Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003"

Transkriptio

1 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

2 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta Vuonna 1990 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille ja Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, Kouvolan seudun sähkö Oy, Kymin Voima Oy, Optiroc Oy Ab, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, UPM-Kymmene Oyj (Kymi ja Voikkaa), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi ja Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan- Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto.

3 2 Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella mittaukset käynnistyivät vuoden 1991 alkuneljänneksellä ja Anjalankoskella vuoden 1993 alussa. Kenttätyö käsittää rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Elimäellä ja Iitissä on mitattu laskeumaa yhtäjaksoisesti vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Jaalassa laskeumamittaukset aloitettiin vuoden 2002 alussa. Vuoden 2003 aikana käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa (seitsemän analysaattoria), yksi sääasema, kaksi kokonaisleijumien mittauspistettä (neljä keräintä) ja kahdeksan laskeumakeräintä. Mittaustuloksista laaditut kuukausiraportit lähetettiin sopijaosapuolille joka kuukausi. Seurantakokous yhteistarkkailun sopijaosapuolten edustajien kesken pidettiin toukokuussa Ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Jaakko Kuustonen, joka on myös koonnut tämän vuosiraportin, sekä terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolassa Kouvolan-Valkealan ktt:n ky:n Ympäristöosasto Kyllikki Ala-Huikku terveysvalvonnan johtaja Jaakko Kuustonen terveysinsinööri

4 3 TIIVISTELMÄ Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suorittaa ilmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa. Tässä raportissa on yhteenveto vuoden 2003 mittaustuloksista. Mittaustuloksia on verrattu Valtioneuvoston päätöksen 480/96 mukaisiin ohje- ja tavoitearvoihin sekä Valtioneuvoston asetuksen 711/01 mukaisiin raja-arvoihin. Valtioneuvoston asetus astui voimaan Mittausaineisto on ilmoitettu lähtien Valtioneuvoston päätöksen edellyttämässä + 20 ºC:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet olivat Anjalankoskella alle yhdeksän prosenttia (11 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³ ja alle viisi prosenttia (16 µg/m³) tuntirajaarvosta 350 µg/m³. Valkealassa vastaavat pitoisuudet olivat alle 10 prosenttia (12 µg/m³) vuorokausi- ja alle seitsemän prosenttia (24 µg/m³) tuntirajaarvosta. Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 14 prosenttia (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla 15 prosenttia (12 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken (29 µg/m³) ja Valkealan asemilla (30 µg/m³) alle 12 prosenttia ohjearvosta.

5 4 Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta rajaarvosta 40 µg/m³ ja 45 prosenttiin (89 µg/m³) tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m³. Kuusankoskella pitoisuudet olivat enimmillään 28 prosenttia (11 µg/m³) vuosittaisesta ja 37 prosenttia (74 µg/m³) tuntikohtaisesta rajaarvosta. Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 79 prosenttia (55 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella vuorokausiarvot jäivät alle 54 prosenttiin (38 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m3 verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 66 prosenttia (99 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella mittaustulokset jäivät alle 53 prosenttiin (79 µg/m³) tuntiohjearvosta. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 µg/m³ verrannolliset korkeimmat pitoisuudet (rikkinä) jäivät Kuusankosken ja Valkealan asemilla alle 20 prosenttiin (< 2 µg/m³) vuorokausiohjearvosta.

6 5 Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 58 prosenttia (23 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 78 prosenttia (39 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 µg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus maaliskuussa oli 119 prosenttia (83 µg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Muutoin pitoisuudet jäivät alle 70 prosenttiin (49 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 µg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot jäivät Kuusankoskella 72 prosenttiin (36 µg/m³) ja Myllykoskella 44 prosenttiin (22 µg/m³) ohjearvosta. Myös vuorokausiohjearvoon 120 µg/m³ verrannolliset pitoisuudet jäivät Kuusankosken keskustassa alle 94 prosenttiin (113 µg/m³) ja Myllykoskella 46 prosenttiin (55 µg/m³) ohjearvosta. Laskeumaa mitattiin kahdeksalla laskeumakeräimellä. Rikkilaskeuman tavoitearvo 0,3 g/m²/vuosi alittui kahdessa mittauspisteessä, jossa mittaustulokset saatiin 12 kuukauden yhtenäiseltä jaksolta: Elimäen kirkonkylässä ja Jaalassa. Mitatut vuosittaiset rikkilaskeumat olivat 0,08-0,66 g/m² välillä. Mitattujen ph-arvojen vuosittainen keskiarvo oli välillä 5,0-5,9. Alhaisin ph 3,9 mitattiin Elimäen kirkonkylältä heinäkuussa ja korkein ph 7,4 Kouvolan Hinkkismäeltä syyskuussa. Pienin vuosittainen kokonaislaskeuma 11,1 g/m² 12 kk:n mittausjaksolta mitattiin Iitin Sääksjärveltä ja suurin 45,1 g/m² Kouvolan Hinkkismäeltä. Vuosittaiset ammoniumtyppilaskeumat 12 kk:n mittausjaksoilta olivat 0,2-200,4 mg/m² ja nitraattityppilaskeumat 0,30-34,0 mg/m².

7 6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 TIIVISTELMÄ 3 SISÄLLYSLUETTELO 6 1.TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Mittausasemat Automaattinen tiedonsiirto Mittausmenetelmät Rikkidioksidin mittaus Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus Typen oksidien mittaus Leijuvan pölyn mittaus Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus Laskeuman määrittäminen Säätietojen mittaus Ulkoinen kalibrointi MITTAUSAINEISTO Vähimmäismittausaineistovaatimukset Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus OHJE- JA RAJA-ARVOT MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi Typpidioksidi Typpimonoksidi ja typen oksidit Haisevat rikkiyhdisteet 28

8 Hengitettävät hiukkaset, PM Kokonaisleijuma Laskeuma Tuulen suunnat VERTAILUAINEISTO Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan TULOSTEN POHDINTA YHTEENVETO 43 KIRJALLISUUS 48 LIITTEET 49 Liite 1. Ilmanlaadun tarkkailun mittausasemat. 49 Liite 2. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan karttaliite. 50 Liite 3. Anjalankosken mittausasemien karttaliite. 51 Liite 4. Ilmanlaadun tarkkailun laskeumakeräimet. 52 Liite 5. Ilmanlaadun automaattinen tarkkailujärjestelmä. 53 Liite 6. Rikkidioksidin mittaustulosten graafisia esityksiä. 54 Liite 7. Typpidioksidin mittaustulosten graafisia esityksiä. 56 Liite 8. Haisevien rikkiyhdisteiden tulosten graafisia esityksiä. 58 Liite 9. Pölymittaustulosten graafisia esityksiä. 59 Liite 10. Jatkuvatoimisten mittausten muutokset ajan saatossa. 61 Liite 11. Kokonaisleijuman muutokset vuosien saatossa 64 Liite 12. Laskeumavuosikeskiarvojen muutoksen vuosien saatossa 65

9 8 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun käytännön toteutuksesta vastaa Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun toteuttaja raportoi kuukausittain mittaustulokset sopijaosapuolille ja laatii vuosiraportin. Tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, säännöllisin väliajoin toimiviin leijuvan pölyn keräimiin sekä kuukausittain vaihdettaviin laskeumakeräimiin. Automaattisilta mittausasemilta tiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin tarkkailun toteuttajan keskustietokoneelle. Keskustietokoneelta on yhteys UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Pölysuodattimet ja laskeumanäytteet analysoidaan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä Kouvolassa Mittausasemat Vuonna 2003 ilmanlaaduntarkkailuprojektin käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa. Kouvolan keskustan mittausasemalla tarkkailtiin typen oksideja ja hengitettävien hiukkasten (alle 10 µm) määrää liikenneympäristössä. Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä ja typen oksideja. Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Teollisuuden päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurattiin Valkealan mittausasemalla, jossa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet. Valkealan asemalla toimi myös sääasema. Anjalankosken Myllykoskella mitattiin rikkidioksidia.

10 9 Kokonaispölypitoisuutta mitattiin suurtehokeräimillä kahdessa paikassa: Kuusankoskella (2 keräintä) ja Anjalankosken Myllykoskella (2 keräintä). Jatkuvatoimiset mittausasemat ja leijuvan pölyn keräyspisteet on esitetty taulukossa 1. Tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteiden 1-3 kartoista. Laskeuman seurantaa suoritettiin kahdeksassa eri tarkkailupisteessä. Laskeumakeräimet oli sijoitettu hajautetusti tarkkailualueelle. Keräimistä kaksi sijaitsi Valkealassa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella oli yksi keräin. Kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kuukausittain sulfaattirikki, ominaissähkönjohtokyky, ph, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja veteen liuennut laskeuma. Tämän lisäksi Iitissä, Kuusankoskella ja Valkealan Vekaranjärvellä määritettiin kuukausittain kalsium. Laskeumakeräyspisteet on esitetty taulukossa 2. Laskeumakeräinten tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteen 4 kartasta.

11 10 Mittausasema 1 - Kouvolan keskusta, Hallituskatu 8 - Typen oksidit: NO/NO2 kemiluminesenssi-analysaattori - Hengitettävä pöly: PM10 jatkuvatoiminen pölyanalysaattori Mittausasema 2 - Kuusankoski, Urheilukentäntien puisto - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Typen oksidit: NO/ NO2 kemiluminesenssi-analysaattori Mittausasema 3 - Valkeala, Lappakosken koulu - Rikkidioksidi: SO2 SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori - Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema - Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Mittausasema 4 - Anjalankoski, Myllykoski Pappilantie 7 - Rikkidioksidi: SO2 SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori Leijumamittauspisteet 1&2 - Kuusankosken keskusta, Valtakatu 37 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspisteet 3&4 - Anjalankoski, Myllykoski Paperitehtaantie 10 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Taulukko 1. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun mittausasemat, leijumamittauspisteet, mitattavat komponentit ja mittauslaitteet.

12 11 1. Anjalankoski - Sippola 2. Elimäki - Kirkonkylän tekninen varikko 3. Jaala - Jätevedenpuhdistamo 4. Kouvola - Hinkkismäki 5. Kuusankoski - Urheilukentäntie 6. Iitti - Sääksjärvi 7-8. Valkeala - Vekaranjärven päiväkoti - Vuohijärven jätevedenpuhdistamo Taulukko 2. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun laskeumakeräimet Automaattinen tiedonsiirto Jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustulokset siirretään yleistä puhelinverkkoa pitkin ympäristöosaston tietokoneelle, jossa suoritetaan tulosten editointi ja raportointi. Menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisen ilmanlaadun tarkkailun. Rutiinikäytössä kahden minuutin mittausjaksoista lasketut keskiarvot siirretään asemasta riippuen 1-3 tunnin välein keskustietokoneelle. Keskustietokoneen mittaustiedot siirretään edelleen puhelinverkkoa pitkin vähintään kerran vuorokaudessa UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Liitteessä 5 on esitetty automaattisen tarkkailujärjestelmän kaaviokuva.

13 Mittausmenetelmät Rikkidioksidin mittaus. Rikkidioksidia mitattiin Thermo Electron Model 43 A ja API (Advanced Pollution Instrumentation, Inc.) Model 100 rikkidioksidianalysaattoreilla. Analysaattoreiden toiminta perustuu UV-fluoresenssitekniikkaan. Rikkidioksidimolekyyli viritetään reaktiokammiossa ultraviolettivalolla. Molekyylien palatessa perusenergiatasoon emittoituu säteilyä, joka muutetaan sähköiseksi signaaliksi. Signaali suodatetaan ja vahvistetaan. Signaali on lineaarisesti riippuvainen rikkidioksidipitoisuudesta /1/. Vertailuaineistona on käytettävissä Ilmatieteen laitoksen Virolahden rikkidioksidipitoisuudet Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H2S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Thermo Electronic Model 43 A-rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 860 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2-selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin.

14 Typen oksidien mittaus Typen oksideja mitattiin Thermo Environmental Instrumentsin Model 42 yksikammioisilla kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla. Koska analysaattorissa on vain yksi reaktiokammio, kammiota käytetään vuoronperään NO- ja NOx-mittaukseen. Näiden mittausten erotuksella (NO2=NOx-NO) on mahdollista tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO2 ja NOx. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 325 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NOx-mittaus) tai konvertterin ohi (NO-mittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulokset kerätään mikroprosessoriin ja niiden avulla tuotetaan NO 2 -signaali /2/ Leijuvan pölyn mittaus. Ilmassa leijuvan kokonaispölypitoisuuden (TSP) mittaukset suoritettiin standardin SFS 3863 "Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta; Tehokeräysmenetelmä" mukaisesti /3/. Näyteilma imetään punnitun suodattimen läpi. Suodattimen vaihdon jälkeen suodatin kuivataan ja punnitaan uudelleen. Punnitustulosten erotuksesta lasketaan pölyn massa ja kalibrointitiedoista saadaan ilmanäytteen tilavuus. Näytteitä kerättiin joka kolmas vuorokausi 24 tunnin ajan. Laitteissa ei ollut esierottimia.

15 Hengitettävän pölyn (PM10) mittaus. Hengitettävä pöly on hienojakoista pölyä, jonka hiukkaskoko on alle 10 µm. Näin pienet partikkelit läpäisevät hengitysteiden "suodattimet" ja pääsevät keuhkoihin. Alle 10 µm:n hiukkasfraktiota mitattiin jatkuvatoimisella TEOM-analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laitteen mikroprosessori säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden Laskeuman määrittäminen Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta pinta-alaltaan tunnettuun keräimeen. Laskeuma kuvaa myös ilman likaavaa vaikutusta. Laskeuman mittaukset suoritettiin standardin SFS 3865 "Laskeuman määrittäminen" mukaisesti /4/. Näytteiden keräysaika oli yksi kuukausi Säätietojen mittaus Säänmittausasema SMA-300-NSL (Reino Rehn Ky) mittasi tuulensuunnan (º) ja -nopeuden (m/s) sekä ilman lämpötilan (ºC) ja kosteuden (%).

16 Ulkoinen kalibrointi Rikki- ja typpianalysaattorit kalibroitiin keskimäärin joka kolmas kuukausi Environnementin VE3M ulkoisella kalibraattorilla. Kalibrointeihin käytettiin sertifioituja Vici Metronicsin SO2-, NO2- ja H2S -permeaatioputkia. Tehokeräinten virtaukset kalibroitiin kaksi kertaa vuoden 2003 aikana.

17 16 2. MITTAUSAINEISTO 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta /5/. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuloksia on vähintään 45 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiarvo on hyväksyttävä myös, jos näytteen keräys on kestänyt vähintään 18 tuntia. Vuorokausiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 75 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Kokonaisleijuman vuosiarvo mitataan siten, että näytteitä otetaan vähintään joka kolmas vuorokausi vuoden jaksolta. Rytmitystä ei saa muuttaa jakson aikana. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos vuorokausiarvoja on käytettävissä vähintään 90. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta.

18 Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus Vuosi 2003 oli 13 mittausvuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin läpi vuoden joka kolmas vuorokausi Anjalankosken Myllykoskella sekä Kuusankosken keskustassa. Vuosittaiset ajalliset edustavuudet olivat Myllykoskella 30 ja Kuusankoskella 32 prosenttia. Molempien mittausasemien tulokset täyttivät Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksen 90 vuorokausiarvoa vuodessa. PM10-pölypitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kouvolan keskustassa. Mittausten vuosittainen ajallinen edustavuus oli 76 prosenttia. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksia touko-, heinä- ja joulukuussa. Syitä ajallisen edustavuuden puutteisiin olivat analysaattorin päävirtausmittarin toimintahäiriö (uusi hankittu) sekä ukkosen aiheuttamat vahingot tiedonkeruuyksikössä. Laskeumatutkimusten mittaustulokset saatiin 12 kuukauden ajalta Anjalankoskelta (Sippola), Elimäeltä (kirkonkylä), Jaalasta, Kouvolasta (Hinkkismäki), Kuusankoskelta (Urheilukentäntie) ja Valkealasta (Vuohijärvi sekä Vekarajärvi). Iitistä (Sääksjärvi) tulokset saatiin 10 kuukauden ajalta. Syitä analyysitulosten puuttumiseen oli keräinten häviäminen tai rikkoutuminen. Jatkuvatoimiset typen oksidien analysaattorit olivat koko vuoden sijoitettuna Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemille. Kouvolan mittausasemalla täyttyi vuosittainen yhdeksän kuukauden vähimmäismittausaineistovaatimus. Kuusankoskella vuosittainen ajallinen edustavuus oli 67 prosenttia.

19 18 Kouvolan (touko-, elo-, syys- ja lokakuu) ja Kuusankosken (maalis-, syys-, loka-, marras- ja joulukuu) ongelmat johtuivat laiterikoista (konvertteri) sekä ukkosen aiheuttamista vahingoista tiedonkeruuyksiköissä. Rikkidioksidia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Valkealassa ja Anjalankoskella Myllykosken keskustassa. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Myllykoskella 89 % ja Valkealassa 93 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Valkealassa syyskuussa ja Myllykoskella joulukuussa. Syy Valkealan mittauskatkoihin oli ukkosen aiheuttamat vahingot tiedonkeruuyksikössä, jotka näkyivät myöhemmin joulukuussa tiedonkeruuyksikön puutteena Myllykoskella. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kuusankosken Urheilukentäntien ja Valkealan Lappakosken mittausasemilla. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Kuusankoskella 94 % ja Valkealassa 95 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Valkealassa syyskuussa ja Kuusankoskella lokakuussa. Syy Valkealan mittauskatkoihin oli ukkosen aiheuttamat tuhot tiedonkeruuyksikössä, jotka näkyivät myöhemmin lokakuussa tiedonkeruuyksikön puutteena Kuusankoskella. Jatkuvatoimisten mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Dilta-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta.

20 19 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuusta (Vnp 480/1996) /6/. Päätöksessä tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvojen ohjearvoja annettiin mitattavista ilman epäpuhtauksista rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM 10 ). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/1996) antamat raja- ja kynnysarvot kumottiin Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/2001) /7,8/. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/2001) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ja ilmanlaatuasetuksen 711/01 mukaiset ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo on tarkoitettu tavoitteellisiksi. Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan +20 ºC:n lämpötilassa (lukuun ottamatta hiukkasia, jotka ilmoitetaan vallitsevassa lämpötilassa) ja haisevat rikkiyhdisteet rikkinä. Raja-arvot on annettu sitovina määräyksinä. Taulukossa ei ole esitetty Valtioneuvoston 481/1996 mukaisia vanhoja rajaarvoja, jotka ovat voimassa epäpuhtaudesta riippuen vuoteen 2005 tai 2010, jolloin uudet raja-arvot on saavutettava. Vanhoja raja-arvoja voidaan kuitenkin tarvita siirtymäaikana, jos uudet, tiukemmat raja-arvot ylittyvät. Ympäristöministeriö on laatinut ohjeet ilmanlaadun mittaamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoihin yleiskirjeessään 7/1986 /5/. Yleiskirjettä voidaan noudattaa soveltuvin osin ennen uusien ohjeiden valmistumista. Laskeumamittausten osalta Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle vuosittaisen tavoitetason, joka on 300 mg/m 2 (Vnp 480/1996).

21 20 Komponentti raja-arvo tilastollinen saavut. ohjearvo tilastollinen määrittely viim. määrittely µg / m3 µg / m3 Rikkidioksidi 350 tuntika kuukauden SO2 (sallitut ylitykset 24 h/a) 99 % tunti 125 vrkka kuukauden (sallitut ylitykset 3 vrk/a) 2.suurin vrk 20 vuosi-/talvika Typpidioksidi 200 tuntika kuukauden NO2 (sallitut ylitykset 18 h/a) 99 % tunti 40 vuosika kuukauden 2.suurin vrk Kokonais- 120 vuoden leijuma 98 % vrk TSP 50 vuosika. Hengitettävät 50 vrkka kuukauden hiukkaset (sallitut ylitykset 35 vrk/a) 2.suurin vrk PM vuosika Haisevat 10 kuukauden rikkiyhdisteet 2. suurin vrk TRS TAULUKKO 3. Valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ja ilmanlaatuasetuksen 711/2001 mukaiset raja-arvot.

22 21 4. MITTAUSTULOKSET 4.1. Rikkidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, vuorokausikeskiarvojen neljänneksi korkeimmat pitoisuudet ja tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-6. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 7 8. Taulukoissa on mitattujen arvojen osuudet ohje-/raja-arvoista. Taulukossa 9 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausija tuntikeskiarvot kuukausittain. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 39 yhdessä Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausaseman mittaustulosten kanssa. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 4. Rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiraja-arvosta 20 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 5. Rikkidioksidin kalenterivuoden neljänneksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³.

23 22 Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 6. Rikkidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiraja-arvosta 350 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 7. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausittaiset toiseksi suurimmat vuorokausiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 80 µg/m³.

24 23 Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 8. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 250 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m3 µg/m 3 µg/m3 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 9. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausien suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot.

25 Typpidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat arvot on esitetty taulukoissa 10 ja 11. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin Taulukoissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohje- tai raja-arvoista. Taulukossa 14 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausija tuntikeskiarvot kuukausittain. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 10. Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus raja-arvosta 40 µg/m³. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 11. Typpidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 200 µg/m³.

26 25 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 12. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 13. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssi-jakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 150 µg/m³.

27 26 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 14. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Typpimonoksidi ja typen oksidit Taulukossa 15 on esitetty typpimonoksidin ja typen oksidien eli typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot (NO2 laskettuna). Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot sekä suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain on koottu taulukoihin Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 µg/m 3 NO 14 1 NO X Taulukko 15. Typpimonoksidin ja typen oksidien (NO X =NO+NO 2 ) aritmeettiset vuosikeskiarvot.

28 27 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 /vrk µg/m 3 /vrk tammikuu 21 4 helmikuu 19 5 maaliskuu 16 1 huhtikuu 13 0 toukokuu 9 0 kesäkuu 6 0 heinäkuu 10 0 elokuu 13 0 syyskuu 18 1 lokakuu 12 2 marraskuu 18 - joulukuu 17 - Taulukko 16. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 17. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot.

29 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Ohjearvoon verrannolliset haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on esitetty taulukossa 18. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot ovat taulukoissa ja haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan taulukossa 21. Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 18. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot (rikkinä) ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 10 µg/m³.

30 29 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 1 1 helmikuu 0 0 maaliskuu 0 0 huhtikuu 0 0 toukokuu 0 0 kesäkuu 0 0 heinäkuu 1 0 elokuu 1 0 syyskuu 1 0 lokakuu 2 0 marraskuu 1 1 joulukuu 1 0 Taulukko 19. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) aritmeettiset kuukausikeskiarvot. Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 20. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot.

31 30 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Pitoisuus- tuntien %-osuus tuntien %-osuus alue µg/m 3 määrä määrä , , , , Mitattuja tunteja Taulukko 21. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan.

32 Hengitettävät hiukkaset (PM10) Hengitettävien hiukkasten (läpimitta alle 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot on esitetty taulukossa 22. Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on taulukossa 23. Kouvola Hallituskatu Korkein vrk Keskiarvo Korkein tunti Osuus rajaarvosta Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi korkein vuorokausi

33 32 Taulukko 22. Hengitettävien hiukkasten (< 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. Kouvola Hallituskatu Kuukausi µg/m 3 % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu - 0 joulukuu Taulukko 23. Hengitettävän hiukkasten (< 10 µm) vuorokausiohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³ Kokonaisleijuma (TSP) Ohjearvoihin verrannolliset leijuvan pölyn aritmeettiset vuosikeskiarvot ja vuorokausiarvojen 98 prosentin arvot on koottu taulukoihin 24 ja 25. Taulukoissa on laskettu mitattujen arvojen osuudet ohjearvoista. Leijuvan pölyn aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden suurimmat vuorokausiarvot on esitetty taulukossa 26.

34 33 Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 24. Kokonaisleijuman aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiohjearvosta 50 µg/m³. Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % Taulukko 25. Kokonaisleijuman kalenterivuoden vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman 98 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 120 µg/m³. Anjalankoski Myllykoski ka korkein µg/m 3 vrk Kuusankoski Valtakatu ka korkein µg/m 3 vrk Kuukausi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 26. Kokonaisleijuman aritmeettiset kuukausikeskiarvot ja korkeimmat vuorokausiarvot.

35 Laskeuma Laskeumakeräinten sijaintipaikat on esitetty taulukossa 27. Sulfaattilaskeumat rikiksi laskettuna ja niiden osuus tavoitearvosta on taulukossa 29. Laskeumakeräinten ph, ominaissähkönjohtokyky, kalsiumlaskeuma, veteen liuennut laskeuma, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja typpilaskeumat löytyvät taulukoista Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Kymenlaakson Utin mittausaseman kuukausittaiset sademäärät on esitetty taulukossa Kouvola / Hinkkismäki 2. Kuusankoski / Urheilukentäntie 3. Valkeala / Vuohijärven jätevedenpuhdistamo 4. Valkeala / Vekaranjärven päiväkoti 5. Elimäki / Kirkonkylän tekninen varikko 6. Anjalankoski / Sippola 7. Iitti / Sääksjärvi 8. Jaala / jätevedenpuhdistamo Taulukko 27. Laskeumakeräinten sijaintipaikat. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 28. Kuukauden sademäärät (mm) Ilmatieteen laitoksen Valkealan

36 35 Utin mittausasemalla Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 26,9 24,5 34,2 27,9 23,4 23,6 24,6 17,3 helmikuu 13,2 8,3 9,3 10,1 10,3 11,8 10,0 9,1 maaliskuu 12,9 22,0 12,7 15,0 15,7 18,3 9,7 9,2 huhtikuu 12,3 21,2 19,4 17,8 23,9 18,9 20,9 16,3 toukokuu 48,0 51,1 27,1 48,3 34,3 41,3 49,2 34,9 kesäkuu 19,9 23,6 36,1 27,9 24,7 35,2 22,6 heinäkuu 32,4 26,9 25,4 23,8 27,3 19,7 28,1 19,0 elokuu 34,0 28,4 66,3 33,2 31,1 33,4 21,0 25,7 syyskuu 36,0 29,0 43,0 27,0 17,0 17,0 18,0 19,0 lokakuu 46,0 32,0 45,0 16,0 19,0 38,0 21,0 15,0 marraskuu 33,0 28,0 37,0 37,0 38,0 46,0 50,0 31,0 joulukuu 30,0 26,0 17,0 22,0 21,0 31,0 16 Yhteensä 344,6 321,0 372,5 306,0 285,7 334,2 252,5 235,1 %-osuus Taulukko 29. Kuukausittaiset ja vuotuiset sulfaattilaskeumat (rikiksi laskettuna) sekä rikkilaskeuman osuus tavoitearvosta 0,3 g/m². Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi ph ph ph ph ph ph ph ph tammikuu 5,1 4,9 4,8 4,8 4,9 4,8 4,9 4,8 helmikuu 5,3 5,6 5,2 5,1 5,3 5,0 5,2 5,0 maaliskuu 5,8 5,0 4,9 4,8 7,1 4,9 4,7 4,9 huhtikuu 5,5 4,8 5,0 4,8 7,1 4,7 4,7 4,7 toukokuu 4,3 4,3 4,5 6,8 4,4 4,4 4,3 4,3 kesäkuu 7,0 6,2 5,8 4,7 4,9 6,6 5,2 heinäkuu 6,7 4,1 6,3 4,1 3,9 4,2 6,3 4,5 elokuu 6,7 5,0 6,7 6,8 5,3 5,0 4,8 6,6 syyskuu 7,4 5,8 7,1 5,7 6,2 5,2 6,4 6,8 lokakuu 7,3 6,4 6,9 5,3 6,4 6,0 5,8 6,4 marraskuu 5,2 4,8 4,8 4,9 4,7 4,7 4,6 4,9 joulukuu 5,0 4,8 4,9 5,2 4,8 4,7 5,0 Jaala Keskiarvo 5,9 5,1 5,6 5,3 5,4 5,0 5,2 5,3

37 36 Taulukko 30. Laskeumanäytteiden ph-arvot kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m tammikuu 1,0 1,2 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 helmikuu 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,7 0,8 maaliskuu 1,1 1,5 1,4 1,5 3,2 1,5 1,8 1,3 huhtikuu 1,0 1,8 1,1 1,4 3,5 1,9 2,2 1,9 toukokuu 3,4 3,2 2,6 4,1 3,2 3,0 3,6 3,2 kesäkuu 2,4 1,8 1,1 1,9 2,2 3,6 1,5 heinäkuu 4,8 4,5 8,3 4,2 7,0 2,3 elokuu 2,3 2,1 syyskuu 6,1 2,6 4,9 2,4 2,5 1,7 3,7 3,6 lokakuu 8,1 1,2 2,0 0,8 1,5 1,0 1,1 2,0 marraskuu joulukuu Keskiarvo 3,0 2,1 1,9 2,1 2,9 2,1 2,7 2,0 Taulukko 31. Laskeumanäytteiden ominaissähkönjohtokyky (25 ºC) [ms/m] kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 7,4 9,4 10,1 helmikuu 9,4 maaliskuu 13,6 8,6 7,7 huhtikuu 14,3 8,4 8,1 toukokuu 24,5 27,2 24,7 kesäkuu 13,6 10,0 12,0 heinäkuu 31,5 25,6 25,5 elokuu 16,2 3,2 24,8 syyskuu 18,0 20,0 20,0 lokakuu 68,0 78,0 marraskuu 16,0 17,0 10,0 joulukuu 16,0 35,0 Yhteensä 248,5 164,4 220,9 Taulukko 32. Kuukausittaiset ja vuotuiset kalsiumlaskeumat (mg/m²).

38 37 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä Taulukko 33. Kuukausittaiset ja vuotuiset veteen liuenneet laskeumat (mg/m²). Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 0,38 0,24 0,14 0,42 0,15 0,08 0,26 0,06 helmikuu 0,19 0,14 0,05 0,06 0,15 0,03 0,06 0,04 maaliskuu 0,94 0,55 0,25 0,28 0,94 0,13 0,05 0,04 huhtikuu 0,90 0,46 0,30 0,38 1,53 0,21 0,42 0,14 toukokuu 0,75 0,49 0,69 0,41 0,96 0,99 0,58 0,29 kesäkuu 1,10 0,33 1,50 0,76 0,40 0,59 0,57 heinäkuu 0,11 0,30 0,21 0,42 0,61 0,27 0,39 0,26 elokuu 0,19 0,33 0,21 0,21 1,05 0,30 0,45 0,23 syyskuu 0,31 0,27 0,12 0,43 0,85 0,67 0,09 0,15 lokakuu 0,14 0,19 0,12 0,17 0,40 0,21 0,21 0,14 marraskuu 0,34 0,22 0,14 0,12 0,33 0,08 0,09 0,08 joulukuu 0,67 0,46 0,29 0,46 0,65 0,16 0,06 Yhteensä 6,0 4,0 17,9 4,1 8,0 3,7 2,6 2,1 Taulukko 34. Kuukausittaiset ja vuotuiset laskeumien kiintoaineet (g/m²).

39 38 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 3,97 3,08 3,55 3,18 0,44 2,72 0,76 2,82 helmikuu 2,74 1,87 1,90 2,21 2,05 1,82 1,86 1,56 maaliskuu 2,40 0,80 0,36 0,51 2,30 0,31 0,22 0,17 huhtikuu 2,36 0,46 0,94 0,82 2,50 0,21 0,42 0,14 toukokuu 1,95 0,99 1,20 1,34 1,55 1,37 0,92 0,87 kesäkuu 4,23 0,84 2,59 1,11 1,02 1,85 0,92 heinäkuu 2,06 0,96 2,31 0,94 1,76 0,96 3,33 0,4 elokuu 1,46 3,28 2,47 1,13 4,98 5,14 1,87 1,58 syyskuu 2,28 0,51 2,73 0,92 1,20 0,91 0,48 1,26 lokakuu 17,00 2,20 2,70 6,30 1,70 1,40 0,58 4,2 marraskuu 1,10 0,42 0,31 0,73 0,40 0,51 0,64 0,22 joulukuu 3,50 0,61 4,30 4,90 4,80 4,70 5,0 Yhteensä 45,1 16,0 25,4 24,1 24,7 21,9 11,1 19,1 Taulukko 35. Kuukausittaiset ja vuotuiset kokonaislaskeumat (g/m²). Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 16,5 12,3 9,4 9,7 16,0 15,7 17,2 10,1 helmikuu 8,0 7,5 9,3 8,5 6,9 7,3 8,6 6,7 maaliskuu 8,0 7,3 6,8 7,5 8,2 8,9 5,7 4,5 huhtikuu 9,7 8,8 8,5 9,4 9,6 8,2 8,1 8,1 toukokuu 16,3 20,3 17,5 18,4 20,6 17,4 24,1 19,7 kesäkuu 10,1 14,7 13,3 11,3 10,5 12,8 heinäkuu 3,4 4,1 11,5 13,1 10,0 4,3 12,1 elokuu 12,0 3,0 3,7 9,2 15,6 10,9 1,1 syyskuu 16,0 0,3 16,0 6,6 8,8 9,6 lokakuu 0,3 9,6 0,3 16,0 7,9 7,7 18,0 1,0 marraskuu 20,0 24,0 30,0 25,0 24,0 26,0 34,0 27,0 joulukuu 23,0 22,0 24,0 29,0 16,0 21,0 17,0 Yhteensä 101,8 153,3 127,9 168,0 149,4 157,1 140,5 120,1 Taulukko 36. Kuukausittaiset ja vuotuiset nitraattityppilaskeumat (mg/m²).

40 39 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 13,4 10,3 9,4 9,7 13,6 9,9 9,6 6,7 helmikuu 2,9 3,3 2,4 2,7 4,9 3,0 2,4 3,1 maaliskuu 7,3 7,9 6,9 7,6 7,5 9,2 5,7 5,0 huhtikuu 6,4 11,1 9,7 10,5 9,1 8,4 10,3 9,4 toukokuu 22,0 26,1 34,1 200,4 31,8 31,8 32,7 18,6 kesäkuu 0,2 20,0 17,5 7,1 2,1 115,0 14,1 heinäkuu 0,3 32,6 1,0 13,6 73,8 31,8 122,5 24,7 elokuu 0,8 10,1 39,9 132,1 2,0 8,8 3,8 11,3 syyskuu 0,2 34,0 0,3 4,2 4,8 5,6 23,0 0,2 lokakuu 1,5 0,4 0,3 16,0 0,3 0,5 14,0 0,5 marraskuu 11,0 19,0 20,0 17,0 21,0 20,0 21,0 15,0 joulukuu 16,0 16,0 15,0 16,0 19,0 16,0 10,0 Yhteensä 82,0 190,8 156,5 436,9 189,9 260,0 245,0 118,6 Taulukko 37. Kuukausittaiset ja vuotuiset ammoniumtyppilaskeumat (mg/m²).

41 Tuulen suunnat Tuulensuuntien kuukausikeskiarvot asteina on esitetty taulukossa 38. Vallitseva (keskiarvon mukaan) tuulensuunta oli etelästä/lounaasta. Valkeala Lappakoski Kuukausi º tammikuu 184 helmikuu 210 maaliskuu 222 huhtikuu 156 toukokuu 226 kesäkuu 173 heinäkuu 170 elokuu 166 syyskuu 230 lokakuu 179 marraskuu 223 joulukuu 228 keskiarvo 197 Taulukko 38. Tuulensuunnan kuukausikeskiarvot asteina ( º ). Mittaustulosten graafisia esityksiä on liitteissä 6-12.

42 41 5. VERTAILUAINEISTO 5.1 Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan Taulukossa 39 on esitetty vertailtavaksi rikkidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Virolahti Koivuniemi Kuukausi µg/m³ µg/m³ µg/m³ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Taulukko 39. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot (SO 2 :nä) Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteenlaitoksen tausta-asemalla Virolahdella.

43 42 6. TULOSTEN POHDINTA Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun analysaattorit ja muu kalusto on hankittu pääosin vuosina 1991 ja Huolimatta asianmukaisesta laitteiden ylläpidosta laitekanta alkaa olla niin vanha, että tuloksissa on huomioitava laitteiden aiheuttama epävarmuus. Analysaattoreiden näyttämät verrattuna tunnettujen kalibrointikaasujen pitoisuuksiin eivät ole yleensä suuresti muuttuneet kalibrointien välillä. Suuri ongelma on kuitenkin puutteellisten ajallisten edustavuuksien aiheuttamat mahdolliset vääristymät tuloksissa (esim. vuosikeskiarvoissa tietyt kuukaudet puuttuvat). Ongelmat aiheutuvat laitteiden iän aiheuttamasta suuremmasta herkkyydestä altistua laitevioille. Ongelma kuitenkin tiedostetaan ilmanlaadun tarkkailuun osallistuvien sopijaosapuolten keskuudessa ja neuvottelut ongelman poistamiseksi on jo käynnistetty. Ilmatieteen laitos laatii kevään 2004 aikana Kymenlaakson alueelle ilmanlaadun tarkkailun seurantasuunnitelman, joka tulee olemaan kuntien ja teollisuuden tulevan ilmanlaadun tarkkailun mittausverkon pohjana. Viimeistään vuoden 2006 alusta lähtien mittausverkkoa ja -kalustoa tullaan uusimaan nykyajan laatuvaatimuksien ja lainsäädännön mukaiseksi.

44 43 7. YHTEENVETO Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suoritti vuonna 2003 yhdyskuntailmanlaadun tarkkailua Pohjois- Kymenlaaksossa Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla. Tarkkailu toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien kanssa. Vuosi 2003 oli 13 vuosi Pohjois- Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Tarkkailu käsitti rikkidioksidin, typen oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Tarkkailussa käytettiin jatkuvatoimisia automaattisia mittausasemia, leijuvan pölyn tehokeräimiä (toimivat joka kolmas vuorokausi) sekä laskeumakeräimiä (keräysaika yksi kuukausi). Vuosiraportissa mittaustuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 480/96 ohjearvoihin ja ilmanlaatuasetuksessa 711/01 esitettyihin raja-arvoihin. Mittaustulokset on ilmoitettu +20ºC:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Mitatut pitoisuudet olivat Anjalankosken asemalla (4 µg/m³) vuosikeskiarvotasolla noin kaksi kertaa suurempia kuin Valkealan asemalla (2 µg/m³). Valkealan aseman mittaustulokset olivat puolestaan vuosikeskiarvotasolla samansuuruisia kuin taustaasemana toimivan Ilmatieteen laitoksen Virolahden aseman.

45 44 Korkeimmat vuorokausipitoisuudet jäivät Anjalankosken asemalla alle yhdeksään prosenttiin (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle 10 prosenttiin (12 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³. Korkeimmat tuntipitoisuudet jäivät puolestaan Anjalankosken asemalla alle viiteen prosenttiin (16 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle seitsemään prosenttiin (24 µg/m³) tuntiraja-arvosta 350 µg/m³ Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 14 prosenttia (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla 15 prosenttia (12 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken (29 µg/m³) ja Valkealan asemilla (30 µg/m³) alle 12 prosenttia ohjearvosta. Valkealan Lappakoskella mitattiin korkeimmat vuorokausikeskiarvot (16 µg/m³) helmikuussa ja korkeimmat tuntikeskiarvot (42 µg/m³) tammikuussa. Myllykoskella korkeimmat vuorokausikeskiarvot (13 µg/m³) sijoittuivat helmi- ja marraskuille ja tuntikeskiarvot (91 µg/m³) elokuulle. Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla korkein kuukausiarvo 4 µg/m³ (SO 2 :na) mitattiin helmikuussa. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta rajaarvosta 40 µg/m³ ja 45 prosenttiin (89 µg/m³) tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m³. Kuusankoskella pitoisuudet olivat enimmillään 28 prosenttia (11 µg/m³) vuosittaisesta ja 37 prosenttia (74 µg/m³) tuntikohtaisesta rajaarvosta.

46 45 Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 79 prosenttia (55 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella vuorokausiarvot jäivät alle 54 prosenttiin (38 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m3 verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 66 prosenttia (99 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella mittaustulokset jäivät alle 53 prosenttiin (79 µg/m³) tuntiohjearvosta. Korkein vuorokausiarvo Kouvolan asemalla (72 µg/m³) mitattiin maaliskuussa ja korkein tuntiarvo (127 µg/m³) tammikuussa. Kuusankosken asemalla korkeimmat vuorokausi- (51 µg/m³) ja tuntiarvot (87 µg/m³) mitattiin helmikuussa. Typpimonoksidia mitattiin samoissa paikoissa kuin typpidioksidia. Korkein vuorokausikeskiarvo 139 µg/m³ (tammikuu) ja korkein tuntikeskiarvo (maaliskuu) 441 µg/m³ mitattiin Kouvolan keskustassa. Kuusankosken keskustassa korkein vuorokausi- (42 µg/m³) ja korkein tuntiarvo (197 µg/m³) mitattiin helmikuussa. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo typpidioksidiksi laskettuna oli Kouvolan keskustassa 43 µg/m³ ja Kuusankosken keskustassa 13 µg/m³.

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2002 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Kouvolan - Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto 2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin,

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut 2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000 Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999 Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 1999 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2009.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 27 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI

YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2 SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 1 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 2/2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2008 ilmanlaadun

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2017 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot