Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti"

Transkriptio

1 Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen raportti vuodet Hannele Niiniö ja Anne Toikko (toim.)

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 5 2 HANKKEEN YLEISESITTELY 6 ESPOON OSAHANKE 3 Espoon projektit hankkeen koko ajalta Kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittäminen Geriatristen asiantuntijatiimien kehittäminen kotona asumisen tukemiseksi Ikäihmisten akuuttihoidon ketjun kehittäminen Senioripalvelujen kokonaisvaltaisen kehittämisen verkosto 40 VANTAAN OSAHANKE 4 Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma ja sen toteutussuunnitelma eli VIKSU Seniori-info Senioriosaajatoiminnan kehittäminen 62 5 Päivätoiminnasta gerontologiseksi keskukseksi Tavoitteet Gerontologisen keskuksen konseptin kehittäminen Seniorineuvola Sosiokulttuurisia palveluja ikääntyneille: 100 Sosiokulttuurisen työn ja osaamisen kehittäminen 5.5 Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen projektissa Projektin yhteenveto Kotihoito uudistuu projekti Kotihoidon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittäminen Hoitotyön kirjaaminen ja kirjaamisen osaamisen kehittäminen Yhteistyö terveyspalveluiden kuntoutuksen kanssa Yhteistyön kehittäminen kotihoidon ja terveyspalveluiden 129 vastaanottotoiminnan kanssa 6.5 Teknologiasuunnitelma kotihoitoon Verkostoituminen kotihoito uudistuu osahankkeessa Yhteenveto ja tulokset 136

3 7 Omaishoito kehittyy Työskentely projektissa Omaishoito kehittyy projektin kehittämiskohteet Opiskelijayhteistyö omaishoito kehittyy projektissa Arviointia projektin toiminnasta Yhteenveto ja projektin tulokset HANKKEEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Tavoitteet ja arviointisuunnitelma suhteessa tuloksiin Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittymisen arviointi Verkostoitumisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittaaminen Yhteenvetoa ja pohdintaa 172 LÄHTEET 174 HANKKEEN OPINNÄYTETYÖT 178 TYÖRYHMIEN JÄSENET 180

4 Hankkeen ja tämän hankeraportin ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen Ely-keskus, sekä Espoon ja Vantaan kunnat. Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy Taittaja Antti Lehto Kaaviot: Katri Nykänen, Rika Rajala ja Sari Kailio 4

5 1 Johdanto Vantaan ja Espoon kaupunkien ikääntyneen väestön kasvu ja vanhusten avopalvelujen uudistamisen tarve olivat ne lähtökohdat, joista Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeen suunnitelmaa lähdettiin työstämään. Ikääntyneen väestön määrän kasvua kuvaa se, että esimerkiksi Vantaalla yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 500 henkilöllä joka vuosi. Hankkeen suunnitteluvaiheen toimijat tunsivat toisensa aiempien yhteistyöprojektien johdosta ja niinpä melko lyhyessä ajassa pystyttiin laatimaan 6 vuoden hankesuunnitelma, joka sai kiitosta ministeriöstä muodostaessaan vahvan tavoitteellisen, toiminnallisen ja pedagogisen kokonaisuuden. Hankesuunnitelman tekivät Anne Aaltio (Vantaan kaupunki), Timo Järvensivu (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) ja Hannele Niiniö (Laurea ammattikorkeakoulu) silloiselle Etelä-Suomen lääninhallitukselle tammikuun 2008 Euroopan sosiaalirahaston hakuun. Maaliskuussa hakijat saivat ensitiedon rahoituksesta ja kehotuksen tehdä uusi hakemus, tällä kertaa kolmeksi vuodeksi. Hanke kuului Euroopan sosiaalirahaston Vipuvoimaa EU:lta rakennerahaston Manner-Suomen toimintalinjaan 3 eli Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Hanke kuului OKM:n hallinnonalaan ja sitä ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä Espoon ja Vantaan kaupungit. Julkisen (ESR- ja kansallinen rahoitus) rahoituksen määrä hankkeelle on ollut Tämä hankeraportti rakentuu yleisesittelystä, Espoon ja Vantaan osahankkeista sekä arviointiosiosta. Yleisesittelyssä kuvataan yleisesti hanketta ja käytettyjä kehittämistyön menetelmiä. Siinä myös kerrotaan koko hanketta koskettavasta tutkimuksesta eli opiskelijakyselystä sekä vanhustyön koulutuksen kehittämistyöstä ja sen tuloksista. Molemmissa osahankkeissa on ollut neljä projektia ja projekteissa useita kehittämiskohteita. Yhteensä hankkeella on ollut yli 20 kehittämiskohdetta. Hankeraportin arviointiosio sisältää Verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittymisen sekä laadullisen, että määrällisen arvioinnin. Niiden lisäksi arvioidaan, kuinka hanke kokonaisuutena on saavuttanut tavoitteensa. 5

6 2 Hankkeen yleisesittely Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen on ollut Vantaan ja Espoon kaupunkien ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun sekä Tikkurilan Laurean yhteistyössä toteuttama ja Laurean hallinnoima kehittämishanke ajalla Kauppakorkeakoulu ja Vantaan kaupunki ovat olleet hankkeen osatoteuttajia ja Espoon kanssa Kauppakorkeakoulu solmi erillissopimuksen, joka käsitti verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämisen. Kehittämishankkeen tavoitteena oli vanhusten avopalvelujen kehittäminen niin, että rakenteellinen muutos laitoshoidosta avopalveluihin toteutuisi. Hankkeessa on kehitetty vanhusten avopalveluita niin, että mahdollisimman moni ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan. Molemmissa kaupungeissa on kehitetty verkosto-osaamista ja verkostojohtamista ja Vantaalla kehittämistyö on kattanut lähes koko paletin ikääntymispoliittisen strategian teosta uusien menetelmien ja innovaatioiden sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kehittämishanke itsessään toimi verkostoperiaatteella ja kunkin osaprojektin kehittäjätiimi vetäjineen on ollut keskeinen tässä työssä. Vantaalla kehittämistyötä ovat tehneet Laurean ja kauppakorkeakoulun tutkijat, lehtorit ja yliopettajat sekä noin 70 kaupungin työntekijää ja Senioriosaajaa. Senioriosaajat ovat Laurean ja ko. kaupunkien yhteistyössä kouluttamia vapaaehtoisia, joilla on ollut tärkeä rooli hankkeen monissa työryhmissä. Espoossa on keskitytty verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittämiseen ja sielläkin on ollut suuri määrä kentän kehittäjiä, noin 50, aktiivisina toimijoina. Kokonaisvaltainen kehittäminen lähtökohtana Timo Järvensivu, Hannele Niiniö ja Anne Toikko Kokonaisvaltainen kehittäminen tarkoittaa toisaalta strategiasta menetelmiin ulottuvaa jatkumoa ja toisaalta tarpeen tullen toimialat ylittävää työskentelyä (esim. Seniori-info, Senioriosaaja-toiminta, Sosiokulttuuristen menetelmien kehittäminen). Se tarkoittaa myös hankestruktuuria, jossa keskeiset henkilöt ovat mukana kehittämisessä, myös asiakkaat. Hallinnollisesti hankestruktuuri, jossa jokaisella projektilla on ollut vastuuhenkilö kaupungilta, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Laureasta, on taannut asioiden ja työpajojen hyvän valmistelun ja toteutuksen. Espoon osalta kauppakorkeakoulu on tarjonnut kehittäjäresurssin. Kaupungin vastuuhenkilöiden mukanaolo on myös taannut sen, että kehitetyt asiat ovat siirtyneet tuloskorteille ja normaaliin johtamisjärjestelmään hankkeen päätyttyä. Kahden suuren kaupungin vanhusten avopalveluiden kehittäminen on tarjonnut monia mahdollisuuksia keskinäiseen oppimiseen, jakamiseen ja arviointiin. Hanke on tarjonnut tälle foorumeja järjestämällä yhteisen vuotuisen aloitusseminaarin sekä bencmarking tapaamisia, joissa on esitelty kaupunkien kehittämistyötä ja tuloksia. Ne ovat toimineet myös verkostoitumisen paikkoina työntekijöille ja esimiehille. 6

7 Hankkeen toimintatapaa kuvaavat verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen, kehittämällä oppiminen eli Laurean LbD-malli sekä toimintatutkimuksellinen ja arvioiva lähestymistapa. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeelle tehtiin projektikohtaiset arviointisuunnitelmat sekä suunnitelmat hankkeen yhteisille haasteille (opiskelijoiden vähäinen kiinnostus vanhustyötä kohtaan sekä vanhustyön koulutuksen kehittäminen). Hanke on toiminut alustana paitsi vanhustyön sisällön myös osaamisen ja toimintatapojen kehittämiselle. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa toimintatapaan liittyvät tavoitteet linjattiin seuraavasti: Hankkeessa uudistetaan vanhustyön palvelurakenteita ja työmenetelmiä innovatiivisilla kokeiluilla, kehittämällä henkilöstön osaamista ja verkostomaista työskentelyä. Näitä tavoitteita toteuttamalla pyrittiin kohti asiakaslähtöistä, työntekijöiden itsenäistä verkostoitumista tukevaa oppimista: Verkostoituneen, ongelmalähtöisen palveluntuotantokulttuurin kehittäminen edistää asiakaslähtöistä, monien eri toimijatahojen yhteistyössä toteutettavaa palvelukulttuuria. Tämä edistää ikääntyvien saamaa palvelutasoa, työntekijöiden ongelmalähtöistä oppimista omassa työssään sekä työn motivoivuutta, sillä verkostoympäristöissä työntekijöiden itsenäinen verkosto-osaaminen ja asiakaslähtöiset ratkaisuvalmiudet korostuvat. Verkostoituneella toimintatavalla pyrittiin vahvistamaan kaupunkien työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden osallisuutta vanhustenpalveluihin liittyvien haasteiden yhteiseen ratkaisemiseen. Verkostomaisen kehittämisprosessin etuja ja toimintaa on kuvattu tarkemmin Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kirjoittamassa verkostojohtamisen oppaassa ( Yksinkertaistaen voidaan todeta, että verkostoituneessa toimintamallissa pyritään osallistamaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Perinteisesti kehitystyötä tehdään hierarkkisesti niin, että kaikki verkoston toimijat, joiden työtä tai saamaa palvelua kehitetään, eivät osallistu ratkaisujen kehittämiseen. Hierarkkisessa kehittämistyössä ratkaisut innovaatiot kehitetään usein pienissä, tehokkaissa työryhmissä, jonka jälkeen ratkaisut pyritään jalkauttamaan verkoston muiden toimijoiden hyödynnettäväksi (ks. kuva 1). 7

8 Kuva 1: Hierarkkisen kehittämistyön prosessi Tämän hierarkkisen kehittämismallin haasteena on, että verkoston luottamus ja sitoutuminen kehitettyihin ratkaisuihin joudutaan rakentamaan jälkikäteen, mikä on aina haasteellista. Koska uusia ongelmia ja ratkaisutarpeita ilmaantuu jatkuvasti, hierarkkisen kehittämisprosessin noudattaminen voi pitkällä aikavälillä lisätä verkoston kehittämisväsymystä. Uusien ratkaisujen jalkauttamisesta tulee yhä työläämpää (ks. kuva 2). 8

9 Kuva 2: Hierarkkinen kehittämisprosessi voi tuottaa kehittämisväsymystä. Verkostoituneessa kehittämisprosessissa lähdetään liikkeelle verkoston toimijoiden keskinäisen luottamuksen ja yhteistyöhön sitoutumisen rakentamisella (ks. kuva 3). Tämä edellyttää aikaa sille, että toimijat voivat tutustua toisiinsa sekä toistensa osaamiseen, haasteisiin ja tavoitteisiin. Luottamus ja sitoutuminen rakentuvat, kun toimijat alkavat puhua samaa kieltä ja ymmärtävät toisiaan paremmin. Ratkaisujen kehittämiseen ei sännätä ennen keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen syntymistä. Liian ennenaikaiset ratkaisuyritykset törmäävät leviämismuuriin kehitetyt ratkaisut eivät juurru käyttöön. Parhaimmillaan yhteistyöhön sitoutunut verkosto kuitenkin kehittää ja levittää ratkaisuja samanaikaisesti. Erillistä jalkauttamisvaihetta ei tarvita, kun verkosto on itse kehittänyt ja samalla jalkauttanut tarvitsemansa ratkaisut. Kehittämisväsymystä ei synny, kun verkosto on voimaantunut ratkaisemaan haasteensa itsenäisesti. 9

10 Kuva 3: Verkostoitunut kehittämisprosessi mahdollistaa jatkuvaan innovoinnin Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa pyrittiin toimimaan edellä kuvatun verkostomaisen työskentelytavan mukaan. Toimintatavan kulmakivi oli työpajatoiminta, jolla pyrittiin verkostojen osallistamiseen. Hankkeessa toteutettiin kolmen vuoden aikana lukuisa määrä työpajoja, joissa toimijat kohtasivat, tutustuivat, keskustelivat ja tekivät ryhmätöitä. Työpajatoiminnan tavoitteena oli lisätä verkoston keskinäistä ymmärrystä yhteisistä tavoitteista, rakentaa keskinäistä luottamusta sekä voimaannuttaa itsenäistä ratkaisujen etsimistä. Verkostoitumista ja työpajatoimintaa oli useilla eri tasoilla ja näiden tasojen välillä (ks. kuva 4). Työpajoja järjestettiin pääasiassa osahankkeittain ja työpajoihin kokoonnuttiin noin kerran kuukaudessa tai kahdessa. Osahankkeet jakaantuivat myös pienempiin työryhmiin, jotka veivät kehitystyötä eteenpäin jatkuvasti. Tämän lisäksi hankkeen eri verkostot koottiin yhteisiin seminaareihin muutaman kerran vuodessa. Tätä verkostoja työpajatyötä koordinoitiin ja fasilitoitiin paitsi hankkeen kehittäjäresursseilla myös kaupunkien virkamiestyönä sekä vapaaehtoisvoimin. 10

11 Kuva 4: Verkostoitunut kehittämisprosessi mahdollistaa jatkuvaan innovoinnin Tämän työskentelytavan soveltaminen käytäntöön oli kaikille hankkeen toimijoille oppimisprosessi. Toimintatapaa ei ollut aina helppo soveltaa käytäntöön, kuten tämän loppuraportin osahankkeiden toiminnan kuvauksista voidaan lukea. Prosessin aikana koettiin sekä innostumisen että turhautumisen hetkiä, jotka molemmat olivat tärkeitä yhteisen oppimisen kannalta. Hankkeen monissa verkostoissa ratkottiin keskinäiseen luottamukseen ja sitoutumiseen liittyviä haasteita. Verkostoitunut työskentelytapa on hierarkkista toimintatapaa hitaampi lähtövaiheessa. Tämä voi turhauttaa nopeisiin ratkaisuihin tottuneita ja niitä, jotka odottavat nopeita konkreettisia tuloksia. Verkostoitumisen lopputulokset eivät ole helposti ennakoitavissa, mikä niin ikään lisää toimijoiden epävarmuuden tunnetta. Verkostoitunut toimintatapa edellyttääkin epävarmuuden sietokykyä. Toimintatavan omaksuminen vaatii myös aikaa ja oppimista sekä koulutuksellista tukea. Työn edistyessä koettiin runsaasti onnistumisia. Alkuvaiheen hämmennyksestä nousi uutta näkemystä yhteisistä tavoitteista. Työskentely alkoi kantaa hedelmää, kun osapuolet oppivat tuntemaan toinen toistensa työn haasteita ja työhön liittyvää osaamista. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit antoivat hyvää palautetta osallistumismahdollisuudesta. Koettiin, että työpajoissa oli aikaa hengittää ja ideoida vapaammin kuin hektisemmässä työn arjessa. Työskentelytapa innosti ja voimaannutti. Hankkeessa oli tavoitteena, että verkostomainen toimintatapa jäisi elämään kaupunkien toiminnassa myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen toimijat ovat matkan varrella oppineet verkostoitumisesta ja tämä osaaminen itsessään mahdollistaa toimintatavan 11

12 juurtumista. Osa hankkeessa luoduista verkostoista on jo hankkeen viimeisien kuukausien aikana alkanut juurtua. Kaikki hankkeessa luodut verkostot eivät silti jääne pysyviksi toimintamalleiksi. Verkostot kehittyvät jatkossakin tarpeen mukaan: uusia verkostoja luodaan ja tarpeettomaksi jääneet verkostot kuihtuvat. Hankkeet ammattikorkeakoulun arjessa Hankkeilla ja projekteilla on merkittävä tehtävä Laurea Ammattikorkeakoulun opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Ministeriön linjausten mukaan ammattikorkeakouluopetus edellyttää vahvaa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä kanssakäymistä. Aluekehitystä ja uutta osaamista luodaan tutkimusten sekä niiden soveltamisen pohjalta työelämän kanssa tehtävissä kehittämishankkeissa. (Fränti & Pirinen, 2005: 11.) Laurea Ammattikorkeakoululla on metropolialueen korkeakouluyhteisössä merkittävä yhteiskunnallinen rooli toimintaympäristöönsä lisäarvoa ja osaamista tuottavana kehittäjänä. Laureassa on kehitetty kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli LbD (Learning by Developing). Kehittämispohjainen oppiminen (LbD) on autenttisuuteen, kumppanuuteen, kokemuksellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva, uutta luova toimintamalli. (Piirainen, 2008: 8.) Yksi olennainen piirre LbD:ssä on opiskelijoiden rooli kehittäjinä ja nuorempina kollegoina. Tämä vahvistaa opiskelijoiden osaamista, ammatti-identiteettiä ja helpottaa myös työyhteisöjen rekrytointia. Seuraavassa on hankkeessa mukana olleen sosionomi-opiskelijan kokemuksia hanketyöstä ja kehittämispohjaisesta oppimisesta: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen hankkeessa mukana oleminen mahdollisti tutustumisen erilaisiin verkostoihin sekä kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Hankkeessa verkostoja rakennettiin muun muassa helpottamaan työskentelyä ja luomaan sujuvuutta siihen ja tätä kautta parantamaan palveluja asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Koen että pitkäaikainen mukana olo hankkeessa tuki monipuolista oppimista sekä työelämän todellisuuden hahmottamista. Hankkeessa informaatiota kerätään palvelun tai projektin prosesseista ja toteutuksesta sekä ongelmista pääasiassa laadullisilla menetelmillä. Toimintatutkimus on yksi mahdollinen keino tuottaa arviointitietoa. Sen tunnuspiirteiksi on nimetty ongelmalähtöisyys ja syklisesti etenevä toiminnan kehittämisen prosessi. Tutkimusstrategiana toimintatutkimus parantaa käytännön toiminnan ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutusta. (Suntio, 2004: ) Toimintatutkimukselle tyypillistä on: käytäntöön suuntautuminen, ongelmakeskeisyys, tutkittavien ja tutkijan roolit aktiivisina toimijoina muutosprosessissa sekä tutkittavien ja tutkijan suhteen perustavana oleva yhteistyö. Toimintatutkimuksessa tuotetaan aineistoa ja sen pohjalta uutta tutkimuksellista tietoa, vaikka aiotut käytännön muutokset eivät onnistuisikaan. (Kuula, 2006.) Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeessa on tehty monia prosesseja tai kehittämiskohteita eteenpäin vieviä pieniä arviointeja. Niiden lisäksi on tehty Kirjaamisen ja kirjaamisosaamisen kehittämiseen liittyvät kaksi kyselyä sekä yksi kysely kotihoidon ja terveyspalvelujen yhteistyöstä. Näillä kaikilla voidaan arvioida hankkeen tuloksia, mutta myös edesauttaa tulevaa kehittämistyötä, joka jatkuu hankkeen jäl- 12

13 keen. Tässä raportissa esitellään sekä hanketutkimusta, että kuvailutietoa hankkeen kehittämiskohteista. Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset vanhustyöstä sekä vanhustyön koulutuksen kehittäminen Päivi Putkonen, Hannele Niiniö, Marika Ruohoniemi ja Anne Toikko Viime vuosikymmenten aikana yhteiskunnassamme on voimakkaasti tuotu esiin vanhuksiin liittyvän hoidon ja hoivan moraalisia, eettisiä ja rakenteellisia ongelmia. Tämä on omalta osaltaan auttanut kohentamaan vanhustyön tilaa Suomessa, mutta edelleen vanhustyön arjen ongelmat heijastuvat voimakkaasti mediassa ja sosiaali- ja hoitotyön ammattilaisten puheessa. Hiljaista tietoa ja osaamista on paljon piiloutuneena arjen rutiineihin. Tämä tieto, mutta toisaalta myös sekä positiiviset ja negatiiviset asenteet välittyvät työntekijäsukupolvelta toiselle. Halusimme selvittää, kiinnostaako opiskelijoita vanhustyö ja mitkä olisivat niitä seikkoja jotka saisivat opiskelijat aktivoitumaan vanhustyön ammattilaisten joukkoon. Osana tätä hanketta toteutettiin syksyllä 2010 opiskelijakysely yhdessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ja yhdessä ammattioppilaitoksessa. Kyselyn kysymykset suunniteltiin ensin yhdessä Tikkurilan Laurean terveydenhuoltoalan opiskelijaryhmän kanssa. Halusimme selvittää opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia vanhustyöstä ja vanhusten hoidosta. Aiempaa kokemusta vanhustyöstä tai hoitotyöstä ei vaadittu. Mitkä työhön tai asenteisiin liittyvät tekijät edistäisivät ja mitkä heikentäisivät vanhustyöhön suuntautumista? Vanhustyöllä tarkoitimme tutkimuksessa kaikkea sellaista sosiaalialan, hoitoalan, kauneusalan ja rikosseuraamusalan työtä, jossa asiakkaina olivat olleet pääasiassa tai osin myös vanhukset. Tarjosimme kyselylomaketta aktiivisesti opiskelijoille syksyn 2010 aikana. Pyysimme vastaajia myös listaamaan keinoja joilla vanhustyötä voisi parantaa, ja lisäksi niitä seikkoja jotka edesauttaisivat heidän halukkuuttaan hakeutua vanhustyöhön. Kysely toteutettiin vapaaehtoisena lomakekyselynä ja tutkimuksessa noudatettiin hyvän eettisen tutkimuskäytännön periaatteita. Terveydenhuoltoalaa (57 %) vastaajista (N=217) edustivat 48 sairaanhoitaja/terveydenhoitaja opiskelijaa ja 76 lähihoitajaopiskelijaa. Sosionomiopiskelijoita vastaajissa oli yhteensä 87 (sosionomi 68 ja rikosseuraamusalan sosionomi 19). Kauneudenhoitoalaa edusti kuusi estenomiopiskelijaa. Opiskelijoiden keski-ikä oli vastaushetkellä 26,1 vuotta. Vastaajista oli naisia 187 ja miehiä 30. Keskimääräinen opintojen kesto vastaushetkellä oli 1,6 vuotta. Kartoitimme aiemman, vanhuksiin liittyvän työkokemuksen. Työkokemusta vanhustyöstä (muu kuin hoitotyö) 12,4 %:lla vastaajista oli ollut keskimäärin 33 kk (Kaikki vastaajat: N=217, Ka=4kk). Hoitotyöstä, jossa oli ollut pääasiassa vanhusasiakkaita, kokemusta oli 41 %:lla kaikista vastaajista keskimäärin 15,3 kk (Kaikki vastaajat: N=217 Ka=6,3kk). Hoitotyöstä, jossa oli ollut pääasiassa muita kuin vanhusasiakkaita oli 25,3 %:lla vastaajista ollut kokemusta keskimäärin 60,5 kk (n=217, Ka=15,3 kk). Opiskelun aikana saatu tai opiskelua edeltävä vanhustyön työkokemus lisäsi positiivista suhtautumista vanhustyöhön. Positiiviset kokemukset lisäsivät halukkuutta kehittää vanhustyötä ja kykyä käsitellä vanhenemisen ahdistavuutta. Opiskelijoista 9,8 % ha- 13

14 lusi varmasti työskennellä vanhustyön parissa valmistumisen jälkeen, epävarmoja oli 29,8 % ja eri mieltä 60,5 %. Halukkuus vanhustyössä työskentelemiseen liittyi mm. halukkuuteen kehittää vanhustyötä (p=0.000). Suurimmiksi esteiksi koettiin huonot resurssit ja aiemmat negatiiviset kokemukset vanhustyöstä, jotka yhdistyivät muun muassa työn fyysiseen ja henkiseen kuormittavuuteen, henkilökuntapulaan, haluttomuuteen kehittää vanhustyötä, negatiivisiin kokemuksiin itse vanhuksista ja vanhenemisen ahdistavuuteen. Hieman yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä että vanhustyössä ei ole riittävästi henkilökuntaa ja että vanhustyöstä maksettava palkka ei ole sopivassa suhteessa työn vaativuuteen ja raskauteen. Opiskelijoilla, jotka olivat orientoituneet vanhustyön kehittämiseen (noin 40 %) ja tietotaidon syventämiseen (noin 40 %) oli positiivisia käsityksiä vanhustyöstä ja osalla heistä oli halukkuutta jatkaa vanhustyössä valmistumisen jälkeen. Halukkuus työskennellä vanhustyössä valmistumisen jälkeen oli voimakkaasti yhteydessä halukkuuteen syventää tietotaitoa (r=0.610**, p=0.000) vanhustyöstä. Lisäksi opiskeluala oli yhteydessä halukkuuteen työskennellä vanhustyössä valmistumisen jälkeen (Khi2=30.490, p=0.016). Halukkaimpia olivat lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat ja haluttomampia rikosseuraamusalan- ja sairaanhoitaja / terveydenhoitajaopiskelijat. Valmistumisen jälkeiseen vanhustyöhön orientoituneiden osuus oli koko aineistossa valitettavan pieni (9.8 % varmoja ja 29.8 % epävarmoja). Halukkuus työskennellä vanhustyössä lisääntyi aiempien positiivisten kokemusten jälkeen vanhuksista tai vanhustyöstä ja vastaavasti väheni negatiivisten kokemusten jälkeen. Avointen kysymysten perusteella vanhustyön kiinnostavuutta lisäsivät opiskelijoiden mukaan erityisesti paremmat resurssit. Työntekijöiden määrän lisääminen nähtiin jopa tärkeämpänä, kuin työntekijöiden palkkauksen lisääminen. Työn kuormittavuuden toivottiin vähenevän. Tätä edesauttaisivat vanhustyötä fyysisesti ja henkisesti edistävät ja helpottavat tekijät, sekä koulutukselliset ja resursseihin liittyvät tekijät. Opiskelijoiden sanallisia kehittämisehdotuksia tukivat myös väittämien keskinäiset korrelaatiot, joissa fyysisen kuormittavuuden kokemus oli yhteydessä henkiseen kuormittavuuteen ja negatiivisiin kokemuksiin vanhustyöstä sekä henkilökunnan riittämättömyyteen. 14

15 Kokemus tai käsitys fyysisestä kuormittavuudesta liittyi myös käsitykseen huonoista resursseista, haluttomuuteen työskennellä vanhustyön parissa valmistumisen jälkeen ja käsitykseen epäsopivasta palkasta suhteessa työn vaativuuteen.. Sen lisäksi, että tässä tutkimuksessa tärkeinä mielipidevaikuttajina olivat aiemmat kokemukset vanhustyöstä, opiskelijoiden orientaatio vanhustyöhön vastaushetkellä ja avoimissa kysymyksissä esiin tullut voimakas lisäresurssitoive, tutkijoiden mielestä myös yhteiskunnallisen, moraalisen ja eettisen sekä koulutuksellisen suhtautumisen vanhuksiin ja vanhustyöhön, sekä oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin kokemukset vanhustyöstä työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta ovat avaintekijöitä vanhustyön kehittämisessä. Osa näistä sekoista tuli esiin myös opiskelijoiden vastauksissa. Hautalan tutkimuksen perusteella koulutuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden suhtautumiseen vanhustyön hoitotyöhön ja työelämän sekä oppilaitosten yhteistyötä tulisi tiivistää. (Hautala, 2008). Opiskelijat arvostavat vanhustyötä (Heinonen, 1999), mutta halukkuutta suuntautua vanhustyöhön ei välttämättä ole. Kansainvälisten kokemusten mukaan vanhustenhoitoa ei pystytä kehittämään pelkän integroivan osaamisen kautta. Tarvitaan täsmäkoulutusta ja erikoistumista, eli geriatriaa, vanhuspsykiatriaa, vanhusten hoitotyötä sekä vanhusten sosiaalityötä hallitsevia osaajia. (Kivelä, 2006). Pelkkä palkkauksen paraneminen ja resurssien lisääminenkään ei siis saisi opiskelijoita kiinnostumaan vanhustyöstä, vaikka opiskelijat voimakkaasti tutkimuksessamme peräänkuuluttivatkin näiden seikkojen kohentumista. Edellisten lisäksi tarvitaan moraalisia ja eettisiä koulutuksellisia näkökulmia ja yhteiskunnallista joustavuutta ja kollektiivisen empatian kehittymistä, jossa vanhuksen rooli ja asema yhteiskunnassamme muuttuisi. Vanhus tulisi ns. näkymättömästä ikääntyneen roolistaan esiin yhteiskuntaan aktiiviseksi toimijaksi ihmisen rooliin, jota ei pelättäisi ja jonka sairaudet nähtäisiin osana ihmistä eikä pelkästään tuottavuutta vähentävänä tekijänä (Kuvio 5). Vaikeasti hoidettavien vanhusten hoitoon tulisi ammattilaisille kehittää uusia menetelmiä ja tuoda voimakkaammin esiin uutta tutkittua tietoa ja hyväksi havaittuja sekä tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä. Erityisesti kotihoitoon, pitkäaikaissairaanhoitoon ja vanhuspsykiatriaan sekä terveyskeskustasoiseen hoitoon tarvitaan lisäpanostusta. Johtopäätöksenä onkin että asenteiden tulisi muuttua sekä vanhustyötä että vanhusten hoitoa kohtaan positiivisempaan suuntaan läpi koko suomalaisen yhteiskunnan. Tutkimukseen vastaajan ääntä käyttäen Haluaisin työskennellä. Aidosti tehokkaassa ja sosiaalisesti lämpimässä paikassa, jossa sekä vanhukset että henkilökunta kokevat arvostusta. 15

16 Kuvio 5: Putkonen, Toikko, Niiniö, Ruohoniemi Vanhustyön koulutuksen kehittäminen oli yksi hankkeen kehittämishaasteista. Lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista vain pieni osa ottaa vanhustyön opintoja ja yhtä harva hakeutuu sille sektorille työhön. Opiskelijakyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä vanhustyöstä. Kyselyn lisäksi oli tarkoitus kehittää vanhustyön koulutusta. Hankkeen monimuotoisuus ja kehittäjälehtorien sekä yliopettajien melko pieni resurssien määrä vaikuttivat siihen, että vasta alkuvuonna 2010 nähtiin, että hankkeella on resurssia myös tähän työhön. Koulutuksen kehittämiseen perustettiin työryhmä, joka työskenteli suunnitellen sekä perusopintojen, että täydennyskoulutuksen moduleja. Työskentelyn alussa selvitettiin Laurean sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien nykytilanne, josta lähdettiin ehdottamaan kaikille Tikkurilan Laurean 750 sosiaali- ja terveysalan opiskelijalle yhteisiä vanhustyön perusopintoja. Tämä takaisi perustiedot ja antaisi mahdollisuuden LbD-mallin mukaisesti tekemisen kautta eli toimimalla projekteissa tutustua tähän työalueeseen. Toisena kehittämiskohteena suunniteltiin Virtuaalipalvelut ja ohjaus sekä Hyvinvointi- ja turvateknologia opintokokonaisuuksia. Kolmantena kehittämiskohteena työryhmällä oli Vanhustyön hallinnon ja johtamisen opinnot. Tavoitteena on, että nämä koulutukset jaetaan 5 opintopisteen moduleihin, joita voivat ottaa sekä Laurean opiskelijat, että ulkopuoliset maksavat asiakkaat. Työryhmän työ oli hankeraportin painoon mennessä kesken ja tavoitteena oli tarkentaa modulien suunnittelua vielä huhtikuun 2011 aikana. 16

17 17

18 ESPOON OSAHANKE 3 Espoon projektit hankkeen koko ajalta Johdanto kehittämistyöhön Espoossa Espoossa Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen kehitystyön keskiössä olivat verkostojen ja verkosto-osaamisen kehittäminen. Hankesuunnitelmavaiheessa kehittämistyö päätettiin kohdistaa vanhusten palveluiden verkostoihin, mutta tarkempia kehittämisen sisältöalueita ei suunnitelmavaiheessa eritelty. Sisältöalueiden tarkennus haluttiin tehdä vasta hankkeen aloittamisen jälkeen, sillä tavoitteena oli lähteä liikkeelle toimijoiden eli Espoon vanhusten palveluiden (erityisesti kotihoidon organisaation) tarpeista. Hanketyö aloitettiin keskustelemalla kehitystyön sisältöalueista vanhusten palveluiden johdon kanssa. Alkuvaiheessa päätettiin keskittyä kotihoidon verkostoihin. Keväällä 2008 Aallon tutkijat ja kotihoidon esimiehet keskustelivat kotihoidon kanssa tarkemmista kehityskohteista sekä yhteistyökumppaneista, jotka haluttiin mukaan kehitystyöhön. Kehitystyö ja työpajatyöskentely päätettiin aloittaa kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittämisestä. Tämä kehittämistyö on jatkunut koko hankkeen ajan. Lisäksi päätettiin, että hanketyössä keskitytään aluksi vain kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyöhön eikä vuoden 2008 aikana aloiteta muiden verkostojen kehittämistä. Tällä päätöksellä haluttiin turvata realistiset resurssipanostukset kehittämistyölle. Samalla haluttiin yhdessä oppia, miten hanketta viedään parhaiten eteenpäin. Syksyllä 2008 pohjustettiin vanhusten palveluiden johdon, kotihoidon esimiesten sekä terveyspalveluiden johdon kanssa uusien kehitysverkostojen aloittamista. Joulukuussa 2008 kehittämiskohteiksi päätettiin lisätä kaksi uutta verkostoa: Ikäihmisten akuuttihoidon ketju sekä Vakaa vanhus. Näistä ensimmäisessä tavoitteena oli akuuttihoitoon joutuneiden ikäihmisten hoitoketjun kehittäminen verkostoituneesti ja jälkimmäisessä tavoitteena oli edistää vanhusten ennaltaehkäiseviä palveluja niin, että vanhukset voivat pysyä kotonaan mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman hyvässä kunnossa. Ikäihmisten akuuttihoidon ketjun kehittämistä tehtiin aktiivisesti vuoden 2009 ajan, minkä jälkeen tämä kehittämistyö siirtyi Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vetämäksi pääkaupunkiseudun alueelliseksi kehittämistoiminnaksi. Tämä siirto vapautti Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hankkeen resursseja ja vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa pyrittiinkin siirtämään näitä resursseja Senioripalvelujen kehittämisverkoston kehittämiseen. Tämä uusi kehittämistyö pyrittiin käynnistämään vuoden 2010 alussa, mutta kehitystyössä ei päästy vuoden 2010 aikana vauhtiin johtuen erityisesti vanhusten palveluiden johdon vaihtumisesta. 18

19 Vakaa vanhus -kehitystyö aloitettiin keväällä Tämä kehittämistyö jatkuu edelleen, mutta kehityskohteen nimi on muuttunut kehitystyön edistyessä. Nimeksi tuli heti työskentelyn alettua SAP uudistuu ja lopulta nimeksi otettiin Geriatriset asiantuntijatiimit. 3.1 Kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteistyön kehittäminen Tavoitteet Kehittämistyön lähtökohdiksi otettiin kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteisen asiakastyön ja -palveluiden kehittäminen sekä verkostomainen toimintatapa, jossa yhteistyötä kehitetään työpajatyönä. Tavoitteet tarkentuivat ja muuttuivat työskentelyn myötä useasti. Työskentelyn suunnittelusta on vastannut jatkuvasti Aallon ja Espoon henkilöstöstä muodostettu suunnitteluryhmä. Tähän ryhmään ovat kuuluneet Aallosta tutkijat Timo Järvensivu ja Katri Nykänen sekä Espoosta kotihoidon päällikkö Raija Kasanen, vammaispalvelujen vastaava sosiaalityöntekijä Martina Nygård (hankkeen puoliväliin asti) ja vammaispalvelujen päällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen (mukaan uutena työntekijänä hankkeen puolivälistä alkaen). Toiminta vuonna 2008 Yhteistyö kotihoidon ja vammaispalvelujen välillä aloitettiin käymällä vammaispalveluiden luona kertomassa suunnitteilla olevasta projektista ja kutsumalla heidät mukaan. Keväällä pidettiin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin kotihoidon ja vammaispalveluiden yhteisen asiakashoitoprosessin rakennetta, haasteita sekä toimenpiteitä haasteiden ratkaisemiseksi. Kevään työskentelyssä löydettiin viisi haasteryhmää: arvojen ja asenteiden erilaisuus, yhteisen asiakkaan määrittely, yhteistyön rakenteet, ulkopuoliset tekijät ja niiden huomioiminen, palveluntuotannon resursointi sekä palveluohjaus ja palveluiden määrittely. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteisen asiakaspalveluprosessin kuvaus, jotta voitaisiin arvioida ja kehittää sen toimivuutta. Syksyllä työpajoja pidettiin kuukausittain. Mukana oli kotihoidon työntekijöitä, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöitä lisäksi ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat tekemisissä samojen asiakkaiden kanssa. Aluksi kuvattiin yhteistä asiakaspalveluprosessia ja sen haasteita. Näistä haasteista nostettiin lyhyen ja pitkän aikavälin kehitysideoita jatkotyöstämistä varten. Lyhyen aikavälin ja käytännön tason toimenpiteiksi nousivat esille muun muassa Effican toimivuus yhteistyön välineenä, yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen, SAP-toiminnan kehittäminen sekä asunnonmuutostyöt. Näiden ideoiden konkreettinen työstäminen aloitettiin syksyn aikana. Myöhemmin syksyn aikana kehityskohteiksi täsmentyivät väliinputoaja-asiakkaille tarjottavat palvelut, yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen, SAP-toiminnan kehittäminen, asunnonmuutostöiden kehittäminen sekä palveluasumisen kehittäminen. Verkoston jäsenet jaettiin näihin kehitysryhmiin kunkin osaamisen ja kiinnostuksen 19

20 mukaan. Vuoden viimeisessä työpajassa joulukuussa nämä kehitysryhmät työstivät kehitysideoitansa eteenpäin tehden ja toteuttaen konkreettisia toimintasuunnitelmia. Arviointia vuoden 2008 toiminnasta Yhteistyö aloitettiin tilanteessa, jossa kotihoidon ja vammaispalveluiden työntekijät eivät tunteneet toistensa osaamista ja palvelutuotannon haasteita. Syksyn aikana osapuolten välinen tuntemus lisääntyi ja samalla keskinäinen luottamus ja sitoutuminen kasvoivat. Verkostotyön fasilitaattoreina jouduimme jonkin verran panostamaan sekä työpajoihin osallistumisen motivointiin, että itsenäisen työskentelyyn työpajojen välissä. Verkoston kokoonpano vakiintui syksyn aikana. Vuoden aikana kehittämistyöhön osallistui noin 20 kotihoidon, vammaispalvelujen, kaupungin muiden organisaatioiden sekä yhteistyökumppaneiden edustajaa. Osa kutsutuista yhteistyökumppaneista jäi syksyn aikana pois kehitystyöstä, mutta kotihoidon ja vammaispalveluiden työntekijät osallistuivat työpajoihin hyvin. Onnistuminen verkostoitumisessa koettiin, kun loppusyksystä kehittämistyöhön saatiin mukaan myös lääkäri. Lääkärin saaminen ja sitouttaminen mukaan oli kehitystyölle selkeä kannuste ja sitouttaja. Kehittämistyön painopiste pysyi vuoden aikana kehittämistavoitteiden määrittelyssä ja konkretisoinnissa. Työpajoissa määriteltiin haasteita ja tavoitteita, kuvattiin yhteistä palveluprosessia, ja palattiin taas haasteiden ja tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden aikana määriteltiin monin tavoin sitä, mitä pitäisi kehittää. Matka kohti konkreettisia ratkaisuja eli sitä, miten tavoitteet saadaan toteutettua, ei kunnolla käynnistynyt. Se ettei kehitystyössä päästy konkreettisesti toteuttamaan kehitysideoita, johtui tadennäköisimmin siitä, että kehittämistyön koettiin toteutuvan työpajoissa, mutta työpajoissa kehitetyt näkökulmat ja ideat jäivät työpajoihin. Edistyminen miten-kysymyksissä vaatii enemmän panostusta työpajoissa ideoitujen ratkaisujen edistämiseen ja jalkauttamiseen kunkin toimijan arkityössä. Tutkijat eivät pitäneet mitä-kysymyksiin keskittymistä niin suurena ongelmana kuin kehittajät, tämä johtui siitä, että aikaa jäi enemmän myös verkosto-osaamisen kehittämiselle mikä puolestaan loi tutkijoiden mielestä parempaa pohjaa konkretian työstämiselle yhdessä verkostona. Toiminta vuonna 2009 Vuonna 2009 kotihoidon ja vammaispalvelujen yhteistyössä jatkettiin työpajatyöskentelyä ja verkostoitumista asiakastyön kehittämisen teeman ympärillä. Verkostoitumisen näkökulmasta tavoitteena oli keskinäisen yhteisymmärryksen ja toisten tuntemisen lisääminen edelleen ja sisällönkehittämisen näkökulmasta vastuunottaminen konkreettisten haasteiden ratkaisemiseksi yhdessä. Lisäksi syksyllä nostettiin tärkeäksi näkökulmaksi kehitysideoiden jalkauttaminen kotihoidon ja vammaispalveluiden organisaatioihin. 20

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla

Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Verkostoja ja verkosto-osaamista kehittämällä toimivampiin vanhusten avopalveluihin Espoossa ja Vantaalla Hannele Niiniö, projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Kommenttipuheenvuoro Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki Omaehtoisen ikääntymisen edellytykset Espoossa Ympäristön toimivuus ja esteettömyys Jatkuva laadunparantaminen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)

Lisätiedot

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten

Lisätiedot

LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat

LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO. Esittelydiat LIIKKUJAN POLKU -VERKOSTO Esittelydiat Oletko koskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Voisiko tekemisiä yhdistää ja saada isompia tuloksia aikaiseksi? Kohderyhmä tiedossa, kanavat kunnossa Keneltä löytyisi

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Arvioinnista kehittämiseen

Arvioinnista kehittämiseen Arvioinnista kehittämiseen Arviointi on museon yhteinen asia Arviointiin mahdollisimman laaja edustus henkilöstöstä. Pienemmissä museoissa mukana voivat olla kaikki, kun taas isommissa on tärkeää kerätä

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Verkostotyö. Heidi Salokangas RIVERIA.FI

Verkostotyö. Heidi Salokangas RIVERIA.FI Verkostotyö Heidi Salokangas 15.3.2018 Tavoite > Mitä verkostot ovat? > Miten verkostoja johdetaan? Välineitä omaan työkalupakkiin > Mitä hyötyjä verkostoitumisesta on? Dialogi > rakentava keskustelu Kunnioita.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla. Socca GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 1 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen kehittämis-,

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan

Lisätiedot

Verkoston tavoite ja strategia

Verkoston tavoite ja strategia Hyödy verkostotyöstä! Verkoston tavoite ja strategia 10.12.2018 Pohjois-Savon aluetyöverkosto, sosiaali- ja terveysjärjestöt Kuopio Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

varhaiskasvatukseen ja kouluihin

varhaiskasvatukseen ja kouluihin Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot