Luonnonsuojelu. Ikä: vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelu. Ikä: 7-12. vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:"

Transkriptio

1 SEA LIFE koululaisille Luonnonsuojelu Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja niiden suojelemiseen. Valmiiden kysymysten ja oppilaille jaettavien tehtävien avulla kouluryhmä saa mahdollisimman paljon irti opettavaisesta SEA LIFE -vierailusta! Työpajat SEA LIFE -työpajat on suunniteltu tukemaan opetuspakettien aihepiirejä. Niiden avulla vierailuilla nähtyjä ja koettuja asioita voidaan kerrata vielä vierailun jälkeen koulussa. Työpajaa varten tarvittavat materiaalit luovutetaan opettajille vierailun yhteydessä. Muut sarjan aiheet: Käyttäytyminen Elinympäristö & sopeutuminen Ravintoketju & ekosysteemi Sisällys Esittely 2 Kartta opettajalle 3 Vinkkejä opettajalle 4-9 Oppilaan sivut Tavoitteet Tämän opetuspaketin tavoite on tutustuttaa oppilas erilaisiin merieläimiin antaa lisätietoa lisää meriä uhkaavista moninaisista vaaroista saada oppilas ymmärtämään miten suuri vaikutus ihmisen toiminnalla on antaa lisätietoa siitä, mitä oppilas voi itse tehdä merten suojelemiseksi kertoa, mitä SEA LIFE -ketju tekee merten hyvinvoinnin edistämiseksi 1

2 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle Esittely Voit alustaa vierailuanne esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla! Kysymykset: Meret ovat lukuisten erilaisten eläinten koti. Oli eläin sitten iso tai pieni, se on ihan yhtä tärkeä. Mistäköhän se mahtaa johtua? Jokaisella eläinlajilla on jokin tärkeä rooli omassa elinympäristössään. Siksi ne ovat ylipäätään kehittyneet sellaisiksi kuin ne ovat! Jos jokin eläin vähenee luontaiselta elinalueeltaan, tai jopa kuolee sukupuuttoon kokonaan, on sillä iso merkitys! Se vaikuttaa aina varmasti myös muihin alueella eläviin eläinlajeihin. Se voi jopa aiheuttaa jonkin toisen lajin häviämisen kokonaan. Jokin eläinlaji voi kuolla sukupuuttoon. Keksittekö syitä, joiden takia se voisi tapahtua? Sukupuuttoon voi olla monia erilaisia syitä. Jotkut syyt ovat ainakin osittain luonnollisia, kuten ilmaston muuttuminen. Aika monien syiden takana on kuitenkin ihminen. Osaatteko nimetä näitä syitä? Kyllä, niitä ovat esimerkiksi kalastus ja metsästys, saasteet ja elinympäristön tuhoutuminen. Mitä sana luonnonsuojelu teidän mielestänne tarkoittaa? Mitä se on? Luonnonsuojelu on toimintaa, jolla pyritään varmistamaan luonnon säilyminen. Miten me voimme suojella luontoa? Millaisiin asioihin pystytte itse vaikuttamaan ihan joka päivä? Nyt kun tiedämme vähän tarkemmin, mitä luonnonsuojelulla tarkoitetaan, voimme aloittaa SEA LIFE -kierroksemme! Muista antaa jokaiselle oppilaalle oma OPPILAAN SIVU. Oppilaat tarvitsevat tehtäväsivuja vierailun aikana. 2

3 Luonnonsuojelu Opettajan kartta LIPUNMYYNTI & SISÄÄNKÄYNTI IGAPO TROPIIKKI MUINAISET MERET RAUSKUALLAS & ELÄMYSALLAS KOKOUSTILA LUOTO SILLIRENGAS & KOTIMAA VEDENALAINEN TUNNELI HYLKY MERIHEVOSET KAUPPA & ULOSKÄYNTI VAIHTUVAT NÄYTTELYT Muista tutustua näihin! Igapo Merikilpikonnien matkassa tehtävä Keskustele kilpikonnista kysymykset (s. 4) Tropiikki Koralliriutat vaarassa! tehtävä Keskustele vuokkokaloista kysymykset (s. 5) Trooppisten kalojen ruokinta-aika: Merihevoset Minustako merihevosekspertti? tehtävä Keskustele merihevosista kysymykset (s. 6) Vedenalainen tunneli SEA LIFEn haikaverit tehtävä Keskustele haista kysymykset (s. 7) Valtamerialtaan ruokinta-aika: Rauskuallas Tunnista rausku! tehtävä Keskustele rauskuista kysymykset (s. 8) Rauskualtaan ruokinta-aika: Elämysallas Vuorovesialtaan valtiaat tehtävä Keskustele vuorovesialtaista kysymykset (s. 9) Pidätämme oikeuden ruokintaaikojen muutoksiin. Muut kalojen ruokinta-ajat ja muun ajankohtaisen ohjelman voit aina tarkistaa kotisivuiltamme! 3

4 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle KILPIKONNA Vierailtava alue: IGAPO Kilpikonnat ovat asuttaneet maapalloa jo yli 200 miljoonaa vuotta. Niitä tavataan sekä merissä, makeassa vedessä että kokonaan maalla. Maa ja suokilpikonnia voi pitää lemmikkinä, mutta merikilpikonnat ovat valtavan suuria! Kilpikonnat ovat matelijoita. Mietitäänpäs hetialkuun, miksi kilpikonnat ovat uhanalaisia. Tiedättekö esimerkiksi minne merikilpikonnat munivat? Merikilpikonnat palaavat munimaan samalle rannalle, jolta ovat itse lähtöisin. Joskus ne vaeltavat tuhansia kilometrejä päästäkseen sinne! Mitä tapahtuu, jos ihmiset päättävät rakentaa sellaiselle rannalle vaikka lomakohteen? Teiden ja rakennusten rakentaminen voi tuhota pesimärannan kokonaan. Lisäksi hotellien ja yökerhojen valot hämmentävät kuoriutuvia kilpikonnanpoikasia, joiden pitäisi heti kuoriuduttaan suunnata kohti merta. Ne kuitenkin lähtevät uteliaina valojen suuntaan, kohti varmaa tuhoa. Mitä muita ihmisen aiheuttamia vaaroja kilpikonnilla voisi olla? Kalastus on iso ongelma, koska merikilpikonnat tarttuvat kalaverkkoihin ja -siimoihin ja hukkuvat. Joka vuosi valekaretti- ja merinahkakilpikonnaa kuolee kalastusvälineisiin. Tämän takia SEA LIFE on perustanut kilpikonnien pelastusasemia, joilla loukkaantuneita merikilpikonnia hoidetaan kuntoon, jotta ne voitaisiin palauttaa takaisin luontoon. Aina kilpikonnat eivät jää verkkoihin vahingossa, vaan niitä pyydystetään ihan tarkoituksella. Miksi joku haluaisi metsästää kilpikonnia? Arvaatteko? Vaikka merikilpikonnat ovat jo uhanalaisia, kaikki eivät silti välitä, vaan haluavat metsästää niitä kauniin kilven vuoksi! Joitakin lajeja, kuten vaippakilpikonnaa, pyydystetään ihmisten ruoaksi. Vaippakilpikonnaa pidetään Aasiassa herkkuna. Tehtävä: Merikilpikonnien matkassa Maailman seitsemästä merikilpikonnalajista jo kuusi on vaarassa hävitä kokonaan. Pyydä oppilaita keksimään sanat, jotka liittyvät merikilpikonnia kohtaaviin ihmisten aiheuttamiin vaaroihin. Oikeat vastaukset ovat 1. kilpi, 2. kalastus, 3. valot, 4. munia Mereen joutuvat muovipussit ovat hengenvaarallisia merikilpikonnille. Kilpikonnat luulevat niitä meduusoiksi, ja syövät niitä. Älä osta muovikasseja, vaan hanki oma kangaskassi! 4

5 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle VUOKKOKALA Vierailtava alue: TROPIIKKI Vuokkokalat asuvat koralliriutoilla trooppisissa vesissä Tyynessä valtameressä ja Intian valtameressä. Niillä on eriskummallinen tapa asua merivuokoissa, joiden polttavat lonkerot ovat vaarallisia kaikille muille kaloille. Tiesittehän, että merivuokon lonkerot polttavat? Mitenköhän vuokkokalat voivat kuitenkin asua vuokoissa? Merivuokot eivät polta vuokkokalaa ollenkaan! Sekä vuokkokala että merivuokko hyötyvät tästä suhteesta. Kala saa vuokolta suojaa, ja vuokko pysyy puhtaana, koska vuokkokala syö siitä loisia ja ruoantähteitä. Merivuokko suojelee vuokkokalaa saalistajalta, mutta on silti paljon muita asioita, jotka uhkaavat vuokkokaloja. Arvaatteko, mitä ne ovat? Merivuokko ja vuokkokalakaan eivät pärjää kahdestaan, ellei niillä ole koralliriuttaa jolla asustaa. Koralliriutat ovat vaarassa johtuen muun muassa saasteista ja kalastuksesta. Maailmalla käytetään monia tuhoisia kalastustapoja, jopa dynamiittia heitetään veteen! Suurin uhka on kuitenkin ilmaston lämpeneminen. Jos meriveden lämpötila nousee liian korkeaksi, korallit kuolevat. Silloin myös merivuokot ja vuokkokalat hävivävät. No voimmeko me tehdä jotain ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi? Pystymme oikeasti vaikuttamaan ihan jokapäiväisillä asioilla! Valot ja sähkölaitteet pitäisi sammuttaa kun niitä ei tarvita. Vettä voi säsätää sulkemalla hanan tiskaamisen tai hammaspesun ajaksi. Lyhyet matkat kannattaa kulkea pyörällä, ei autolla! 25 % maailman kaikista koralliriutoista on jo tuhoutunut kokonaan. 25 % kaikista meressä elävistä kalalajeista elää riutoilla. Tehtävä: Koralliriutat vaarassa! Suurin uhka koralliriutoille on ihmisten jokapäiväinen toiminta. Pyydä oppilaita ottamaan esiin oppilaan sivu ja etsimään koralliriuttojen tuhoutumiseen liittyvät avainsanat. Jos pääset lomalla snorklaamaan, muista, että koralleihin ei saa missään nimessä koskea eikä niiden päällä saa seistä! 5

6 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle MERIHEVONEN Vierailtava alue: MERIHEVOSET Merihevoset ovat monien mielestä kaloista kiehtovimpia! Niitä tunnetaan 33 eri lajia. Ne kehittyivät jo 40 miljoonaa vuotta sitten. Merihevosia tavataan sekä trooppisissa että kylmissä vesissä. Vuosittain 150 miljoonaa merihevosta tapetaan kiinalaisen lääketieteen käyttöön. Voisikohan tällaisen merihevosen ottaa kotiin lemmikiksi? Se ei kannata! Monet ihmiset haluaisivat merihevosen lemmikiksi senerikoisen ulkonäön takia. Merihevoset ovat kuitenkin vaikeita hoitaa, ja vain yksi tuhannesta akvaarioon otetusta merihevosta elää yli kuusi viikkoa! Kannattaa siis muistaa, että kaikki eläimet eivät sovi lemmikiksi. Luuletteko, että SEA LIFE voisi tehdä jotain merihevosten auttamiseksi? SEA LIFE -akvaarioketjulla on maailman suurin merihevosten kasvatusverkosto. Verkoston tarkoituksena on turvata merihevoslajien säilyminen myös jatkossa! Yhdessä SEA LIFE -keskukset ovat kasvattaneet 13 eri merihevoslajia. Tutkimusten mukaan merihevoset ovat vähentyneet 50 % viimeisen viiden vuoden aikana. Mistä se voisi johtua? Merihevoset ovat tarkkoja veden laadun suhteen, joten ne eivät kestä saasteita. Merihevosia kerätään myös kuivattavaksi auringossa, koska turistit ostavat kuivattuja merihevosia mielellään matkamuistoksi. Lisäksi vuosittain jopa 150 miljoonaa merihevosta pyydystetään kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin. FAK Maailm TA an merihe pienin on suu vonen rin paperil piir tein iitti kokoin men en! Maailman suurin merihevonen on yli 30-senttinen. Eli siis pidempi kuin pitkä viivotin! Tehtävä: Minustako merihevosekspertti? Pyydä oppilaita ottamaan esiin oppilaan sivu ja päättelemään kolmen kuvatun merihevoslajin nimi! Voisiko nimi kuvata merihevosen ulkonäköä jotenkin? Ulkomailla myydään turisteille matkamuistoksi auringossa kuivattuja merihevosia. Ethän osta matkamuistoja, joiden takia on tapettu eläimiä! 6

7 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle HAI Vierailtava alue: VEDENALAINEN TUNNELI Maailmassa on 350 erilaista hailajia, joista 80 % on aikuiskooltaankin ihmistä pienempiä. Kaikki hait eivät siis olekaan suurensuuria petoja! Monet ihmiset pelkäävät haita. Todellisuudessa kuitenkin vain kolmea hailajia pidetään ihmiselle vaarallisena. Nämä ovat valkohai, härkähai ja tiikerihai. Kuinka monta haita ihmiset tappavat vuosittain? Mitäs veikkaatte? Joka vuosi ihmiset tappavat 100 miljoonaa haita. Joidenkin tutkijoiden mukaan haista 90 % on hävinnyt viimeisen 30 vuoden aikana. Tästä syystä monet hailajit ovat nykyään uhanalaisia tai suorastaan sukupuuton partaalla. Miksi ihmiset ylipäätään tappavat haita? Haita tapetaan eniten niiden evien takia, koska evistä halutaan tehdä kuuluisaa haineväkeittoa. Evät leikataan irti elävältä hailta, minkä jälkeen hai työnnetään takaisin mereen kuolemaan. SEA LIFE -keskukset ympäri maailman järjestävät kampanjoita, tempauksia ja nimikeräyksiä julman eväpyynnin lopettamiseksi. Onko muita syitä miksi joku haluaisi napata hain? Usein urheilukalastajat haluavat kalastaa nimenomaan haita, koska ne ovat isoja kaloja ja niillä on hurja maine. Miksi haita pitää suojella? Hailla on elintärkeä rooli merenalaisessa maailmassa! Jos hait häviävät kokonaan, jotkut muut kalakannat kasvavat räjähdysmäisesti, koska enää ei ole haita joka pitäisi niiden määrän kurissa. Siitä seuraisi katastrofi, koska ylikasvanut kanta söisi taas jonkun pienemmän eläimen sukupuuttoon! Haita on ollut merissämme jo 400 miljoonan vuoden ajan. Tehtävä: SEA LIFEn haikaverit Pyydä oppilaita tunnistamaan mitä hailajeja he ovat tänään nähneet SEA LIFEssa. Merkitkää bongaamaanne hait oppilaan sivulle! Älä syö haineväkeittoa! Haineväkeittoa pidetään suurena herkkuna Aasiassa. Keitto tehdään oikeista hain evistä, jotka leikataan irti elävältä hailta. 7

8 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle RAUSKU Vierailtava alue: RAUSKUALLAS Rauskut ovat hauskoja litteitä kaloja, jotka näyttävät melkein siltä kuin ne lentäisivät vedessä. Maailmassa on lähes 600 rauskulajia, joista suurin osa elää pohjan tuntumassa. Monet rauskulajit ovat hyvin uhanalaisia. Luuletteko, että ihmiset tekevät jotain, mikä uhkaa rauskuja? Saasteet ja ympäristön tuhoutuminen ovat vaaraksi rauskuille. Rauskut jäävät myös usein vahingossa kiinni kalastajien verkkoihin, joilla pyydystetään muita kaloja. Ne jäävät siis sivusaaliiksi. Entä pyydystääköhän joku rauskuja ihan tarkoituksella? Aasiassa paholaisrauskuja kalastetaan innokkaasti, koska niiden kiduksilla ajatellaan olevan parantavia vaikutuksia. Niitä käytetään perinteisesä kiinalaisessa lääketieteessä. Tieteellisesti ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, että rauskujen kidukset auttaisivat sairauksiin. Jotkut rauskulajit voivat elää jopa 50 vuotta, m utta ne lisääntyvät hitaasti. Miksi tämä voi olla ongelma? Kalat, jotka kalastetaan, voivat olla nuoria yksilöitä jotka eivät ole vielä ehtineet lisääntyä ollenkaan. Mikäli hitaasti lisääntyvä laji kalastetaan sukupuuton partaalle, myös toipuminen tapahtuu hitaasti, koska poikasia tulee harvoin ja vähän kerrallaan. Ovatko rauskut vaarallisia meille ihmisille? Suurin osa rauskuista on harmittomia, eikä niillä ole myrkkypiikkejä. Ainoastaan keihäsrauskuilla on pyrstössään piikki. Se käyttää sitä vain häirittynä tai kun se on peloissaan. Tehtävä: Tunnista rausku! Rauskut ovat haiden lähisukulaisia! Pyydä oppilaita tutustumaan rauskujen lajiesittelytauluihin. Millaisia eroja rauskujen välillä on? Erottavatko oppilaat rauskut toisistaan myös altaassa? Katossa näette paholaisrauskun luonnollisessa koossaan. Se on maailman suurin rauskulaji! Monet rauskut ovat käyneet uhanalaisiksi, koska niitä syödään paljon. Vältä uhanalaisten kalojen syömistä! Uhanalaisia kaloja ovat muun muassa tonnikala, ruijanpallas ja merikrotti. 8

9 Luonnonsuojelu - vinkkejä opettajalle VUOROVESIALLAS Vierailtava alue: ELÄMYSALLAS Vuorovesiallas on haastava elinympäristö. Eläimet joutuvat kamppailemaan aallokon, virtausten, heittelehtivien lämpötilojen, paahtavan auringon ja saalistajien armoilla. Vuorovesialtaissa tavataan muun muassa meritähtiä, merivuokkoja ja erilaisia rapuja. Luonnossa rannoille muodostuu laskuveden aikaan tällaisia vuorovesialtaita kivien ja kallioiden koloihin. Mitkähän eläimet niissä mahtavat pärjätä? Vuorovesialtaissa voi olla erilaisia rapuja, meritähtiä, merivuokkoja ja jopa pieniä kaloja. Niissä on myös planktonia. Tiedättekö mitä on plankton? Kyllä, se on mikroskooppisen pieniä eläimiä ja kasveja. Miten luulette, että ihmisen toiminta vaikuttaa planktoniin? Olette varmaankin kuulleet ilmastonmuutoksesta? Päästöjemme seurauksena maapallon ilmasto on tutkijoiden mukaan alkanut lämmitä. Valitettavasti eläinten on vaikea sopeutua siihen, että vesi muuttuu lämpimämmäksi. Viimeisen 50 vuoden aikana planktonin määrä on jo tippunut puoleen. No onko sillä mitään merkitystä, jos plankton vähenee tai loppuu? Sillä on hirmuisen suuri merkitys! Monet eläimet syövät vain planktonia. Esimerkiksi simpukat syövät oikeastaan ainoastaan plaktonia. Miten simpukoiden sitten käy, jos plantonia ei enää ole? Luuletteko, että ihmiset aiheuttavat muita ongelmia vuorovesialtaiden ja rantojen eläimille? Usein rannoilla näkee, että ihmiset koskevat eläimiin tai jopa nostavat niitä pois vedestä uteliaisuuttaan. Niin ei saisi koskaan tehdä! Myös rannoille jätetyt roskat ovat haitallisia, koska ne joutuvat usein tuulen mukana veteen. FAKoTraA vut E r ak k n a an t suoja ä v ä t t y! kä kuor ta kotilon FAKT M e r iv u A voi elä okko vuosiky ä useita mm Se voi eniä! jakautu myös a k a ht i a! Tehtävä: Vuorovesialtaan valtiaat Pyydä lapsia tunnistamaan elämysaltaan eläimiä ja värittämään oppilaan sivulta ne eläimet, joita luonnonvaraisissa vuorovesialtaissa asustaa. Voitte pyytää apua henkilökunnalta! Aina kun vietätte aikaa rannalla, muistakaa kerätä omat roskanne pois jotta ne eivät ajautuisi tuulen mukana veteen. Jos näette rannalla eläimiä, muistattehan että niitä ei saa koskea tai häiritä! 9

10 Luonnonsuojelu - oppilaan oma sivu Nimi: Luonnonsuojelu on tärkeää Vuorovesialtaan valtiaat Roskat ja saasteet ovat uhka vuorovesialtaiden asukkaille. Mitkä näistä eläimistä voisivat luonnossa asua vuorovesialtaassa? Väritä sopivat eläimet! Jos näet meritähden rannalla, älä koskaan nosta sitä pois vedestä! Merivuokko Taskurapu Tursas Vuokkokala Pallokala Meritähti Hai Meduusa Koralliriutat vaarassa! Koralliriuttoja ja niiden asukkaita, kuten vuokkokaloja, uhkaavat monenlaiset vaarat. Löydätkö nämä koralliriuttojen vaaroja kuvaavat sanat oranssista laatikosta? Ilmasto Dynamiitti Turismi Saasteet Kalastus B A I G L E G F C V Q X P L Q T Z N I O M G G T M A L K I S R D V G K A L A S T U S Y T S M S R F Y R I L N I A L T U R I S M I A G C O O O Z L W G Z M L N O I U L L O P S I G L Ä M P O N E I G I B A R H B V F M A I T G S A A S T E E T W T W G N I C A E L B M I Z Voi ei! Neljäsosa kaikista koralliriutoista on jo hävinnyt! Minustako merihevosekspertti? Merihevosten kasvatustyössä SEA LIFEn asiantuntijoiden pitää tuntea merihevoset todella hyvin. Yhdistä nimi ja oikea merihevoslaji toisiinsa! Osaatko päätellä? lyhytkuonomerihevonen juovamerihevonen pullukkamerihevonen Voin katsoa sekä eteen että taakse samanaikaisesti! 10

11 Luonnonsuojelu - oppilaan oma sivu Luonnonsuojelu on tärkeää Merikilpikonnien matkassa Laita kirjaimet oikeaan järjestykseen ja saat selville, millaiset asiat merikilpikonnia uhkaavat. 1. Kilpikonnia pyydystetään, koska niillä on kaunis... SEA LIFEn haikaverit Mitkä näistä hailajeista asuvat Merimaailma SEA LIFEssa? Merkitse lajit, jotka olet nähnyt vierailun aikana. Nuijahai Valkohai uhanalainen I A P _ 2. Verkkojen vuoksi yksi suurimmista vaaroista on... K K U I S T A S L 3. Poikaset eivät löydä mereen, koska niitä häiritsevät... L Seeprahai uhanalainen Bambuhai V L O _ 4. Merikilpikonnat vaeltavat kauas, jotta ne voisivat... I A U T A N M _ Mustaevähai Valashai Mikä on mielestäsi paras hai koko maailmassa? Voit piirtää sen tähän: uhanalainen Eri kilpikonnalajien kilpi näyttää erilaiselta! Maailmassa on yli 350 erilaista hailajia! 11

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet: SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja

Lisätiedot

Ravintoketju & ekosysteemi

Ravintoketju & ekosysteemi SEA LIFE koululaisille Ravintoketju & ekosysteemi Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin

Lisätiedot

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Sisällys. Omatoimista oppimista. Työpajat. Tavoitteet. Muut sarjan aiheet:

Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Sisällys. Omatoimista oppimista. Työpajat. Tavoitteet. Muut sarjan aiheet: SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien

Lisätiedot

Vastuuntuntoisen Sukeltajan Kansainväliset Pelisäännöt

Vastuuntuntoisen Sukeltajan Kansainväliset Pelisäännöt Vastuuntuntoisen Sukeltajan Kansainväliset Pelisäännöt Astu seikkailuun. Tunne vastuusi. Ole kolmannen vuosituhannen sukelluslähettiläs. Albert Falco Ex Former chief diver and captain of the Calypso Ex

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Meret huutavat

Lisätiedot

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa.

EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. EVOLUUTIO: 1.Vertaa kuvia delfiinistä (nisäkäs), kilistä (nisäkäs) ja haista (kala) toisiinsa. Mitä yhteistä delfiinillä on a) kilin kanssa b) hain kanssa? 2. a) Kumman, kilin vai hain, kanssa löysit enemmän

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Art. Nr. 22706 Balamari. Inhalt: - 1 kangas - 4 pahvista korttia - 16 puista kalaa. Ikäsuositus: 4+ Pelaajien lukumäärä: 2 tai 4

Art. Nr. 22706 Balamari. Inhalt: - 1 kangas - 4 pahvista korttia - 16 puista kalaa. Ikäsuositus: 4+ Pelaajien lukumäärä: 2 tai 4 Art. Nr. 22706 Balamari Inhalt: - 1 kangas - 4 pahvista korttia - 16 puista kalaa Ikäsuositus: 4+ Pelaajien lukumäärä: 2 tai 4 Pelin kesto: noin 15-20 minuuttia Inforuutu: Pedagogiset vinkit kasvatusasiantuntija

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Kampanja ja sen tavoitteet

Kampanja ja sen tavoitteet WWF Suomen Kalakampanja kysymyksiä ja vastauksia 13.4.2012 Kampanja ja sen tavoitteet Miksi WWF kampanjoi kestävän kalastuksen puolesta? WWF työskentelee pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen.

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste

Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste 8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Vesijärven ötököitä. kasveja

Vesijärven ötököitä. kasveja Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Nanoriutan perustaminen

Nanoriutan perustaminen Nanoriutan perustaminen Ville Kivisalmi 3.4.2008 Tampereen Akvaarioseura ry ville.kivisalmi@helsinki.fi http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/ Mistä lähteä liikkeelle? Hyvin suunniteltu on ¾ tehty Merivesiakvaarion

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö

Lisätiedot

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso

Lisätiedot

Suomi, Sinä ja päihteet

Suomi, Sinä ja päihteet Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun! Kustannusosakeyhtiö Otava 2011

Tervetuloa kouluun! Kustannusosakeyhtiö Otava 2011 Tervetuloa kouluun! Ohjeet tehtäviin Taikamaan aapisen tutustumistehtävien avulla oppilaat muun muassa harjoittelevat tunnistamaan kirjaimia ja numeroita sekä nimeämään asioita. uutama aapisen hahmokin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot