siinä myös kerrotaan koko hanketta koskettavasta tutkimuksesta eli opiskelijakyselystä sekä vanhustyön koulutuksen kehittämistyöstä ja sen tuloksista. Molemmissa osahankkeissa on ollut neljä projektia ja projekteissa useita kehittämiskohteita. Yhteensä hankkeella on ollut yli 20 kehittämiskohdetta. Hankeraportin arviointiosio sisältää Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittymisen sekä laadullisen, että määrällisen arvioinnin. Niiden lisäksi arvioidaan, kuinka hanke kokonaisuutena on saavuttanut tavoitteensa. 5

6 2 Hankkeen yleisesittely Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen on ollut Vantaan ja Espoon kaupunkien ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun sekä Tikkurilan Laurean yhteistyössä toteuttama ja Laurean hallinnoima kehittämishanke ajalla Kauppakorkeakoulu ja Vantaan kaupunki ovat olleet hankkeen osatoteuttajia ja Espoon kanssa Kauppakorkeakoulu solmi erillissopimuksen, joka käsitti verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämisen. Kehittämishankkeen tavoitteena oli vanhusten avopalvelujen kehittäminen niin, että rakenteellinen muutos laitoshoidosta avopalveluihin toteutuisi. Hankkeessa on kehitetty vanhusten avopalveluita niin, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan. Molemmissa kaupungeissa on kehitetty verkosto-osaamista ja verkostojohtamista ja Vantaalla kehittämistyö on kattanut lähes koko paletin ikääntymispoliittisen strategian teosta uusien menetelmien ja innovaatioiden sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kehittämishanke itsessään toimi verkostoperiaatteella ja kunkin osaprojektin kehittäjätiimi vetäjineen on ollut keskeinen tässä työssä. Vantaalla kehittämistyötä ovat tehneet Laurean ja kauppakorkeakoulun tutkijat, lehtorit ja yliopettajat sekä noin 70 kaupungin työntekijää ja Senioriosaajaa. Senioriosaajat ovat Laurean ja ko. kaupunkien yhteistyössä kouluttamia vapaaehtoisia, joilla on ollut tärkeä rooli hankkeen monissa työryhmissä. Espoossa on keskitytty verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen ja sielläkin on ollut suuri määrä kentän kehittäjiä, noin 50, aktiivisina toimijoina. Kokonaisvaltainen kehittäminen lähtökohtana Timo Järvensivu, Hannele Niiniö ja Anne Toikko Kokonaisvaltainen kehittäminen tarkoittaa toisaalta strategiasta menetelmiin ulottuvaa jatkumoa ja toisaalta tarpeen tullen toimialat ylittävää työskentelyä (esim. Seniori-info, Senioriosaaja-toiminta, Sosiokulttuuristen menetelmien kehittäminen). Se tarkoittaa myös hankestruktuuria, jossa keskeiset henkilöt ovat mukana kehittämisessä, myös asiakkaat. Hallinnollisesti hankestruktuuri, jossa jokaisella projektilla on ollut vastuuhenkilö kaupungilta, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Laureasta, on taannut asioiden ja työpajojen hyvän valmistelun ja toteutuksen. Espoon osalta kauppakorkeakoulu on tarjonnut kehittäjäresurssin. Kaupungin vastuuhenkilöiden mukanaolo on myös taannut sen, että kehitetyt asiat ovat siirtyneet tuloskorteille ja normaaliin johtamisjärjestelmään hankkeen päätyttyä. Kahden suuren kaupungin vanhusten avopalveluiden kehittäminen on tarjonnut monia mahdollisuuksia keskinäiseen oppimiseen, jakamiseen ja arviointiin. Hanke on tarjonnut tälle foorumeja järjestämällä yhteisen vuotuisen aloitusseminaarin sekä bencmarking tapaamisia, joissa on esitelty kaupunkien kehittämistyötä ja tuloksia. Ne ovat toimineet myös verkostoitumisen paikkoina työntekijöille ja esimiehille. 6

7 Hankkeen toimintatapaa kuvaavat verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen, kehittämällä oppiminen eli Laurean LbD-malli sekä toimintatutkimuksellinen ja arvioiva lähestymistapa. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeelle tehtiin projektikohtaiset arviointisuunnitelmat sekä suunnitelmat hankkeen yhteisille haasteille (opiskelijoiden vähäinen kiinnostus vanhustyötä kohtaan sekä vanhustyön koulutuksen kehittäminen). Hanke on toiminut alustana paitsi vanhustyön sisällön myös osaamisen ja toimintatapojen kehittämiselle. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa toimintatapaan liittyvät tavoitteet linjattiin seuraavasti: Hankkeessa uudistetaan vanhustyön palvelurakenteita ja työmenetelmiä innovatiivisilla kokeiluilla, kehittämällä henkilöstön osaamista ja verkostomaista työskentelyä. Näitä tavoitteita toteuttamalla pyrittiin kohti asiakaslähtöistä, työntekijöiden itsenäistä verkostoitumista tukevaa oppimista: Verkostoituneen, ongelmalähtöisen palveluntuotantokulttuurin kehittäminen edistää asiakaslähtöistä, monien eri toimijatahojen yhteistyössä toteutettavaa palvelukulttuuria. Tämä edistää ikääntyvien saamaa palvelutasoa, työntekijöiden ongelmalähtöistä oppimista omassa työssään sekä työn motivoivuutta, sillä verkostoympäristöissä työntekijöiden itsenäinen verkosto-osaaminen ja asiakaslähtöiset ratkaisuvalmiudet korostuvat. Verkostoituneella toimintatavalla pyrittiin vahvistamaan kaupunkien työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden osallisuutta vanhustenpalveluihin liittyvien haasteiden yhteiseen ratkaisemiseen. Verkostomaisen kehittämisprosessin etuja ja toimintaa on kuvattu tarkemmin Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kirjoittamassa verkostojohtamisen oppaassa (www.verkostojohtaminen.fi). Yksinkertaistaen voidaan todeta, että verkostoituneessa toimintamallissa pyritään osallistamaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Perinteisesti kehitystyötä tehdään hierarkkisesti niin, että kaikki verkoston toimijat, joiden työtä tai saamaa palvelua kehitetään, eivät osallistu ratkaisujen kehittämiseen. Hierarkkisessa kehittämistyössä ratkaisut innovaatiot kehitetään usein pienissä, tehokkaissa työryhmissä, jonka jälkeen ratkaisut pyritään jalkauttamaan verkoston muiden toimijoiden hyödynnettäväksi (ks. kuva 1). 7

8 Kuva 1: Hierarkkisen kehittämistyön prosessi Tämän hierarkkisen kehittämismallin haasteena on, että verkoston luottamus ja sitoutuminen kehitettyihin ratkaisuihin joudutaan rakentamaan jälkikäteen, mikä on aina haasteellista. Koska uusia ongelmia ja ratkaisutarpeita ilmaantuu jatkuvasti, hierarkkisen kehittämisprosessin noudattaminen voi pitkällä aikavälillä lisätä verkoston kehittämisväsymystä. Uusien ratkaisujen jalkauttamisesta tulee yhä työläämpää (ks. kuva 2). 8

9 Kuva 2: Hierarkkinen kehittämisprosessi voi tuottaa kehittämisväsymystä. Verkostoituneessa kehittämisprosessissa lähdetään liikkeelle verkoston toimijoiden keskinäisen luottamuksen ja yhteistyöhön sitoutumisen rakentamisella (ks. kuva 3). Tämä edellyttää aikaa sille, että toimijat voivat tutustua toisiinsa sekä toistensa osaamiseen, haasteisiin ja tavoitteisiin. Luottamus ja sitoutuminen rakentuvat, kun toimijat alkavat puhua samaa kieltä ja ymmärtävät toisiaan paremmin. Ratkaisujen kehittämiseen ei sännätä ennen keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen syntymistä. Liian ennenaikaiset ratkaisuyritykset törmäävät leviämismuuriin kehitetyt ratkaisut eivät juurru käyttöön. Parhaimmillaan yhteistyöhön sitoutunut verkosto kuitenkin kehittää ja levittää ratkaisuja samanaikaisesti. Erillistä jalkauttamisvaihetta ei tarvita, kun verkosto on itse kehittänyt ja samalla jalkauttanut tarvitsemansa ratkaisut. Kehittämisväsymystä ei synny, kun verkosto on voimaantunut ratkaisemaan haasteensa itsenäisesti. 9

10 Kuva 3: Verkostoitunut kehittämisprosessi mahdollistaa jatkuvaan innovoinnin Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa pyrittiin toimimaan edellä kuvatun verkostomaisen työskentelytavan mukaan. Toimintatavan kulmakivi oli työpajatoiminta, jolla pyrittiin verkostojen osallistamiseen. Hankkeessa toteutettiin kolmen vuoden aikana lukuisa määrä työpajoja, joissa toimijat kohtasivat, tutustuivat, keskustelivat ja tekivät ryhmätöitä. Työpajatoiminnan tavoitteena oli lisätä verkoston keskinäistä ymmärrystä yhteisistä tavoitteista, rakentaa keskinäistä luottamusta sekä voimaannuttaa itsenäistä ratkaisujen etsimistä. Verkostoitumista ja työpajatoimintaa oli useilla eri tasoilla ja näiden tasojen välillä (ks. kuva 4). Työpajoja järjestettiin pääasiassa osahankkeittain ja työpajoihin kokoonnuttiin noin kerran kuukaudessa tai kahdessa. Osahankkeet jakaantuivat myös pienempiin työryhmiin, jotka veivät kehitystyötä eteenpäin jatkuvasti. Tämän lisäksi hankkeen eri verkostot koottiin yhteisiin seminaareihin muutaman kerran vuodessa. Tätä verkostoja työpajatyötä koordinoitiin ja fasilitoitiin paitsi hankkeen kehittäjäresursseilla myös kaupunkien virkamiestyönä sekä vapaaehtoisvoimin. 10

11 Kuva 4: Verkostoitunut kehittämisprosessi mahdollistaa jatkuvaan innovoinnin Tämän työskentelytavan soveltaminen käytäntöön oli kaikille hankkeen toimijoille oppimisprosessi. Toimintatapaa ei ollut aina helppo soveltaa käytäntöön, kuten tämän loppuraportin osahankkeiden toiminnan kuvauksista voidaan lukea. Prosessin aikana koettiin sekä innostumisen että turhautumisen hetkiä, jotka molemmat olivat tärkeitä yhteisen oppimisen kannalta. Hankkeen monissa verkostoissa ratkottiin keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen liittyviä haasteita. Verkostoitunut työskentelytapa on hierarkkista toimintatapaa hitaampi lähtövaiheessa. Tämä voi turhauttaa nopeisiin ratkaisuihin tottuneita ja niitä, jotka odottavat nopeita konkreettisia tuloksia. Verkostoitumisen lopputulokset eivät ole helposti ennakoitavissa, mikä niin ikään lisää toimijoiden epävarmuuden tunnetta. Verkostoitunut toimintatapa edellyttääkin epävarmuuden sietokykyä. Toimintatavan omaksuminen vaatii myös aikaa ja oppimista sekä koulutuksellista tukea. Työn edistyessä koettiin runsaasti onnistumisia. Alkuvaiheen hämmennyksestä nousi uutta näkemystä yhteisistä tavoitteista. Työskentely alkoi kantaa hedelmää, kun osapuolet oppivat tuntemaan toinen toistensa työn haasteita ja työhön liittyvää osaamista. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit antoivat hyvää palautetta osallistumismahdollisuudesta. Koettiin, että työpajoissa oli aikaa hengittää ja ideoida vapaammin kuin hektisemmässä työn arjessa. Työskentelytapa innosti ja voimaannutti. Hankkeessa oli tavoitteena, että verkostomainen toimintatapa jäisi elämään kaupunkien toiminnassa myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimijat ovat matkan varrella oppineet verkostoitumisesta ja tämä osaaminen itsessään mahdollistaa toimintatavan 11

12 juurtumista. Osa hankkeessa luoduista verkostoista on jo hankkeen viimeisien kuukausien aikana alkanut juurtua. Kaikki hankkeessa luodut verkostot eivät silti jääne pysyviksi toimintamalleiksi. Verkostot kehittyvät jatkossakin tarpeen mukaan: uusia verkostoja luodaan ja tarpeettomaksi jääneet verkostot kuihtuvat. Hankkeet ammattikorkeakoulun arjessa Hankkeilla ja projekteilla on merkittävä tehtävä Laurea Ammattikorkeakoulun opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Ministeriön linjausten mukaan ammattikorkeakouluopetus edellyttää vahvaa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä kanssakäymistä. Aluekehitystä ja uutta osaamista luodaan tutkimusten sekä niiden soveltamisen pohjalta työelämän kanssa tehtävissä kehittämishankkeissa. (Fränti & Pirinen, 2005: 11.) Laurea Ammattikorkeakoululla on metropolialueen korkeakouluyhteisössä merkittävä yhteiskunnallinen rooli toimintaympäristöönsä lisäarvoa ja osaamista tuottavana kehittäjänä. Laureassa on kehitetty kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli LbD (Learning by Developing). Kehittämispohjainen oppiminen (LbD) on autenttisuuteen, kumppanuuteen, kokemuksellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva, uutta luova toimintamalli. (Piirainen, 2008: 8.) Yksi olennainen piirre LbD:ssä on opiskelijoiden rooli kehittäjinä ja nuorempina kollegoina. Tämä vahvistaa opiskelijoiden osaamista, ammatti-identiteettiä ja helpottaa myös työyhteisöjen rekrytointia. Seuraavassa on hankkeessa mukana olleen sosionomi-opiskelijan kokemuksia hanketyöstä ja kehittämispohjaisesta oppimisesta: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeessa mukana oleminen mahdollisti tutustumisen erilaisiin verkostoihin sekä kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Hankkeessa verkostoja rakennettiin muun muassa helpottamaan työskentelyä ja luomaan sujuvuutta siihen ja tätä kautta parantamaan palveluja asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Koen että pitkäaikainen mukana olo hankkeessa tuki monipuolista oppimista sekä työelämän todellisuuden hahmottamista. Hankkeessa informaatiota kerätään palvelun tai projektin prosesseista ja toteutuksesta sekä ongelmista pääasiassa laadullisilla menetelmillä. Toimintatutkimus on yksi mahdollinen keino tuottaa arviointitietoa. Sen tunnuspiirteiksi on nimetty ongelmalähtöisyys ja syklisesti etenevä toiminnan kehittämisen prosessi. Tutkimusstrategiana toimintatutkimus parantaa käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutusta. (Suntio, 2004: ) Toimintatutkimukselle tyypillistä on: käytäntöön suuntautuminen, ongelmakeskeisyys, tutkittavien ja tutkijan roolit aktiivisina toimijoina muutosprosessissa sekä tutkittavien ja tutkijan suhteen perustavana oleva yhteistyö. Toimintatutkimuksessa tuotetaan aineistoa ja sen pohjalta uutta tutkimuksellista tietoa, vaikka aiotut käytännön muutokset eivät onnistuisikaan. (Kuula, 2006.) Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa on tehty monia prosesseja tai kehittämiskohteita eteenpäin vieviä pieniä arviointeja. Niiden lisäksi on tehty Kirjaamisen ja kirjaamisosaamisen kehittämiseen liittyvät kaksi kyselyä sekä yksi kysely kotihoidon ja terveyspalvelujen yhteistyöstä. Näillä kaikilla voidaan arvioida hankkeen tuloksia, mutta myös edesauttaa tulevaa kehittämistyötä, joka jatkuu hankkeen jäl- 12

13 keen. Tässä raportissa esitellään sekä hanketutkimusta, että kuvailutietoa hankkeen kehittämiskohteista. Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset vanhustyöstä sekä vanhustyön koulutuksen kehittäminen Päivi Putkonen, Hannele Niiniö, Marika Ruohoniemi ja Anne Toikko Viime vuosikymmenten aikana yhteiskunnassamme on voimakkaasti tuotu esiin vanhuksiin liittyvän hoidon ja hoivan moraalisia, eettisiä ja rakenteellisia ongelmia. Tämä on omalta osaltaan auttanut kohentamaan vanhustyön tilaa Suomessa, mutta edelleen vanhustyön arjen ongelmat heijastuvat voimakkaasti mediassa ja sosiaali- ja hoitotyön ammattilaisten puheessa. Hiljaista tietoa ja osaamista on paljon piiloutuneena arjen rutiineihin. Tämä tieto, mutta toisaalta myös sekä positiiviset ja negatiiviset asenteet välittyvät työntekijäsukupolvelta toiselle. Halusimme selvittää, kiinnostaako opiskelijoita vanhustyö ja mitkä olisivat niitä seikkoja jotka saisivat opiskelijat aktivoitumaan vanhustyön ammattilaisten joukkoon. Osana tätä hanketta toteutettiin syksyllä 2010 opiskelijakysely yhdessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ja yhdessä ammattioppilaitoksessa. Kyselyn kysymykset suunniteltiin ensin yhdessä Tikkurilan Laurean terveydenhuoltoalan opiskelijaryhmän kanssa. Halusimme selvittää opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia vanhustyöstä ja vanhusten hoidosta. Aiempaa kokemusta vanhustyöstä tai hoitotyöstä ei vaadittu. Mitkä työhön tai asenteisiin liittyvät tekijät edistäisivät ja mitkä heikentäisivät vanhustyöhön suuntautumista? Vanhustyöllä tarkoitimme tutkimuksessa kaikkea sellaista sosiaalialan, hoitoalan, kauneusalan ja rikosseuraamusalan työtä, jossa asiakkaina olivat olleet pääasiassa tai osin myös vanhukset. Tarjosimme kyselylomaketta aktiivisesti opiskelijoille syksyn 2010 aikana. Pyysimme vastaajia myös listaamaan keinoja joilla vanhustyötä voisi parantaa, ja lisäksi niitä seikkoja jotka edesauttaisivat heidän halukkuuttaan hakeutua vanhustyöhön. Kysely toteutettiin vapaaehtoisena lomakekyselynä ja tutkimuksessa noudatettiin hyvän eettisen tutkimuskäytännön periaatteita. Terveydenhuoltoalaa (57 %) vastaajista (N=217) edustivat 48 sairaanhoitaja/terveydenhoitaja opiskelijaa ja 76 lähihoitajaopiskelijaa. Sosionomiopiskelijoita vastaajissa oli yhteensä 87 (sosionomi 68 ja rikosseuraamusalan sosionomi 19). Kauneudenhoitoalaa edusti kuusi estenomiopiskelijaa. Opiskelijoiden keski-ikä oli vastaushetkellä 26,1 vuotta. Vastaajista oli naisia 187 ja miehiä 30. Keskimääräinen opintojen kesto vastaushetkellä oli 1,6 vuotta. Kartoitimme aiemman, vanhuksiin liittyvän työkokemuksen. Työkokemusta vanhustyöstä (muu kuin hoitotyö) 12,4 %:lla vastaajista oli ollut keskimäärin 33 kk (Kaikki vastaajat: N=217, Ka=4kk). Hoitotyöstä, jossa oli ollut pääasiassa vanhusasiakkaita, kokemusta oli 41 %:lla kaikista vastaajista keskimäärin 15,3 kk (Kaikki vastaajat: N=217 Ka=6,3kk). Hoitotyöstä, jossa oli ollut pääasiassa muita kuin vanhusasiakkaita oli 25,3 %:lla vastaajista ollut kokemusta keskimäärin 60,5 kk (n=217, Ka=15,3 kk). Opiskelun aikana saatu tai opiskelua edeltävä vanhustyön työkokemus lisäsi positiivista suhtautumista vanhustyöhön. Positiiviset kokemukset lisäsivät halukkuutta kehittää vanhustyötä ja kykyä käsitellä vanhenemisen ahdistavuutta. Opiskelijoista 9,8 % ha- 13

14 lusi varmasti työskennellä vanhustyön parissa valmistumisen jälkeen, epävarmoja oli 29,8 % ja eri mieltä 60,5 %. Halukkuus vanhustyössä työskentelemiseen liittyi mm. halukkuuteen kehittää vanhustyötä (p=0.000). Suurimmiksi esteiksi koettiin huonot resurssit ja aiemmat negatiiviset kokemukset vanhustyöstä, jotka yhdistyivät muun muassa työn fyysiseen ja henkiseen kuormittavuuteen, henkilökuntapulaan, haluttomuuteen kehittää vanhustyötä, negatiivisiin kokemuksiin itse vanhuksista ja vanhenemisen ahdistavuuteen. Hieman yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä että vanhustyössä ei ole riittävästi henkilökuntaa ja että vanhustyöstä maksettava palkka ei ole sopivassa suhteessa työn vaativuuteen ja raskauteen. Opiskelijoilla, jotka olivat orientoituneet vanhustyön kehittämiseen (noin 40 %) ja tietotaidon syventämiseen (noin 40 %) oli positiivisia käsityksiä vanhustyöstä ja osalla heistä oli halukkuutta jatkaa vanhustyössä valmistumisen jälkeen. Halukkuus työskennellä vanhustyössä valmistumisen jälkeen oli voimakkaasti yhteydessä halukkuuteen syventää tietotaitoa (r=0.610**, p=0.000) vanhustyöstä. Lisäksi opiskeluala oli yhteydessä halukkuuteen työskennellä vanhustyössä valmistumisen jälkeen (Khi2=30.490, p=0.016). Halukkaimpia olivat lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat ja haluttomampia rikosseuraamusalan- ja sairaanhoitaja / terveydenhoitajaopiskelijat. Valmistumisen jälkeiseen vanhustyöhön orientoituneiden osuus oli koko aineistossa valitettavan pieni (9.8 % varmoja ja 29.8 % epävarmoja). Halukkuus työskennellä vanhustyössä lisääntyi aiempien positiivisten kokemusten jälkeen vanhuksista tai vanhustyöstä ja vastaavasti väheni negatiivisten kokemusten jälkeen. Avointen kysymysten perusteella vanhustyön kiinnostavuutta lisäsivät opiskelijoiden mukaan erityisesti paremmat resurssit. Työntekijöiden määrän lisääminen nähtiin jopa tärkeämpänä, kuin työntekijöiden palkkauksen lisääminen. Työn kuormittavuuden toivottiin vähenevän. Tätä edesauttaisivat vanhustyötä fyysisesti ja henkisesti edistävät ja helpottavat tekijät, sekä koulutukselliset ja resursseihin liittyvät tekijät. Opiskelijoiden sanallisia kehittämisehdotuksia tukivat myös väittämien keskinäiset korrelaatiot, joissa fyysisen kuormittavuuden kokemus oli yhteydessä henkiseen kuormittavuuteen ja negatiivisiin kokemuksiin vanhustyöstä sekä henkilökunnan riittämättömyyteen. 14

15 Kokemus tai käsitys fyysisestä kuormittavuudesta liittyi myös käsitykseen huonoista resursseista, haluttomuuteen työskennellä vanhustyön parissa valmistumisen jälkeen ja käsitykseen epäsopivasta palkasta suhteessa työn vaativuuteen.. Sen lisäksi, että tässä tutkimuksessa tärkeinä mielipidevaikuttajina olivat aiemmat kokemukset vanhustyöstä, opiskelijoiden orientaatio vanhustyöhön vastaushetkellä ja avoimissa kysymyksissä esiin tullut voimakas lisäresurssitoive, tutkijoiden mielestä myös yhteiskunnallisen, moraalisen ja eettisen sekä koulutuksellisen suhtautumisen vanhuksiin ja vanhustyöhön, sekä oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin kokemukset vanhustyöstä työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta ovat avaintekijöitä vanhustyön kehittämisessä. Osa näistä sekoista tuli esiin myös opiskelijoiden vastauksissa. Hautalan tutkimuksen perusteella koulutuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden suhtautumiseen vanhustyön hoitotyöhön ja työelämän sekä oppilaitosten yhteistyötä tulisi tiivistää. (Hautala, 2008). Opiskelijat arvostavat vanhustyötä (Heinonen, 1999), mutta halukkuutta suuntautua vanhustyöhön ei välttämättä ole. Kansainvälisten kokemusten mukaan vanhustenhoitoa ei pystytä kehittämään pelkän integroivan osaamisen kautta. Tarvitaan täsmäkoulutusta ja erikoistumista, eli geriatriaa, vanhuspsykiatriaa, vanhusten hoitotyötä sekä vanhusten sosiaalityötä hallitsevia osaajia. (Kivelä, 2006). Pelkkä palkkauksen paraneminen ja resurssien lisääminenkään ei siis saisi opiskelijoita kiinnostumaan vanhustyöstä, vaikka opiskelijat voimakkaasti tutkimuksessamme peräänkuuluttivatkin näiden seikkojen kohentumista. Edellisten lisäksi tarvitaan moraalisia ja eettisiä koulutuksellisia näkökulmia ja yhteiskunnallista joustavuutta ja kollektiivisen empatian kehittymistä, jossa vanhuksen rooli ja asema yhteiskunnassamme muuttuisi. Vanhus tulisi ns. näkymättömästä ikääntyneen roolistaan esiin yhteiskuntaan aktiiviseksi toimijaksi ihmisen rooliin, jota ei pelättäisi ja jonka sairaudet nähtäisiin osana ihmistä eikä pelkästään tuottavuutta vähentävänä tekijänä (Kuvio 5). Vaikeasti hoidettavien vanhusten hoitoon tulisi ammattilaisille kehittää uusia menetelmiä ja tuoda voimakkaammin esiin uutta tutkittua tietoa ja hyväksi havaittuja sekä tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä. Erityisesti kotihoitoon, pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhuspsykiatriaan sekä terveyskeskustasoiseen hoitoon tarvitaan lisäpanostusta. Johtopäätöksenä onkin että asenteiden tulisi muuttua sekä vanhustyötä että vanhusten hoitoa kohtaan positiivisempaan suuntaan läpi koko suomalaisen yhteiskunnan. Tutkimukseen vastaajan ääntä käyttäen Haluaisin työskennellä. Aidosti tehokkaassa ja sosiaalisesti lämpimässä paikassa, jossa sekä vanhukset että henkilökunta kokevat arvostusta. 15

16 Kuvio 5: Putkonen, Toikko, Niiniö, Ruohoniemi Vanhustyön koulutuksen kehittäminen oli yksi hankkeen kehittämishaasteista. Lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista vain pieni osa ottaa vanhustyön opintoja ja yhtä harva hakeutuu sille sektorille työhön. Opiskelijakyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä vanhustyöstä. Kyselyn lisäksi oli tarkoitus kehittää vanhustyön koulutusta. Hankkeen monimuotoisuus ja kehittäjälehtorien sekä yliopettajien melko pieni resurssien määrä vaikuttivat siihen, että vasta alkuvuonna 2010 nähtiin, että hankkeella on resurssia myös tähän työhön. Koulutuksen kehittämiseen perustettiin työryhmä, joka työskenteli suunnitellen sekä perusopintojen, että täydennyskoulutuksen moduleja. Työskentelyn alussa selvitettiin Laurean sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien nykytilanne, josta lähdettiin ehdottamaan kaikille Tikkurilan Laurean 750 sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle yhteisiä vanhustyön perusopintoja. Tämä takaisi perustiedot ja antaisi mahdollisuuden LbD-mallin mukaisesti tekemisen kautta eli toimimalla projekteissa tutustua tähän työalueeseen. Toisena kehittämiskohteena suunniteltiin Virtuaalipalvelut ja ohjaus sekä Hyvinvointi- ja turvateknologia opintokokonaisuuksia. Kolmantena kehittämiskohteena työryhmällä oli Vanhustyön hallinnon ja johtamisen opinnot. Tavoitteena on, että nämä koulutukset jaetaan 5 opintopisteen moduleihin, joita voivat ottaa sekä Laurean opiskelijat, että ulkopuoliset maksavat asiakkaat. Työryhmän työ oli hankeraportin painoon mennessä kesken ja tavoitteena oli tarkentaa modulien suunnittelua vielä huhtikuun 2011 aikana. 16

17 17

18 ESPOON OSAHANKE 3 Espoon projektit hankkeen koko ajalta Johdanto kehittämistyöhön Espoossa Espoossa Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen kehitystyön keskiössä olivat verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen. Hankesuunnitelmavaiheessa kehittämistyö päätettiin kohdistaa vanhusten palveluiden verkostoihin, mutta tarkempia kehittämisen sisältöalueita ei suunnitelmavaiheessa eritelty. Sisältöalueiden tarkennus haluttiin tehdä vasta hankkeen aloittamisen jälkeen, sillä tavoitteena oli lähteä liikkeelle toimijoiden eli Espoon vanhusten palveluiden (erityisesti kotihoidon organisaation) tarpeista. Hanketyö aloitettiin keskustelemalla kehitystyön sisältöalueista vanhusten palveluiden johdon kanssa. Alkuvaiheessa päätettiin keskittyä kotihoidon verkostoihin. Keväällä 2008 Aallon tutkijat ja kotihoidon esimiehet keskustelivat kotihoidon kanssa tarkemmista kehityskohteista sekä yhteistyökumppaneista, jotka haluttiin mukaan kehitystyöhön. Kehitystyö ja työpajatyöskentely päätettiin aloittaa kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittämisestä. Tämä kehittämistyö on jatkunut koko hankkeen ajan. Lisäksi päätettiin, että hanketyössä keskitytään aluksi vain kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyöhön eikä vuoden 2008 aikana aloiteta muiden verkostojen kehittämistä. Tällä päätöksellä haluttiin turvata realistiset resurssipanostukset kehittämistyölle. Samalla haluttiin yhdessä oppia, miten hanketta viedään parhaiten eteenpäin. Syksyllä 2008 pohjustettiin vanhusten palveluiden johdon, kotihoidon esimiesten sekä terveyspalveluiden johdon kanssa uusien kehitysverkostojen aloittamista. Joulukuussa 2008 kehittämiskohteiksi päätettiin lisätä kaksi uutta verkostoa: Ikäihmisten akuuttihoidon ketju sekä Vakaa vanhus. Näistä ensimmäisessä tavoitteena oli akuuttihoitoon joutuneiden ikäihmisten hoitoketjun kehittäminen verkostoituneesti ja jälkimmäisessä tavoitteena oli edistää vanhusten ennaltaehkäiseviä palveluja niin, että vanhukset voivat pysyä kotonaan mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvässä kunnossa. Ikäihmisten akuuttihoidon ketjun kehittämistä tehtiin aktiivisesti vuoden 2009 ajan, minkä jälkeen tämä kehittämistyö siirtyi Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vetämäksi pääkaupunkiseudun alueelliseksi kehittämistoiminnaksi. Tämä siirto vapautti Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen resursseja ja vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa pyrittiinkin siirtämään näitä resursseja Senioripalvelujen kehittämisverkoston kehittämiseen. Tämä uusi kehittämistyö pyrittiin käynnistämään vuoden 2010 alussa, mutta kehitystyössä ei päästy vuoden 2010 aikana vauhtiin johtuen erityisesti vanhusten palveluiden johdon vaihtumisesta. 18

19 Vakaa vanhus -kehitystyö aloitettiin keväällä Tämä kehittämistyö jatkuu edelleen, mutta kehityskohteen nimi on muuttunut kehitystyön edistyessä. Nimeksi tuli heti työskentelyn alettua SAP uudistuu ja lopulta nimeksi otettiin Geriatriset asiantuntijatiimit. 3.1 Kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittäminen Tavoitteet Kehittämistyön lähtökohdiksi otettiin kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteisen asiakastyön ja -palveluiden kehittäminen sekä verkostomainen toimintatapa, jossa yhteistyötä kehitetään työpajatyönä. Tavoitteet tarkentuivat ja muuttuivat työskentelyn myötä useasti. Työskentelyn suunnittelusta on vastannut jatkuvasti Aallon ja Espoon henkilöstöstä muodostettu suunnitteluryhmä. Tähän ryhmään ovat kuuluneet Aallosta tutkijat Timo Järvensivu ja Katri Nykänen sekä Espoosta kotihoidon päällikkö Raija Kasanen, vammaispalvelujen vastaava sosiaalityöntekijä Martina Nygård (hankkeen puoliväliin asti) ja vammaispalvelujen päällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen (mukaan uutena työntekijänä hankkeen puolivälistä alkaen). Toiminta vuonna 2008 Yhteistyö kotihoidon ja vammaispalvelujen välillä aloitettiin käymällä vammaispalveluiden luona kertomassa suunnitteilla olevasta projektista ja kutsumalla heidät mukaan. Keväällä pidettiin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteisen asiakashoitoprosessin rakennetta, haasteita sekä toimenpiteitä haasteiden ratkaisemiseksi. Kevään työskentelyssä löydettiin viisi haasteryhmää: arvojen ja asenteiden erilaisuus, yhteisen asiakkaan määrittely, yhteistyön rakenteet, ulkopuoliset tekijät ja niiden huomioiminen, palveluntuotannon resursointi sekä palveluohjaus ja palveluiden määrittely. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteisen asiakaspalveluprosessin kuvaus, jotta voitaisiin arvioida ja kehittää sen toimivuutta. Syksyllä työpajoja pidettiin kuukausittain. Mukana oli kotihoidon työntekijöitä, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöitä lisäksi ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat tekemisissä samojen asiakkaiden kanssa. Aluksi kuvattiin yhteistä asiakaspalveluprosessia ja sen haasteita. Näistä haasteista nostettiin lyhyen ja pitkän aikavälin kehitysideoita jatkotyöstämistä varten. Lyhyen aikavälin ja käytännön tason toimenpiteiksi nousivat esille muun muassa Effican toimivuus yhteistyön välineenä, yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen, SAP-toiminnan kehittäminen sekä asunnonmuutostyöt. Näiden ideoiden konkreettinen työstäminen aloitettiin syksyn aikana. Myöhemmin syksyn aikana kehityskohteiksi täsmentyivät väliinputoaja-asiakkaille tarjottavat palvelut, yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen, SAP-toiminnan kehittäminen, asunnonmuutostöiden kehittäminen sekä palveluasumisen kehittäminen. Verkoston jäsenet jaettiin näihin kehitysryhmiin kunkin osaamisen ja kiinnostuksen 19

20 mukaan. Vuoden viimeisessä työpajassa joulukuussa nämä kehitysryhmät työstivät kehitysideoitansa eteenpäin tehden ja toteuttaen konkreettisia toimintasuunnitelmia. Arviointia vuoden 2008 toiminnasta Yhteistyö aloitettiin tilanteessa, jossa kotihoidon ja vammaispalveluiden työntekijät eivät tunteneet toistensa osaamista ja palvelutuotannon haasteita. Syksyn aikana osapuolten välinen tuntemus lisääntyi ja samalla keskinäinen luottamus ja sitoutuminen kasvoivat. Verkostotyön fasilitaattoreina jouduimme jonkin verran panostamaan sekä työpajoihin osallistumisen motivointiin, että itsenäisen työskentelyyn työpajojen välissä. Verkoston kokoonpano vakiintui syksyn aikana. Vuoden aikana kehittämistyöhön osallistui noin 20 kotihoidon, vammaispalvelujen, kaupungin muiden organisaatioiden sekä yhteistyökumppaneiden edustajaa. Osa kutsutuista yhteistyökumppaneista jäi syksyn aikana pois kehitystyöstä, mutta kotihoidon ja vammaispalveluiden työntekijät osallistuivat työpajoihin hyvin. Onnistuminen verkostoitumisessa koettiin, kun loppusyksystä kehittämistyöhön saatiin mukaan myös lääkäri. Lääkärin saaminen ja sitouttaminen mukaan oli kehitystyölle selkeä kannuste ja sitouttaja. Kehittämistyön painopiste pysyi vuoden aikana kehittämistavoitteiden määrittelyssä ja konkretisoinnissa. Työpajoissa määriteltiin haasteita ja tavoitteita, kuvattiin yhteistä palveluprosessia, ja palattiin taas haasteiden ja tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden aikana määriteltiin monin tavoin sitä, mitä pitäisi kehittää. Matka kohti konkreettisia ratkaisuja eli sitä, miten tavoitteet saadaan toteutettua, ei kunnolla käynnistynyt. Se ettei kehitystyössä päästy konkreettisesti toteuttamaan kehitysideoita, johtui tadennäköisimmin siitä, että kehittämistyön koettiin toteutuvan työpajoissa, mutta työpajoissa kehitetyt näkökulmat ja ideat jäivät työpajoihin. Edistyminen miten-kysymyksissä vaatii enemmän panostusta työpajoissa ideoitujen ratkaisujen edistämiseen ja jalkauttamiseen kunkin toimijan arkityössä. Tutkijat eivät pitäneet mitä-kysymyksiin keskittymistä niin suurena ongelmana kuin kehittajät, tämä johtui siitä, että aikaa jäi enemmän myös verkosto-osaamisen kehittämiselle mikä puolestaan loi tutkijoiden mielestä parempaa pohjaa konkretian työstämiselle yhdessä verkostona. Toiminta vuonna 2009 Vuonna 2009 kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyössä jatkettiin työpajatyöskentelyä ja verkostoitumista asiakastyön kehittämisen teeman ympärillä. Verkostoitumisen näkökulmasta tavoitteena oli keskinäisen yhteisymmärryksen ja toisten tuntemisen lisääminen edelleen ja sisällönkehittämisen näkökulmasta vastuunottaminen konkreettisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä. Lisäksi syksyllä nostettiin tärkeäksi näkökulmaksi kehitysideoiden jalkauttaminen kotihoidon ja vammaispalveluiden organisaatioihin. 20

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Rutiinit ja niiden muuttaminen. Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu t ja niiden muuttaminen Timo Järvensivu, KTT, tutkija, verkostoasiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu en muuttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. (engl. routine) 1. (engl. cue) 4. Riippuvuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista

Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista Opiskelijoiden kokemuksia monialaisista Master-opinnoista RYHMÄ JA MONIALAISUUS OPPIMISESSA OPETUSJÄRJESTELYT JA E OPPIMINEN KEHITTÄMISKOHTEET MONIALAISISSA YHTEISISSÄ OPINNOISSA OPITUT ASIAT 17.9.2015

Lisätiedot

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke

Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Yhtymävaltuuston seminaari Suomu 14.6.2011 Inhimillisesti tehokas sairaala hanke Marika Pitkänen Hankekoordinaattori, HTM Antti Syväjärvi 2008 2 Inhimillisesti tehokas sairaala - hanke Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI

LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYPROSESSI luonnos 18.5.15 AN/RR Työryhmätyöskentelyn tavoite Luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat Tukiryhmän tämän hetkinen kokoonpano: Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Fimea Antti Mäntylä, Fimea Timo Järvensivu, Aalto yliopisto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan?

Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Verkostojen ja hierarkioiden välinen yhteistyö miten tämä rajapinta saadaan toimimaan? Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostojohtamisen asiantuntija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Maaseudun YTR

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot