Ravintoketju & ekosysteemi

Transkriptio

1 SEA LIFE koululaisille Ravintoketju & ekosysteemi Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme. niiden ravintoon ja paikkaan omassa ekosysteemissään. Valmiiden kysymysten ja oppilaille jaettavien tehtävien avulla kouluryhmä saa mahdollisimman paljon irti opettavaisesta SEA LIFE -vierailusta! Työpajat SEA LIFE -työpajat on suunniteltu tukemaan opetuspakettien aihepiirejä. Niiden avulla vierailuilla nähtyjä ja koettuja asioita voidaan kerrata vielä vierailun jälkeen koulussa. Työpajaa varten tarvittavat materiaalit luovutetaan opettajille vierailun yhteydessä. Muut sarjan aiheet: Käyttäytyminen Elinympäristö & sopeutuminen Luonnonsuojelu Sisällys Esittely 2 Kartta opettajalle 3 Vinkkejä opettajalle 4-9 Oppilaan sivut Tavoitteet Tämän opetuspaketin tavoite on opettaa oppilaille termit ravintoketju ja ekosysteemi osoittaa, että eri eläinlajeilla on kaikilla oma tärkeä roolinsa luonnossa kertoa eläinten ja kasvien välisestä tasapainosta ja ongelmista, joita epätasapaino saattaa aiheuttaa 1

2 Esittely Voit alustaa vierailuanne esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla! Kysymykset: Tietääkö kukaan, mikä on ekosysteemi? Ekosysteemi on ryhmä erilaisia eläviä asioita, jotka elävät samalla alueella. Millaiset elävät asiat mielestänne muodostavat ekosysteemin? Ekosysteemiin kuuluu sekä kasveja että eläimiä. Nämä kasvit ja eläimet tarvitsevat kumpikin toisiaan, joko ruoaksi tai suojaksi. Jos jokin kasveista tai eläimistä häviää kokonaan, vaikutus näkyy kaikissa muissakin saman ekosysteemiön eliöissä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen! SEA LIFE -kierroksemme aikana opimme, miten erilaiset eläimet tarvitsevat toisiaan. Entä tiedättekö, mikä on ravintoketju? Ravintoketjun avulla pystytään selittämään mikä eläin syö mitäkin ruokaa. Esimerkiksi kärpäset ovat sammakoiden ruokaa ja sammakot ovat puolestaan käärmeiden ruokaa. Ravintoketjut ja ekosysteemi liittyvät toisiinsa, koska eläimet, jotka syövät toisiaan, kuuluvat tietenkin samaan ekosysteemiin. Ne siis asuvat samassa ympäristössä keskenään. Nyt kun tiedämme vähän tarkemmin, mitä nämä ravintoketju ja ekosysteemi ovat, voimme aloittaa SEA LIFE -kierroksemme! Muista antaa jokaiselle oppilaalle oma OPPILAAN SIVU. Oppilaat tarvitsevat tehtäväsivuja vierailun aikana. 2

3 Luonnonsuojelu Opettajan kartta LIPUNMYYNTI & sisäänkäynti igapo tropiikki muinaiset MERET RAUSKUALLAS & elämysallas hylky SILLIRENGAS & kotimaa VEDENALAINEN tunneli merihevoset KAUPPA & uloskäynti kokoustila LUOTO 2013 UUTUUS: kilpparikolo Muista tutustua näihin! Igapo Mitä tänään syötäisiin? tehtävä Keskustele kilpikonnista kysymykset (s. 4) Tropiikki Värikäs vuokkokala tehtävä Keskustele vuokkokaloista kysymykset (s. 5) Trooppisten kalojen ruokinta-aika: Vedenalainen tunneli Seitsemäs aisti tehtävä Keskustele haista kysymykset (s. 6) Valtamerialtaan ruokinta-aika: Rauskuallas Tunnista rausku! tehtävä Keskustele rauskuista kysymykset (s. 7) Rauskualtaan ruokinta-aika: Elämysallas Rantojen ravintoketjut tehtävä Keskustele vuorovesialtaista kysymykset (s. 8) Hylky Sanat sekaisin tehtävä Keskustele meduusoista kysymykset (s. 9) Pidätämme oikeuden ruokintaaikojen muutoksiin. Muut kalojen ruokinta-ajat ja muun ajankohtaisen ohjelman voit aina tarkistaa kotisivuiltamme! 3

4 KILPIKONNA Vierailtava alue: IGAPO Kilpikonnat ovat asuttaneet maapalloa jo yli 200 miljoonaa vuotta. Niitä tavataan sekä merissä, makeassa vedessä että kokonaan maalla. Maa ja suokilpikonnia voi pitää lemmikkinä, mutta merikilpikonnat ovat valtavan suuria! Kilpikonnat ovat matelijoita. Karettikilpikonnalla on kapea ja terävä nokka. Mitä luulette sen tekevän sellaisella? Karettikilpikonna työntää kapean nokkansa koralliriutan koloihin ja yrittää löytää niistä lempiruokaansa, sienieläimiä. Sienieläimet leviävät hirvittävää tahtia. Pahimmassa tapauksessa koko koralliriutta peittyy sienieläimiin! Voisivatko karettikilpikonnat auttaa? Yksi karettikilpikonna syö yli 500 kiloa sienieläintä vuodessa. Se on enemmän ruokaa kuin ihminen syö kolmessa vuodessa! Karettikilpikonnat pitävät siis sienieläinten leviämisen kurissa. Liemikilpikonnatkin ovat tärkeitä koralliriuttojen hyvinvoinnille. Mitenhän ne mahtavat edesauttaa korallien hyvinvointia? Aikuinen liemikilpikonna on kasvinsyöjä eli herbivori. Se käyttää nokkaansa rapsuttaakseen koralleista irti levää, jota se syö. Liemikilpikonnien herkkuruokaa on meriruoho. Valekarettikilpikonnat ovat puolestaan melkoisia herkkusuita. Mitäs ne syövät? Valekarettikilpikonna on kaikkiruokainen, hienommin sanottuna omnivori. Valekarettikilpikonnalla ei ole lainkaan hampaita, mutta sen leuat ovat niin vahvat, että se pystyy murskaamaan esimerkiksi simpukoita kuorineen. Maailman suurin kilpikonna, merinahkakilpikonna, voi painaa yli 900 kiloa! Tehtävä: Mitä tänään syötäisiin? Pyydä oppilaita yhdistämään oikea merikilpikonna sen käyttämään ravintoon. Oikeat vastaukset: valekarettikilpikonna simpukka, liemikilpikonna levä, merinahkakilpikonna meduusa, karettikilpikonna sienieläin Merikilpikonnat voivat viettää veden alla tunteja, ennen kuin niiden pitää tulla haukkaamaan happea. Mereen joutuvat muovipussit ovat hengenvaarallisia merikilpikonnille. Kilpikonnat luulevat niitä meduusoiksi, ja syövät niitä. Älä osta muovikasseja, vaan hanki oma kangaskassi! 4

5 VUOKKOKALA Vierailtava alue: TROPIIKKI Vuokkokalat asuvat koralliriutoilla trooppisissa vesissä Tyynessä valtameressä ja Intian valtameressä. Niillä on eriskummallinen tapa asua merivuokoissa, joiden polttavat lonkerot ovat vaarallisia kaikille muille kaloille. Mitä vuokkokala syö? Vuokkokalat eivät ole nirsoja! Vuokkokala on kaikkiruokainen eli omnivori. Sille kelpaa sekä kasvi- että eläinravinto. Tiesittekö, että merivuokon lonkerot polttavat. Miksiköhän vuokkokalat haluavat silti asua vuokoissa? Pikkukalat, kuten vuokkokalat, ovat alhaalla ravintoketjussa. Se tarkoittaa, että monet isommat kalat syövät niitä! Polttava merivuokko tuo vuokkokalalle lisäturvaa saalistajilta. lähemmäs merivuokkoa, joka sitten nappaa ne suihinsa. Vuokkokaloja merivuokot eivät syö, koska ne ovat vuokolle hyödyllisiä. Nämä kaksi eläintä ovat riippuvaisia toisistaan. Mitä luulette, että vuokkokaloille tapahtuisi, jos merivuokot vähenisivät luonnosta? Jos merivuokot vähenisivät, myös vuokkokalojen määrä putoaisi. Ne eivät pärjäisi isompia petokaloja vastaan ilman suojelijoitaan - merivuokkoja. Entä onko vuokkokalasta vastaavasti hyötyä merivuokolle? Vuokkokalat puhdistavat omaa merivuokkoaan! Ne syövät siitä levää ja loisia. Niin merivuokko pysyy terveenä. Vuokkokalan värikäs ulkonäkö toimii myös houkuttimena: saalistajat kiinnostuvat vuokkokalasta ja tulevat pahaa-aavistamattomina Kaikki vuokkokalat syntyvät poikina. Tyttövuokkokalan kuollessa poikakala vaihtaa sukupuoltaan ja ottaa tyttökalan roolin parvessa. Tehtävä: Värikäs vuokkokala Vuokkokalan värikkään ulkonäön uskotaan houkuttelevan saaliseläimiä lähemmäs merivuokkoa. Pyydä oppilaita piirtämään kaksi erinäköistä vuokkokalaa! Jos pääset lomalla snorklaamaan, muista, että koralleihin ei saa missään nimessä koskea eikä niiden päällä saa seistä! 5

6 HAI Vierailtava alue: VEDENALAINEN TUNNELI Maailmassa on 350 erilaista hailajia, joista 80 % on aikuiskooltaankin ihmistä pienempiä. Kaikki hait eivät siis olekaan suurensuuria petoja! Monet ihmiset pelkäävät haita. Todellisuudessa kuitenkin vain kolmea hailajia pidetään ihmiselle vaarallisena. Nämä ovat valkohai, härkähai ja tiikerihai. Valashai, joka on maailman suurin hai, voi kasvaa 18-metriseksi. Se on siis lähes kaksi kertaa bussin pituinen! Mitä luulette näin ison kalan syövän? Hassua kyllä, kaikkein suuri hai syö kaikkein pienimpiä eläimiä - planktonia! Plankton on pikkuriikkisiä vedessä ajelehtivia kasveja ja elämiä. Valashai ui suu auki imuroiden kitaansa hirmuisesti vettä, josta se sitten siivilöi planktonin ruoakseen. Vesi poistuu kidusten kautta. Mustaevähai viihtyy niin ulapalla kuin matalissa rantavesissäkin. Mitähän mustaevähai käyttää ravinnokseen? Mustaevähait syövät pientä kalaa, kalmaria ja erilaisia tursaita. Aika monet meistä pelkäävät haita, mutta vain valkohaita, härkähaita ja tiikerihaita pidetään ihmiselle vaarallisina lajeina. Nämäkään hait eivät ole vihaisia, vaan ne yleensä luulevat vedessä pulikoivaa ihmistä lempiruoakseen hylkeeksi. Hai siihen tekee virhearvion. Ajatellaanpas ravintoketjua. Minne hai teidän mielestänne sijoittuu ravintoketjussa? Ylös vai alas? Useimmat hailajit ovat ravintoketjun huipulla. Niiden ei siis tarvitse huolehtia siitä, että jokin muu eläin söisi ne. Mutta uskokaa tai älkää, monilla hailajeilla on kuitenkin saalistajia! Muun muassa miekkavalaat voivat syödä haita. Meillä on viisi aistia: näkö-, haju-, kuulo-, tunto- ja makuaisti. Entäpä hailla? Hailla on seitsemän aistia! Joskus hailla voi nähdä pieniä pisamia kuonon päässä. Ne ovat Lorenzinin pulloset. Niiden avulla hai aistii muiden eläinten sähkökenttiä. Kuten useimmilla muillakin kaloilla, hailla on lisäksi kylkiviiva-aisti. Sen avulla ne aistivat liikkeitä vedessä. Valkohai syö noin 11 tonnia vuodessa, eli yhtä paljon kuin bussi painaa! Tehtävä: Seitsemäs aisti Hait ovat huippusaalistajia. Niiden hajuaisti on kertaa parempi kuin ihmisen, eivätkä niiden muutkaan aistit huonoja ole! Pyydä oppilaita yhdistämään aisti oikeaan elimeen oppilaiden tehtäväsivulla. Älä syö haineväkeittoa! Haineväkeittoa pidetään suurena herkkuna Aasiassa. Keitto tehdään oikeista hain evistä, jotka leikataan irti elävältä hailta. 6

7 RAUSKU Vierailtava alue: RAUSKUALLAS Rauskut ovat hauskoja litteitä kaloja, jotka näyttävät melkein siltä kuin ne lentäisivät vedessä. Maailmassa on lähes 600 rauskulajia, joista suurin osa elää pohjan tuntumassa. Monet rauskulajit ovat hyvin uhanalaisia. Ravintoketjussa rauskut ovat niin kutsuttuja KULUTTAJIA. Kuluttajat käyttävät ravinnokseen muita eläimiä ja kasveja. Mitäköhän rauskut tarkalleen ottaen syövät? Monet rauskut syövät pikkukaloja, kalmaria ja äyriäisiä. Eräät suuret rauskut, kuten tuo katossa roikkuva paholaisrausku, siivilöivät vedestä planktonia ravinnokseen. Ovatko rauskut korkealla ravintoketjussa, mitäs luulette? Kaikilla rauskuilla, jopa tuolla kaikkein suurimmalla paholaisrauskulla on saalistajia. Muun muassa vasarahai, valko hai ja miekkavalas syövät rauskuja mielellään. Liittyyköhän rauskujen litteä muoto jotenkin niiden ruokailuun? Koska rausku on litteä, sen on helppo asettua pohjalle makaamaan. Suu on vatsapuolella, joten Tehtävä: Tunnista rausku! rausku voi helposti imaista ruokaa pohjahiekan seasta! Litteän muotonsa avulla niiden on myös helppo itse piiloutua hiekan sekaan, kun ne huomaavat saalistajan lähestyvän. Silloin rauskun väri ja pilkullinen kuviointi auttaa myös; rauskua on lähes mahdoton huomata hiekan seasta! Miten rauskut sitten löytävät ruokaa? Voivatko ne muka nähdä sen, jos se piileskelee pohjahiekassa? Silmiä ei tarvita! Rauskuilla on kuonossaan Lorenzinin pullosia, joiden avulla ne aistivat hiekassa lymyilevän saaliseläimen sähkökentän. Rauskut ovat haiden lähisukulaisia! Paholaisrausku voi painaa 1300 kiloa eli saman verran kuin norsunpoikanen. Pyydä oppilaita tutustumaan rauskualtaan lajiesittelytauluihin ja selvittämään, montako erilaista rauskulajia altaassa polskii. Henkilökunnalta voi pyytää apua! Keskustelkaa eri lajien eroista. Miten ne erottaa toisistaan? Monet rauskut ovat käyneet uhanalaisiksi, koska niitä syödään paljon. Vältä uhanalaisten kalojen syömistä! Uhanalaisia kaloja ovat muun muassa tonnikala, ruijanpallas ja merikrotti. 7

8 VUOROVESIALLAS Vierailtava alue: ELÄMYSALLAS Vuorovesiallas on haastava elinympäristö. Eläimet joutuvat kamppailemaan aallokon, virtausten, heittelehtivien lämpötilojen, paahtavan auringon ja saalistajien armoilla. Vuorovesialtaissa tavataan muun muassa meritähtiä, merivuokkoja ja erilaisia rapuja. Kurkistakaapas elämysaltaaseen ja miettikää sen ekosysteemiä. Mikähän eläin on kaikkein yleisin? Yleisin eläin onkin sellainen, jota me emme voi nähdä ilman mikroskooppia. Se on nimittäin plankton! Plankton on pikkiriikkisiä eläimiä ja kasveja. Se leijailee virtausten mukana. Miksiköhän plankton on tärkeä osa ravintoketjua, vaikka se onkin niin pientä? Koko meren ravintoketju alkaa kasviplanktonista, joka pystyy elämään auringonvalolla. Se on ravintoketjussa TUOTTAJA. Antakaapa joku esimerkki vuorovesialtaan eläimestä, joka syö planktonia. Simpukat syövät ainoastaan planktonia. Ne raottavat kuortaan vähän, imevät vettä sisään ja siivilöivät planktonin talteen. Nam! No mikäs vuorovesialtaassa elävä eläin voisi puolestaan syödä simpukoita? Meritähdet syövät simpukoita. Meritähti käyttää sakaroidensa imukuppeja simpukan kuoren raottamiseen. Sen jälkeen se ujuttaa mahalaukkunsa kuoren sisään ja alkaa sulattaa simpukkaa sisältäpäin. Jos simpukka osoittautuukin pilaantuneeksi, meritähti hylkää mahalaukkunsa kokonaan ja kasvattaa tilalle uuden! Miten ravintoketjulle kävisi, jos esimerkiksi simpukat hävitettäisiin kokonaan? Ilman simpukoita meritähdet kuolisivat nälkään. Jos niin kävisi ja meritähdet häviäisivät kokonaan, seuraavaksi vaikutus näkyisi taskuravuissa. Taskuravut nimittäin syövät meritähtiä. Huomatteko, miten ihan jokainen eläin on tärkeä osa ravintoketjua? Merivuokko voi elää ainakin kymmeniä vuosia! Tehtävä: Rantojen ravintoketjut Pyydä oppilaita ottamaan esille oppilaan oma tehtäväsivu ja miettimään, millainen ravintoketju tehtävän otuksilla on mahdollista muodostaa. SEA LIFE -opas auttaa mielellään! Aina kun vietätte aikaa rannalla, muistakaa kerätä omat roskanne pois jotta ne eivät ajautuisi tuulen mukana veteen. Jos näette rannalla eläimiä, muistattehan että niitä ei saa koskea tai häiritä! 8

9 MEDUUSA Vierailtava alue: HYLKY Meduusat ovat kummallisia eläimiä, sillä niiltä puuttuvat niin aivot, sydän kuin silmätkin. Meduusoita löytyy ympäri maailmaa. Myös meidän Itämeressämme asuu meduusoita! Onko meduusa tärkeä ravintoketjulle, mitä luulette? Tietenkin on! Monet eläimet syövät meduusoita, vaikka niillä onkin polttavat lonkerot. Esimerkiksi merinahkakilpikonna syö oikeastaan pelkästään meduusoita. Mitä meduusa syö? Tietääkö kukaan? Meduusa voi syödä pikkuisia kaloja ja äyriäisiä, mutta pääosa niiden ravinnosta koostuu planktonista. Ne saalistavat ruokaa polttavilla lonkeroillaan. Jos olosuhteet ovat suotuisat, meduusat voivat lisääntyä räjähdysmaisesti. Onko se hyvä vai huono asia? Kaikkein tärkeintä ekosysteemissä on tasapaino. Sekin voi siis olla huono juttu, jos jotain eläintä on liian paljon tietyssä elinympäristössä. Jos meduusoita on hurjan paljon, ne syövät kaiken planktonin, eikä muille planktoninsyöjille jää tarpeeksi. Lisäksi meduusat syövät myös kalojen mätiä, joten kalanpoikasia tulee vähemmän. Ovatko meduusat vaarallisia ihmisille? Suurin osa meduusoista polttaa melko vähän. Jotkut lajit ovat kuitenkin hengenvaarallisia myös ihmisille. Kaikkein vaarallisimpana pidetään australiankuutiomeduusaa, joka tappaa ihmisen muutamassa minuutissa. Ensimmäiset meduusat elivät jo 650 miljoonaa vuotta sitten! Maailmassa on satoja meduusalajeja! Meduusan suu sijaitsee lonkeroiden keskellä! Tehtävä: Sanat sekaisin Pyydä oppilaita järjestämään kirjaimed uudestaan ja selvittämään sanat, jotka liittyvät jollain tavalla meduusan tapaan ruokailla. Oikeat vastaukset: 1. lonkerot, 2. keskellä, 3. plankton Merikilpikonna syövät meduusoita! Valitettavasti merikilpikonnat erehtyvät usein luulemaan veteen heitettyjä muovipusseja meduusoiksi. Jos merikilpikonna nielaisee muovipussin, se sairastuu tai jopa kuolee. 9

10 Ravintoketju & ekosysteemi - oppilaan oma sivu Nimi: Ravintoketju & ekosysteemi tutuiksi Rantojen ravintoketjut Mieti, millainen ravintoketju voisi toteutua oikeassa vuorovesialtaassa. Piirrä eläinten kuvat ruutuihin! Joko tiedät mitä minä syön? Simpukka Aurinko Plankton Taskurapu Meritähti ALOITA TÄSTÄ - Ravintoketjun pohjalla on... PÄÄTÄ RAVINTOKETJU TÄHÄN - Ravintoketjun huipulla on... Värikäs vuokkokala Piirrä kaksi erilaista vuokkokalaa, jotka olet tänään nähnyt SEA LIFEssa! 1 2 Värini houkuttelevat saaliseläimiä! 10

11 Ravintoketju & ekosysteemi - oppilaan oma sivu Ravintoketju & ekosysteemi tutuiksi Tunnista rausku! Nimeä rauskulajit jotka löysit rauskualtaasta. Tapasitkö ystäviäni? Sanat sekaisin Järjestä kirjaimet uudelleen ja opi meduusan ruokailutavoista: 1. Meduusalla on polttavat... T R O K O N E L 2. Meduusan suu on lonkeroiden... E L Ä L K E S K 3. Meduusan lempiruokaa on... P T O N N A K L Mitä tänään syötäisiin? Mitä nämä merikilpikonnalajit syövät? Katso kilpikonnan pään ulkomuotoa, se voi tarjota vinkkejä! Valekarettikilpikonna Valtava pää ja vahvat leuat ruoan murskaamiseen Meduusa Seitsemäs aisti Minulla on enemmän aisteja kuin ihmisellä! _ Liemikilpikonna Kaapimiseen ja raastamiseen sopiva nokka Korallien päällä kasvava levä _ Merinahkakilpikonna Terävä nokka, jolla on helppo lävistää Simpukka Hailla on seitsemän eri aistia. Yhdistä oikea aisti oikeaan elimeen! Karettikilpikonna Kapeä pää ja pitkä nokka, joka mahtuu pieniin koloihin Sienieläin Näköaisti Makuaisti Sähköaisti Tuntoaisti Hajuaisti Kuuloaisti Kylkiviiva-aisti 11