Kaikki rakastavat keskitason teorioita mutta mitä ne oikein ovat? Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
|
|
- Ahti Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaikki rakastavat keskitason teorioita mutta mitä ne oikein ovat? Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
2 Esityksen sisältö: I. Keskitason teoriat ja yleisen teorian kritiikki II. Yleisen teorian kritiikki historiallisessa sosiologiassa III: Keskitason teorian ajatuksen relevanssi nyt
3 I. Keskitason teoriat ja yleisen teorian kritiikki
4 Miten keskitason teoria on keskitasoista? Keskitason teorian (theory of the middle range) käsite ei Mertonilla ole yksiselitteinen ja hyvin määritelty (Sztompka, Boudon ym.) Hän esimerkiksi paikallistaa keskitason teorioita yhtäällä yksittäisten asiantilojen jäsentyneiden (orderly) kuvausten ja sosiaalisten järjestelmien teorioiden väliin, toisaalla tutkimuksen työhypoteesien ja kaikkia yhteiskunnan säännönmukaisuuksia selittävän yhdistetyn (unified) teorian välimaastoon Kuvaus hypoteesi, järjestelmän teoria kaiken selittävä teoria Piotr Sztompka: koskeeko keskitasoisuus kohteita, niissä tarkasteltuja ominaisuuksia, teorian rajoja vai sen yleisyyttä?
5 Middle range ei tarkkaan ottaen tarkoita keskitasoista Range = vaihteluväli, asteikko, aikaväli, kantomatka, piiri, toimintasäde, kyvyt yms. Kysymys on (ehkä) keskikokoisen pätevyysalueen teorioista, joiden 1. käsittelemien kohteiden piiri on keskikokoinen 2. toimintasäde (sovellutusalue) on keskikokoinen 3. aikaväli (ajallinen pätevyysalue ) on keskikokoinen 4. kyky selittää (ja tulkita) sosiaalista maailmaa on keskikokoinen Kontrasti lavean pätevyysalueen ( yleiset ) teorioihin, joitten piiri, toimintasäde, aikaväli ja kyky ovat mahdollisimman laajoja näitäkin teorioita on monentyyppisiä Suppea, keskikokoinen, lavea
6 Mertonin kriittinen pointti Päätehtävämme tänään [1960-luvun lopulla] on kehittää erityisiä, rajoitetulle käsitteelliselle piirille sovellettavia teorioita [poikkeava käyttäytyminen, viiteryhmät, sosiaalinen kontrolli yms.] pikemminkin kuin etsiä välittömästi totaalista käsitteellistä rakennetta, joka olisi riittävä (adequate) näitten ja muitten keskitason teorioitten johtamiseen (Merton 1968; kurs. HR) Lavean piirin teoria on Mertonin mukaan siis mahdollinen, mutta sen kehittelyyn ei pidä sännätä ensimmäisenä (Parsonsin virhe!) tutkimuksellisesti hedelmällisempi strategia on kehitellä ENSIN keskitason teorioita, joita voidaan koetella empiirisesti, ja SITTEN todennettujen teorioiden avulla kehitellä kasvavasti yleisempää käsitteellistä skeemaa, joka on riittävä (adequate) yhdistämään kokonaisuudeksi (consolidate) erityisten teorioitten ryhmiä niin että niistä tulee yleisempien muotoilujen erityistapauksia
7 Siis Merton ei siis kritisoi yleistä teoriaa vaan tietynlaista yleisen teorian kehittelyn strategiaa (klassikot, käsiteanalyysi, spekulaatio) ennenaikaisuusargumentti! Yleistä teoriaa pitää rakentaa keskitason teorioiden avulla Keskitason teoriat voivat sopia erilaisiin yleisiin teorioihin ja olla keskenään ristiriitaisia
8 II. Yleisen teorian kritiikki historiallisessa sosiologiassa
9 Historiallinen sosiologia ja teoria Yleisen teorian (radikaalimpaa) kritiikkiä historiallisen sosiologian piirissä Kritiikin kohteena ovat epokaaliset teoriat (Stinchcombe) eli yleiset yhteiskunnallisen muutoksen teoriat, jotka lähtevät siitä, että historiallisen muutoksen taustalla on jokin tietty ydinmekanismi, joka selittää yhteiskunnan muutosta kokonaisvaltaisesti ja ajasta ja paikasta riippumatta: esimerkiksi marxilais-leniniläinen historiallinen materialismi (tuotantovoimat ja suhteet), Émile Durkheimin työnjakoteoria (työnjaon syveneminen), Parsonsin teoria (funktionaalinen erilaistuminen) jne. Epokaaliset teoriat tarkastelevat historiallisia tapahtumakulkuja omiin käsitteellisiin luokkiinsa pakotettuina Stinchcombe: voimme vielä nähdä historiallisen kuvan liikkuvan, mutta se on aivan samea, kuin koulun elokuva, jota aloitteleva koneenkäyttäjä näyttää (Stinchcombe 1978)
10 Historiallisen sosiologian vaihtoehto I: aineistolähtöinen teoretisointi Stinchcombe: yhteiskuntatieteet eivät edisty epokaalisia tulkintoja historiaan soveltamalla vaan tapausten empiirisen vertailun avulla. Vertailun avulla on mahdollista löytää kausaalisesti merkittäviä syviä analogioita eli samankaltaisuuksia tapausten välillä. Analogia on sitä syvempi, mitä enemmän tapausten välillä havaitaan samanlaisia ominaisuuksia Tapausten vertailun tarkoituksena on etsiä niistä yhteisiä syitä ja seurauksia kausaalinen selittäminen Jatkuvan vertailu eliminoi kausaalisesti merkityksettömät samankaltaisuudet kausaalisesti merkittävien joukosta Esimerkki analogiasta: kaksoisvallan tilanne vallankumouksen edellytyksenä
11 Onko yleisillä teorioilla sitten mitään roolia sosiohistoriallisessa tutkimuksessa? Stinchcombehan antaa ymmärtää, että monesti epokaaliset teoriat ovat maailmankatsomuksellista kuorrutusta, johon tutkijan varsinaisen työn tulokset verhoutuvat. Esimerkiksi Stinchcombe väittää, empiiristen tapausten erittely johti Alexis de Tocquevillen 1856 ja Lev Trotskin 1932 esittämään samanlaisen, hyvän teorian vallankumousten synnystä vaikka konservatiivi de Tocqueville ja marxilainen Trotski kannattivat päinvastaisia epokaalisia teorioita! Yleisillä teorioilla on Stinchcomben mukaan kuitenkin yksi tärkeä tehtävä: ne ovat lähteenä niille käsitteille ja ideoille, joita empiirishistoriallisen tutkimusprosessin myötä jalostetaan (Stinchcombe 1978, 4, 10).
12 Historiallisen sosiologian vaihtoehto II: historiallisesti ehdollinen teoretisointi Charles Tilly: yleisistä teorioista (kuten Durkheimin työnjakoteoriasta) voidaan saada käsitteitä ja vihjeitä kausaalisten analogioiden etsimiseen mutta niistä pitää päätyä historiaan pohjautuvaan (historically grounded) teoriankehittelyyn, joka ottaa lähtökohdakseen kohteittensa ajallisen kontekstin ja.. kohdistuu johonkin historiallisesti spesifiin miljööseen tai prosessiin, kuten kapitalistisen maailmantalouden kasvu 1500-luvun jälkeen, tai. vähintään ymmärtää tarkastelemansa prosessin muuttuvan olennaisesti siitä riippuen, missä kohtaa ajallista sekvenssiä se tapahtuu ( takapajuisuuden hyödyt )
13 Mitä tarkoittaa historiallisesti ehdollinen? Teorian väitteiden ja yleistysten pätevyyttä ei pidetä universaaleina eli aina ja kaikkialla pätevinä vaan ne katsotaan päteviksi vain tietyissä määriteltävissä olevissa ajallis-paikallisissa ympäristöissä (esiteolliset yhteiskunnat, Eurooppa, moderni aika jne.) Esimerkki: James Coleman katsoi rationaalisen toimijan teorian olevan nyt pätevän toiminnan teoria, kun elämme yksilöllistyneissä moderneissa yhteiskunnissa Historiallisten sosiologien teksteissä ei kuitenkaan ole viittauksia ennenaikaisuusargumenttiin vaan radikaalimpaan kantaan
14 Ennenaikaisuusargumentista mahdottomuusargumenttiin Ainakin implisiittisesti historiallisten sosiologien teksteihin sisältyy seuraava: Nähdäkseni yhteiskuntatieteiden edistys ei ole historiallisen materialismin, parsonsilaisen sosiologian tai talouden tasapainoteorian kaltaisten yleisten teorioiden kehittelyssä. Sellaisten yleisten teorioitten päämäärä yleisten lainomaisten propositioiden esittäminen on ja tulee aina olemaan harhakuvitelmaa. (Elster 1993) Yleinen teoria on siis mahdotonta! Onko siis tyydyttävä vain kuvauksiin ja tutkimuksen työhypoteeseihin?
15 Yleisistä teorioista mekanismeihin Elster: yhteiskuntatieteiden pitäisi edistyäkseen yleisten teorioiden sijasta pyrkiä rakentamaan ja kehittelemään selittävien mekanismien repertuaaria Repertuaariin kuuluvat mekanismit ovat pieniä tai keskisuuria (Elster 1989), eikä niitten käynnistymisen ehtoja ei ole mahdollista yhteiskuntien kaltaisissa avoimissa järjestelmissä yleisesti määritellä: Todellisessa maailmassa mahdollisten permutaatioiden määrä on meille liian suuri, jotta kykenisimme määrittämään kullekin niistä luonteenomaisen mekanismin (Elster 1993). Visio merkitsisi oikeastaan sitä, että teoria olisi mekanismien pakki, josta tarpeen mukaan olisi poimittavissa erilaisia työkaluja Samanlaisia ajatuksia HS:n piirissä
16 III. Keskitason teorian ajatuksen relevanssi nyt
17 Keskitason teorian idean strateginen relevanssi? Keskitason teoria alkaa olla yleisen teorian kritiikin tasolla olla hieman tyhjä iskulause, joka lähinnä muistuttaa siitä, että teorian pitää olla empiirisen tutkimuksen kannalta relevanttia mutta jos se tulkitaan vaatimukseksi keskittää teoreettiset ponnistukset sosiaalisten mekanismien teoretisointiin, se on strategisesti erittäin tärkeä Elster! Sosiaalisten mekanismit (minulle) ovat yleisiä ideaalityyppisiä kuvauksia siitä, miten jokin kiinnostuksen kohteena oleva lopputulos syntyy toimijoitten yhteistoiminnan tuloksena erittäin hyödyllinen tapa teorioida
18 Esimerkki keskitason teoriasta? Keskitason teoriat voivat olla varsin yksinkertaisia Erkko Anttila tulkitsee väitöskirjassaan Esikaupunkien vuosisata. Paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa luvulla (HY 2015) yhteistoiminnan ja naapuriavun vähentymistä Helsingin esikaupungeissa Norbert Eliasin yhteisöteorian avulla Yhteiskunnan modernisaatio merkitsee sitä, että ihmisten alun perin paikallisista keskinäisriippuvuuksista tulee ylipaikallisia elintason nousun, liikkumismahdollisuuksien kehityksen, yksityisten ja julkisten palvelujen kasvun yms. myötä ihmiset eivät tarvitse enää yhteisöä niin paljon kuin ennen Yhteisöllisyyden murenemisessa siis ole kysymys ensisijaisesti kulttuurin tai mentaliteetin muutoksesta Keskitason teoriaa voi olla esimerkiksi abstrahoitu ja idealisoitu kuvaus jonkin prosessin kehityksestä (esimerkiksi asuntopolitiikan kehityksen ideaalityyppi)
19 Millaisia ongelmia keskitason teorian ideaan liittyy? I Sekä mertonilaisessa että historiallisen sosiologian keskusteluissa yleinen teoria on moniselitteinen käsite, josta ehkä pitäisi luopua Kaikki teoreettiset väitteet ovat yleistäviä määritellyn rangen (piirin, toimintasäteen, aikävälin) puitteissa range eli pätevyysalue vain eri teorioissa vaihtelee portaattomasti hyvin suppeasta hyvin laveaan Yleisiä teorioita tarvitaan! Mekanísmeille pohjautuva teoretisointi tarvitsee usein tietynlaisia laajan pätevyysalueen teorioita, teorioita toimijuudesta Kritiikit esittävät klassiset epokaaliset teoria luultavasti turhan totaalisina järjestelminä ne ovat myös mekanismeja koskevien ideoiden lähteinä Suppeuden ja laveuden trade off!!!
20 Millaisia ongelmia keskitason teorian ideaan liittyy? II Mertonille teoria on joukko muuttujien välisiä suhteita koskevia propositioita, joista voidaan johtaa testattavia hypoteeseja positivistinen teoriakäsitys, jota olisi syytä väljentää Ehdotukseni: teoria on joukko hypoteettisia käsitteitä ja väitteitä, jotka selittävät mitä sosiaalisessa maailmassa tai jossain sen osassa on, miten maailma tai sen osa toimii ja miksi se on sellainen kuin on Teoria ei ole pelkästään kausaaliseen selitykseen tähtäävä vaan myös kuvaava/tulkitseva Teoria voi tarjota paitsi todennettavia hypoteeseja myös tarkastelun viitekehyksen
21 Millaisia ongelmia keskitason teorian ideaan liittyy? III Olettaen, että ennenaikaisuusteesi pitää paikkansa: onko nyt 47 tai 67 vuotta myöhemmin mahdollista edetä lavean sovellutusalueen teorioihin? Mutta pitääkö ennenaikaisuusteesi paikkansa? HR: osittain maailmankatsomuksellinen kysymys Sovellettavan tai kehiteltävän teorioinnin tason valinta sisältää erilaisia riskejä mahdollisuuksia HS:ssa teorian ja historian dilemma
22 Kommentteja? Kysymyksiä?
23 Kirjallisuutta Ruonavaara, Hannu (1995): Historia ja teoria -- keskustelua historiallisen sosiologian dilemmasta. Sosiologia, 32: 4, Ruonavaara, Hannu (2004): Tarvitaanko yleistä vai historiallisesti erityistä teoriaa? Sivut teoksessa Pekka Räsänen, Hannu Ruonavaara & Ismo Kantola (toim.): Kiistoja ja dilemmoja. Sosiologisen keskustelun vastakkainasetteluja. Kirja-Aurora: Turku. Ruonavaara, Hannu (2005): Millä tavoin sosiologia voi olla historiallista? Sivut teoksessa Marja Andersson, Anu-Hanna Anttila & Pekka Rantanen (toim.): Kahden muusan palveluksessa. Historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat. Historia mirabilis 4. Turun Historiallinen Yhdistys: Turku. Ruonavaara, Hannu (2006): Historian polut ja teorian kartta eli miten tutkia tapahtumaketjuja sosiologisesti. Sivut teoksessa Juho Saari (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historian tutkimukseen. Gaudeamus: Helsinki.
Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSosiologiset keskitason teoriat ja teorianmuodostuksen dynamiikka
Sosiologiset keskitason teoriat ja teorianmuodostuksen dynamiikka Tuukka Kaidesoja, Turun yliopisto ABSTRAKTI Sosiologi Robert K. Mertonin mukaan keskitason teoriat sijoittuvat empiirisessä tutkimuksessa
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op
LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotBACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI
BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotOPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista
OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotAluekehittämisen tieteellinen perusta
Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotPoissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.
Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen
LisätiedotPeliteoria luento 1. May 25, 2015. Peliteoria luento 1
May 25, 2015 Tavoitteet Valmius muotoilla strategisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia tilanteita peleinä. Kyky ratkaista yksinkertaisia pelejä. Luentojen rakenne 1 Joitain pelejä ajanvietematematiikasta.
LisätiedotEntäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana
Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT SOSIOLOGIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA OPS 217-22 OPS 214-217 Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotKandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa
Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotKumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa
Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö
LisätiedotTieteellinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa
Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
Lisätiedot- metodin synty ja kehitys
Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat
LisätiedotSurveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos
Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely
LisätiedotPanosta kirjastoon tuota arvoa
Panosta kirjastoon tuota arvoa Markku Laitinen, Suunnittelija, Kansalliskirjasto Vaikuttavuuden arvo seminaari 29.10.2014, Helsinki Käytä tietoa, käytä valtaasi osoita vaikuttavuutta! Tieto on valtaa,
LisätiedotJohdatus politologiaan
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VI: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Behavioralismi ja jälkibehavioralismi Behavioralismin tausta Behavioralistisen tutkimuksen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotTausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi
Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotStrateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010
Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa
Lisätiedotosaksi opetusta Simo Tolvanen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta /
Suomalainen LUMAosaaminen ja tieteenhistoria osaksi opetusta Simo Tolvanen simo.a.tolvanen@helsinki.fi 9.1.2014 1 Miksi? Miten? 9.1.2014 2 Miksi LUMA-aineita opetetaan? Kuva: Flickr, Kuvaaja: Corey Holmes
LisätiedotSUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO
SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä
LisätiedotTeemaseminaari on. Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua
TEEMASEMINAARI Teemaseminaari on Historiatieteellisen ajattelutavan tarkastelutavan esittämisen keskustelun perusvalmiuksien harjoittelua Askel itsenäiseen tekemiseen jatkotutkinnot ja -tutkimukset maisteriseminaari
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotTEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN
TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotAKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotOlkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,
Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
Lisätiedot