Oppijan verkkopalvelu Esiselvitysvaiheen lainsäädäntöselvitys. v.04

Transkriptio

1 Oppijan verkkopalvelu Esiselvitysvaiheen lainsäädäntöselvitys v.04

2 Muutoshistoria: Ensimmäinen versio, Hans Sandvik & Juha Hyttinen Toinen versio, Ritva Sammalkivi & Erja Nokkanen Kolmas versio, Erkki Hietakarin kommentit Neljäs versio, Tiina Korhosen kommentit

3 3 / 9 Sisältö 1 Johdanto Lainsäädäntöselvitystä vaativat palvelut Kansallinen osaamispääomarekisteri ja palvelut Yleistä Osaamispääomarekisterin sisältämä tieto Osaamispääomarekisterin käyttäjät ja käyttö Yhteisten palvelujen toteuttamiseen tarvittavat velvoitteet, toimivaltakysymykset Lainsäädäntöselvityksen eteneminen Vastuuhenkilöt, asiantuntijat Lainsäädäntöselvityksen seuraavat tehtävät Keskeiset selvitettävät kysymykset... 8

4 4 / 9 1 Johdanto SADe-Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvityksessä kartoitettiin nykyisten, lähinnä hakeutumiseen liittyvien palveluiden lainsäädäntö. Aiemmissa hankkeissa (mm. Asiointitili ja Kohti Kumppanuutta) on selvitetty mm. tietojen käyttöä, säilyttämistä, välittämistä ja jakamista. Asiointitili-hankkeessa on koottu kattavasti kansalaisen ja viranomaisen sähköistä asiointia koskeva lainsäädäntö. Tavoitetilan palveluiden näkökulmasta pohdittiin lainsäädännön muutos- ja uudistamistarpeita. Moniportainen toimintaympäristö sidosryhmineen edellyttää selvitystä palvelun hallinnosta ja toimijoihin kohdistuvista velvoitteista. 2 Lainsäädäntöselvitystä vaativat palvelut Esiselvityksessä keskityttiin opetustointa koskevaan lainsäädäntöön, jonka katsotaan edellyttävän lisäselvitystä. Näitä ovat 1) uusi palveluosa Osaamispääomarekisteri, johon liittyy sekä hakupalveluiden että opintojen aikaisen todennetun osaamisen tietojen kerääminen ja 2) yhteisten palveluiden toteuttamiseen tarvittavat velvoitteet ja toimivaltakysymykset. 2.1 Kansallinen osaamispääomarekisteri ja palvelut Yleistä Uutena palveluna kansallinen osaamispääomarekisteri tulisi olemaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ-ja elinkeinoministeriön hallinnon alojen koulutuksien ja niihin liittyvien tietojen yhdistävä rekisteri. Rekisterin tietosisältöä on hahmoteltu luvussa Rekisteriin ei sisällytetä suoritus- ja tutkintotietoja, jotka eivät kuulu julkisen rahoituksen piiriin. Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät ole julkisen rahoituksen piirissä, ei velvoiteta toimittamaan koulutusta koskevia tietoja osaamispääomarekisteriin. Nämä tiedot voi kansalaisen itsensä ilmoittamina (kohta 2.1.2) Kansalaisen sähköinen CV on nostettu esille hankkeen eri vaiheissa. Osaamispääomarekisterin tietosisältö on sen hallittavuuden näkökulmasta määriteltävä tarkasti. Ei ole tarkoituksenmukaista, että esim. työkokemus- ja

5 5 / 9 erilaisia todentamattomia koulutustietoja velvoitettaisiin kerättäväksi keskitetysti. Tätä tarkoitusta varten palvelussa voitaisiin tarjota kansalaisille mahdollisuus omien tietojen ylläpitoon. Osaamispääomarekisteri tulisi olemaan opetustoimen keskeinen tietovarasto, jonka tietosisältö mahdollistaa monipuoliset palvelut kansalaisille ja opetustoimen toimijoille. SADe-hankkeessa ensimmäiset toteutettavat palvelut ovat kansalaisille tarjottavia asiointipalveluita: hakeutujan palvelut, siirtymävaiheen palvelut ja työnhaun palvelut. Hakeutumisen palvelut Hakeutujan palveluissa palvelun käyttäjä antaa haussa tarvittavat tiedot (mm. henkilötiedot, hakukohteet). Käyttäjä saa todennettuun osaamiseen liittyvät tietonsa osaamispääomarekisteristä. Opintojen aikaisen tiedon kerääminen Opintojen aikaisessa tietojen keräämisessä on kyse osaamispääomarekisteriin oikeassa muodossa olevan ja oikea-aikaisesti toimitetun tiedon sähköisestä tuottamisesta, keräämisestä ja toimituksesta. Tiedon sisältö on kuvattu osaamispääomarekisteriosassa ja tiedon tuottajina ovat viranomaiset sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjät. Siirtymävaiheen palvelut Siirtymävaiheen palvelut osaamispääomarekisterin näkökulmasta tarkoittaisi rekisterissä olevien tietojen siirtymistä viranomaisten sekä eri koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välillä. Työnhaun palvelut Työnhaun palveluissa työnhakijan ei tarvitse toimittaa tietoaan todennetusta osaamisestaan TE-toimistoon, vaan tieto haetaan osaamispääomarekisteristä. Tarkempi kuvaus työnhaun palveluista määritetään myöhemmin Osaamispääomarekisterin sisältämä tieto Osaamispääomarekisterin tulee sisältää opetustoimialan keskeinen tietosisältö. Alustavasti tämä tarkoittaa ainakin seuraavia tietoja: Oppijan henkilötiedot Suoritustiedot, tutkinto, osatutkinto, osasuoritus ja suoritusten arviointitieto

6 6 / 9 Opetussuunnitelmatiedot ja opintojen sisältötieto eri koulutusasteilta ja koulutuksen järjestäjiltä vuosittain, tietojen muutokset ja vastaavuudet Valintaperusteisiin liittyvä tieto, miten henkilö on valittu, millä perustein, opiskelupaikan vastaanotto sekä tieto siitä, missä oppilaitoksessa ja koulutuksessa hän on läsnä olevana Työvoimapoliittisen koulutuksen tiedot, joista rekisteriin tulee vain suoritettu koulutus Tarkempi kuvaus tietosisällöstä tulee sisältyä muutettavaan lainsisältöön. Lisäksi kansalaiselle tulee mahdollisuus lisätä vapaamuotoista tietoa rekisteriin. Tämä tieto voi pitää sisällään muita kuin todennettuun osaamiseen liittyvää osaamista esim. ulkomailla suoritettuja kursseja tai tutkintoja. TE-toimiston henkilöasiakasta koskevat tiedot (ml. työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevat hakeutumis- sekä suoritus- ja tutkintotiedot) ovat julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassapidettäviä. Tietojen luovuttaminen osaamispääomarekisteriin edellyttää siten nimenomaista säännöstä lakiin. Myös tiedot, onko hakijalla hakeutumiseen, työtehtävään tai koulutukseen liittyviä terveydellisiä seikkoja on salassa pidettävää. Salassa pidettävien tietojen osalta tulee jatkaa selvitystyötä Osaamispääomarekisterin käyttäjät ja käyttö Osaamispääomarekisteriä koskevassa lainsäädännössä tulee määrittää rekisterin käyttötarkoitus, rekisterinpitäjä ja rekisterinpitäjän tehtävät, tietosisältö, tietolähteet, tietojen luovuttaminen, tietojen säilytys ja käyttäjätahot. Kansalaiset käyttäessään osaamispääomarekisterin kanssa integroituja oppijan verkkopalveluita muodostavat ensisijaisen käyttäjäkunnan. Kansalainen näkee rekisteristä vain omat tietonsa. Toissijaisina osaamispääomarekisterin käyttäjinä toimivat eri viranomaiset, viranomaistehtäviä suorittaessaan. Keskeisinä viranomaistoimijoina ovat mm. OKM, OPH, TEM, TE-toimistot, Kela, UVI, Tilastokeskus, kunnat sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjät. Kolmantena käyttäjänä voivat toimia eri tutkimustahot. Mahdollisena neljäntenä käyttäjäryhmänä voisivat olla työnantajat, joille kansalainen voisi antaa erillisellä suostumuksella mahdollisuuden tutustua omaan osaamiseensa tai lähettää oman osaamistietonsa esimerkiksi työnhakutilanteessa. Tiedon käyttö lähtee toisaalta kansalaisen tarpeesta käyttää tietoa johonkin asiointiin. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi hakeutuminen koulutukseen tai

7 7 / 9 työnhaku. Tällöin tietoa käytetään kansalaisen antamalla suostumuksella tietyn asioinnin läpiviennissä. Toisaalta osaamispääomarekisterin tietoa voidaan käyttää jatkossa myös viranomaistahojen välisen toiminnan tehostamiseen. Tällaisia tehostamistoimenpiteitä voivat olla esim. alueellisen koulutustarjonnan suunnittelu tai oppijan tietojen siirtäminen oppilaitoksen vaihtumisen yhteydessä. Mikäli tällaisissa viranomaisten välisissä toimissa tarvitaan kansalaisen suostumusta, se voidaan tarvittaessa erikseen pyytää. Osaamispääomarekisterin tehokkaan käytön kannalta on myös keskeistä, että kansalaisella ei tule olemaan mahdollisuutta poistaa todennettuun osaamiseen liittyvää tietoa rekisteristä. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus korjata mahdollisia vääriä tai puutteellisia tietojaan siten, että virheelliset tai puutteelliset tiedot voidaan tarkistaa alkuperäisestä lähteestä. Lainsäädäntöselvityksessä tulee jatkaa selvitystä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta osaamispääomarekisterin toiminnan kannalta. Lisäksi tulee selvittää nykyisen opiskelijavalintarekisteriä ja ylioppilastutkintorekisteriä koskevan lain laajempi viranomaiskäyttö tietolähteiden ja tietojen luovuttamisen osalta mm. tilastointiin ja tutkimuskäyttöön. 2.2 Yhteisten palvelujen toteuttamiseen tarvittavat velvoitteet, toimivaltakysymykset Keskeisenä kysymyksenä osaamispääomarekisterin ja sen mahdollistamien keskitettyjen palvelujen toteuttamisen osalta on ajantasaisen ja oikean tiedon saaminen määrämuotoisena tiedon tuottajilta. Tämä tarkoittaa velvoitteen luomista opetuksen ja koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Velvoitteen sisältönä on määrämuotoisen osaamispääomarekisterissä tarvittavan tiedon tuottaminen, kerääminen ja siirtäminen sähköisesti oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan osaamispääomarekisterin pitäjälle. Tämä velvoite voidaan määrätä OKM:n toimesta uuden lainsäädännön puitteissa. Määräyksen tarkempi sisältö ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arviointi tulee selvittää tarkemmin SaDe-hankkeen edetessä. Toisena suurena kokonaisuutena on opetustoimialan kokonaisarkkitehtuuriin sitoutuminen ja sen noudattaminen. Myös tästä tulee tehdä määräys tai ohjeistus. 3 Lainsäädäntöselvityksen eteneminen Opetustoimialan lainsäädäntö on OKM:n vastuulla ja seuraava vaihe lainsäädäntöselvityksessä on esiselvitysvaiheessa nousseiden kysymysten

8 8 / 9 tarkempi selvitys ja varsinaisen lainsäädäntötyön käynnistäminen. Oppijan verkkopalvelun määrittelyvaiheessa varsinaiset palvelut tarkennetaan toteutettavalle tasolle. Tässä vaiheessa voidaan tarkentaa uuden lainsäädännön sisältö. 3.1 Vastuuhenkilöt, asiantuntijat Lainsäädännön vastuu opetustoimialalla on OKM:ssä, jonka sisältä tulee löytää oikea taho valmistelemaan muutoksia. Toisena keskeisenä ministeriönä on TEM siltä osin, kun on kyse työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevien tietojen luovuttamisesta osaamispääomarekisteriin ja toisaalta rekisterin tietojen hyödyntämistä TE-toimiston henkilöasiakkaan palvelussa ja työnhaussa. Jatkotyössä tulee siis olla mukana myös edustaja TEM:n osalta sekä tietosuojavaltuutetun viraston edustus on välttämätöntä. Muita keskeisiä lainsäädännön kohderyhmiä ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät. Näistä erityisesti kunnat ja yliopistot ovat keskeinen lainsäädännön viiteryhmä ja niiden edustajia tulee kuulla lainsäädännön valmistelussa. Jatkossa osaamispääomarekisterin tietojen käyttöä opetustoimialan ulkopuolella muiden viranomaisten työn helpottamiseksi tulee myös selvittää ja sen johdosta olisi hyvä saada lainsäädäntötyöhön mukaan edustus myös muista viranomaistahoista. Tällainen taho voi olla esim. Kela tai Tilastokeskus. 3.2 Lainsäädäntöselvityksen seuraavat tehtävät Lainsäädäntöselvityksen ja myöhemmin lainsäädännön uudistamisen tulee kulkea varsinaisen SaDe-hankkeen rinnalla omana kokonaisuutenaan. Työ tulee käynnistää OKM:n vastuuhenkilöiden tunnistamisella ja työn tarkemmalla suunnittelulla. 4 Keskeiset selvitettävät kysymykset Tärkeimmät tarvittavat säädökset ovat: 1. Uuden lain säätäminen Laki kansallisesta osaamispääomarekisteristä,joka pohjautuu hakupalveluiden osalta olemassa olevaan lakiin (laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä). Laissa tulee määrätä rekisterin pitäjä, tietosisältö, käyttötarkoitus, tietolähteet, tietojen luovuttaminen ja tietojen säilyttämisaika.

9 9 / 9 2. Uusi asetus, jolla säädetään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakujärjestelmästä, ammattikorkeakoulujen hakujärjestelmästä ja yliopistojen hakujärjestelmästä. 3. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa vastaavilta osin opetustoimen eri koulutusasteita ja -sektoreita koskeva muu lainsäädäntö. 4. Jatkoselvitystyössä tulee ottaa huomioon myös arkisto-, hallinto-, henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntö. Tärkeimmät jatkoselvitystä vaativat aiheet ovat: 1. Kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen osaamispääomarekisterin toiminnan kannalta, osaamistieto kerätään, rekisteröidään ja tietoa voidaan käyttää viranomaistarkoituksiin ilman kansalaisen erityistä suostumusta. Loukkaako tämä kansalaisten perusoikeuksia? 2. Osaamistiedon nykyistä laajempi viranomaiskäyttö; osaamispääomarekisterin tietoja luovutetaan tai ne ovat käytettävissä tarvittaessa eri viranomaisilla kansalaisen asioinnin helpottamiseksi, viranomaistehtävien hoitamisen tehostamiseksi ja tilastointia varten. Mitä tietoja voidaan luovuttaa ja millä ehdoilla? Mitä suostumusta (jos mitään) tarvitaan eri toimijoilta. 3. Osaamisrekisteriin tarvittavan tiedon tuottajien velvoittaminen määräyksellä. Velvoitteen sisältönä on määrämuotoisen osaamispääomarekisterissä tarvittavan tiedon tuottaminen, kerääminen ja siirtäminen sähköisesti oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan osaamispääomarekisterin pitäjälle. Miten määräys voidaan toteuttaa, ja mitä kustannuksia määräyksen toteutuminen aiheuttaa? 4. Opetustoimialan kokonaisarkkitehtuuriin sitoutuminen, miten eri toimijoiden sitoutuminen yhteen arkkitehtuuriin voidaan varmistaa..