TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 1 Hallituksen toimintakertomus... 2 Jäsenistö ja hallinto...2 Huomionosoitukset...4 Talous...5 Tiedotus...12 Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät Standardit ja käsikirjat...20 Kansainvälinen standardointi International Electrotechnical Commission (IEC) European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC) Pohjoismainen yhteistyö (NOREK) Suomalaisia IEC:n puheenjohtajistoissa ja sihteeristöissä Suomalaisia CENELECin puheenjohtajistoissa ja sihteeristöissä SESKOn kansalliset standardointikomiteat IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC) CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC) CEN-CENELEC...29 CEN-CENELEC-ETSI...29 CEN...29 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä Suomessa pidetyt sähköalan kansainväliset standardointikokoukset SESKOn edustukset ulkopuolisissa yhteisöissä

3 Toimitusjohtajan katsaus 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta SESKOn perustamisesta itsenäisenä yhdistyksenä tuli kertomusvuonna täyteen 50 vuotta. Merkkivuoden kunniaksi SESKO julkaisi historiikin SESKO 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta. Juhlavuotenaan SESKO eli murroksessa, niin kuin ympäröivä yhteiskuntakin. Vanhaa standardointisukupolvea siirtyi eläkkeelle. Vanhojen sukupolvien hyviksi koetut toimintatavat ovat radikaalisti muuttumassa vastaamaan nyky päivän digitalisoituneita ja mobiileja tarpeita. Uudet sukupolvet ottavat vastuuta niin komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoina kuin SESKOn henkilöstössä. SESKOn toimistosta jäi vuoden 2015 loppupuolella eläkkeelle kolme henkilöä, joilla oli yhteensä 70 vuotta kokemusta SESKOn palveluksessa. Uusien työtapojen käyttöönotolla ja työtehtävien järjestelyillä, kuten IEC- ja EN-standardien myynnin siirrolla SFS:lle, voitiin varmistaa SESKOn toimiston tehtävien sujuminen jatkossa kymmenen hengen voimin. Talous balanssissa SESKOn toiminnan tuotot olivat kokonaisuudessaan jonkin verran paremmat kuin edellisenä vuonna, vaikka IEC- ja ENstandardien myynnin tuotot vähenivätkin lähes 40 % niiden myynnin siirryttyä kesäkuussa 2015 SFS:lle. Vastaavasti laskivat kyseisen myynnin kulut jonkin verran, vaikka henkilöstöresurssien väheneminen näkyy pienevinä kuluina vasta tulevina vuosina. Nuo muutokset eivät kuitenkaan tuoneet vielä tulosta plussalle, sillä 50-vuotisjuhlien kulut saivat kuluneen vuoden tuloksen näyttämään alijäämäiseltä. Hallituksen päätöksellä säästössä olevia varoja kuitenkin haluttiin käyttää merkkivuoden juhlintaan ja historiikin valmisteluun, mikä näkyi sitten juhlavuoden tuloslaskelmassa. SESKOn kaltaisessa työvoimaintensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista on suuri ja reilusti yli puolet kaikista kuluista. Asiantuntijat standardoinnin voima Standardointiin osallistuvien asiantuntijoiden määrä laski hieman, mistä syystä tehtiin seuraavaa vuotta varten suunnitelma asiantuntijoiden rekrytoimiseksi komiteoihin, seurantaryhmiin ja työryhmiin. Silti SESKOn asiantuntijoiden osallistumisaktiivisuus kansainväliseen ja eurooppalaiseen standardointiin kasvoi ja on kasvanut useana perättäisenä vuotena. Kuitenkin SESKOn kautta yritysten asiantuntijoille kanavoitavan, valtion rahoittaman matka-avustuksen määräraha laski lähes 30 % verrattuna edelliseen vuoteen ja on laskenut jo useana perättäisenä vuonna. SFS:n toimialayhteisöistä SESKOn matka-avustusten euromäärä on viimeisten vuosien aikana laskenut radikaalisti, kun muiden toimialayhteisöjen avustussummat ovat samana aikana nousseet. Osallistumisaktiivisuuden pitäisi jotenkin korreloida valtiolta tulevaa matka-avustusta, sillä suomalainen yhteiskunta hyötyy kotimaisten asiantuntijoiden standardointiin osallistumisesta. Visio vuodessa 2025 SESKO hoitaa tulevinakin vuosina tehtäväänsä suomalaisen sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaelimenä kuunnellen asiakasyrityksiään ja -yhteisöjään. SESKO tahtoo palvella jäseniään sekä komiteoiden, seurantaryhmien ja työryhmien asiantuntijoita niin, että asiantuntijat voivat keskittyä standardien sisältöön vaikuttamiseen ja niiden soveltamiseen omassa toiminnassaan luottaen SESKOn tukeen. Sähköteknisen alan asiantuntijat, yritykset ja yhteisöt sekä SESKOn toimiston henkilökunta uskovat jatkossakin edistämäänsä asiaan ja siihen, että standardoinnilla on oma tärkeä tehtävänsä yhteiskunnan kehittämisessä, menestyksessä ja hyvinvoinnissa. Vuonna 2016 SESKO asemoi itsensä uudelleen suhteessa ympäröivään maailmaan ja tarkistaa elämäntehtävänsä, strategiansa sekä henkilöstönsä osaamistarpeet, kun visio on kymmenen vuoden päässä, vuodessa Tarkoituksena on selvittää sidosryhmiltä ja asianosaisilta, millainen SESKOn halutaan olevan lähitulevaisuudessa. Mitä sen halutaan saavuttavan seuraavan kymmenvuotisjakson aikana? Millaista lisäarvoa asiakkaat haluavat palvelevalta standardointiorganisaatioltaan sähköteknisellä alalla? SESKO Toimintakertomus

4 Hallituksen toimintakertomus Jäsenistö Hallinto Tilintarkastus Komiteat Henkilöstö SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa 20. SESKOn vuosikokouksen yhteydessä ei järjestetty kevätseminaaria, koska kyseessä oli SESKOn 50-vuotisjuhlavuosi. Merkkipäivää juhlittiin lokakuun 6. päivänä Svenska Teaternissa Mamma Mia -musiikkiesityksen merkeissä. Kutsuvieraita osallistui juhlaan 180. SESKOn hallitukseen kuului kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana toimi johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä ja varapuheenjohtajana teknologiajohtaja Matti Rae Ensto Oy:stä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen jäsenet edustivat SESKOn jäsenyhteisöjä ryhmittelyjaon mukaan. Suurimpia standardien käyttäjä- tai intressitahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 1) hallituksessa toimi neljä jäsentä, sähkötekniseen alaan liittyviä viranomais-, testaus- ja tarkastustahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 2) neljä jäsentä ja sähkö teknisten standardien muista käyttäjätahoista (ryhmä 3) kaksi jäsentä. Hallituksen työvaliokunta Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2015 puheenjohtaja Kenneth Hänninen, varapuheenjohtaja Matti Rae ja jäsen Vesa Haakana. SESKOn tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab yhteisönä. Yhdistyslain mukaisena toiminnantarkastajana toimi toimitusjohtaja Risto Hiltunen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä. Hallituksen asettamia kansallisia standardointikomiteoita oli vuoden 2015 lopussa 42. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli yli 100. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 470 henkilöä. Hallitus hyväksyi 592 standardia, joista 6 julkaistiin suomeksi. Vuonna 2015 SESKOn palveluksessa oli suurimman osan vuotta 13 henkilöä, joista kolme jäi eläkkeelle syksyllä. Vuoden lopussa palveluksessa oli 10 henkilöä, joista kuusi teknistä asiantuntijaa ja neljä tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää. SESKOn jäsenyhteisöt 2015 SESKOn hallitus vuonna 2015 Energiateollisuus ry Promaint ry Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Viestintävirasto VTT Expert Services Oy Puheenjohtaja Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Asiantuntija Esa Niemelä, Energiateollisuus ry Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Hallituksen jäsenet ja varajäsenet Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Yli-insinööri Harri Westerlund, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Key Account Manager Esa Kankaanpää, SLO Oy (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Erikoistutkija Jaakko Ketomäki, Teknologian tutkimuskeskus VTT (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Toimitusjohtaja Sami Kujala, VEM Motors Finland Oy (Promaint ry ja Suomen Automaatioseura ry) Projektipäällikkö Timo Heinelä, Caverion Suomi Oy (Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry) Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Toimitusjohtaja Mika Leivo, Klubio Oy (Sähköinsinööriliitto SIL ry) Huoltopäällikkö Kimmo Ukkonen, LSK Electrics Oy (Promaint ry) Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Toimitusjohtaja Timo Tenninen, Insinööritoimisto Lausamo Oy (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Liiketoimintapäällikkö Antti Turtola, VTT Expert Services Oy Teknologiajohtaja Heikki Uusitalo, ABB Oy (Teknologiateollisuus) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Listassa yllä kunkin hallituksen varsinaisen jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu. SESKOn hallituksen strategiaseminaariin elokuussa 2015 osallistuneet. Kuvassa vasemmalta lukien: Tom Törn, Mika Leivo, Matti Rae, Esa Tiainen, Kenneth Hänninen, Sami Kujala, Heikki Uusitalo, Vesa Haakana ja Esa Kankaanpää. Keskellä edessä SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. 2 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

5 Huomionosoitukset Talous SESKOn tunnustuspalkinto SESKO myöntää tunnustuspalkintoja sen toiminnassa erityisesti ansioituneille tai sen toimintaa edistäneille henkilöille. Vuonna 2000 jaettiin ensimmäiset Erkki Yrjölä -mitalit. Palkinto nimettiin SESKOn ensimmäisen puheenjohtajan, Erkki Yrjölän mukaan ja kunnianosoituksena hänelle. Kaikkiaan EY-mitaleja on myönnetty 15 vuoden aikana 37 standardoinnin asiantuntijalle. Mitali nro 1 ojennettiin palkinnon perustamisvuonna Lauri Halmeelle ja sarjan viimeinen, mitali nro 37 Hasse Nordmanille Luettelo kaikista mitalin saaneista on nähtävillä SESKOn verkkosivulla. Erkki Yrjölä -mitalin perintöä jatkamaan perustettiin SESKOn 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 2015 SESKO-tunnustuspalkinto, joka myönnettiin kahdelle henkilölle. He ovat SGS Fimko Oy:n asiantuntija Janne Nyman (palkinto nro 1) ja Tampereen teknillisen yliopiston professori Leena Korpinen (palkinto nro 2). Janne Nyman palkittiin ansioistaan EMCja radiohäiriöiden standardoinnis sa. Hän on EMC-mittaustekniikan ja EMC-laitteiden sekä niihin liittyvien viranomaisvaatimusten johtavia asiantuntijoita Suomessa. Janne Nyman työskentelee SGS Fimko Oy:n palveluksessa maailmanlaajuisten radiolaitehyväksyntöjen projekteissa sekä EMC/RFalueen tuotesertifioijana. Hänen tekniseen pätevyysalueeseensa kuuluu mm. CB EMClaboratorioiden IECEE CB -järjestelmän vertaisarviointi. Janne Nyman on toiminut pitkään sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja radiohäiriöitä koskevan SK CISPR-komitean puheenjohtajana, CISPR-alakomitean työryhmän sihteerinä sekä jäsenenä useissa CISPRin muissa alakomiteoissa ja työryhmissä. Lähes parinkymmenen komiteavuoden aikana Janne Nyman on saavuttanut arvostetun EMC-asiantuntijan aseman kollegojen keskuudessa. Hän on huolehtinut myös tulevista sukupolvista esittelemällä oppilaitoksissa EMC-alueen mittausmenetelmiä ja standardointia. Leena Korpinen sai SESKO-tunnustuspalkinnon toiminnastaan sähköteknisen standardoinnin hyväksi ja monipuolisesta, pitkään jatkuneesta yhteistyöstään SESKOn kanssa. Leena Korpinen on edistänyt sähköalan standardien tunnettuutta erityisesti tutkijoiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Suomen johtava sähkömagneettisten kenttien tutkija, Leena Korpinen on osallistunut jo 1990-luvun alusta eurooppalaiseen CENELECin sähkömagneettisten kenttien potentiaalisia riskejä koskevaan standardointiin sekä vastaaviin SESKOn ja IEC:n komiteoihin. Vuonna 2012 älykkäiden sähköverkkojen standardointia SESKOssa aloitettaessa oli Leena Korpinen mukana ensimmäisten joukossa. Professori Korpinen on tehnyt mittavaa työtä SESKOn ja oppilaitosten yhteistyön edistäjänä Hän oli järjestämässä ensimmäisiä oppilaitosten Standardeilla tuloksia -seminaareja Vaasassa ja Tampereella SESKOn kevätseminaarissa 2007 hän esitteli miten standardointi ja tutkimus voivat käydä vuoropuhelua keskenään. Vuonna 2009 Leena Korpinen organisoi Suomen ensimmäisen fluorattuja kasvihuonekaasuja (SF6) suurjännitekytkinlaitteista talteen ottaville henkilöille tarkoitetun pätevyyskoulutuksen. Tässä hän käytti hyväkseen SF6-kaasun ominaisuuksia käsitteleviä standardeja. Leena Korpisen järjestämässä Tampereen teknillisen yliopiston juhlaseminaarissa Sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä vuonna 2013 painotettiin alan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Siellä tuotiin esille mm, miten globaali tutkimus ja maailmanlaajuisesti yhtenevät standardit voivat yhdessä luoda lisäarvoa standardien käyttäjille erityisesti sähkömagneettisten kenttien mittausmenetelmissä. Yhdistyksen toimintakulut vuonna 2015 olivat ,41 ja laskivat edellisestä vuodesta lähes kaksi prosenttia. Henki löstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla, vaikka suurimman osan vuodesta SESKOn palkkalistoilla oli 13 henkilöä ja vuoden lopussa 10 henkilöä. Palkkakulut pysyivät varsin korkeina koko vuoden, koska kolme henkilöä jäi eläkkeelle vasta loppuvuodesta. Yksi ryhmäpäällikkö palkattiin kuitenkin jo alkuvuodesta perehtymään eläkkeelle jäävän rinnalla tehtäviinsä. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista oli 63 %. Yhdistyksen tulos vuodelta 2015 oli negatiivinen ja määrältään ,23. Tuloksen alijäämäisyys johtui siitä, että vuonna 2015 järjestettiin SESKOn 50-vuotisjuhlat ja julkaistiin SESKOn 50-vuotishistoriikki, joita varten oli hallituksen päätök sellä budjetoitu säästössä olevia varo ja Näiden kulujen osuus, % 21 % 31 % noin näkyy vuoden 2015 tuloksessa tappiona. Negatiiviseen tulokseen vaikutti myös se, että uusi ryhmäpäällikkö oli tarpeen palkata jo huhtikuussa 2015, vaikka budjetointivaiheessa hänet oli suunniteltu palkattavaksi vasta saman vuoden syksyllä. Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 38 % (43 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 25 % (21 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Osallistumismaksut SESKOn standardointikomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 470 (478) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä laski noin 1,5 %. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 28 % (26 %) koko toiminnan rahoituksesta. SESKOn rahoituksen jakauma Työ- ja elinkeinoministeriön avustus SESKO sai valtionapua työ- ja elinkei no - ministeriöltä (TEM) Suomen Standardisoimis liitto SFS:n kautta yhteensä ,78, josta 61 % (56 %) kului kansainvälisiin IEC- ja CENELEC-jäsenmaksuihin. SFS maksoi TEMin valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardointikokouksiin osallistuneille yrityksille ja yhteisöille maksettujen matkakorvausten osuus oli Matka-avustusten määrä laski 29 % edellisen vuoden avustustasosta. VTT Expert Services Oy vastasi IECEx:n ja SGS Fimko Oy IECEE:n jäsenmaksuista. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEMin avustus STEK ym. Muut 13 % 22 % 16 % 28 % 26 % 25 % 14 % 14 % 12 % Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli , mikä kattoi noin 14 % rahoituksesta. 14 % 13 % 13 % 6 % 4 % 3 % % 14 % 24 % 15 % 15 % 2 % % 16 % 26 % 16 % 16 % 3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Leena Korpinen Janne Nyman 4 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

6 TULOSLASKELMA TASE Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu , ,22 IEC-julkaisujen jakelu , ,74 Osallistumismaksut , ,00 Muut toimintatuotot , ,33 Avustukset , , , ,98 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot , ,11 Muut henkilöstökulut , ,92 Poistot , ,49 Matkustuskulut , ,63 Julkaisujen hankinta , ,60 Julkaisu- ja tiedotuskulut , ,42 Toimitilakulut , ,88 Toimistokulut , ,56 Kokous- ja neuvottelukulut , ,17 Kansainväliset jäsenmaksut , ,21 Muut kulut , , , ,15 Kulujäämä , ,17 Varainhankinta Jäsenmaksut , , , ,00 Tuottojäämä , ,17 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut 1 214, ,28 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 4 802, ,05 Aineelliset hyödykkeet , ,47 Osakeet ja osuudet 1 345, ,50 Pitkäaikaiset sijoitukset , , , ,42 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset , ,69 Siirtosaamiset , ,85 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,10 YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Ylijäämä ed.vuosilta , ,48 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,59 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,12 Siirtovelat , ,63 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,95 YHTEENSÄ , ,54 Tilikauden tulos , ,89 Tilikauden alijäämä , ,89 Helsingissä 15. helmikuuta 2016 Vesa Haakana Kenneth Hänninen Jaakko Ketomäki Sami Kujala Olli-Heikki Kyllönen Mika Leivo Seppo Puhakka Matti Rae Tom Törn Heikki Uusitalo Sinikka Hieta-Wilkman 6 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

7 TILINTARKASTUSKERTOMUS TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 8 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

8 SESKO vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardoimisyhdistys ry - Finlands Elektrotekniska Standardiseringsförening rf. perustettiin 8. marraskuuta Vuosien saatossa on nimi lyhentynyt. Nykyisin tämä sähköalan kansallinen standardointi - järjestö tunnetaan koti maassaan ja maailmalla nimellä SESKO. Perustajajäseninä oli 13 sähköalan yhdis tystä. Perustamiskirjan allekirjoittivat Suomen Sähköinsinööriliitto ry, Suomen Sähkölaitosyhdistys ry ja Suomen Sähkö teolli suusyhdistys ry. Jäsenyhteisöjensä kautta SESKOn toimintaan asiantuntijoina ja hallituksen jäseninä osallistuu tänäkin päivänä edustajia monista sellaisista yrityksistä, jotka olivat olleet mukana standardoinnissa jo viime vuosisadan alusta. Yrityksistä tulevat asiantuntijat ovatkin standardoinnin voima. SESKOn perustamiselle itsenäisenä yhdistyksenä oli selvä tarve. Oli hyvä syy olettaa, että sähkön kulutus ja standardoitavien laitteiden ja komponenttien määrä kasvaisivat rajusti, kuten myös tapahtui. Samalla kansainvälinen standardointiyhteistyö lisääntyi voimakkaasti ja vain organisoidun, sähköalan laajalti kattavan järjestön kautta oli Suomen mahdollista olla siinä mukana. SESKOn hallitus teki vuonna 1973 kaukonäköiseksi osoittautuneen päätöksen siitä, että kansallisen ja kansainvälisten standardien valmistelun hoitavat samat asiantuntijat. Tämä merkitsi ja merkitsee edelleen, että SESKOn komiteoiden ja työryhmien jäsenet ovat samalla kansainvälisten ja eurooppalaisten vastaavien foorumien jäseniä. Kun Suomi liittyi EU:hun 1995, oli SESKOlla siten jo laajaa kokemusta kansainvälisestä standardoinnista. Standardointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa. Standardoinnin avulla yritysten innovaatioiden kaupallistaminen nopeutuu, toimintaympäristön hallittavuus kasvaa ja kilpailukyky paranee. Tämän ovat oivaltaneet ne suomalaiset elektroniikka- ja sähköteollisuusalan yritykset, jotka ovat aktiivisesti mukana standardoinnissa yhteistyössä ja konsensukseen pyrkien. 50-vuotias SESKO antaa yritysten käyttöön neutraalin, tehokkaan ja osaavan asiantuntijajärjestön kanavan, jonka kautta sähköteknisen Suomen ääni kuuluu maailmalla ja maailman ääni Suomessa. Lokakuussa juhlittiin SESKOn standardointikomiteoiden jäsenet ja jouk ko yhteistyökumppaneita oli kutsuttu nostamaan malja 50-vuotiaalle järjestölle 6. lokakuuta 2015 Helsingissä Ravintola Teatterin Klubille ja sen jälkeen seuraamaan Mamma Mia! -musikaalia Svenska Teaternissa. Juhlaan saapuneet kutsuvieraat, standardoinnin asiantuntijat ja ystävät seuralaisineen täyttivät Teatterin Klubin iloisella puheensorinalla. Hymy oli herkässä ja tunnelma korkealla. Keskustelunaiheista ei ollut pulaa. Paljon yhteisiä muistoja menneiltä vuosilta, ajankohtaisia aiheita nykypäivästä ja suunnitelmia tulevista standardointikohteista. Lämpimät kiitokset sekä paikalla olleelle juhlaväelle että kaikille muille SESKOn yhteistyökumppaneille! Merkkivuosien julkaisut 2015 SESKOn 50 -vuotisjuhlakirja keskittyy sähköalan standardoinnin ja SESKOn kehityslinjoihin, standardoinnin merkitykseen Suomen sähköalan toimijoille, sekä järjestön toimintaan vaikuttaneisiin tapahtumiin ja poliittisiin muutoksiin vuosina SESKOn 25-vuotisjuhlavuonna julkaistiin Erkki Yrjölän laatima historiikki vuosilta SESKOn vaiheista lisätietoa internetsivustollamme, osoitteessa: Molemmat juhlavuosien julkaisut ovat siellä luettavissa pdf-tiedostoina SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

9 Tiedotus SESKOn keskeisimpiä tehtäviä on sähköteknisen standardoinnin ja standardien tunnetuksi tekeminen Suomessa eri viestintäkanavien välityksellä. Kohderyhminä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja standardoinnin asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan läheisesti liittyvät yritykset ja yhteisöt sekä alan oppilaitokset ja opiskelijat. Kaikille näille ryhmille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa sekä olemassa olevista että valmisteilla olevista standardeista. Yrityksille suunnatussa viestinnässä SESKO painottaa mahdollisuutta vaikuttaa komiteajäsenyyden kautta yrityksen liiketoimintaan liittyvien standardien sisältöihin standardointihankkeiden valmistelun eri vaiheissa. SESKO julkisuudessa SESKO viestii kohderyhmäänsä kiinnostavien sähköisten ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2015 julkaistiin eri medioissa 203 (204) sähköteknistä standardointia tai standardeja käsitellyttä artikkelia, tiedotetta tai ilmoitusta. SESKOa tehtiin tunnetuksi monissa verkkojulkaisuissa, erilaisissa hakemistoissa, alan messuilla, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKOn verkkosivusto sekä SESKO-lehti ovat sähköalalla jo tuttuja tiedottajia. Vuosittain tammikuussa valmistuu SESKOn alueelta edellisenä kau te na julkaistujen ja vahvistettujen SFSstandardien luettelon käsittävä erikoisnumero. Lehden vuosikerrat viimeisen kymmenen vuoden ajalta ovat luettavissa -lehtiarkistossa. Tiedotuksen kärkiaiheita Merkittävimmät vuoden aikana ilmes ty neet standardit käsittelivät sähköasennuksia. Standardi SFS 6002 Sähkö työ turvallisuus, julkaistiin toukokuussa, standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset sekä useita muita saman alueen standardeja ja niistä koostettuja käsikirjoja ilmestyi syyskaudella. Niistä julkaistiin tiedotteita ja artikkeleita alan medioissa. Yhteistyössä SFS:n markkinointiosaston kanssa laadittiin ja postitettiin edelleen ammattilaisille laaja, 8-sivuinen esite sähköasennuksia koskevista standardeista. Sekä SESKOn että SFS:n verkkosivuille luotiin samasta aihepiiristä tietokooste. Muita ajankohtaisten standardien aiheita, kuten uusiutuvia energialähteitä ja mikrogeneraattorien verkkoon liittämistä, aurinkosähköstä kertovaa SFS-käsikirjaa 607 sekä sähköalan perusdokumenttien laatimiseen ohjaavaa SFS-käsikirjaa 619 nostettiin esiin tiedotuksin sekä ilmoituksin. VALO-lehden lukijoille kerrottiin tievalaistukseen ja ledeihin liittyvää asiaa. Yleisartikkeleita sähköteknisestä standardoinnista valmisteltiin mm. Sähkö & Tele -lehdelle ja SÄHKÖ 2015 vuosikirjaan. Kaikkien artikkelien yhteydessä tuotiin esille suomalaisille asiantuntijoille tarjolla oleva mahdollisuus vaikuttaa standardien sisältöön SESKOn komiteajäsenenä. Kaikessa tiedotuksessa nostettiin esiin komiteoiden työskentelyä ja niiden jäsenten panoksen merkitystä. SESKOn juhlavuoden tunnus näkyi sekä omissa että muiden painojulkaisuissa ja verkkosivuilla vuoden 2015 mittaan. SESKOn verkkosivut Kesäkuussa avautuivat SESKOn uudet ja entistä käyttäjäystävällisemmät verkkosivut. Uusi on toteutettu responsiiviselle eri mobiililaitteille helppokäyttöiselle alustalle. Pikapainikkeet pääkuvan alla johdattavat tutkimaan standardoinnin terminologiaa, hankkimaan standardeja SFS:n verkkokaupasta sekä standardointikomiteoiden esittelysivuille. Komiteajäsenet voivat omilla tunnuksillaan edetä Collaboration Tooliin, kansainvälisten sähköteknisen standardoinnin järjestöjen yhteiseen dokumenttien jakelu- ja arkistointipalveluun, sekä osallistumaan äänestyksiin ja antamaan lausuntoja. Viestit ja vinkit -osa kertoo ilmestyneistä standardijulkaisuista, uutisista ja tapahtumista sekä tarjoaa aineistoa alan opiskelun tueksi. SESKO ry -otsikon alla esitellään yhdistyksen toimintaa. Sinne avattiin juhlavuoden kunniaksi historiaosio, jossa on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa 2015 valmistunut SESKO 50 vuotta asiantuntemusta ja luotettavuutta -juhlakirja samoin kuin sen edeltäjä, SESKO 25 vuotta -kirja. Verkkosivujen englanninkielinen osio palvelee SESKOn kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin osallistuvia. Hyvinvointia sähköllä Visio 2030 SESKO toimi aktiivisesti yhdessä neljän jäsenyhteisönsä: Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry:n kanssa Hyvinvointia sähköllä Visio hankkeessa. SESKOlla on edustaja hankkeen johtoryhmässä, Visio seminaarin suunnitteluryhmässä ja uutiskirjeen toimitusneuvostossa. SESKO kannattaa vision ideaa ja näkemyksiä sekä edistää vision viestejä ja sanomaa omassa viestinnässään. Tapahtumat SESKO järjesti syyskuussa kaksi iltapäivätilaisuutta sähköalan standardoinnista. Näihin tietoiskuihin osallistui noin 30 SESKOn komiteoiden, seurantaryhmien ja työryhmien asiantuntijaa. Esityksissään SESKOn ryhmäpäälliköt antoivat konkreettisia neuvoja ja ohjeita standardointiin osallistumisesta ja tiedonhausta. Mukana oli sekä kokeneita konkareita että juuri standardointiuransa alussa olevia asiantuntijoita. Saatu palaute oli hyvin positiivista ja näiden tilaisuuksien järjestämistä jatketaan vuosittain. Juhlavuotta vietettiin pääasiassa työn merkeissä. Perinteisen kevätseminaarin sijaan kutsuttiin sähköteknisten standardointikomiteoiden jäsenet ja joukko yhteistyökumppaneita nostamaan syntymäpäivämalja SESKOlle 6. lokakuuta Ravintola Teatteriin ja sen jälkeen seuraamaan Mamma Mia! -musikaalia. Hyvinvointia sähköllä Visio seminaarin teemana toukokuussa 2015 Vantaan Heurekassa oli Rakennamme tulevaisuutta nyt. Esitysten aiheet siellä vaihtelivat rakennusten energiatehokkuudesta sähköiseen liikenteeseen ja lähienergian tuottamisesta sähkön kysynnänjouston ratkaisuihin. Paneelikeskustelussa käsiteltiin aiheita: Mitä on älyrakentaminen? Mistä siihen lisävauhtia ja valmiuksia?. Marraskuussa oli SESKO mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen yhteisessä standardoinnin FORUM vuositapahtumassa, jossa pääaiheena oli palvelujen standardointi. Oppilaitosyhteistyö SESKO jatkoi toimintaansa eurooppalaisten standardointijärjestöjen (CENELECin ja CENin) yhteistyöryhmässä Education about Standardization (JWG EaS). SESKO on mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen oppilaitosyhteistyön ohjausryhmässä, joka toimii myös JWG EaS:n kansallisena vastinryhmänä. SESKO suuntaa oppilaitoksiin kohdistuvaa viestintäänsä, kuten opetusaineistoja ja oppilaitosinfoja, sähköteknisen alan opiskelijoille ja opettajille pääasiassa ammatti- ja tiedekorkeakouluissa sekä ammattiopistoissa. Standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisessä oppilaitosportaalissa SESKO ylläpitää oman vastuualueensa sivuja. Vuonna 2015 SESKO järjesti kolme oppilaitostilaisuutta, joissa esitel tiin sähköteknistä standardointia. Sähköturvallisuus oli aiheena Aalto-yliopiston Sähköteknisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä. Tampereen teknillisen yliopiston kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoille kerrottiin EMCstandardeista ja vaatimustenmukai suudesta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa puolestaan pidettiin työpaja tuuli- ja aurinkovoimateknologian tutkimuksesta sekä standardoinnin roolista teknologian ja liiketoiminnan kehittämisessä. Kaikkiaan näihin tilaisuuksiin osallistui yli sata opettajaa ja opiskelijaa. Luennointi SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina sekä jäsenyhteisöjensä että muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardointiin osallistumista, standardien sisältöä sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita 2015 olivat ajoneuvojen latausjärjestelmiä koskeva standardointi, häiriönsuojaus (EMC) sekä standardointi ja sähköturvallisuus. Jo edellisenä vuonna käynnistetty SESKOn verkkosivujen rakenteen täydellinen uudistus ja sen toteutus responsiiviselle alustalle avautumaan kesäkuussa 2015 oli koko SESKOn toimiston yhteinen viestintäprojekti. Samaan aikaan valmisteltiin kaikkien sähköalan standardien myynnin siirtämistä SFS:n verkkokauppaan. Molemmat onnistuttiin viemään maaliin aikataulussaan. 12 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

10 Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät SESKOlla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 42 standardointiko- Arto Sirviö toimi alakomitean SC 3C:n puheenjohtajana ja piirros- standardi SFS-EN 50575, joka koskee energia-, ohjaus- ja tiedon- säksi IEC valmistelee standardeja myös mekaanisille laitteille ja miteaa ja yli 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 470 asian- merkkistandardin ylläpitoryhmän TC 3/MT sihteerinä. siirtokaapeleiden paloteknistä käyttäytymistä. CPR-vaatimukset laatujärjestelmille. Käytännössä ATEX-direktiivien sähkölaittei- tuntijajäsentä. SESKOn vastuulla ovat CENELECin raportoivan sihteeristön SR puhututtivat laajemminkin. Komitean asiantuntijat osallistuivat ta koskevat vaatimukset perustuvat IEC-standardeihin. Tämän Standardointikomiteat kokoontuvat säännöllisesti vuosittain 3C:n tehtävät. aktiivisesti IEC:n ja CENELECin kaapelityöryhmien työhön, sillä takia komitea käsittelee standardien lisäksi säännöllisesti myös ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla ja kansallisten komiteoiden keskeisenä tehtävänä on saada aikaan kansallinen SK 8 Sähköverkkojen järjestelmävaatimukset Komitea SK 8 Sähköverkkojen järjestelmävaatimukset perustet- Suomessa on merkittävää kaapeliteollisuutta. SR 21 Akut direk tiiveihin ja sertifiointiin liittyviä asioita. Vuonna 2015 seurattiin uuden ATEX laitedirektiivin soveltamista ja suomalaisen lainsäädännön valmistelua. Suomessa on maailmanlaajuises- konsensus standardeissa. Myös erityinen tarve julkaista suomen- tiin maaliskuussa Komitea osallistuu vastinkomiteoiden Ajoneuvojen akustoissa käytettävien litiumionikennojen tur- ti huomattavia räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden valmista- kielisiä standardeja voi edellyttää kansallista komiteaa. Sellaisten IEC TC 8 ja CLC/TC 8X standardointityöhön. Älykkäät sähköverkot vallisuutta koskeva ehdotus on edennyt loppuäänestykseen. jia, joiden on tärkeää olla mukana standardien valmistelussa. IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seu- (Smart Grid) ovat sähköalan teknologisen kehityksen kärkiaihei- Teollisuussovelluksissa käytettävien litiumkennojen ja -akkujen Suomesta on 20 henkilöä jäsenenä kaikkiaan 27:ssä IEC TC 31 rataan kansainvälistä standardointia tai joissa aktiivisia toimijoita ta. Energiamarkkinoiden vapautuminen, hajautetun energiatuo- suorituskykyä koskeva standardi (SFS-EN 62620) on ilmestynyt. -työryhmässä. Painopistealueina Suomella on erityisesti mootto- Suomessa on vain muutamia, ei välttämättä ole tarvetta perustaa tannon yleistyminen ja sähkön toimitusvarmuuden turvaaminen Vastaava turvallisuusstandardi on lähdössä loppuäänestykseen. reita, valaisimia ja asennuksia koskevien standardien valmiste- kansallista komiteaa. Näissä tapauksissa SESKOlla on toimintaka- lisäävät tiedonvälityksen ja tietojen keruun tarvetta sekä koros- Siirrettävissä laitteissa käytettävien nikkeli- ja litiumakkujen tur- lu. Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden rakennetta koskevasta navana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryh- tavat tietoturvan ja järjestelmien yhteensopivuuden merkitystä. vallisuusstandardit hyväksyttiin toimitettavaksi äänestykseen. perusstandardista SFS-EN julkaistiin uusi painos ja asen- mään yhdyshenkilö. SK 8 valmisteli suomennoksen standardista SFS-EN 50438, joka käsittelee pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimivien mikro- SK 22 Tehoelektroniikka nuksia koskevien standardien uusien painosten kääntäminen aloitettiin. Komiteoiden ja seurantaryhmien toiminta Standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet generaattorien teknisiä vaatimuksia. SK 11 Suurjänniteilmajohdot Tehoelektroniikka on elinvoimaisimpia elektroniikkateollisuuden sektoreita Suomessa, ja alalla on merkittävää suomalaista osaamista. Suomi on vahvasti edustettuna IEC TC 22 / SC 22G:n SK 34 Valaisimet Komitea on osallistunut aktiivisesti valaisimia, energiansäästö- vaihtelevat vuosittain aihepiireittäin. Kaikkien ryhmien työssä on CENELEC on valmistellut uuden suurjänniteilmajohtojen Adjustable speed electric drive incorporating semiconduc- lamppuja, ledejä, ledilamppuja ja niiden liitäntälaitteita koskevien tärkeää aktiivinen ja kattava osallistuminen IEC:n ja CENELECin asentamista koskevan perusstandardisarjan SFS-EN tor power converters ja SC 22H:n Uninterruptible power IEC-standardien laadintaan. Suomessa on alan teollisuutta ja ledi- äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin Standardisarja sisältää 250-sivuisen yleiset vaatimukset sisältävän (UPS) työryhmissä. CENELECin sähkömoottorikäyttöjen ecode- teknologian kehitys työllistää alaa. Valaisimien yleisiä vaatimuksia voidaan parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin ja valmistau- osan 1, jossa annetaan Euroopassa voimassa olevat yli 1 kv:n suur- sign-standardisarjan valmistuttua työ siirtyi IEC:hen, jossa on tar- koskevan standardin SFS-EN uusi suomennos valmistel- tua niiden käyttöönottoon. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toi- jänniteilmajohtoja koskevat vaatimukset. Lisäksi kullakin maal- koitus laatia vastaava standardi maailmanlaajuista käyttöä varten. tiin, samoin uusi ledisanasto. Saunanvalaisinta koskevaa standar- mijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laati- la on kansalliset määrittelyt NNA (National Normative Aspects) Elokuussa järjestettiin Helsingissä SC 22G/MT 11 -työryhmä kokous, dia uudistettiin. Valaisimien liitäntälaitteita standardoivan komi- minen standardeihin on komitean keskeistä työtä. sisältävä osa 2, jossa otetaan huomioon kunkin maan kansalliset jossa päivitettiin taajuusmuuttajien turvallisuusvaatimuksia. tean IEC SC 34C puheenjohtajana kahdeksan vuotta toimineen Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2015 SK 1 Terminologia Vuonna 2015 päivitettiin automaatiotekniikan sanasto. IEC:n kai- erityisolosuhteet, kuten tuulikuormat, jääkuormat, maadoitusolosuhteet ja maissa käytetyt tyypilliset pylväsrakenteet. Suomi sai vuonna 2015 neljäntenä CENELECin jäsenmaana valmiiksi oman NNA-osan ja Suomen kansalliset vaatimukset sisältävä standardi SFS-EN vahvistettiin CENELECissä elokuussa Suurin muutos oli UPS-turvallisuusstandardin IEC perusstandardin vaihtuminen standardista IEC standardiin IEC SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Markku Norhion (Helvar) toimikausi jatkuu vuoteen 2017 saakka. SK 45 Ydinlaitosautomaatio Komitea osallistui IEC TC 45 ja CENELEC TC 45AX ydinlaitosautomaation standardointiin. Komitean tavoitteisiin kuuluvat vai- kille avoinna olevassa sähkö- ja elektroniikkatekniikan sanasto- ja julkaistiin suomeksi ja englanniksi joulukuussa. Kotitalouspistokytkintä koskevan kansallisen standardin SFS 5610 kuttaminen standardoinnissa turvallisuusasioihin, käyttöliittymiin tietokannassa, Electropediasta ( on noin suomenkielistä vastintermiä. IEC:n terminologiakomitea SK 13 Sähköenergian mittaus uusi versio ilmestyi. Osallistuttiin aktiivisesti rasia- ja pistokytkinstandardeja laativan ylläpitoryhmän IEC SC 23B/MT 4 toimintaan. sekä automaatioarkkitehtuuriin kohdistuviin vaatimuksiin, ydinlaitosautomaation standardointikokonaisuuksien seuraaminen TC 1 perusti uuden työryhmän, jonka tarkoituksena on kehittää Komitea kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Sähköenergian Suomen kannalta työhön osallistuminen on tärkeää, koska ryh- ja ymmärtäminen sekä uuden osaamisen ja kokemusperäisen tie- sanastojen rakennetta, sanastotyötä ja sen vaatimuksia. Ryhmä mittauslaitteiden turvallisuusvaatimuksia käsittelevä, tärkeä stan- mässä valmistellaan vaatimukset kylmässä käytettäville kytkimille. don tuominen standardien soveltamiseen. Suomalainen osaami- ideoi myös uusia sähköalan termien käyttöä tukevia ICT-työkaluja. dardi ilmestyi. Komitea osallistui sähköenergiamittareita sekä nii- Kotitalouskäyttöön tarkoitetun suko-pistokytkimen käyttö suuril- nen uuden sukupolven laitosten järjestelmistä sekä meneillään Suomi ilmoittautui mukaan tämän ryhmän toimintaan. Komitea hin liittyvää tiedonsiirtoa koskevien IEC-standardien valmiste- la tehoilla pitkäaikaisesti (esim. sähköauton lataus) puhututtaa olevat suuret rakennus- ja uudistusprojektit ovat tuoneet maail- SK 1 on yhteistyössä Sanastokeskus TSK:n ja Viestintäviraston luun. Erityisesti seurattiin kommunikointitaajuuksiin khz myös kansainvälisiä asennustarvikeasiantuntijoita. Sähköauton manlaajuista huomiota. Ydinteknologia-ala on merkittävä työllis- terminologiaryhmän kanssa. liittyvien häiriötasojen standardointia. pistokytkintä koskevaan kansainväliseen ja eurooppalaiseen stan- täjä ja CO2-päästöttömyytensä ansiosta tulevaisuudessa tärkeä. SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka SK 20 Energiakaapelit Keskijännitekaapelien rakennetta (SFS 5636) sekä voima- ja asen- dardointityöhön osallistuttiin aktiivisesti. Sähköauton pistokytkimien yleisiä vaatimuksia koskevasta standardista SFS-EN ilmestyi uusi versio ja teholatauksessa käytettävää pistokytkintä Vuonna 2015 ydinlaitosautomaation ajankohtaisia asioita olivat esim. kyberturvallisuus, laitoksen sähköjärjestelmät, ohjelmisto ja viestintäjärjestelmien vaatimukset. Komitean SK 3 jäsenet osallistuivat komiteoiden IEC TC 3, SC 3C ja SC 3D graafisten tunnusten ja dokumentointiin liittyvien stan- nuskaapelien merkintöjä (SFS 4680) koskevista standardeista valmisteltiin uudet painokset. Tutkittiin keskijännitekaapeleita koskeva standardi SFS-EN julkaistiin. Osallistuttiin aktiivisesti auton verkkosähköpiireissä käytettäviä pienoisliittimiä kos- SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit dardien kehittämiseen. Aihealue on horisontaalinen ja standar- koskevan HD-harmonisointiasiakirjan Suomen osuuteen tarvitta- kevan EN-standardin päivitykseen. Standardi on tärkeä Suomelle. Erityisaiheina ovat olleet digitalisointia seuraava taajuusspektrin dien soveltajia ovat esimerkiksi suunnittelijat, laitevalmistajat, vat muutokset ja laadittiin osasta uudistettu versio. Päivitettyjen Standardin soveltamisalaa laajennettiin kattamaan myös lämmi- uudelleenjärjestely ja siitä johtuvat uudet vaatimukset sähkömag- konsultit, viranomaiset ja vastaavat. IEC TC 3 aloitti käyttöohje- vaatimusten syynä on maakaapelien käytön yleistyminen taajami- tysjohdon kojepistokkeen ja autossa olevan vastakkeen vaati- neettiselle suojaustehokkuudelle ja EMC:lle. Komitean jäsen Lauri standardin 2. painoksen valmistelun ja tasasähköjohtimien tun- en ulkopuolella ja standardin mukauttaminen vastaamaan uusia mukset. Komitea kokoontui neljä kertaa. Halme luopui CENELEC TC 46XA:n puheenjohtajuudesta, mutta nistamiseen liittyvän värikoodauksen standardoinnin. SK 3 valmisteli uuden SFS-käsikirjan 619 sekä kolme suomennosta uusis- käyttötarpeita ja asennustapoja. Suurjännite- ja riippukierrekaapeleita koskevien HD-asiakirjojen Suomen osuuksia päivitettiin se- SK 31 Räjähdysvaaralliset tilat toimii edelleen työryhmän TC 46/WG 5 Screening effectiveness kokoonkutsujana. Vuoden kohokohta oli IEC:n komitean TC 46 se- ta IEC-standardeista (sähköpiirustukset, signaalien tunnukset, kä tutkittiin kaapelivarusteita koskevan HD-asiakirjan soveltuvuus Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardoinnissa on kä sen alakomiteoiden ja työryhmien kokousten järjestäminen toimintatilan esittäminen graafisilla tunnuksilla). SK 3:n sihteeri Suomen käyttöön. Julkaistiin Rakennustuoteasetukseen liittyvä IEC TC 31:llä hyvin vankka asema. Sähkölaitteiden standardien li- Helsingissä marraskuun alussa. 14 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

11 SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Komitea on osallistunut aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen työhön ja ottanut kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Liesivahteja käsittelevä standardi SFS-EN ilmestyi. Suomalaiset yritykset valmistavat sen mukaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan estää lukuisat liesipalot. Kysymyksessä on merkittävä parannus turvallisuuteen. Suomen tekemä muutosehdotus taipuisia lämmityselementtejä koskevaan IEC-standardiin aiheutti paljon keskustelua IEC:ssä. Loppuvuodesta valmisteltiin täsmennetty ehdotus standardin muuttamiseksi. Komitean toiminnan uudeksi painopistealueeksi lisättiin kylmälaitteiden turvallisuuskysymykset, sillä Suomessa on merkittävää laitevalmistusta tällä sektorilla. SK 61Z Sähkökiukaat ja sauna-asennukset Komitea teki IEC:lle ehdotuksen kiuasstandardin täsmentämiseksi sekä laati Suomen lausunnon tehdasvalmisteisia valmissaunoja koskevaan ehdotukseen. IEC:ssä on ongelmana se, että kiuasstandardi käsittelee yksittäisten kiukaiden lisäksi kiukaan ja erillisen ohjauskeskuksen yhdistelmiä ja valmissaunojen sekä infrapunasaunojen vaatimuksia. Keskustelun painopisteenä on etäkäyttöön, ajastukseen ja valmiustiloihin liittyvät vaatimukset, jotka ovat standardin monimuotoisuuden vuoksi varsin sekavat. Suomessa on alan johtavaa teollisuutta, joten komitea seuraa tarkasti standardien kehitystä ja toimii aktiivisesti, jotta varmistetaan suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. SK 62 Sairaalasähkötekniikka SK 62 on IEC:n ja CENELECin komiteoiden TC 62 vastinkomitea. Suomessa on merkittävää osaamista terveydenhuollon sähkölaitteiden tuotekehityksessä sekä valmistuksessa, ja useita suomalaisia asiantuntijoita on mukana IEC TC 62:n työryhmissä. TC 62:n ja sen alakomiteoiden kautta tuli vuoden 2015 aikana lähes 300 dokumenttia, joista noin neljäsosa oli äänestettäviä tai kommentoitavia standardiehdotuksia. Vuoden aikana julkaistiin suuri joukko päästandardin EN kolmannen painoksen kanssa linjassa olevia EN sarjan standardeja, jotka olivat odottaneet julkaisua Medical-direktiivin olennaisiin vaatimuksiin liittyvän liitteen sisältöä koskevien epäselvyyksien takia. SK 64 Pienjännitesähköasennukset Komitea valmistelee standardisarjaa SFS 6000 Pienjännit esähköasennukset. Koska standardisarjaa käyttävät kaikki sähköasennusten suunnittelun, rakentamisen ja tarkastamisen kanssa tekemisissä olevat ammattihenkilöt, jotka joutuvat perehtymään sen sisältöön, standardisarjaa on päätetty ajanmukaistaa viiden vuoden välein. Sähköasennuksiin liittyviä standardeja koskeva SFSkäsikirja päivitettiin ja siihen lisättiin uusimmat standardien painokset. SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Teollisuusautomaation tietoturvallisuudella on tärkeä merkitys koko yhteiskunnan kyberturvallisuudelle. Komitea kokoontui kaksi kertaa käsittelemään ajankohtaisia IEC- ja CENELEC-asioita. Jälkimmäisen kokouksen yhteydessä tutustuttiin Kone Oyj:n hissiteknologiaan, turvalaitteisiin ja hissiturvallisuuden standardointiin. Komitean toiminnalla on huomattava turvallisuusvaikutus useilla teollisuudenaloilla. Komitean puheenjohtaja Kari Hakkarainen on ollut aktiivisesti mukana mm. prosessiteollisuuden toiminnallisen turvallisuuden standardia IEC päivittävässä työryhmässä. Ohjaustekniikan sanastostandardin suomennos saatiin valmiiksi. SR 66 Mittaus- ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuus IEC TC 66 seurantaryhmä kokoontui vuoden aikana kahdesti. Käsiteltävät dokumentit liittyivät IEC standardisarjan osiin. SESKO järjesti kaksi IEC TC 66 työryhmäkokousta (TC 66 WG 8 ja WG 9) Helsingissä kesäkuussa. IEC TC 66:n puheenjohtajana aloitti vuonna 2015 Jorma Rutanen. Hän on myös ollut pitkään jäsenenä TC 66 työryhmissä ja toimii SESKOn seurantaryhmän yhteyshenkilönä. SK 69 Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät Komitean seitsemäs toimintavuosi jatkui aktiivisena. Kokouksia pidettiin vuoden 2015 aikana viisi. Komitea seuraa ja osallistuu asiantuntijoidensa välityksellä sähköauton ja kevyempien sähköajoneuvojen latausjärjestelmiä käsittelevien standardien (IEC 61851) valmisteluun ehdotuksia kommentoimalla. Työ on laajentunut myös johdottoman latauksen (IEC 61980) puolelle, joten asian kehittymistä seurataan tarkasti. Komitean valmistelema uusi versio laajasti kansallista ja kansainvälistä huomiota herättäneestä suosituksesta Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa julkaistiin SESKOn verkkosivulla. Päivitetyssä versiossa keskitytään siihen, miten sähköautojen lataus tulee ottaa huomioon, kun laajempia latausalueita suunnitellaan ja rakennetaan esim. taloyhtiöiden ja kauppakeskusten parkkipaikoille. SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Komitea hoitaa äänestyksen CENELEC TC 210 standardiehdotuksiin, lukuun ottamatta IEC/CISPR-standardiehdotuksia, joista huolehtii SK CISPR. Pää- ja alakomiteoiden kautta tuli lähes 150 dokumenttia, joista noin kolmannes oli äänestettäviä tai kommentoitavia standardiehdotuksia. IEC TC 77:n laatimat EMCperusstandardit ja niissä kuvatut testausmenetelmät häiriönsiedolle ja matalataajuisille häiriöpäästöille ovat käytössä kaikissa EMC-tuotestandardeissa ja niiden tuntemus on välttämätöntä laitesuunnittelussa ja testauksessa. Lisäksi TC 77 valmistelee erilaisille käyttöympäristöille yleisiä EMC-standardeja (Generic EMC standards), joissa kuvatut testitasot ja vaatimukset muodostavat pohjan tuotekomiteoiden laatimien laitestandardien vaatimuksille. Näitä taas hyödynnetään kaikkien sähkölaitteiden Euroopan markkinoille saattamisessa. Suomalaisia asiantuntijoita osallistuu säännöllisesti TC 77:n toimintaan ja SK 77 jäseniä on mukana IEC TC 77 alakomiteoiden työryhmissä. Vuoden merkittävimpiä standardointiprojekteja oli IEC päivitys, jossa standardiin lisätään yhteensopivuusarvoja khz häiriöille. Työ on alkuvaiheissaan ja se on edennyt poikkeuksellisen hitaasti eri intressiryhmien erimielisyyden vuoksi. SK 77 laatii Suomen kommentit tähän yhteistyössä muiden aiheeseen liittyvien SK-komiteoiden kanssa. SK 78 Sähkötyöturvallisuus Komitea SK 78 on valmistellut uuden painoksen standardista SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus CENELECin standardin EN pohjalta, ottaen kuitenkin huomioon myös suomalaisen lainsäädännön vaatimukset. Tämä on ylivoimaisesti eniten käytetty suomalainen standardijulkaisu joten sen valmis telu on tehty huolellisesti. Standardi julkaistiin maaliskuussa ja sen ruotsinkielinen käännös elokuussa. Standardista on valmisteilla myös englanninkielinen versio. SFS lähetti syksyllä sähkötöiden johtajille tiedotteen, jossa kerrottiin uudesta SFS 6002-standardista ja muista ajankohtaisista uusista standardeista. SK 79 Hälytysjärjestelmät Osallistuttiin komiteoiden IEC TC 79 ja CLC TC 79 sähköisten turva- ja valvontajärjestelmien standardointiin. SK 79 toimialaan kuu luu kiinteistöissä käytettävien turva- ja valvontajärjestelmien, ilmoituksensiirtojärjestelmien sekä hälytyskeskusten standardointi. SK 79 laati suomennokset kulunvalvontajärjestelmien ja kameravalvontajärjestelmien soveltamisohjeista. Vuoden 2015 ajankohtaisia asioita olivat mm: hälytysten varmentaminen, valvontajärjestelmien etäkäyttö, valvontakameroiden laatukriteerit, EU-komission mandaatin M/530 tulevan GDPR-asetuksen vaikutus turva- ja valvontajärjestelmiin. SR 80 Merenkulun navigointilaitteet ja -järjestelmät IEC TC 80 seurantaryhmä ei kokoontunut vuoden 2015 aikana, vaan kaikki kommentointi sekä äänestyskantojen muodostaminen hoitui sähköpostitse. IEC TC 80 puheenjohtajana aloitti Hannu Peiponen. Komitean työryhmissä on kaksi suomalaista asiantuntijaa. SR 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät Seurantaryhmän jäsenet osallistuvat aurinkosähköjärjestelmien standardointiin komiteoissa IEC TC 82 ja CLC TC 82. Aurinko sähkölaitteisto muuttaa aurinkosäteilyn sähköenergiaksi. Tämä uusiutuvan energian tekniikka soveltuu niin kuluttajan pientuotantoon kuin voimalaitosluokan kokoonpanoihin. Seurantaryhmä SR 82 valmisteli uuden SFS-käsikirjan 607 Aurinkosähköjärjestelmät. Aurinkosähköstandardoinnin pääteemat olivat vuonna 2015 aurinkosähköjärjestelmän laatu, saatavuus ja luotettavuus, tasasähköasennukset, paneeliston liittäminen rakennukseen ja sähköverkkoon. SK 86 Kuituoptiikka IEC:n komitea TC 86 alakomiteoineen on standardien lukumäärällä mitaten IEC:n tuotteliaimpia komiteoita, ja SK 86 vastasi sen äänestyksiin marraskuun loppuun mennessä 63 kertaa. Äänestysvastauksia pohtimaan komitea kokoontui neljä kertaa. Optisten kuitujen merkitys tietoliikenteessä on kaiken aikaa kasvussa, koska tarve kaistanleveyden kasvattamiselle tuntuu olevan loputon. SK 61 kokouksessaan SESKOssa kesäkuussa Takana vasemmalta lukien Janne Kivijärvi, Kurt Söderblom, Jari Tuormaa, Mika Kapanen, Reijo Visuri ja Mika Toivonen. Pöydän ääressä Kari Koskinen, Juha Vesa ja Reijo Mattinen (pj.). 16 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

12 SR 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät johdolla marraskuussa Laadittavan standardin tavoitteena SK 121B Pienjännitekeskukset SK 215 Tietotekniikan kaapeloinnit ja infrastruktuurit Seurantaryhmän jäsenet osallistuivat komitean IEC TC 88 työryh- on vähentää staattisen sähkön purkauksista herkille terveyden- IEC:ssä erotettiin pienjännitekytkinlaitteiden ja -keskusten stan- Komitea on seurannut CENELECin TC 215:ssä laadittavien yleis- missä tuulivoimastandardien kehittämiseen. Tuulivoimatekniikka huollon sähkölaitteille aiheutuvia ongelmia. dardien valmistelu suurjännitekytkinlaitteiden ja -kojeistojen stan- kaapelointistandardien kehittämistä. Vuonna 2015 julkaistiin suo- on merkittävä uusiutuvan energian tuotantotapa. Tuuligene raattoreita valmistetaan alkaen muutaman kilowatin pienlaitteis- SK 104 Ympäristöluokitus ja -testaus dardien valmistelusta perustamalla uusi komitea TC 121 Switch gear and controlgear and their assemblies for low voltage. Komitealla on mennokset muutoksista A2 tietotekniikan kaapeloinnin asennusstandardeihin. Lisäksi komitea on seurannut data keskuksia toista aina megawattiluokan voimaloihin ja tuulivoimapuistoi- Komitean jakelussa oli lähes 30 dokumenttia, joista liki puo- kaksi alakomiteaa; kytkinlaitteita käsittelevä SC 121A ja kes kuksia koskevan standardisarjan EN kehittämistä. Tietoa näis- hin asti. IEC-standardeissa esitetään laitteiston turvallisuuteen ja let oli äänestettäviä tai kommentoitavia standardiehdotuksia. käsittelevä SC 121B. Myös SESKO otti käyttöön uudet tunnukset ja tä standardeista on välitetty SFS:n seurantaryhmälle SR 311 suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia sekä laitteiston suunnittelu- Ehdotukset käsittelivät laitteiden käytön- ja kuljetuksenaikaisia pienjännitekeskuksien standardeja valmistelee komitea SK 121B. Resurssitehokkaat datakeskukset. Myös ISO/IEC JTC 1 SC 25:ssä ohjeita, simulointi- ja mittausmenetelmiä. Suomessa tuulivoima- mekaanisia ja ilmastollisia rasituksia, joiden hallinta on oleelli- Komitea julkaisi suomeksi jakeluverkkokeskuksia koskevan laadittavia standardeja on seurattu. loiden lukumäärä kasvaa lähivuosina. Tuulivoimastandardoinnin ajankohtaisia asioita olivat vuonna 2015 päästandardin IEC sen tärkeää laitteiden ja niiden pakkausten suunnittelussa. Suomalaisia asiantuntijoita on useissa TC 104 työryhmissä. standardin SFS-EN Keskuksia koskevasta perusstandardisarjasta onkin nyt olemassa ajan tasalla olevat suomen- SK CISPR uudistus, tuuliolosuhteiden mittaaminen, EMC ja työturvallisuus. SK 91 Elektroniikan valmistustekniikat SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille Komitean jakelussa oli kuusi äänestettävää tai kommentoitavaa kieliset versiot. Nämä standardit sisältyvät SFS-käsikirjaan 640 Sähkökeskukset, jossa on lisäksi soveltamisohjeita stan dardeista. Käsikirja on tarkoitettu käytettäväksi hyvän pienjännitekeskuk- SK CISPR vastaa äänestyksistä CENELEC TC 210 radiohäiriöitä koskeviin ehdotuksiin. CISPR:n ja sen alakomiteoiden kautta tuli lähes 200 dokumenttia, joista noin neljäsosa oli äänestet tä - Suomalainen komitea koordinoi kolmen IEC-komitean toimin- standardiehdotusta. TC 106:n työryhmissä on suomalaisia asi- sen määrittelyyn. viä tai kommentoitavia standardiehdotuksia. CISPRin standar- taa: TC 91 Elektroniikan valmistustekniikat, TC 113 Grafeeni ja nanomateriaalit elektroniikkatuotteissa sekä TC 119 Painettu elekt- antuntijoita ja peräti kolmen työryhmän vetäjä on suomalainen. Uutena merkittävä työnä on langattoman tehonsiirron (WPT) ai- SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät diehdotusten laadinnassa alakomitea A (Radio-interference measurements and statistical methods) oli aktiivisin. EMC- roniikka. IEC TC 91 standardeja käytetään elektroniikan kokoon- heuttamat kentät. SK 205 soveltamisalaan kuuluu koti- ja rakennusautomaatiojär- direktiiviin liittyvien CENELECin harmonisoitujen standardien panotekniikassa ja komponenttien hautaamisessa piirilevylle. IEC TC 113 standardoi nanomateriaalien, kuten grafeenin ominaisuuksia ja mittausmenetelmiä. Standardointia vauhdittaa EU:n SK 108 Tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden turvallisuus jestelmien (HBES/BACS) yleisten vaatimusten (EN sarja) sekä niissä käytettävän avoimen viestintäjärjestelmän (EN 50090/ KNX-järjestelmä) standardointi. Kuluneen vuoden aikana kansal- asema on merkittävä, koska niitä käytetään kaikkia sähkölaitteita Euroopan markkinoille saatettaessa. Suomalaisia teollisuuden ja testausalan asiantuntijoita osallistuu säännöllisesti CISPRin, rahoittama 10-vuotinen Graphene Flagship -ohjelma grafeenia IEC TC 108 lähetti noin 70 dokumenttia, joista reilu neljäsosa oli ää- liskomitea laati suomennokset standardeista SFS-EN ja sen ala komiteoiden ja niiden työryhmien työhön. Suomalaisen käyttävien sovellusten kaupallistamiseksi. IEC TC 119 valmistelee nestettäviä tai kommentoitavia standardiehdotuksia. Kansallisen SFS-EN /A1 sekä tiedotteen uudesta kotien kulutusnäyt- asian tuntijan vastuulla on alakomitean A mittauslaitteita standar- standardeja painetun elektroniikan terminologiaan ja mittausme- komitean päähuomio kohdistui IEC standardin kehit- töstandardista SFS-EN :en. Eurooppalaisen vastinko- doivan työ ryhmän sihteerin tehtävät. netelmiin sisältäen johtavat musteet ja tulostuslaitteet. Suomi on tämiseen. TC 108 työryhmissä on suomalaisia asiantuntijoita. mitean CENELEC TC 205 työ on painottunut standardointiman- pitänyt huolta siitä, että standardeissa otetaan huomioon poly- CENELECin harmonisoituina EN-standardeina julkaisemat TC 108 daatteihin M/441 ja M/490 liittyvään työhön. Mandaatit liittyvät meeri- ja lasipohjaisten lisäksi paperipohjaiset rakenteet. -standardit ovat laajasti käytössä viihde-elektroniikan sekä tie- kon sep tei hin Smart Metering ja Smart Grid, joista jälkimmäiseen SK 99 Suurjännitesähköasennukset totekniikan laitteiden ja siten myös radiolaitteiden, kuten Wifi ja Bluetooth, turvallisuuden osoittamiseen pienjännite (LVD)- ja laa di taan standardia sähköverkon ja rakennuksen rajapinnan välille (kuluttajan energianhallintajärjestelmä). IEC ja CENELEC ovat julkaisseet uudet yli 1 kv vaihtojännitteisiä radiolaitedirektiivien kanssa. sähköasennuksia koskevat standardit ja niiden pohjalta valmisteltiin uusi standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset. Standardi julkaistiin elokuussa ja SFS-käsikirjasta 601, jonka kes- SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristövaikutukset keistä sisältöä standardi on, julkaistiin uusi painos lokakuussa. SK 100 Yhteisantennilaitteet Komitean pääasiallinen toiminta kohdistui TC 100 TA5 ja CENELEC Yhden komiteakokouksen yhteydessä tutustuttiin Kuusakoski Oy:n sähkö- ja elektroniikkaromun sekä metalliromun käsittelyyn ja alumiinitehtaaseen. Osallistumista IEC materiaaliselostetietokannan päivittämiseen on jatkettu. Työtä aiheutta- SK 111 kokouksessaan Takana vasemmalta lukien: Carina Wiik, Tiia Salamäki, Adeline Maijala, Tuula Pulkkinen, Kirsi Hakalahti ja Leena Tuominen. Pöydän ääressä Jukka Alve, Kaisa-Reetta Koskinen (pj.) ja Anssi Ruokonen. TC 209 dokumentteihin, minkä vuoksi aloitettiin keskustelu komi- vat mm. uudet RoHS- ja REACH-aineet, joiden käyttöä sähkö- ja tean nimen muuttamisesta komiteaksi SK 209. Kaikki TC 100 do- elektroniikkalaitteissa selvitellään. CENELECin TC 111X on laatinut kumentit olivat kuitenkin komitean jakelussa. Näistä oli äänestet- sähkö- ja elektroniikkaromun keräystä ja käsittelyä koskevia stan- täviä tai kommentoitavia standardiehdotuksia 80. Suomen vas- dardeja. Komitea on myös seurannut ecodesign- ja energiatehok- tuulla on ollut TC 100 teknisen alueen TA 5 sihteeristö. kuusasioita mm. Euroopan komissiossa ja IEC:n muissa komiteoissa. Aktiivisuus tällä alueella on lisääntynyt materiaalitehokkuu- SK 101 Staattinen sähkö den tultua standardointikohteeksi energiatehokkuuden rinnalle. Komitealla oli vuoden aikana jakelussa noin 40 dokumenttia, jois- Ecodesignin tärkeyttä korostaa se, että alun perin IEC:n laatiman ta neljännes oli äänestettäviä tai kommentoitavia standardiehdo- standardin IEC pohjalta ollaan valmistelemassa uutta stan- tuksia. Suomi teki vuonna 2015 IEC:lle aloitteen laatia standardi dardia IEC 62959, jonka soveltamisaluetta ollaan laajentamassa staattisen sähkön hallinnasta terveydenhuollon tiloissa. Työaloite muihinkin kuin sähköteknisiin tuotteisiin yhteistyössä ISOn kans- hyväksyttiin selkein luvuin ja perustetun työryhmän ensimmäinen sa. Komitean toiminnalla on huomattava ympäristövaikutus, ja se kokous järjestettiin SESKOssa työryhmän suomalaisen vetäjän on luonteeltaan horisontaalinen, eli palvelee useita muita aloja. 18 SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus

13 Standardit ja käsikirjat Vuonna 2015 vahvistetut ja julkaistut standardit Sähköalalla omaksuttiin uusi käytäntö ja vuodesta 2015 alkaen jokaisesta eurooppa laisesta EN-standardista julkaistaan SFS-EN-standardi, joka on saatavissa Suomen Standardisoimisliit to SFS ry:stä. Toimintavuonna SFS vahvisti ja otti standardien luetteloon 564 (425) uutta englanninkielistä sähköalan SFS-ENstandardia. Suomeksi julkaistiin 16 (23) standardia, joista 12 oli SFS-EN-standardin käännöksiä ja loput puhtaasti kansallisia standardeja. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomeksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria tai muuten merkityksellisiä. Standardien ja SFS-käsikirjojen kysyntä nousi vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui suurelta osin siitä, että sähkötyöturvallisuusstandardista SFS 6002 ja suurjänniteasennusstandardista SFS 6001 saatiin valmiiksi uudet painokset. Sähköasennuksia koskevan käsikirjan kysyntä jatkui vakaalla tasolla. Luvuissa ovat mukana myös käsikirjojen oppilaitospainokset sekä ruotsiksi ja englanniksi käännetyt julkaisut, mutta ei verkkokäyttöä. Verkkokäytön osuus lisääntyi varsinkin kysytyimmissä standardeissa, joten siinä suhteessa luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna. Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua 2015 myynti/kpl SFS-käsikirja 6002 Sähkötyöturvallisuus 2103 SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 2: Säädökset, sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 3: Sähkötyöturvallisuus 1259 SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset 301 SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2: Sähkö asennukset, tarkastus ja huolto SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 1: Määräykset, tilaluokitus ja sähkölaitteiden rakenteet SFS-EN Pienjännitekeskukset. Osa 1: Yleisvaatimukset SFS-käsikirja 607 Aurinkosähköjärjestelmät julkaistut käsikirjat Vuonna 2015 ilmestyi yhdeksän SESKOn valmistelemaa SFS-käsikirjaa. Käsikirjoista ja 601 julkaistiin myös erityiset oppilaitosversiot Suomenkielisinä julkaistut standardit 2015 SFS 5610 SFS 6001 SFS 6002 SFS-EN /A2 SFS-EN /A2 SFS-EN SFS-EN SFS-EN /A1 SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-IEC Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Osa 1: Yleiset vaatimukset Suurjännitesähköasennukset Sähkötyöturvallisuus Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennuksen spesifiointi ja laadunvarmistus Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kv jännitteellä. Osa 2-7 Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatio ja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 2: Ympäristöolosuhteet Energia-, ohjaus- ja tietoliikennekaapelit. Rakennuskohteissa käytettävien yleisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen kaapelien palotekninen käyttäytyminen Hälytysjärjestelmät ja sähköiset turvajärjestelmät. Osa 11-2: Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät. Soveltamisohjeet Sähkötekniikassa käytettävien dokumenttien laatiminen. Osa 1: Säännöt Teollisuuden järjestelmät, asennukset ja laitteet sekä teollisuustuotteet. Signaalien tunnukset. Osa 1: Perussäännöt Pienjännitekeskukset. Osa 5: Jakeluverkkokeskukset Turvasovelluksissa käytettävät kameravalvontajärjestelmät. Osa 4: Soveltamisohjeet Kohteen toimintatilan esittäminen graafisilla tunnuksilla Sähköteknillinen sanasto. Osa 351: Ohjaustekniikka SFS-standardeista käännettiin yksi ruotsiksi: SFS 6002:sv Säkerhet vid elarbeten SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 2: Sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit Sähköalan standardien kokonaismäärä (kpl, (kpl. kumulatiivinen) julkaistu ilmoittamalla vahvistettu SFS-käsikirja 601 SFS-käsikirja 602 (PDF) SFS-käsikirja 607 SFS-käsikirja 619 SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja (PDF) Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot European standards for electrical installations HD Aurinkosähköjärjestelmät Tekninen dokumentointi. Sähköpiirustukset, käyttöohjeet ja osaluettelot Automaatio. Osa 1: Toiminnallinen turvallisuus Automaatio. Osa 4: Sanasto Environmental testing. Part 1: Climatic stress tests SFS-käsikirja PDF Environmental testing. Part 2: Mechanical stress test Suomeksi julkaistut standardit Suomeksi julkaistut standardit (kpl) (kpl) SESKO Toimintakertomus 2015 SESKO Toimintakertomus