TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja hallinto... 2 Huomionosoitukset... 4 Talous...5 SESKOn vuosi 2012 kuvina...10 Tiedotus...12 Standardointi...14 Komiteat ja seurantaryhmät...14 Standardit ja käsikirjat Kansainvälinen standardointi...24 International Electrotechnical Commission (IEC)...24 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC)...27 Pohjoismainen yhteistyö (NOREK)...27 LIITTEET SESKOn kansalliset standardointikomiteat...28 IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)...28 CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)...30 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä...31 Suomessa pidetyt sähköalan kansainväliset standardointikokoukset SESKOn edustukset ulkopuolisissa yhteisöissä E uroopan velkaongelma jatkui vuonna Maailmantalouden kasvu ja näkymät heikentyivät selvästi Suomessa. Euromaissa bruttokansantuote supistui. Maailmantalouden kasvu painottui suuressa määrin kehittyviin talouksiin, vaikka näissäkin maissa ennakoitua heikompi kehitys oli ilmeinen, mm. Kiinassa taloudelliset aktiviteetit heikkenivät. Velkakriisi ja vientitilausten väheneminen Euroopassa rasittivat loppuvuodesta aiempaa voimakkaammin myös taloudeltaan vahvempia Euroopan maita. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa uudet tilaukset vähenivät viisi prosenttia. Suomen vaihtotaseen ylijäämä oli vielä varsin hyvällä tasolla vuoden 2008 loppuun asti, mutta siinä tapahtui merkittävää heikkenemistä seuraavaan vuodenvaihteeseen mennessä. Vuonna 2012 vaihtotase painui alijäämäiseksi. Viennin tasopudotuksen ja koko 2000-luvun jatkuneen kilpailukyvyn jatkuvan heikkenemisen seurauksena julkisen talouden ja valtion velkamäärä alkoi kasvaa ripeästi. Suomen talouskasvu ja sen edellytykset kokivat suuren muutoksen. Vuodenvaihteesta alkaen matkapuhelimien vienti Suomesta romahti ja tyrehtyi vuoden 2012 heinäkuusta alkaen käytännössä kokonaan. Teknologiateollisuuden tavaraviennin lisäksi myös alan palveluvienti sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kääntyivät Suomessa laskuun. Tälläkin mittarilla arvioituna erityisesti elektroniikkateollisuuden negatiivisten vaikutusten ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös sähköteknisen standardoinnin aktiivisuuteen. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli vuoden 2012 tammi-heinäkuussa kaksi prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne on jatkunut haastavana koko vuoden. Erityisesti tämän seurauksena myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta pysyivät matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni edelleen verrattuna edellisen vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä henkilöstöä oli Valmistavan sähköteknisen teollisuuden siirtyminen pois Suomesta on riski myös kansalliselle osallistumiselle sähkötekniseen standardointiin. Sähköasennusstandardeilla vankka asema Vuosi 2012 oli SESKOn tulojen kannalta hieman parempi kuin parina edellisenä vuonna. Menot lisääntyivät uusien henkilörekrytointien kasvattaessa palkkamenoja. Tulojen paranemiseen vaikutti merkittävästi SESKOn kysytyimmän standardisarjan, SFS 6000 valmistuminen lokakuussa 2012 sekä kuuden muun standardikäsikirjan ilmestyminen. Standardisarja SFS 6000 sisältää 39 pienjännitesähköasennusstandardia. Sähköasennusala ryhtyi heti vilkkaasti hankkimaan standardisarjasta ja sen viitestandardeista koottuja painettuja käsikirjoja ja sähköisiä standardikokoelmia sekä soveltamaan niiden tietoja käytäntöön. Sähkölaitteiden ja -asennusten turvallisuus on Suomessa varmistettu standardien avulla jo vuosikymmeniä, mikä on taannut sähköasennusstandardisarjalle vankan aseman sähkö alalla. Myös odotetut led-käsikirjojen ja automaatiokäsikirjojen ilmestymiset paransivat kyseisten alueiden standardien saatavuutta. Aktiivista standardointityötä Standardointitoiminta on ollut kuluneena vuonna vilkasta, sillä suomalaisilla oli IEC:n työryhmissä yhteensä lähes 400 jäsenyyttä. Osallistuminen kansainvälisten työryhmien kokouksiin on ollut hienoisessa kasvussa. SESKOn piirissä standardointiin osallistuvien asiantuntijoiden määrä on kasvanut noin viidellä prosentilla ja se oli lähes 480 henkilöä. Asiantuntijat edustavat yhteiskunnan eri alueita, kuten teknologiateollisuutta ja muuta liike-elämää, viranomaisia, testaus- ja tarkastussektoria, tutkimuslaitoksia, tiede- ja ammattikorkeakouluja. Suomalaiset asiantuntijat olivat edustettuina myös kansainvälisten standardien valmisteluelinten johdossa. Heistä 11 toimi kansainvälisen teknisen komitean puheenjohtajana tai sihteerinä sekä 14 työryhmän vetäjänä tai projektipäällikkönä. Smart Grid, Energy Efficiency ja Electrical Vehicle -alueiden lisäksi vuoden kuluessa nousi uudeksi kohdealueeksi Electrical Energy Storage Systems. Uudistuviin luonnonvaroihin perustuvan energiatuotannon kasvun ja luonnonolosuhteista riippuvien energiantuotantomuotojen yleistymisen vuoksi sähköenergian varastointitarve kasvaa tulevaisuudessa. Näillä energiavarastoilla on suuri merkitys jatkossa sähköverkkojen kannalta. SESKO panosti erityisesti mainituille alueille. Lisäksi perustettiin ydinlaitosautomaatiota koskeva kansallinen komitea. Varsinaisen perusstandardointityön lisäksi tuotettiin oppilaitosten käyttöön opetus- ja itseopiskeluaineistoksi sähkötyöturvallisuusstandardista laaja ja kattava aineisto standardoinnin oppilaitosportaaliin. Aineisto on vapaasti myös muiden sähköammattilaisten käytettävissä. SESKOn suosituksella laaja huomio SESKO isännöi yhteispohjoismaista sähköteknisten standardoijien NOREK Presidium -kokousta huhtikuussa IEC:n uusi pääjohtaja Frans Vreeswijk kunnioitti läsnäolollaan kokousta ja toi tilaisuuteen kansainvälisen sähköteknisen standardointijärjestön terveiset. NOREKissa käsiteltiin teknisen standardoinnin alueelta pääasiassa sähköisten ajoneuvojen standardointitilannetta. SESKO esitteli sähköautokomitean valmisteleman suosituksen Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa. Suositus on julkaistu SESKOn verkkosivuilla sekä suomeksi että englanniksi, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. NOREK-kokouksen päätöksellä järjestettiin Ruotsissa laaja sähköajoneuvoja koskeva seminaari pohjoismaisille alan yritysten edustajille ja standardoijille. SESKO täyttää kriteerit Eurooppalaisten standardointijärjestöjen valmistelemaan CENin ja CENELECin jäsenkriteeristöön liittyvä kaikkien aikojen ensimmäinen itsearviointi järjestettiin SESKOssa. SESKOn toimintaa tätä jäsenkriteeristöä vastaan arvioi vat SFS ja METSTA. SESKOn toiminta CENELECin jäsenyhteisönä täytti kriteeristön edellytykset hyvin. Raportti arvioinnista toimitettiin CENELECille, joka kerää jäsenyhteisöiltään tietoa parhaista toimintatavoista ja käytännöistä. Tulevaisuuden linjauksia Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuussa 2012 asetuksen eurooppalaisesta standardoinnista, mitä pidetään merkittävänä tunnustuksena eurooppalaiselle standardointijärjestelmälle. Eurooppalainen standardointi osana kansainvälistä standardointijärjestelmää vahvistaa yritysten kilpailukykyä myös maailmanlaajuisesti. Uudella asetuksella pyritään erityisesti parantamaan standardien käyttöä palvelusektorilla ja nopeuttamaan ICT-alan standardien kehitysprosessia. Parlamentin keskeinen tavoite oli varmistaa, että viranomaisten, etujärjestöjen ja pk-yritysten kanta tulee standardoinnissa esiin. Standardoinnin perusperiaatteet kuten vapaaehtoisuus, avoimuus, läpinäkyvyys ja konsensus säilyvät edelleen. 4 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

3 Hallituksen toimintakertomus Jäsenistö SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa 21. Jäsenet kokoontuivat sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa. Talotekniikkaliitto ry:n jäsenyyden siirto Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa. Digita Oy:n eroanomus ja ilmoitus Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n purkamisesta käsiteltiin vaalikokouksessa. SESKOn vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin perinteinen kevätseminaari, jonka teemana oli Piratismin ja tuoteväärennösten monet kasvot. Hallinto SESKOn hallitukseen kuului kymmenen jäsentä. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi toimitusjohtaja Kimmo Saarinen KEMET Electronics Oy:stä ja varapuheenjohtajana johtaja Kari J. Lång Nokia Oyj:stä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja yhden kokouksen yhteydessä järjestettiin hallituksen strategiaseminaari. Hallituksen jäsenet edustivat SESKOn jäsenyhteisöjä ryhmittelyjaon mukaan siten, että suurimpia standardien käyttäjätai intressitahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 1) hallituksessa toimi neljä jäsentä, sähkötekniseen alaan liittyviä viranomais-, testaus- ja tarkastustahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 2) neljä jäsentä ja sähköteknisten standardien muista käyttäjätahoista (ryhmä 3) kaksi jäsentä. Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab yhteisönä. Yhdistyslain mukaisena toiminnantarkastajana toimi toimitusjohtaja Risto Hiltunen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamia kansallisia standardoimiskomiteoita oli vuoden 2012 lopussa 47. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli noin 100. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 477 henkilöä. Hallitus hyväksyi 485 standardia, joista 66 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 13 henkilöä, joista kahdeksan teknisiä asiantuntijoita ja viisi tukipalvelutehtävissä. Määräaikainen projektisuunnittelija vakinaistettiin ryhmäpäälliköksi. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää. SESKOn hallitus vuonna 2012 (Kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu) Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy, (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Martti Kemppainen, Makevision Ky (Teollisuuden sähkö ja automaatio ry) Varapuheenjohtaja Johtaja Kari J. Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Hallituksen jäsenet Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy, (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Johtaja Hannu Mattila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Diplomi-insinööri Tuomas Maasalo, Energiateollisuus ry Key Account Manager Esa Kankaanpää, SLO Oy, (Suomen Valoteknillinen Seura ry) Yli-insinööri Timo Leppinen, Viestintävirasto Toiminnanjohtaja Antti Kuisma, Suomen Automaatioseura ry Toimitusjohtaja Risto Forssell, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy (Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry) SESKOn jäsenyhteisöt 2012: Digita Oy (eronnut ) Energiateollisuus ry Palvelualojen työnantajat PALTA ry (jäsenyyden siirto Talotekniikkaliitto ry:ltä ) Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry (yhdistys purettu ) Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Viestintävirasto VTT Expert Services Oy Vuoden 2012 ensimmäisessä kokouksessa luovutti hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen 25 vuotta SESKOssa työskennelleelle Juha Vesalle Keskuskauppakamarin kunniamerkin kunniakirjoineen. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman ojensi kukat. Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry) Teknologiajohtaja Matti Rae, Ensto Finland Oy (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Toiminnanjohtaja Antti Turtola VTT Expert Services Oy Hallituksen työvaliokunta Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2012 puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Kari J. Lång sekä jäsenet Vesa Haakana ja Kenneth Hänninen. SESKOn toiminnan tarkoituksena on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla standardoinnin avulla turvallisten ja yhteensopivien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä sähköasennusten ja järjestelmien tuottamista. SESKOn toiminta-ajatus 2 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

4 Talous Huomionosoitukset Erkki Yrjölä -mitalit Vuonna 2012 SESKOn myöntämän Erkki Yrjölä -mitalin sai kolme sähköteknisessä standardointityössä ansioitunutta henkilöä: erikoistutkija, tohtori Jari Hällström (Mittatekniikan keskus), tuotekehityspäällikkö Mika Mutru (REKA Kaapeli Oy) ja asiantuntija Jorma Rutanen (Thermo Fisher Scientific Oy). Jari Hällström palkittiin ansioistaan suurjännitetestauksia käsittelevässä kansainvälisessä komiteassa IEC TC 42. Hän on toiminut erittäin ansiokkaasti vuodesta 2003 komitean sekä sen työryhmien ja ylläpitoryhmien vetäjänä ja jäsenenä. IEC myönsi hänelle jo vuonna 2007 IEC 1906 Award -palkinnon. Mika Mutru on SESKOn komitean SK 20 Energiakaapelit aktiivinen ja asiantunteva jäsen ja toiminut myös komitean sihteerinä Mika Mutru edustaa Suomea kansainvälisissä IEC:n ja CENELECin kaapelikomiteoissa. Tehokkaalla panoksellaan hän vaikuttaa kaapelistandardien kehittämiseen sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla. Jorma Rutanen on osallistunut ansiokkaasti sähköisten mittaus-, säätö- ja laboratoriolaitteiden turvallisuusvaatimuksia käsittelevän standardin IEC laadintaan. Hän toimi työryhmän IEC TC 66/WG 1 Safety requirements of measuring, control and laboratory equipment kokoonkutsujana standardin kolmannen painoksen valmistelun ajan. Ansioistaan työryhmän IEC TC 66/WG 1 vetäjänä IEC myönsi Rutaselle IEC 1906 Award -palkinnon vuonna hdistyksen toimintakulut olivat Y ,09 euroa ja nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 %. Henkilöstökulut nousivat 6,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui ensisijaisesti palkkakulujen ja niiden sivukulujen kasvusta, kun SESKOon lisättiin työvoimaa. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen kaksi prosenttiyksikköä ja oli 61 % kaikista kuluista. Yhdistyksen tulos vuodelta 2012 oli negatiivinen ja määrältään ,35 euroa. Tuloksen alijäämäisyyteen vaikuttivat eniten edellä esitetyt palkka- ja niiden sivukulujen kasvu. Tulopuolella SFS:n laadintakorvausten määrä nousi jonkin verran standardisarjan SFS 6000 julkaisemisen vuoksi loppuvuodesta Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 44 % (39 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 30 % (23 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Osallistumismaksut SESKOn standardoimiskomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 477 (463) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä kasvoi kolmisen prosenttia. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 24 % (27 %) koko toiminnan rahoituksesta. Kansainväliset jäsenmaksut SESKO sai valtionapua työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Suomen Standardisoimisliiton SFS:n kautta yhteensä ,16 euroa, josta 51 % (53 %) kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi TEMin valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardointikokouksiin osallistuneille maksettujen matkakorvausten osuus oli ,68 euroa. VTT Expert Services Oy vastasi IECEx:n, SGS Fimko Oy IECEE:n ja Kemet Electronics Oy IECQ:n jäsenmaksuista. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli euroa, mikä kattoi noin 14 % rahoituksesta. IEC 1906 Award Vuonna 2006 sähköalan kansainvälinen standardoimisjärjestö, International Electrotechnical Commission (IEC) täytti 100 vuotta. Ensimmäisen vuosisatansa kunniaksi se perusti 1906 Award -palkinnon, jolla halutaan antaa tunnustusta teknisten komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien asiantuntijoille heidän arvokkaasta panoksestaan käytännön standardointityössä. Vuonna 2012 IEC 1906 Award myönnettiin 140 standardoinnin asiantuntijalle. Ainoana Suomesta palkittiin diplomiinsinööri Jari Uusitalo (Eaton Power Quality Oy). IEC:n tehoelektroniikan järjestelmiä ja laitteita koskevan teknisen komitean standardointiin Jari Uusitalo tuli mukaan vuonna Hän on komitean ylläpitoryhmissä MT ja MT toiminut esimerkillisesti, rakentavasti ja johdonmukaisesti. Kollegat kansainvälisillä ja kansallisilla standardointifoorumeilla arvostavat hänen paneutuvaa tapaansa tuoda tietoa standardien valmisteluun. Jari Uusitalon tehtäviin Eaton Power Quality Oy:ssä kuuluvat aktiivinen osallistuminen kansainväliseen standardointiin ja uusien tuotteiden kehitys. Hän vastaa myös nuorten asiantuntijoiden valmentamisesta sekä turvallisuus- ja EMC-asioiden tuesta suunnitteluinsinööreille ja toisille yksiköille. SESKOn rahoituksen jakauma SESKOn rahoituksen jakauma % 14 % 24 % 15 % 15 % 2 % % 16 % 26 % 16 % 16 % 3 % % 17 % 23 % 16 % 14 % 1 % % 18 % 22 % 15 % 15 % 2 % % 16 % 20 % 13 % 12 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEMin avustus STEK ym. Muut 4 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

5 TULOSLASKELMA TASE Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu , ,89 IEC-julkaisujen jakelu , ,80 Osallistumismaksut , ,00 Muut toimintatuotot , ,00 Avustukset , , , ,81 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot , ,65 Muut henkilöstökulut , ,76 Poistot , ,70 Toimitilakulut , ,16 Julkaisujen hankinta , ,09 Matkustuskulut , ,70 Julkaisu- ja tiedotuskulut , ,30 Toimistokulut , ,32 Kokous- ja neuvottelukulut , ,47 Kansainväliset jäsenmaksut , ,40 Muut kulut , , , ,81 Kulujäämä , , VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,78 Aineelliset hyödykkeet , ,92 Osakeet ja osuudet 1 345, ,50 Pitkäaikaiset sijoitukset , , , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,02 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,66 YHTEENSÄ , ,20 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,00 Ylijäämä ed.vuosilta , ,88 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,96 Varainhankinta Jäsenmaksut , , , ,00 Tuottojäämä , ,00 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,28 Siirtovelat , ,04 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,24 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut , ,92 YHTEENSÄ , ,20 Tilikauden tulos , ,92 Tilikauden ylijäämä , ,92 Helsingissä 8. helmikuuta 2013 Kimmo Saarinen Vesa Haakana Kenneth Hänninen Esa Kankaanpää Antti Kuisma Olli-Heikki Kyllönen Kari J. Lång Seppo Puhakka Matti Rae Tom Törn Sinikka Hieta-Wilkman 6 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

6 Tilintarkastuskertomus TOIMINNANtarkastuskertomus 8 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

7 SESKOn vuosi 2012 kuvina ERKKI YRJÖLÄ -MITALI NRO 35 ON MYÖNNETTY ANSIOISTA SÄHKÖALAN STANDARDISOIMISTYÖN HYVÄKSI TEILLE JORMA RUTANEN HELSINGISSÄ 28. MAALISKUUTA 2012 SESKO RY Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Kultaa ja kunniaa Jyväskylän messuilla helmikuussa 2012 Sähköinsinööriliitto julkisti profesori Leena Korpisen (Tampereen teknillinen yliopisto) valinnan vuoden sähköinsinööriksi. Sähköalan standardointiin Leena Korpinen tuo asiantuntemustaan jäsenenä SESKOn komiteassa SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille. Kuvassa Leena Korpinen SESKOn messuosastolla Eero Sorrin (SESKO), Seppo Puhakan (NSS Oy), Timo Rinnan (SIL ry) ja Tapani Nurmen (SESKO) onniteltavana. Kevätseminaari 2012 Perinteiseen kevätseminaariin maaliskuussa kokoontui Valkoiseen saliin Helsinkiin runsas joukko standardoinnin asiantuntijoita ja SESKOn yhteistyökumppaneita saamaan tietoa piratismista ja tuoteväärennöksistä sekä onnittelemaan uusimpia EY-mitalisteja. Tilaisuuden avasi SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta- Wilkman, joka loi katsauksen standardointivuoteen Varatuomari Hanna-Maija Elo Asianajo toimisto Juridiasta (kuvassa vasemmalla) antoi ohjeet tuoteväärennösten ja piraattituotteiden tunnistamiseen ja niiden ostamisen välttämiseen. Esitykseen sisältyi runsaasti tietoa immateriaalioikeuksista, tavaramerkeistä, mallioikeuksista ja niiden suojaamisen keinoista sekä markkinoiden valvonnasta. Tilaisuudessa luennoivat myös liiketoimintajohtaja Mika Richardt (SGS Fimko Oy), liiketoimintayksikön johtaja Paavo Tammisto (ABB Oy Wiring Accessories). SESKOn hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, (KEMET Electronics), johtaja Tom Törn (SGS Fimko Oy) sekä asiantuntija Matti Katajisto, VTT Expert Service Oy:stä. Erkki Yrjölä -mitalit 2012 Kevätseminaarissa luovutettiin Erkki Yrjölä -mitalit Jari Hällströmille ja Mika Mutrulle (kuvassa oikealla). Kolmas palkituista, Jorma Rutanen, ei päässyt paikalle. Vuoden 2012 EY-mitalisteista ansioineen tarkemmin tämän toimintakertomuksen sivulla 4. IEC:n GM Oslossa Sähköalan kansainvälisen standardoimisjärjestön IEC:n 76. yleiskokous pidettiin Oslossa Norjassa Kuva avajaistilaisuudesta näyttävässä juhlahuoneistossa, jossa luovutetaan vuosittain myös Nobelin rauhanpalkinto. Yleiskokouksen yhteydessä pidet tyihin hallinnollisiin ja teknisten komiteoiden kokouksiin osallistui lähes 1200 henkilöä noin 70 jäsenmaasta. Hallintoelinten kokouksiin osal listuivat SESKOn edustajina hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen ja toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman. Suomalaisia asiantuntijoita oli tällä kertaa mukana 16 ja he osallistuivat Oslossa kaikkiaan yli 50 teknisen komitean ja työryhmän kokoukseen. Ydinlaitosautomaatiokomitea SK 45 Suomalainen ydinlaitosautomaatiota koskeva IEC TC 45 seurantaryhmä vahvistettiin syksyllä 2012 kansalliseksi vastinkomiteaksi. Kuvassa järjestäytymiskokouksen osanottajat vasemmalta oikealle lukien: Janne Valkonen (VTT), Olli Hoikkala (TVO), Helge Palmén (VTT Expert Services), Harri Heimbürger (STUK), Timo Ahola, (Fortum), Juha Sirola (Fennovoima), Heimo Takala (STUK), Sami Matinaho (Fortum), Risto Nevalainen (FISMA), Janne Peltonen (VTT Expert Services), Juha Halminen (TVO), Mika Koskela (STUK), Sami Asikainen (TVO). Kuvasta puuttuvat komitean jäsenet Hannu Malmberg, (Fortum) ja Mikael Sundholm (SESKO). SESKOn toimiston kehityspäivät Kehityspäivillään henkilökunta pohti ryhmätöinä mm. SESKOn komitearakenteen ja komiteatyöskentelyn välineiden kehittämistä sekä hahmotteli tuotepaketteja standardien eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kuvassa eturiveissä vasemmalta lukien: Sinikka Hieta-Wilkman, Pirkko Taavitsainen, Sanna Koivu, Tinni Karakorpi, Jari Karjalainen ja Tapani Nurmi. Taaempana Arto Sirviö, Juha Vesa, Mikael Sundholm, Marva Metsänoja, Eero Sorri ja Pia Rouste. Kuvasta puuttuu Jukka Alve. 10 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

8 Tiedotus Sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnin ja sähköteknisten standardien tekeminen tunnetuksi Suomessa eri viestintäkanavien välityksellä on yksi SESKOn tehtävistä. Kohderyhminä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja standardoinnin asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan läheisesti liittyvät yritykset ja yhteisöt. Heille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa uusien standardien lisäksi myös vireillä olevista standardointihankkeista. Näin jokainen osapuoli voi vaikuttaa oikea-aikaisesti valmistelun kuluessa standardien sisältöihin ja saada omaa toimintaa edistävää tietoa riittävän ajoissa. Myös opiskelijat ja opettajat ovat yksi tärkeä jatkuvan viestinnän kohderyhmä. SESKO julkisuudessa SESKO viestii kohderyhmäänsä koskevien sähköisten ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2012 julkaistiin eri medioissa yhteensä 227 (222) sähköteknistä standardointia tai standardeja käsittelevää artik- Sähköteknistä standardointia ja standardeja esiteltiin vuoden varrella useissa eri tapahtumissa. Sähkö, Tele, Valo ja AV messuilla Jyväskylässä SESKOlla oli oma osasto. Jyväskylän messujen tietoiskuissa esiteltiin SFS standardisarjan uudiskelia ja tiedotetta. SESKO ja sähkötekniset standardit olivat esillä painojulkaisujen lisäksi myös monissa verkkojulkaisuissa, erilaisissa hakemistoissa, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKOn omia medioita ovat verkkosivusto sekä viisi kertaa vuodessa ilmestyvä SESKO-lehti. Lehden vuosikerran ensimmäinen numero on sähkötekniseltä alueelta edellisen vuoden aikana julkaistut ja vahvistetut SFS-standardit käsittävä erikoisnumero. Vuoden 2012 aikana SESKO-lehti siirtyi vähitellen julkaistavaksi sähköisessä muodossa verkossa. Sähköinen muoto parantaa lehden saatavuutta ja nopeuttaa julkaisuprosessia. Lehden kunkin numeron julkaisemisesta tiedotetaan lukijoille sähköpostitse ja SESKOn verkkosivuilla. Lehden vuosikerta-arkisto on ollut sähköisesti saatavilla jo vuodesta 2006 alkaen SESKOn verkkosivuilla. Lisäksi sähköteknistä standardointia esitellään standardointiorganisaatioiden yhteisessä oppilaitosportaalissa Tiedotuksen pääaihe vuonna 2012 oli pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 uudistus. Sen vaiheista ja soveltamisesta ilmestyi runsaasti artikkeleita ja ilmoituksia vuoden mittaan. SESKOn verkkosivuilla julkaistiin erityinen standardisarjaa SFS 6000 ja siihen liittyviä käsikirjoja koskeva osio, johon on linkitetty SFS 6000-bannereita sähköalan muiden toimijoiden verkkosivuilta. Kaikista vuoden 2012 aikana ilmestyneistä standardeista toimitettiin julkaistavaksi mediatiedotteet. Merkittävimmistä standardijulkaisuista, kuten automaatio-, materiaalideklaraatio- ja aurinkosähköstandardeista sekä led-käsikirjoista ja teknisen dokumentoinnin standardeista laadittiin asiantuntija-artikkeleita ammattilehtiin. Suositus sähköajoneuvojen lataamisesta kiinteistöjen sähköverkoista julkaistiin painettuna esitteenä ja verkossa sekä suomeksi että englanniksi. Suositus sai runsaasti julkisuutta niin kotimaassa eduskuntaa myöten kuin ulkomaillakin. SESKOn verkkosivut Vierailutiheys SESKOn verkkosivuilla on jatkuvasti kasvanut, kun uudet sukupolvet ovat siirtyneet käyttämään viestinnässään sähköisiä välineitä ja kanavia. Oppilaitoksille tarkoitetulle sivuosiolle, joille johtavat linkit SFSeduoppilaitosportaalista, valmisteltiin opetuksen ja itseopiskelun tueksi runsaasti uutta aineistoa sähkötyöturvallisuudesta ja dokumentoinnista. Kotimaisten standardointiuutisten lisäksi uutisoitiin eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista. SESKOn verkkosivuston käytetyimpiä osia ovat jatkuvasti päivitettävät komiteasivut. Verkkosivujen englanninkielinen osio palvelee SESKOn kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin osallistuvia. Messut ja muut tapahtumat tusta ja sähköajoneuvojen latausstandardeja. SESKOn vuoden 2012 kevätseminaarin aiheena olivat tuoteväärennökset ja piratismi. SESKO oli mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen yhteisessä standardoinnin FORUM vuositapahtumassa. Oppilaitosyhteistyö SESKO osallistui vuonna 2012 eurooppalaisten standardointijärjestöjen (CENELECin, CENin ja ETSIn) yhteistyöryhmään Education about Standardization (JWG EaS). Vastaavasti SESKO on mukana SFS:n ja sen toimialayhteisöjen oppilaitosyhteistyön ohjausryhmässä, joka toimii myös JWG EaS:n kansallisena vastinryhmänä. SESKO suuntaa oppilaitoksiin kohdistuvaa viestintäänsä, kuten opetusaineistoja ja oppilaitosinfoja, sähköteknisen alan opiskelijoille ja opettajille lähinnä ammatti- ja tiedekorkeakouluissa sekä ammattiopistoissa. Standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisessä oppilaitosportaalissa SESKO ylläpitää oman vastuualueensa sivuja. Vuonna 2012 SESKO järjesti kolme oppilaitostilaisuutta, joissa esiteltiin sähköteknistä standardointia ja standardeja. Osana sähkösuunnittelun opintojaksoa Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ja SESKO järjestivät koulutusta sähköalan standardoinnista. Opiskelijoita kiinnostivat erityisesti sähköasennusstandardien uudistus, Smart Grid ja sähköautot. SESKOn edustaja luennoi Tampereen teknillisellä yliopistolla EMC-standardoinnista. Lisäksi Insinöörikoulutus 100 vuotta -tapahtumaviikolla Tampereella oli SESKOlla mahdollisuus tuoda esiin sähköteknistä standardointia osana insinöörikoulutuksen 100-vuotista ammattihistoriaa. Koulutus SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina useiden jäsenyhteisöjen sekä myös muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardointiin osallistumista, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita vuonna 2012 olivat pienjännitesähköasennukset, älykäs sähköistys, älykäs mittarointi, sähkömagneettinen yhteensopivuus, led-valaistustandardit sekä sähköajoneuvot ja niiden lataus. 12 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

9 Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät SK 11 Suurjänniteilmajohdot SK 22 Tehoelektroniikka SK 31 Räjähdysvaaralliset tilat SESKOlla oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 47 standardointikomiteaa ja noin 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 477 asiantuntijajäsentä. Standardointikomiteat kokoontuvat säännöllisesti vuosittain ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla. Myös erityinen tarve julkaista suomenkielisiä standardeja voi edellyttää kansallista komiteaa. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä standardointia tai joilla aktiivisia toimijoita Suomessa on vain muutamia, ei välttämättä ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Myöskään esimerkiksi vähäisen osallistujamäärän vuoksi ei aina ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Näissä tapauksissa SESKOlla on toimintakanavana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryhmään yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien toiminta Standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat aihepiireittäin ja vuosittain. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen ja kattava osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voidaan parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin ja valmistautua niiden käyttöönottoon. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2012 SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Komitea valmisteli suomennokset käyttöohjeiden ja osaluetteloiden laatimista sekä dokumentaation jäsentelyä koskeviin kansainvälisiin esikuvastandardeihin sekä valmisteli suomenkielisen aineiston lisättäväksi IEC tietokantaan. IEC:n komiteoiden TC 3 ja TC 16 fuusiosta johtuen kansalliskomitea osallistuu jatkossa myös sähköturvallisuuteen liittyvien peruskäsitteiden standardointiin. Komitean alueelta valmistuivat käsikirjat sähkösuunnittelun dokumentaatiosta sekä sähköasennusten ja sähkölaitteiden turvallisuuden peruskäsitteistä. Komitean aloitteesta standardoitiin vielä ensimmäinen kansainvälinen sähköautoiluun liittyvä kuvatunnus. Lisäksi komitea valmisteli uutta ope- tusaineistoa opiskelijoiden ja opettajien käyttöön dokumentointistandardeista SFSedu.fi -sivustolle. SK 3:n sihteeri Arto Sirviö on kansainvälisen komitean IEC SC 3C puheenjohtaja ja piirrosmerkkistandardin ylläpitoryhmän MT sihteeri sekä CENELECin CLC/SR 3C raportoivan sihteeristön vastuuhenkilö. Tämän alueen standardit koskettavat laajoja piirejä ja luovat pohjan sekä käsitteistön kaikkien muiden teknisten standardointikomiteoiden työlle. Komitea osallistui CENELECin uusien suurjänniteilmajohtoja koskevien standardien valmisteluun. Aikaisemmin oli käytössä erilliset standardit yli ja korkeintaan 45 kv ilmajohdoille. Nyt nämä vaatimukset yhdistettiin uuteen perusstandardiin, jossa on otettu huomioon myös uusimmat mekaanista mitoitusta koskevat eurokoodit. Standardiin liittyy myös kutakin maata koskevat kansalliset osat. Suomen osalta valmisteltiin uusi ehdotus. SK 13 Sähköenergian mittaus Kansalliskomitea toimi aktiivisesti vuonna 2012 Smart Metering -mandaattiin liittyvästä toiminnasta johtuen. Suomen edustajia osallistui sähköenergian mittaukseen liittyvää tiedonsiirtoa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän ja komitean sekä pohjoismaiseen NOREK-ryhmän toimintaan. Suomen aloitteesta tehdyn Open Smart Grid Protokollan (OSGP) työstämistä yhdeksi mandaatin M/441 tarkoittamaksi eurooppalaiseksi sähköenergianmittausprotokollaksi tuettiin, mikä on tärkeää suomalaisten yritystoimijoiden kannalta. Kolme kansallista sähköenergian mittauskeskuksia koskevaa SFS-standardia julkaistiin suomeksi. Sähköenergian älykästä mittarointia koskevia luentoja pidettiin useissa eri yhteyksissä. Komitea valmisteli tehokkaasti ajankohtaisia alan eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja. Tehoelektroniikka on elinvoimaisimpia elektroniikkateollisuuden sektoreita Suomessa, ja alalla on merkittävää suomalaista osaamista. Suomi on vahvasti edustettuna alakomiteoiden IEC TC 22 / SC 22G Adjustable speed electric drive systems incorporating semiconductor power converters ja SC 22H:n Uninterruptible power systems (UPS) työryhmissä. Keskeisiä valmistelunaiheita ja työkohteita komiteassa olivat tehoelektroniikan turvallisuusstandardin julkaiseminen, taajuusmuuttajien energiatehokkuusstandardin laatiminen CENELECissä ja muuttuvat häiriöstandardit. SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Suomalaisia komitean edustajia osallistui pisto- ja rasiakytkimien sekä asennuspistoliittimien vaatimuksia standardoivien IEC- ja CENELEC-komiteoiden ja työryhmien työskentelyyn. Erityisesti sähköauton pistokytkintä koskevaan standardointiin osallistuttiin aktiivisesti sekä eurooppalaisissa että kansainvälisissä valmisteluryhmissä. Sähköauton pistokytkintä koskevat EN-standardit ilmestyivät. Julkaistiin kotitalouskäytön jatkojohtoja koskeva standardi, jonka ansioista Suomen markkinoille tulevien jatkojohtojen turvallisuus paranee entisestään. Suomi luopui SELV-pistokytkinstandardia ylläpitävän ryhmän vetovastuusta puuttuvan teollisen intressin vuoksi. Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardoinnissa kansainvälisellä IEC TC 31:llä on hyvin vankka asema. Sähkölaitteiden standardien lisäksi IEC valmistelee standardeja myös mekaanisille laitteille ja laatujärjestelmille. Suomessa on maailmanlaajuisesti huomattavaa räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden valmistusta. Tämän takia SK 31 on aktiivisesti mukana kansainvälisessä TC 31 työssä: 15 henkilöä on jäsenenä kaikkiaan 21 työryhmässä. Suomen näkökulmasta painopistealueita ovat erityisesti moottoreita, valaisimia ja asennuksia koskevien standardien valmistelu. SK 34 Valaisimet Valaisinkomitean keskeisiä kohteita ovat mm. energiansäästölamppujen sekä ledien, ledlamppujen ja niiden liitäntälaitteiden kansainvälisten standardien valmistelu. Suomalaisia asiantuntijoita osallistui lamppu-, liitäntälaite- ja valaisinstandardeja laativien työryhmien kokouksiin. Markku Norhio (Helvar Oy) toimii valaisimien liitäntälaitteita standardisoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajana. Komitea julkaisi kaksi led-käsikirjaa. Toinen sisältää ledejä koskevat rakenne- ja suorituskykystandardit ja toinen ledien EMC- ja säteilyvaatimuksia koskevat standardit. Valmistajille ja maahantuojille suunnattujen käsikirjojen ohjeistuksen avulla uskotaan led-tuotteiden turvallisuuden paranevan Suomessa. 14 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

10 SK 45 Ydinlaitosautomaatio IEC:n ydinlaitosautomaatiota koskeva seurantaryhmä muutettiin kansalliseksi vastinkomiteaksi. Tähän vaikuttivat Suomen uuden sukupolven järjestelmien ydinvoimaosaaminen sekä menossa olevat suuret kansalliset rakennus- ja uudistushankkeet, jotka ovat herättäneet runsaasti maailmanlaajuistakin huomiota. Kansallisen komitean standardointityön keskeisenä tavoitteena on vaikuttaminen turvallisuusasioihin, käyttöliittymiin sekä automaatioarkkitehtuuriin kohdistuviin vaatimuksiin. Lisäksi tehtävänä on seurata ja ymmärtää ydinlaitosautomaation standardointikokonaisuuksia sekä tuoda uutta osaamista ja kokemusta standardien soveltamiseen ydinlaitoksissa Suomessa. Ydinteknologiaala on Suomessa merkittävä työllistäjä ja CO2 päästöttömyytensä ansiosta tärkeä energian tuotantomuoto. Lisäksi Suomen peruskallio soveltuu käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikaksi. Kansainvälisiä standardeja uudistetaan ja yhtenäistetään, mikä vaikuttaa siihen, että standardointi on lähivuosina erittäin aktiivista tällä alueella. Alan toimijat ovat laajasti mukana komiteatyössä. SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit Komitea valmisteli ajankohtaisia tiedonsiirtokaapeleihin liittyviä IEC- ja CENELEC-standardiehdotuksia. Järjestettiin kansallisten komiteoiden SK 46, SK 86 ja SK 215 jäsenten kesken kokous, jossa laadittiin yhteinen lausunto koskien maakaapeliasennusten InfraRYL-ohjeiden päivitystä. Kansalliskomitean jäsen Lauri Halme on CENELECin komitean TC 46X puheenjohtaja ja IEC TC 46/WG 5 Screening Effectiveness -työryhmän kokoonkutsuja. Halme on myös IEC:n komiteoiden TC 46 ja SC 46A puheenjohtaja. IEC TC 57 Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja siihen liittyvä viestintä Kansallisen seurantaryhmän jäsenet ovat mukana kansainvälisissä työryhmissä laatimassa sähkönjakeluverkkojen kommunikaatiojärjestelmien standardeja. Älykkään sähköverkon kommunikaatiojärjestelmä perustuu kansainvälisen komitean IEC TC 57 laatimiin standardeihin. Näissä määritellään kommunikaatiojärjestelmän toimintamalli tietoturvavaatimuksineen sekä protokollat ja datamallit. Ne ovat myös osana EU-komission älykkäiden sähköverkkojen standardointimandaattia M/490. SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Komitea on osallistunut aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen standardointiin tekemällä IEC:lle ehdotuksia todettujen turvallisuuspuutteiden (akkulatureiden kaapelit, pyykinpesukoneiden liittimet, kuumat pinnat) korjaamiseksi sekä ottamalla kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Komitea on julkaissut muutososat koti taloussähkölaitteiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ajoneuvojen sisätilanlämmittimiä sekä sähköleluja koskeviin standardeihin. Kotitaloussähkölaitteiden yleisiä turvallisuusvaatimuksia koskevan standardin uuden painoksen viimeistelytyö saatiin valmiiksi. SK 64 Pienjännitesähköasennukset Pienjännitesähköasennuksia koskevasta standardoinnista vastaava komitea sai valmiiksi uudistetun, 39 osaa sisältävän standardisarjan SFS Tällä asennusstandardisarjalla on erittäin laaja käyttäjäkunta aina pienyrittäjinä toimivista sähköurakoitsijoista ja sähkösuunnittelijoista suuryrityksiin. Myös komitean kokoonpano edustaa hyvin käyttäjäkuntaa, mukana on mm. useita pienyritysten edustajia. Standardisarjalla arvioidaan olevan Suomessa lähes yksittäistä käyttäjää. Tätä sähköasennusten turvallisuutta koskevaa mittavaa standardisarjaa käytetään pääasiassa käsikirjan muodossa, ja siksi standardisarja julkaistiin myös SFSkäsikirjana SESKOssa valmisteltiin lisäksi SFS-standardisarjaan 6000 liittyviä standardeja ja määräyksiä sisältävät käsikirjat ja SFS ja SESKO tiedottivat uusista käsikirjoista tavallista laajemmalla suoramarkkinointikampanjalla, lehti-ilmoituksilla ja lehtiartikkeleilla. SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Komitean laatimat uudistetun automaatiokäsikirjasarjan sanastoa ja toiminnallista turvallisuutta sekä ohjelmointia ja dokumentointia koskevat kaksi osaa julkaistiin vuoden aikana. Käsikirjan kolmanteen osaan, joka käsittelee teollisuusautomaation tietoturvaa, liittyviä standardeja valmisteltiin ja käännettiin suomeksi niin, että ne ovat julkaistavissa käsikirjana vuonna Komitea ja sen työvaliokunta kokoontuivat useita kertoja vuoden aikana käsittelemään ajankohtaisia IEC- ja CENELEC-asioita. Teollisuuden langattomat verkot ovat edelleen kuuma keskustelunaihe Euroopassa, sillä eri standardointijärjestöjen työnjako ei ole yksiselitteisen selvä. Komitean sihteeri osallistui IRWCtyöryhmän kokouksiin, joissa pohdittiin myös strategiaa ETSIn ja CENELECin välisen yhteistyön parantamiseksi. Kansallisen komitean kokousten yhteydessä järjestettiin lisäksi teemaluentoja, perehdyttiin Wireless Sensor Systems -ryhmän tutkimustyöhön Aalto-yliopistossa sekä Wapicen ja Inspectan toimintaan. SK 69 Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät Kolme vuotta toiminut komitea on vakiintunut ja sen toiminta jatkunut vilkkaana. Komitea seuraa ja osallistuu asiantuntijoidensa välityksellä latausjärjestelmää koskevien standardien sekä sähköautopistokytkimen standardointiin mm. ehdotuksia kommentoimalla. Sähköauton eurooppalaista standardointitilannetta ja eurooppalaisia suosituksia koordinoivaan CEN-CENELEC-ryhmän toimintaan on osallistuttu erittäin aktiivisesti ja huolehdittu siellä Suomen kannalta tärkeiden asioiden huomioon ottamisesta. Komitean edustaja on osallistunut myös IEC/SMB:n alaisen sähköisen liikenteen tulevaisuuden standardointitarpeita selvittelevän strategiaryhmän työhön. Kansalliskomitea valmisteli laajasti niin kansallista kuin kansainvälistäkin huomiota herättäneen suosituksen Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa, joka julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi. Suositukseen on viitattu monessa yhteydessä, sitä on esitelty mm. Eduskunnassa ja siitä on laadittu artikkeleita ja tiedotteita sekä pidetty luentoja. Suomen aloitteesta käynnistyi myös pohjoismainen sähköautoja koskeva standardoimisyhteistyö. Syksyllä 2012 pidetyssä ensimmäisessä NOREK-kokouksessa todettiin pohjoismaisten haasteiden olevan yhteisiä ja jo tehtyjen linjausten olevan hyvin samansuuntaisia. Tällä alueella on meneillään merkittäviä kansallisia innovaatiohankkeita, mistä johtuen standardointi on Suomessa monien eri toimijoiden kiinnostuksen kohteena. SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus ja CICPR Radiohäiriöt Sähkömagneettinen yhteensopivuus on jokaisen sähkö- ja elektroniikkalaitteen pakollinen ominaisuus. Pakolliseksi sen tekee Euroopan Unionin EMC-direktiivi. Uuden lähestymistavan (New Approach) periaatteiden mukaisesti direktiivin vaatimusten täyttäminen voidaan osoittaa käyttämällä harmonisoituja standardeja. EMC:hen liittyvien standardien tekninen sisältö valmistellaan kansainvälisesti IEC:n teknisissä komiteoissa. CENELECin tekninen vastinkomitea puolestaan huolehtii kansainvälisten IEC- ja CISPR-standardien saattamisesta eurooppalaisiksi EN-standardeiksi ja tarvittaessa tekee niihin pieniä eurooppalaisiin erityisvaatimuksiin liittyviä muutoksia. SESKOn kansalliset komiteat SK CISPR ja SK 77 osallistuvat EMC-standardien kansainväliseen valmisteluun. SK CISPR on käsitellyt kokouksissaan lukuisia standardien valmisteluun liittyvää ehdotuksia sekä vastannut useisiin kymmeniin äänestyk- 16 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

11 siin ja lausuntopyyntöihin. Merkittävin vuoden 2012 uusista standardeista koskee multimedialaitteiden häiriöpäästöjä. Se yhdistää tietotekniikan laitteiden (CISPR 22) ja yleisradiovastaanottimien (CISPR 13) häiriöpäästövaatimukset yhteen standardiin. Vastaava immuniteettistandardi on myös valmisteilla. EMC-asiat koskettavat Suomessa viranomaisten lisäksi erittäin monia: kuluttajia, tuotteiden valmistajia, suunnittelijoita ja asennusyrityksiä. SK 78 Sähkötyöturvallisuus Entisen jännitetyökomitean toimialuetta muutettiin koskemaan koko sähkötyöturvallisuutta ja samalla muutettiin komitean SK 78 vanha nimi Jännitetyöt vastaamaan uutta tilannetta Sähkötyöturvallisuus. Komitean työskentely tulee jatkossa intensiivisemmäksi, sillä CENELEC on saamassa valmiiksi uuden painoksen sähkötyöturvallisuuden esikuvastandardista. Tämä on merkinnyt sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistustyön käynnistymistä kansallisesti. Tällä standardilla on erittäin laaja käyttäjäkunta Suomessa, sillä se on kaikkien sähköammattilaisten keskeinen työväline. SK 79 Hälytysjärjestelmät Komitea valmisteli suomennokset kameravalvontajärjestelmän soveltamisohjeita sekä ilmoituksensiirtojärjestelmiä koskeville standardeille. Komiteoiden IEC TC 79 ja CLC TC 79 yhteinen työryhmä aloitti turvajärjestelmien yhteentoimintavaatimusten määrittelyn. Kameravalvonnan- ja kulunvalvonnan standardointi siirtyi kokonaan IEC TC 79:lle, jonka uusimmat aiheet liittyvät digitaalisiin lukkoihin ja rakennuksen tiedonsiirtoverkon vaatimusten standardointiin turvajärjestelmille. Suomen kansallisen vastinkomitean sihteeri Arto Sirviö toimi myös eurooppalaisen termejä ja määritelmiä koskevan työryhmän sihteerinä. Hälytysjärjestelmien valmistajat ja niiden asennusurakoitsijat ovat kiinnostuneita standardointikohteista ja siksi tämän alueen suomalaisten asiantuntijoiden aktiivisuus kansainvälisissä standardoinnissa on huomattava. IEC TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat kiinnostuneesti eurooppalaisen vastinkomitean työskentelyyn. Seurantaryhmä valmisteli suomennokset sähköverkkoihin kytkettyjen valosähköisten järjestelmien dokumentaatiolle. Lisäksi laadittiin minimivaatimukset valosähköisten järjestelmien testeille, tarkastukselle ja dokumentaatiolle. Näistä informoitiin tiedottein ja artikkelein. Valosähköisiin paneeleihin perustuvat sähkön pientuotantojärjestelmät ovat saavuttaneet suuren suosion Keski-Euroopassa. Suomessakin kiinnostus sähkön pientuotantoon ja niihin liittyviin standardeihin on selvästi kasvanut. IEC TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät Kansallisen seurantaryhmän jäsenet ovat mukana kansainvälisissä työryhmissä laatimassa tuulivoimaloiden standardeja. Tuulivoimatekniikka on merkittävä uusiutuvan energian tuotantotapa. Tuuligeneraattoreita valmistetaan muutaman kilowatin pienlaitteistoista aina megawattiluokan voimaloihin ja tuulivoimapuistoihin. IEC-standardeissa esitetään laitteiston turvallisuuteen ja suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia sekä laitteiston suunnitteluohjeita, simulointi- ja mittausmenetelmiä. Suomessa on kasvavaa kiinnostusta niin poliittisella tasolla kuin kansalaisten keskuudessakin tuulienergian runsaampaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa. SK 91 Elektroniikan valmistustekniikat Suomen edustaja hoitaa tällä alueella eurooppalaisen raportoivan sihteerin tehtäviä. IEC perusti uuden painettua elektroniikkaa koskevan komitean TC 119 standardoimaan painetun elektroniikan valmistamiseen liittyvää terminologiaa sekä laitteiden, tuotteiden ja materiaalien valmistusprosessien ominaisuuksia ja vaatimuksia. Lisäksi komitea ottaa huomioon painetun elektroniikan terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat. Sen standardoinnin koordinointi SESKOssa annettiin komitealle SK 91. Tämän muutoksen myötä komitean SK 91 nimi vaihtui elektroniikan valmistustekniikaksi. Näin komitean jäsenmäärä kasvoi huomattavasti ja tehosti osallistumista merkittävästi. IEC TC 105 Polttokennotekniikka Kansallisen seurantaryhmän jäsenet osallistuivat kansainväliseen polttokennostandardien valmisteluun. Polttokennotekniikalla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Polttokennotekniikka skaalautuu käytettäväksi pienistä kuluttajalaitteista ajoneuvoihin ja suuriin voimalaitoksiin. Hajautetussa sähkön pientuotannossa polttokennotekniikalla voidaan kompensoida esim. yöaikaan aurinkosähköjärjestelmien tuotantokatkoksia. Kiinteästi asennettujen polttokennojärjestelmien asennusstandardi on tarkoitus suomentaa ja julkaista ensi vuonna. SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristövaikutukset Merkittävimpiä aikaansaannoksia tällä alueella oli materiaaliselostestandardin julkaiseminen ja työskentelyprosessien luominen siihen liittyvän seurattavien aineiden tietokannan validointityöryhmälle. Standardin merkitys koko toimitusketjulle eli komponenttitoimittajille, laitevalmistajille, laitteiden maahantuojille ja kauppiaille korostui entisestään, kun CENELEC julkaisi standardin, joka mainitsee materiaaliselosteet yhtenä hyväksyttynä menetelmänä osoittaa tuotteen olevan RoHS II-direktiivin vaatimusten mukainen. Asiasta julkaistiin artikkeli painomediaan ja tiedotteita verkkoon. Komitea on myös seurannut ekodesign- ja energiatehokkuusasioita mm. Euroopan komissiossa ja IEC:n muissa komiteoissa, sillä komitean rooli on varsin horisontaalinen, ja se palvelee useita muita aloja. SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Komitea on osallistunut koti- ja rakennusautomaation (HBES/BACS) järjestelmien yleisten vaatimusten sekä avoimen kommunikaatiojärjestelmän standardointiin. Vuoden aikana panostettiin älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvän rakennuksen ja sähkönjakeluverkon rajapinnan määrittelyyn ja kulutuksen mittausmandaattiin M/441 liittyvän kuluttajan energiankulutuksen näyttölaitteen ominaisuuksien määrittelyyn. Komitea laati suomennokset koti- ja rakennusautomaation (HBES/BACS) toimintoluokitusstandardille ja toiminnallisen turvallisuuden standardille. SK SG Älykkäät sähköverkot Älykkäät sähköverkot ja niihin liittyvä standardointi on edelleen keskeinen painopistealue sähköteknisessä standardoinnissa. Komitean tarkoituksena on tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän kannalta oleelliset standardointiprojektit mm. teollisuuden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Komitean jäsenet ovat osallistuneet CEN/CENELEC/ETSI Smart Grid Coordination Groupin ja älykästä sähköauton lataamista käsittelevän työryhmän työhön. Suomalaiset tutkimustulokset ja käyttökokemukset on toimitettu IEC:n pienjänniteasennuskomitean tietoon pienjännitetasasähköjärjestelmiä koskevien asennusten osalta. Älykkäiden sähköverkkojen standardointitilannetta on esitelty seminaareissa ja messuilla. 18 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

12 Standardit ja käsikirjat 2012 SFS-standardien ja käsikirjojen kysyntä nousi huomattavasti vuonna 2012 verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä johtui siitä, että sähköasennuksista julkaistiin lokakuussa uusi kolmiosainen käsikirjasarja. SFS-käsikirja sisältää kokonaan uudistetun pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS Samaan aikaan julkaistiin myös uudet käsikirjat ja 600-3, jotka sisältävät perusosaa täydentäviä muita standardijulkaisuja. Vuonna 2012 vahvistetut ja julkaistut standardit Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti ja otti SFS-standardien luetteloon 437 (449) sähköalan SFS-standardia. Suomeksi julkaistiin 66 (34) standardia ja ruotsiksi 39 standardia. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomeksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria tai käyttötarkoitus erityisen merkityksellinen. Vuonna 2012 julkaistut SFS-käsikirjat Tunnus SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja 618 SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja SFS-käsikirja 662 Sähköasennukset. Osa 2: Säädökset, sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit Sähköasennukset. Osa 3: Sähkötyöturvallisuus Tekninen dokumentointi - Dokumentaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja hallinta Automaatio. Osa 1: Sanasto ja toiminnallinen turvallisuus Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi Ledit. Osa 1: Valaisinten, ledmoduulien, ledlamppujen ja liitäntälaitteiden turvallisuus- sekä suorituskykystandardit Ledit. Osa 2: Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC), sähkömagneettiset kentät ja fotobiologinen säteily Tietotekniikan yleiskaapelointi Kaikista yllämainituista SFS-käsikirjoista julkaistiin myös vihreäkantiset oppilaitosversiot Julkaistut standardisivut Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua 2012 Tunnus myydyt kappaleet SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset 2241 SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 2: Säädökset, sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit 1370 SFS-käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 780 SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot 677 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 557 SFS-käsikirja Sähköasennukset. Osa 3: Sähkötyöturvallisuus 533 SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2: Sähköasennukset, tarkastus ja huolto 140 SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 1: Määräykset, tilaluokitus ja sähkölaitteiden rakenteet 116 SFS-käsikirja 617 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit 89 SFS-käsikirja Automaatio. Osa 1: Sanasto ja toiminnallinen turvallisuus 56 Luvuissa ovat mukana myös käsikirjojen oppilaitospainokset sekä ruotsiksi ja englanniksi käännetyt julkaisut, mutta ei verkkokäyttöä. sivua (kumulatiivinen) kpl Suomeksi julkaistut Suomeksi standardit julkaistut standardit Sähköalan Sähköalan standardien standardien kokonaismäärä kokonaismäärä julkaistu ilmoittamalla vahvistettu kpl (kumulatiivinen) SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

13 Vuonna 2012 julkaistut SFS-standardit Suomenkielisinä julkaistut SFS-standardit, teknilliset raportit ja teknilliset spesifikaatiot Tunnus SFS 2529 SFS 2532 SFS 5601 SFS 5993 SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS Nimi Vaihtosähköenergian mittaus. Energiamittarin alusta Monimittarikeskukset Sähköenergiamittareiden tilat Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut jatkojohdot Pienjännitesähköasennukset. Osa 1: Perusperiaatteet, yleisten ominaisuuksien määrittely ja määritelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-41: Suojausmenetelmät. Suojaus sähköiskulta Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-42: Suojausmenetelmät. Suojaus lämmön vaikutuksilta Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-43: Suojausmenetelmät. Ylivirtasuojaus Pienjännitesähköasennukset. Osa 4-44: Suojausmenetelmät. Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-51: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Yleiset säännöt Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-52: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Johtojärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-53: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Erottaminen, kytkentä ja ohjaus Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-54: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Maadoittaminen ja suojajohtimet Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-55: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Muut sähkölaitteet Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-56: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Turvajärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 6: Tarkastukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-701: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Kylpy- ja suihkutilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-702: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Uima-altaat ja vastaavat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-703: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Saunat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-704: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Rakennustyömaat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-705: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Maa- ja puutarhatalouden tilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-706: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Ahtaat johtavat tilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-708: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Leirintäalueet Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-709: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Venesatamat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-710: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Lääkintätilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-711: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Näyttelyt, esitykset ja näyttelyosastot Pienjänniteasennukset. Osa 7-712: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Valosähköiset tehonsyöttöjärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-713: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Kalusteet Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-714: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Ulkovalaistuasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-715: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Pienoisjännitteiset valaistusjärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-717: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Liikkuvat tai siirrettävät laitteistot Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-721: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Matkailuvaunujen ja -autojen sähköasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-722: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Sähköajoneuvojen syöttö Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-729: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Jakokeskusten asentaminen SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS SFS-IEC SFS-IEC SFS-IEC SFS-IEC /A1 SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN 50408/A1 SFS-EN SFS-EN CLC/TR :fi CLC/TR 50531:fi SFS-EN SFS-EN /A15 IEC/TR :fi SFS-EN /A11 SFS-EN /A11 SFS-EN /A11 SFS-EN SFS-EN SFS-EN 62115/A2 IEC/TS :fi SFS-EN Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-740: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Huvipuistojen, tivolien ja sirkusten huvilaitteiden, myyntikojujen ja vastaavien tilapäiset sähköasennukset Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-753: Erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Lämmitysjärjestelmät Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-801: Täydentävät vaatimukset. Jakeluverkot Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-802: Täydentävät vaatimukset. Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-803: Täydentävät vaatimukset. Sähkölaitekorjaamot Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-804: Täydentävät vaatimukset. Kuivat, kosteat ja märät tilat sekä ulkotilat Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-812: Täydentävät vaatimukset. Asennuspistoliittimien asennus ja käyttö Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-813: Täydentävät vaatimukset. Pistokytkimien valinta ja asentaminen Pienjännitesähköasennukset. Osa 8-814: Täydentävät vaatimukset. Kaapelien asentaminen maahan tai veteen Sähköteknillinen sanasto. Yleisreleet Sähköteknillinen sanasto. Aikareleet Sähköteknillinen sanasto. Mittausreleet Sähköteknillinen sanasto. Osa 617: Organisaatio/sähkömarkkinat Hälytysjärjestelmät. Ilmoituksensiirtojärjestelmät ja laitteet. Osa 1: Yleiset vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmille Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 1: Yleiset vaatimukset Valosähköisten moduulien datalehdet ja nimikilpitiedot Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Ajoneuvojen sisälämmittimien erityisvaatimukset Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatioja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 4-1: Yleiset toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset rakennusten elektronisiin järjestelmiin (HBES) ja rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmiin (BACS) integroitaville tuotteille Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatioja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 6-3: HBES-asennukset. Järjestelmän arviointi ja toimintoluokituksen määrittely Hälytysjärjestelmät. Termit ja määritelmät CENELECin standardijännitteet Kotitaloussähkölaitteiden ja vastaavien turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC). Osa 5: Ohjeita sähkömagneettisten häiriövaikutusten minimoimiseen asennuksissa. Kappale 1: Yleiset näkökohdat Sähköasennusten asennusputkijärjestelmät. Osa 21: Jäykkien asennusputkijärjestelmien erityisvaatimukset Sähköasennusten asennusputkijärjestelmät. Osa 22: Taipuisien asennusputkijärjestelmien erityisvaatimukset Sähköasennusten asennusputkijärjestelmät. Osa 23: Taivuteltavien asennusputkijärjestelmien erityisvaatimukset Teknisen informaation ja dokumentaation jäsentely Osaluetteloiden ja kohdeluetteloiden laatiminen Sähkökäyttöisten lelujen turvallisuus Teollisuuden tietoliikenneverkot. Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus. Osa 1-1: Terminologia, käsitteet ja mallit Käyttöohjeiden laatiminen. Jäsentäminen, sisältö ja esittäminen. Osa 1: Yleiset periaatteet ja yksityiskohtaiset vaatimukset 22 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

14 Kansainvälinen standardointi International Electrotechnical Commission (IEC) IEC ja jäsenet Sähköalan kansainvälinen järjestö on IEC, jossa Suomea edustaa kansalliskomiteana SESKO. Kansalliskomiteat ovat edustettuina IEC:n ylimmässä hallintoelimessä Councilissa. Council kokoontuu kerran vuodessa järjestön yleiskokoukseen. Vuoden 2012 yleiskokous pidettiin Oslossa Norjassa. IEC:n uusi pääsihteeri Frans Vreeswijk aloitti Oslossa tehtävänsä edellisen pääsihteerin Aharon Amitin siirtyessä pariksi vuodeksi johdon asiantuntijatehtäviin ennen eläköitymistään. IEC:n johtoelimet Councilin asioita valmistelee 15-jäseninen Council Board (CB). Sen alaisuudessa toimii useita päättäviä elimiä, jotka vastaavat eri alueista, kuten markkinoiden strategioista, teknisestä standardoinnista ja yhdenmukaisuuden arvioinnin toimivuudesta. Market Strategy Board (MSB) muodostuu teollisuuden huipputason 15 edustajasta. MSB:n toiminnan tarkoituksena on parantaa IEC:n kykyä vastata haasteisiin, joita innovatiiviset ja nopeasti muuttuvat markkinat asettavat sähköteknisen standardoinnin alueella. Järjestön teknistä standardointia koordinoi 15-jäseninen Standardization Manage- ment Board (SMB). Sen alaisuudessa toimii viisi neuvoa antavaa komiteaa: ACEA Ympäristöasiat, ACEC Sähkömagneettinen yhteensopivuus, ACOS Turvallisuus, ACTAD Sähköenergian siirto ja jakelu sekä ACTEL Televiestintä. ACTELin suomalaisena jäsenenä toimii Kari Lång Nokia Oyj:stä. Sertifiointijärjestelmiä ohjaa IEC:ssä 12-jäseninen Conformity Assessment Board (CAB). Toimivia sertifiointijärjestelmiä on kolme: IECEE pienjännitelaitteita varten, IECQ elektroniikan komponentteja varten ja IECEx räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteita varten. Suomesta SGS Fimko Oy on IECEE:n jäsen, KEMET Electronics Oy IECQ:n jäsen ja VTT Expert Services Oy IECEx:n jäsen. IEC:n standardointi IEC-standardien laadinnasta vastaavat tekniset komiteat, jotka voivat jakautua alakomiteoihin ja työryhmiin. Komiteoita oli vuoden lopussa 174 ja työryhmiä (WG, PT, MT) lähes Kaikkiaan IEC:n teknisessä standardoinnissa työskenteli yli asiantuntijaa eri puolilta maapalloa. Vuoden 2012 aikana 179 suomalaista asiantuntijaa osallistui 267 työryhmän toimintaan jäsenenä, puheenjohtajana tai sihteerinä. Suomi oli P-jäsenenä 140 komiteassa (80 %) ja O-jäsenenä 32 komiteassa. Uusia kansainvälisiä IEC-standardeja julkaistiin 402 (223). Kaikkiaan niitä oli voimassa vuoden lopussa (5880). Edellisen vuoden luvut on esitetty suluissa. Suomalaisia IEC:n teknisten ryhmien puheenjohtajina ja sihteereinä Vuonna 2012 suomalaisia toimi puheenjohtajina seuraavissa komiteoissa: SC 3C Graphical symbols use on equipment. Arto Sirviö, SESKO ry, puheenjohtaja SC 34C Auxiliaries for lamps. Markku Norhio, Helvar Oy, puheenjohtaja TC 40 Capacitors and resistors for electronic equipment. Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy, puheenjohtaja TC 46 Cables, wires, waveguides, r.f. connectors, r.f. and microwave passive components and accessories. Lauri Halme, Aalto Yliopisto, puheenjohtaja SC 46A Coaxial cables. Lauri Halme, Aalto Yliopisto, puheenjohtaja IEC/TC 100/TA 1, Terminals for audio, video and data services and contents. Pekka Talmola, Nokia Oyj., puheenjohtaja IEC/TC 100/TA 5, Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Lauri Halme, Aalto Yliopisto, puheenjohtaja Vuonna 2012 SESKOn vastuualueella oli13 IEC-komitean työryhmän sihteeristö. Standardointikenttä Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto ISO International Organization for Standardization IEC International Electrotechnical Commission JTC 1 ISO/IEC Joint Technical Committee 1 ITU International Telecommunication Union CEN Comité Européen de Normalisation CENELEC Comité Européen de Normaliation Electrotechnique ETSI European Telecommunication Standards Institute SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SESKO SESKO ry IEC:n piirrosmerkki- sekä kuvatunnusstandardien ylläpitoryhmät MT ja MT kokoontuivat elokuussa 2012 Lake Yamanakassa, Japanissa. Komitean SC 3C puheenjohtaja ja ylläpitoryhmän MT vetäjä, Arto Sirviö (SESKO) kuvassa pöydän päässä. 24 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

15 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC) Suomalaisia IEC:n työryhmissä CENELEC ja jäsenet CENELECin komiteat ja työryhmät CENELEC-osallistujat Suomella oli vuoden lopussa 267 (272) työryhmässä yhteensä 383 (393) jäsenyyttä, joiden hoitamiseen oli ilmoitettu 179 (185) henkilöä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Heistä 13 toimi työryhmänsä kokoonkutsujana ja sihteerinä. jäsenyyttä kpl (kumulatiivinen) Suomalaiset Suomalaiset asiantuntijat IEC:n työryhmissä Suomi oli vuonna 2012 edustettuna 253 (229) kokouksessa, joista 30 oli sähköisiä etäkokouksia. Suomalaisia kokousten osanottajia oli yhteensä 259 (245). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomessa kokoontui 5 (7) IEC:n työryhmäkokousta. asiantuntijaa IEC-kokouksiin osallistuneiden IEC-kokouksiin asiantuntijoiden määrä osallistuneiden asiantuntijoiden määrä Voimassa olevat IEC- ja CENELEC-standardit Voimassa olevat IEC- ja CENELEC-standardit IEC CLC Sähköalan eurooppalainen järjestö on CENELEC, jossa Suomea edustaa kansallisena komiteana SESKO. CENELECissä on 33 varsinaista jäsenmaata ja 13 liitännäisjäsenmaata sekä 49 yhteistyöjärjestöä. CENELECin ylin päättävä elin on yleiskokous (AG), joka kokoontui kesäkuussa Albenassa Bulgariassa CENin ja CENELECin yhteiskokouksena. Tekninen valiokunta (BT) kokoontui kolme kertaa ja sen rooliin kuuluu mm. vahvistaa uudet EN-standardit. Suomen pysyvänä edustajana (Permanent Delegate) CENELECin teknisessä valiokunnassa (Technical Board) oli SESKOn toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Pohjoismainen yhteistyö (NOREK) Sähköalan eurooppalaisista standardeista noin 75 % perustuu kansainvälisiin IECstandardeihin. Suurin osa teknisestä standardointityöstä tehdään siis maailmanlaajuisella IEC-tasolla. Ellei IEC-standardeja vielä ole tai niihin on tehtävä Euroopassa muutoksia esimerkiksi EU-direktiiveistä johtuen, CENELEC asettaa työtä varten teknisiä komiteoita tai projektiryhmiä. Komiteoita (TC/SC) oli vuoden lopussa 75 (75), työryhmiä (WG) 277 (268) ja BT:n projektiryhmiä (BTTF, BTWG) 15 (16). Edel lisen vuoden luvut on ilmoitettu suluissa. Vuonna 2012 CENELEC hyväksyi 446 (412) uutta standardia. Voimassa olevia CENELECstandardeja oli yhteensä 6236 (6004) kpl. Suomalaisia CENELECin teknisten ryhmien puheenjohtajina ja sihteereinä Vuonna 2012 SESKOn vastuulla oli yhden puheenjohtajuuden ja neljän sihteeristön hoitaminen. NOREK Minimöte kokoontui kolme kertaa vuonna 2012 CENELECin Technical Boardin kokousten yhteydessä. Suomi isännöi pohjoismaiden sähköteknisten standardointijärjestöjen puheenjohtajien ja toimitusjohtajien NOREK Presidium CLC/SR 3C Graphical symbols for use on equipment. Arto Sirviö, SESKO ry, raportoiva sihteeri CLC/TC 11/WG 08-02, Maintenance of CLC/TC 11 standards. Pekka Riisiö, Finnmast Oy, työryhmän vetäjä CLC/TC 40XA, Capacitors and EMI suppression components. Kari Koskinen, KARI KOSKINEN Consulting, sihteeri ja Jukka Alve, SESKO ry, avustava sihteeri CLC/TC 46X, Communication cables. Lauri Halme, Aalto Yliopisto, puheenjohtaja CLC/TC 91 Electronics assembly technology. Arto Sirviö, SESKO ry, raportoiva sihteeri Suomella oli 58 (58) työryhmässä yhteensä 84 (84) jäsenyyttä, joita hoiti 52 (52) henkilöä. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomalaisia osallistui CENELECin 57 (43) kokoukseen yhteensä 69 (46), CEN-CENELECin kolmeen kokoukseen neljä, sekä CEN- CENELEC-ETSIn kahteen kokoukseen kaksi henkilöä. SESKOn alueelle kuuluvassa CENin 4 (4) työryhmässä oli 6 (5) jäsenyyttä, joita hoiti 5 (5) henkilöä ja CEN/ CENELECin 1 (1) yhteisryhmässä 1 (1) suomalainen asiantuntija. -kokousta, joka pidettiin keväällä 2012 Porvoossa Haikon Kartanossa. Kokousta kunnioitti läsnäolollaan syksyllä 2012 IEC:n pääsihteerinä ja pääjohtajana aloittanut Frans Vreeswijk. NOREK Presidium päätti, että Pohjoismaat järjestävät alan toimijoille ja standardoijille sähköajoneuvoja koskevan seminaarin. Seminaari pidettiin syksyllä Kistassa Ruotsissa. Lisäksi SESKO oli mukana sähköenergian mittaukseen liittyvässä NOREK-yhteistyössä. 26 SESKO Toimintakertomus 2012 SESKO Toimintakertomus

16 TC 45 Ydintekniikan instrumentointi LIITTEET SC 45A Reaktorin instrumentointi ja valvonta SC 45B Säteilysuojelun instrumentointi TC 46 Kaapelit, johtimet, aaltoputket, suurtaajuusliittimet, SESKOn kansalliset standardointikomiteat 2012 passiiviset radiotaajuus- ja mikroaaltokomponentit ja tarvikkeet SK 1 Terminologia SK 2 Sähkökoneet SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka SK 11 Suurjänniteilmajohdot SK 11X Ilmajohtotarvikkeet SK 13 Sähköenergian mittaus SK 17 Suurjännitekytkinlaitteet SK 17B Pienjännitekytkinlaitteet SK 17D Jakokeskukset SK 20 Energiakaapelit SK 22 Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet SK 23A Johtotiet SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SK 32B Pienjännitevarokkeet SK 34 Valaisimet TC 1 Terminologia TC 2 Pyörivät koneet TC 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka SC 3C Kuvatunnukset SC 3D Komponenttikirjastojen tietuejoukot TC 4 Vesiturbiinit TC 5 Höyryturbiinit TC 7 Ilmajohtojen johtimet TC 8 Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset TC 9 Rautateiden sähkölaitteet ja järjestelmät TC 10 Sähköteknisissä sovelluksissa käytettävät nesteet TC 11 Ilmajohdot TC 13 Sähköenergian mittaukseen ja kuormituksen ohjaukseen käytettävät laitteet TC 14 Tehomuuntajat TC 15 Eristeiden spesifikaatiot TC 17 Kytkin- ja ohjauslaitteet SC 17A Suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet SC 17B Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet SC 17C Koteloidut suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet SC 17D Jakokeskukset TC 18 Laivojen sekä liikkuvien ja kiinteiden merilaitteistojen sähköasennukset SK 36 Eristimet SK 44 Koneturvallisuuden sähkötekninen osuus SK 45 Ydinlaitosautomaatio SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit SK 48 Elektroniikkaliittimet SK 56 Luotettavuus SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 61Z Sähkökiukaat ja sauna-asennukset SK 62 Sairaalasähkötekniikka SK 64 Pienjännitesähköasennukset SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus SK 69 Sähköautot ja latausjärjestelmät SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) SK 78 Sähkötyöturvallisuus SK 79 Hälytysjärjestelmät SK 86 Kuituoptiikka SK 91 Elektroniikan valmistustekniikat IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC) 2012 SC 18A Kaapelit ja kaapeliasennukset TC 20 Energiakaapelit TC 21 Akut SC 21A Alkaliakut TC 22 Tehoelektroniikan järjestelmät ja laitteet SC 22E Stabiloidut teholähteet SC 22F Tehoelektroniikka sähkön siirto- ja jakelujärjestelmiä varten SC 22G Vaihtosuuntaajat säädettävän nopeuden käyttöjärjestelmiin SC 22H UPS-järjestelmät TC 23 Sähköasennustarvikkeet SC 23A Johtotiet SC 23B Pistokytkimet ja rasiakytkimet SC 23C Maailmanlaajuiset pistokytkinjärjestelmät SC 23E Kotitalouteen tarkoitetut katkaisijat ja vastaavat laitteet SC 23F Liitäntätarvikkeet SC 23G Kojepistokytkimet SC 23H Voimapistokytkimet SC 23J Kojekytkimet TC 25 Suureet ja yksiköt TC 26 Sähköhitsaus TC 27 Teollisuuden sähkökuumennusjärjestelmät TC 28 Eristyskoordinaatio TC 29 Sähköakustiikka SK 99 Suurjänniteasennukset SK 100 Yhteisantennilaitteet SK 101 Staattinen sähkö (ESD) SK 104 Ympäristöluokitus ja -testaus SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille SK 108 Tietotekniikan ja viihde-elektroniikan laitteiden turvallisuus SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 116 Sähkötyökalut SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät SK 215 Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset seikat SK CISPR Radiohäiriöt (EMC) SK CEN 169 Valaistustekniikka SK VD Vaatimustenmukaisuus ja direktiivit -neuvottelukunta SK SG Älykkäät sähköverkot TC 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SC 31G Luonnostaan vaarattomat laitteet SC 31J Räjähdysvaarallisten tilojen luokitus ja asennusvaatimukset SC 31M Ei-sähköiset laitteet ja suojausjärjestelmät TC 32 Varokkeet SC 32A Suurjännitevarokkeet SC 32B Pienjännitevarokkeet SC 32C Pienoisvarokkeet TC 33 Tehokondensaattorit TC 34 Lamput ja niihin liittyvät laitteet SC 34A Lamput SC 34B Lampunkannat ja -pitimet SC 34C Lamppujen lisälaitteet SC 34D Valaisimet TC 35 Paristot TC 36 Eristimet SC 36A Läpivientieristimet SC 36B Avojohtojen eristimet SC 36C Sähköasemien eristimet TC 37 Ylijännitesuojat SC 37A Pienjännitesuojat SC 37B Ylijännitesuojien erikoiskomponentit TC 38 Mittamuuntajat TC 40 Elektroniikkalaitteiden kondensaattorit ja vastukset TC 42 Suurjännitetestaustekniikka TC 44 Koneiden turvallisuus sähkötekniset näkökohdat SC 46A Koaksiaalikaapelit SC 46C Johtimet ja symmetriset kaapelit SC 46F Passiiviset suurtaajuus- ja mikroaaltokomponentit TC 47 Puolijohteet SC 47A Mikropiirit SC 47D Puolijohteiden mekaaninen standardisointi SC 47E Erillispuolijohteet SC 47F Mikrosähkömekaaniset järjestelmät TC 48 Elektroniikkalaitteiden sähkömekaaniset komponentit ja mekaaniset rakenteet SC 48B Liittimet SC 48D Elektroniikkalaitteiden rakenteet TC 49 Pietsosähköiset ja dielektriset kojeet taajuuden ohjaukseen TC 51 Magneettiset komponentit ja ferriittiset materiaalit TC 55 Käämilangat TC 56 Luotettavuus TC 57 Sähkövoimajärjestelmien kaukoohjaus ja siihen liittyvä viestintä TC 59 Kotitaloussähkölaitteiden suorituskyky SC 59A Astianpesukoneet SC 59C Lämmittimet SC 59D Pyykinkäsittelykoneet SC 59F Lattianhoitolaitteet SC 59K Uunit ja mikroaaltouunit, liedet ja vastaavat laitteet SC 59L Pienet kotitalouslaitteet SC 59M Kylmälaitteet TC 61 Kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden turvallisuus SC 61B Mikroaaltouunien turvallisuus SC 61C Kotitalouden jäähdytyslaitteet SC 61D Kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitetut ilmastointilaitteet SC 61E Kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen sähkökäyttöisten keittiölaitteiden turvallisuus SC 61H Sähkökäyttöisten maatilalaitteiden turvallisuus SC 61J Sähkökäyttöiset suurpesulalaitteet TC 62 Sähkökäyttöiset lääkintälaitteet SC 62A Sähkökäyttöisten lääkintälaitteiden yleiset näkökohdat SC 62B Diagnostiset kuvauslaitteet SC 62C Suurenergiset sädehoitolaitteet ja isotooppitutkimuslaitteet SC 62D Sähkölääkintälaitteet TC 64 Sähköasennukset ja suojaus sähköiskulta TC 65 Teollisuusprosessien mittaus, ohjaus ja automaatio SC 65A Järjestelmäominaisuudet SC 65B Mittaus- ja ohjauslaitteet SC 65C Teollisuustietoverkot SC 65E Laitteet ja integrointi yritysjärjestelmissä TC 66 Mittaus-, ohjaus- ja laboratoriolaitteiden turvallisuus TC 68 Magneettiset seokset ja teräkset TC 69 Sähköajoneuvot ja sähköiset teollisuustrukit TC 70 Kotelointiluokat TC 72 Kotitalouslaitteiden automaattiset ohjauskytkimet TC 73 Oikosulkuvirrat TC 76 Optisen säteilyn turvallisuus ja laserlaitteet TC 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus SC 77A Pientaajuiset ilmiöt SC 77B Suurtaajuiset ilmiöt SC 77C Suuritehoiset transientti-ilmiöt TC 78 Jännitetyöt TC 79 Hälytysjärjestelmät TC 80 Merenkulun navigointilaitteet ja -järjestelmät TC 81 Ukkossuojaus TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät TC 85 Sähkömagneettisten suureiden mittauslaitteet TC 86 Kuituoptiikka SC 86A Kuidut ja kaapelit SC 86B Kuituoptiikan liitäntäkojeet ja passiiviset komponentit SC 86C Kuituoptiikan järjestelmät ja aktiiviset kojeet TC 87 Ultraäänitekniikka TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät TC 89 Palavuustestaus TC 90 Suprajohtavuus TC 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka TC 93 Suunnittelun automatisointi TC 94 Kytkinreleet TC 95 Suojareleet ja -laitteet TC 96 Pienmuuntajat, -kuristimet ja -tehonsyöttöyksiköt sekä erikoismuuntajat ja -kuristimet ja -tehonsyöttöyksiköt TC 97 Lentopaikkojen valaistuksen ja valomajakoiden sähköasennukset TC 99 Yli 1 kv vaihtosähköjärjestelmien ja yli 1,5 kv tasasähköjärjestelmien asennukset erityisesti turvallisuuden kannalta TC 100 Audio- video- ja multimediajärjestelmät ja -laitteet TC 101 Staattinen sähkö TC 103 Radioliikenteen lähetyslaitteet TC 104 Ympäristöluokitus ja -testaus TC 105 Polttokennotekniikka TC 106 Ihmisiin kohdistuvien sähkö-, magneetti- ja sähkömagneetti kenttien arviointimenetelmät TC 107 Ilmailuelektroniikan prosessihallinta TC 108 Elektroniikkalaitteiden turvallisuus AV-, tieto- ja viestintätekniikan alueilla TC 109 Pienjännitelaitteiden eristyskoordinaatio TC 110 Elektroniset näyttölaitteet TC 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat TC 112 Eristeiden ja eristysjärjestelmien arviointi TC 113 Nanoteknologian standardointi sähköja elektroniikkalaitteissa TC 114 Merienergia. Aalto- ja vuorovesienergiamuuntimet sekä vastaavat TC 115 Suurjännitteinen tasasähkövoimasiirto yli 100 kv tasasähköjännitteellä TC 116 Moottorikäyttöisten sähkötyökalujen turvallisuus TC 117 Aurinkolämpövoimalat PC 118 Älykkään sähköverkon käyttäjärajapinta TC 119 Painettu elektroniikka TC 120 Sähköenergian varastointijärjestelmät CISPR Radiohäiriöiden kansainvälinen erikoiskomitea CISPR A Radiohäiriöiden mittaus ja tilastolliset menetelmät CISPR B Teollisuuden, tieteen ja lääketieteen laitteisiin liittyvät radiohäiriöt CISPR D Moottoriajoneuvoihin ja polttomoottoreihin liittyvät radiohäiriöt CISPR F Kotitalouslaitteisiin, työkaluihin, valaisimiin ja vastaaviin laitteisiin liittyvät radiohäiriöt CISPR H Raja-arvot radioliikenteen suojaamiseksi CISPR I Tietotekniikka- ja multimedialaitteiden sekä vastaanottimien sähkömagneettinen yhteensopivuus CISPR S CISPR-ohjauskomitea ISO/IEC JPC 2 Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä käsittelevä kansainvälinen sanasto 28 SESKO Toimintakertomus 2012 LIITTEET LIITTEET SESKO Toimintakertomus

17 CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC) 2012 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä TC 2 Pyörivät koneet TC 8X Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet SC 9XA Viestintä-, merkinanto- ja tietojenkäsittelyjärjestelmät SC 9XB Liikkuvan kaluston sähkömekaaniset laitteet SC 9XC Kulkuneuvojen ja niiden apulaitteiden sähkönsyöttö- ja maadoitusjärjestelmät (kiinteät asennukset) TC 11 Ilmajohdot yli 1 kv vaihtojännitteellä (1,5 kv tasajännitteellä) TC 13 Sähköenergian mittaukseen ja kuormituksen ohjaukseen käytettävät laitteet TC 14 Tehomuuntajat TC 17AC Suurjännitekytkin- ja ohjauslaitteet TC 17B Pienjännitekytkin- ja ohjauslaitteet TC 17D Jakokeskukset TC 18X Laivojen sekä liikkuvien ja kiinteiden merilaitteistojen sähköasennukset SC 18XC Vedenalaiset laitteet TC 20 Energiakaapelit TC 21X Akut TC 22X Tehoelektroniikka TC 23BX Rasiakytkimet ja asennusrasiat kotitalouksiin sekä tasasähköpistokytkimet ja sähköauton pistokytkimet TC 23E Kotitalouteen tarkoitetut katkaisijat ja vastaavat laitteet TC 26A Kaarihitsauslaitteet TC 26B Vastushitsaus TC 31 Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Yleiset vaatimukset SC 31-1 Asennusvaatimukset SC 31-2 Räjähdyspaineen kestävät rakenteet d SC 31-3 Luonnostaan vaarattomat laitteet i SC 31-4 Varmennetut rakenteet e SC 31-5 Laiterakenteet n SC 31-7 Paineistus ja muut tekniikat SC 31-8 Sähköstaattiset maalaus- ja pinnoituslaitteet SC 31-9 Teollisuuden ja kaupan räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät, palavien kaasujen ilmaisemiseen ja mittaamiseen tarkoitetut sähkölaitteet TC 34Z Valaisimet ja niihin liittyvät laitteet TC 36A Läpivientieristimet TC 37A Pienjännitesuojat TC 38 Mittamuuntajat TC 40XA Kondensaattorit ja sähkömagneettisten häiriöiden vaimennuskomponentit TC 40XB Vastukset TC 44X Koneiden turvallisuus. Sähkötekniset näkökohdat SC 45AX Reaktorin instrumentointi ja valvonta SC 45B Säteilysuojelun instrumentointi TC 46X Viestintäkaapelit SC 46XA Koaksiaalikaapelit SC 46XC Monijohtimiset, monipariset datansiirtokaapelit TC 55 Käämilangat TC 57 Sähkövoimajärjestelmien kaukoohjaus ja siihen liittyvä viestintä TC 59X Kotitaloussähkölaitteita koskeva kuluttajainformaatio TC 61 Kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden turvallisuus TC 62 Sähkökäyttöiset lääkintälaitteet TC 64 Sähköasennukset ja suojaus sähköiskulta TC 65X Teollisuusprosessien mittaus, ohjaus ja automaatio TC 69X Sähköajoneuvojen sähköjärjestelmät TC 72 Kotitalouslaitteiden automaattiset ohjauskytkimet TC 76 Optinen säteilyturvallisuus ja laserlaitteet TC 78 Jännitetyövälineet ja -työkalut TC 79 Hälytysjärjestelmät TC 81X Ukkossuojaus TC 82 Aurinkoenergiaan perustuvat sähköjärjestelmät TC 85X Sähkömagneettisten suureiden mittauslaitteet TC 86A Optiset kuidut ja kaapelit TC 86BXA Optiset liittimet, passiiviset ja liittimillä varustetut komponentit TC 88 Tuuligeneraattorijärjestelmät TC 94 Releet TC 96 Tehomuuntajat, -kuristimet ja syöttöyksiköt: Turvallisuusvaatimukset TC 97 Lentopaikkojen valaistuksen ja valomajakoiden sähköasennukset TC 99X Sähköasennukset yli 1 kv vaihtojännitteellä (1,5 kv tasajännitteellä) TC 100X Audio- video- ja multimediajärjestelmät ja -laitteet TC 106X Sähkömagneettisten kenttien vaikutus ihmisiin TC 107X Ilmailuelektroniikan prosessijohtaminen TC 108X Elektroniikkalaitteiden turvallisuus AV-, tieto- ja viestintätekniikan alueilla TC 111X Ympäristöasiat TC 116 Moottorikäyttöisten sähkötyökalujen turvallisuus TC 204 Sähköstaattisten maalaus- ja viimeistelylaitteiden turvallisuus TC 205 Kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmät (HBES) SC 205A Jakeluverkkojen viestintäjärjestelmät TC 209 Televisio- ja äänisignaalien sekä vuorovaikutteisten palvelujen kaapelijakeluverkot TC 210 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) TC 213 Johtotiet TC 215 Telelaitteiden sähkötekniset näkökohdat TC 216 Kaasunilmaisimet CEN/CENELEC TC 1 Vaatimustenmukaisuuden arviointielinten kriteerit CEN/CENELEC JTC 2 Energiatekniikka Seuraavassa luettelossa on esitetty ne kansainväliset (IEC, ISO) ja eurooppalaiset (CENELEC, CEN, CEN-CENELEC) työryhmät, joissa on suomalaisia jäseniä. WG = Working Group, MT = Maintenance Team, PT = Project Team, VT = Validation Team. IEC Kari Ahlskog, ABB Oy Drives CISPR/B/WG 1 Industrial, scientific and medical (I.S.M.) radio frequency apparatus SC 77B/WG 10 Immunity to radiated electromagnetic fields and to conducted disturbances induced by these fields SC 77B/MT 12 Transient phenomena immunity tests Jarmo Aho, Alston Grid Oy TC 33/WG 13 Series capacitor banks and protective equipment Pasi Ahonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 65/WG 10 Security for industrial process measurement and control. Network and system security Panu Ahopelto, Alstom Grid Oy SC 22F/MT 10 Maintenance Team for IEC SC 22F/WG 26 Thyristor valves for thyristor controlled series capacitors (TCSC) - Electrical testing Kauko Alkila, Ensto Finland Oy TC 20/WG 16 High voltage cables (1kV and above), their accessories and cable systems Juha Alkio, Inspecta Tarkastus Oy TC 44/MT Safety of machinery. Electrical equipment of machines. Part 1: General requirements TC 44/MT Requirements for hoisting machines Jukka Alve, SESKO ry TC 111/VT Material Declaration for Products of and for the Electrotechnical Industry DB TC 108/MT 1 Maintenance of IEC and IEC TS TC 108/MT 2 Maintenance of IEC , IEC , IEC , IEC , IEC TR and IEC and IEC TS TC 108/WG HBSDT Hazard based standard development team for IEC and IEC TR Tapio Annala, ABB Power Oy TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) TC31/MT Maintenance of IEC Martti Annanmäki, Säteilyturvakeskus STUK SC 45B/WG 10 Radon and radon daughter measuring instruments Petteri Antikainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 88/MT 12-1 Wind turbine power performance testing Erkki Antila, Vaasan yliopisto TC 57/WG 10 Power system IED communication and associated data models TC 57/WG 14 System interfaces for distribution management (SIDM) TC 57/WG 15 Data and communication security TC 57/WG 18 Hydroelectric power plants. Communication for monitoring and control TC 57/WG 19 Interoperability within TC 57 in the long term Mikael Björkbom, Aalto-yliopisto SC 65C/WG 16 Wireless SC 65C/WG 17 Wireless Coexistence Michael Björkman, Vacon Oyj TC 22/MT 8 Maintenance team for IEC/TS TC 22/PT 6 Power electronics systems and equipment. Service Conditions and Characteristics of Active Infeed Converter Applications SC 77A/PT Electromagnetic immunity and emission requirements for dispersed generation in LV networks SC 77A/WG 1 Harmonics and other lowfrequency disturbances SC 77A/WG 6 Low frequency immunity tests Tom Eklöf, ABB Oy Motors and Generators TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) Ville Fröberg, ABB Power Oy SC 22G/WG11 IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 8: Specification of voltage on the power interface Bror-Eric Granfelt, GE Healthcare Finland Oy SC 62A/MT 31 Programmable electrical medical systems Kirsi Hakalahti, Eaton Power Quality Oy SC 22H/WG 5 Uninterruptible power systems (UPS). Environmental aspect requirements Kari Hakkarainen, Inspecta Tarkastus Oy SC 65A/MT /2 Maintenance of IEC , -2, -4, -5, -6 and 7 SC 65A/MT Maintenance of IEC , -4, -6 and -7 SC 65A/MT Functional safety. Safety instrumented systems for the process industry SC 65A/WG 14 Functional Safety Guide: IEC , 65A/AHG 16 Human factors and functional safety Sami Hakonen, SGS Fimko Oy SC 23A/MT 15 Powertrack systems Sami Hakulinen, Metso Automation Oy SC 65B/WG 6 Testing and evaluation performance 30 SESKO Toimintakertomus 2012 LIITTEET LIITTEET SESKO Toimintakertomus

18 Lauri Halme, Aalto-yliopisto, TKK TC 46/WG 5 Screening effectiveness. TC 46/WG 9 Metallic Cable Assemblies for ICT SC 46C/PT Multicore and symetrical pair/quad cables for digital communications. Part 1-3 SC 46A/WG 3 Coaxial cables for ICT (Information and Communications Technology) and multimedia distribution networks and systems SC 46C/WG 7 Premises cables for digital communications SC 46F/PT Radio frequency connectors. Part 47: Sectional specification. Radio frequency coaxial connectors with clamp coupling, typically for use in 75 cable networks (type F-Quick) TC 46/JWG 1 Raw materials and environmental issues TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 11: Safety ISO/IEC JTC 1/SC 25/WG 3 Customer Premises Cabling ISO/IEC JTC 1/SC 25/JPT 1 Joint modelling task group Jukka Hannuksela, ABB Oy Motors and Generators TC 2/MT 9 Converter fed AC motors TC 2/WG 28 Performance as determined by tests TC 2/WG 31 Efficiency classes TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) Kari Hartikainen, Metso Endress+Hauser Oy SC 65E/WG 4 Field device tool interface specification Petri Havanto, ABB Oy TC 77/MT 15 Maintenance on TS IEC EMC and Functional Safety Kaisu Heikonen, Merenkulkulaitos/Meriliikenteen ohjaus TC 80/WG 15 Automatic identification system (AIS) Harri Heimbürger, Säteilyturvakeskus STUK SC 45A/WG 3 Application of digital processors to safety in nuclear power plant SC 45A/WG 8 Control rooms SC 45A/WG 9 Instrumentation systems Jenni Heiskari, Eaton Power Quality Oy SC 22H/WG 5 Uninterruptible power systems (UPS). Environmental aspect requirements Markku Helminen, VTT Expert Services Oy SC 62D/JWG 4 Medical Beds Maila Hietanen, Työterveyslaitos TC 76/WG 1 Optical radiation safety TC 76/WG 3 Laser radiation measurement TC 76/WG 7 High power lasers TC 76/WG 9 Non coherent sources Ari Honkala, SGS Fimko Oy CISPR/A/WG 1 EMC instrumentation specifications CISPR/A/WG 2 EMC measurement techniques, statistical methods and uncertainty CISPR/I/WG 2 Methods of measurements and limits for emissions from multimedia equipment CISPR/I/WG 3 Methods of measurements and limits for radiation and immunity of Information Technology Equipment (Maintenance of CISPR 22 and 24) CISPR/I/WG 4 Methods of measurement and limits for immunity of multimedia equipment CISPR/CIS/A/JTF JTFA/I Joint Task Force between CISPR/A and CISPR/I Jyrki Honkanen, ABB Oy TC 44/MT Safety of machinery. Electrical equipment of machines. Part 1: General requirements Ari Hulkkonen, SGS Fimko Oy TC 20/WG 17 Low voltage cables below 1kV Juhani Huttunen, Nokia Oyj TC 100/TA 1/MT Internet protocol (IP) and transport stream Petri Hyvönen, Aalto-yliopisto, TKK TC 78/PT Maintenance on 61057: Aerial devices with insulating boom used for live working Jari Hällström, Mittatekniikan keskus TC 42/MT 03 IEC , High voltage test techniques. Part 2: Measuring systems TC 42/MT 4 IEC , High voltage test techniques. Part 1: General definitions and test requirements TC 42/MT 7 IEC , Instruments and software used for measurements in high-voltage tests. Part 2: Requirements for software TC 42/MT 12 IEC 62475, High current test techniques: Definitions and requirements for high current measurements TC 42/WG 20 IEC : Instruments and software used for measurements in high-voltage and high-current tests. Part 4: Requirements for software for tests with alternating and direct currents and voltages TC 42/WG 21 IEC : Instruments and software used for measurements in high-voltage and high-current tests. Part 3: Requirements for instruments for tests with alternating and direct currents and voltages Pekka Hämäläinen, Tekla Oyj TC 57/WG 14 System interfaces for distribution management (SIDM Teemu Hänninen, Alstom Grid Oy TC 33/WG 13 Series capacitor banks and protective equipment TC 33/JWG 22F (TC 33 - SC 22F): Thyristor controlled series capacitors Hubertus Härke, ABB Power Oy TC 31/WG 22, Responsible for MT , maintenance of IEV and other specific tasks assigned by TC 31 TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) TC 31/MT Maintenance of IEC Timo Id, Nextrom Oy TC 86/SC 86A/PT Blown Fibres and Cables TC 86/SC 86A/WG 1 Fibres and associated measuring methods TC 86/SC 86A/WG 3 Cables Marika Immonen, Meadville Aspocomp International Ltd. TC 86/JWG 9 Optical functionality for electronic assemblies Pekka Inkinen, Katko Oy SC 17B/MT 12 Switches, disconnectors and similar equipment SC 17B/PT Specific requirements for enclosed switch disconnectors for onerous applications in the chemical and similar industries Jouko Jaakkola, ABB Oy Pienjännitetuotteet SC 17B/WG 3 Control switches Markku Juntunen, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 104/WG 15 Dynamic field data including validation TC 104/MT 17 Dynamic Conditions and tests Riku Jäntti, Aalto-yliopisto SC 65C/WG 16 Wireless SC 65C/WG 17 Wireless Coexistence Jussi Järventö, Mitron Oy TC 9/WG 43 Railway applications. Train communication network (TCN) TC 9/WG 46 Onboard multimedia systems for railways Jouko Järvi, Automation Partners Oy SC 65A/MT /2 Maintenance of IEC , -2, -4 5, -6 and -7 SC 65A/MT Functional safety. Safety instrumented systems for the process industry SC 65A/WG 14 Functional Safety Quide: IEC Ere Jääskeläinen, ABB Power Oy SC 22G/AG 15 Energy Efficiency for adjustable speed electric drive systems. Advisory Group (AG) Ilpo Kangas, ABB Oy TC 31/AHG 33 Safety Devices Related to Explosion Risk TC 44/WG 7 Safe control systems for machinery Ilkka Karjalainen, ABB Power Oy TC 31/MT Maintenance of IEC SC 31M/PT ISO/IEC Ed. 1.0: Explosive atmospheres. Application of quality systems for electrical and nonelectrical equipment Kai Karlsson, GE Healthcare Finland Oy SC 62D/JWG 10 Small bore connectors for liquids and gases in healthcare applications Matti Karppanen, ABB Oy CISPR/B/WG 1 Industrial, scientific and medical (I.S.M.) radio frequency apparatus Jukka Kaukonen, ABB Electrical Machines Oy TC 2/MT 9 Converter fed AC motors Jafar Keshvari, Nokia Oyj TC 106/MT 1 Maintenance of IEC TC 106/PT Determining the Peak Spatial-Average Specific Absorption Rate (SAR) in the Human Body from Wireless Communications Devices, 30 MHz - 6 GHz. Part 2: Specific Requirements for Finite Difference Time Domain (FDTD) Modeling of Exposure from Vehicle Mounted Antennas TC 106/PT Determining the Peak Spatial Average Specific Absorption Rate (SAR) in the human body from wireless communications devices, 30 MHz - 6 GHz: General requirements for using the Finite- Element Method (FEM) for SAR calculations and specific requirements for modelling vehicle-mounted antennas and personal wireless devices Tuomo Ketola, ABB Oy TC 31/MT Maintenance of IEC TC 31/WG 22 Responsible for MT , maintenance of IEV and Jyrki Keurulainen, EKE-Elektroniikka Oy TC 9/WG 43 Railway applications. Train communication network (TCN) TC 9/WG 46 Onboard multimedia systems for railways TC 9/WG 48 ODIS. On board Driving Information System Henri Kinnunen, ABB Power Oy SC 22G/AG 15 Energy Efficiency for adjustable speed electric drive systems. Advisory Group (AG) Anne Kiviniemi, Nokia Oyj TC 111/VT Material Declaration for Products of and for the Electrotechnical Industry DB Juha Kivioja, ABB Oy Machines TC 2/MT 11 RIC engine driven generators Timo Klemola, PaloDEx Group Oy SC 62B/MT 39 Dental Imaging Equipment Jari Koistinen, REKA Kaapeli Oy TC 20/WG18 Burning characteristics of electric cables Markku Koistinen, CADI Oy TC 3/VT Validation team for IEC Graphical symbols for diagrams Sanna Koivu, SESKO ry TC 1/VT International Electrotechnical Vocabulary Harri Kolehmainen, ABB Oy Transformers TC 14/PT Energy efficiency Jani Korkeakoski, ABB Oy Motors and Generators TC 2/WG 31 Efficiency classes Mika Kortesniemi, ABB Power Oy TC 95/MT 2 Electromagnetic Compatibility (EMC) Requirements for Measuring Relays and Protection Equipment TC 95/MT 3 Electrical relays. Measuring relays and protection equipment Mika Koskela, Säteilyturvakeskus STUK TC 45/SC 45A/WG 9 Instrumentation systems Timo Koskiahde, Flexibilis Oy TC 57/WG 10 Power system IED communication and associated data models SC 65C/WG 15 High Availability Networks Kari Koskinen, KARI KOSKINEN Consulting TC 64/MT 2 Current carrying capacity of conductors and related overcurrent protection Jari Kotiniitty, Alstom Grid Oy TC 33/JWG 17A (TC 33/SC 17A). Grading capacitors TC 33/MT 19 Maintenance of IEC Jussi Koukkuluoma, Metso Automation Oy SC 65B/JWG 17 LOPs for control valves Panu Kovanen, ABB Power Oy TC 18/MT 24 Maintenance Team in charge of IEC and SESKO Toimintakertomus 2012 LIITTEET LIITTEET SESKO Toimintakertomus

19 Kaarle Kylmälä, SGS Fimko Oy TC 62/SC 62A/JWG 1 Application of risk management to medical devices SC 62A/MT 26 Medical electrical systems SC 62A/MT 27 Risk management SC 62A/MT 28 Electrical hazards SC 62A/PT Medical electrical equipment. Recurrent test and test after repair of medical electrical equipment SC 62A/PT General testing procedures for medical electrical equipment SC 62A/WG 14 Testing to General Safety Standard Jens Köchel, Nemko Oy SC 22G/MT 11 IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 5-1: Safety requirements - Electrical Thermal and energy Raimo Könönen, Aidon Oy TC 13/WG 13 Dependability of electricity metering equipment Pasi Laakso, Teknologian tutkimuskeskus VTT SC 65E/WG 8 OPC Petri Lahtinen, Moventas Oy TC 88/JWG 1 Wind turbine gearboxes Kalevi Laitinen, Neste Jacobs Oy TC 31/MT Maintenance for IEC and IEC Ville Lehtomäki, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 88/MT 1 Design requirements for wind turbines Timo Lehtonen, Conforman Oy SC 62A/WG 20 Environmental protection Antti Leino, Moventas Oy TC 88/JWG 1 Wind turbine gearboxes Vesa Lempinen, Metso Automation Oy SC 65B/WG 9 Final control element: Process control valves Hannu Lindfors, Konecranes Oyj TC 44/MT Safety of machinery. Electrical equipment of machines. Part 1: General requirements TC 44/MT Requirements for hoisting machines TC 44/WG 13 Requirements for the interfacing of cableless controllers to machinery Max Lindfors, Nokia Oyj TC 110/WG 2 Liquid crystal and solid state display devices Matti Lindström, Philips Medical System Oy SC 62D/PT High intensity therapeutic ultrasound (HITU) systems TC 87/WG 6 High Intensity Therapeutic Ultrasound (HITU) and Focusing transducers Ville Luoma, ABB Oy TC 38/WG 46 Current and Voltage sensors or detectors to be used for fault passage indication purposes Kari J. Lång, Nokia Oyj TC 111/PT Standardization of environmental aspects. Glossary of terms Kim Malmberg, Netcontrol Oy TC 57/WG 19 Interoperability within TC 57 in the long term Mika Masti, ABB Oy Drivers SC 22G/MT 7 Revision of IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 3: EMC product standard including specific test methods Esko Matikainen, Ensto Finland Oy TC 23/MT 6 Installation couplers intended for permanent connection, maintenance of IEC Ed.1 Arto Mattila, Finntology Oy SC 34A/WG PRESCO Jari Merikari, SGS Fimko Oy CISPR/F/WG 1 Household appliances incorporating electric motors and contact devices CISPR/F/WG 2 Lighting equipment Juhani Meronen, Viestintävirasto CISPR/CIS/I/WG 2 Methods of measurements and limits for emissions from multimedia equipment CISPR/CIS/I/WG 3 Methods of measurements and limits for radiation and immunity of Information Technology Equipment (Maintenance of CISPR 22 and 24) CISPR/CIS/I/WG 4 Methods of measurement and limits for immunity of multimedia equipment Jarmo Minkkinen, Salcomp Oyj TC 100/TA 1/PT mm barrel type battery charging interface for small hand-held multimedia devices TC 100/TA 14/PT Battery charging interface for small hand held multimedia devices. Part 3: Micro USB battery charging interface Markku Muilu, Fortum Power and Heat Oy TC 5/MT 14 Maintenance of IEC , -2, -3 and IEC Mika Mutru, REKA Kaapeli Oy TC 20/WG 16 High voltage cables (1kV and above), their accessories and cable systems Karin Mårtenson, GE Healthcare Finland Oy SC 62D/MT 26 Electromyographs and evoked response equipment SC 62D/JWG 7 Non-Invasive sphygmomanometers. Clinical validation of automated measurement type SC 62D/MT 22 Electromedical diagnostic and patient monitoring equipment Kari Mäki, Teleste Oyj TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 1: System performance TC100/TA 5/MT Active coaxial wideband distribution equipment TC100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 4: Passive wideband equipment for coaxial cable networks TC100/TA 5/MT System performance of return path Olavi Nevalainen, VTT Expert Services Oy TC 70/MT 1 IEC TC 104/MT 17 Dynamic Conditions and tests TC 104/MT 19 Maintenance of IEC series Jouko Niiranen, ABB Power Oy TC 22/MT 8 Maintenance team for IEC/TS SC 77A/WG 1 Harmonics and other lowfrequency disturbances TC 88/AHG 1 Terminology in the field of wind turbines TC 88/MT 21 Measurement and assessment of power quality characteristics of grid connected wind turbines TC 88/WG 27 Wind turbines - Electrical simulation models for wind power generation TC 88 Project 88/431/NP (Future : Wind turbines. Part 27-2: Electrical simulation models for wind power generation. Wind power plants) Kim Nikitin, Insmat Akkuvoima Oy TC 21/JWG 69 Li TC21/SC21A/TC69 Lithium for automobile/automotive applications SC 21A/WG 5 Large capacity secondary lithium cells and batteries Kai Niskala, Nokia Oyj TC 106/MT 1 Maintenance of IEC Hasse Nordman, ABB Transformers Oy TC 14/MT 4 Design and application of liquid-immersed power transformers using high-temperature insulation materials Markku Norhio, Helvar Oy Ab TC 34/AG 1 Advisory Group. Chairmen and Secretaries Meeting SC 34A/WG PRESCO SC 34C/MT COMEX 34C/PT Energy performance of lamp control gear. Part 2: Control gear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to determine the efficiency of control gear SC 34C/PT Standard for safety software within control gear for lighting SC 34D/PT LED Luminaire Performance SC 34D/WG 1 LUMEX Tuomas Nuorento, SGS Fimko Oy SC 62A/JWG 1 Application of risk management to medical devices SC 62A/MT 26 Medical electrical systems SC 62A/MT 27 Risk management SC 62A/MT 28 Electrical hazards SC 62A/PT Medical electrical equipment. Recurrent test and test after repair of medical electrical equipment SC 62A/PT General testing procedures for medical electrical equipment SC 62A/WG 14 Testing to General Safety Standard SC 62B/WG 46 Medical electrical equipment. Particular requirements for basic safety and essential performance of dental X-ray equipment SC 62D/MT 22 Electromedical diagnostic and patient monitoring equipment Tapani Nurmi, SESKO ry TC 64/MT 2 Current carrying capacity of conductors and related overcurrent protection. TC 64/MT 3 External influences TC 64/MT 17 Basic requirements for protection against electric shock Janne Nyman, Nemko Oy CISPR/A/WG 1 EMC instrumentation specifications CISPR/A/WG 2 EMC measurement techniques and techniques for developing limits CISPR/H/WG 1 A survey of EMC product standards on emission Helge Palmén, VTT Expert Services Oy SC 45A/WG 10 Upgrading and modernization of I&C systems in NPP Hannu Peiponen, Furuno Finland Oy TC 80/MT 1 Radar TC 80/MT 4 Track control TC 80/MT 5 Revision of IEC TC 80/MT 6 Revision of IEC TC 80/MT 7 Revision of IEC TC 80/WG 6 Digital interfaces for navigational equipment within a ship TC 80/WG 15 Automatic identification system (AIS) Jari Pekola ABB Oy Machines TC 2/WG 12 Rating, performance and general support TC 2/WG 28 Performance as determined by tests TC 2/WG 31 Efficiency classes TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) Esa Peltola, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 88/JWG 1 Wind turbine gearboxes TC 88/MT 1 Design requirements for wind turbines Janne Peltonen, VTT Expert Services Oy TC 65/SC 65A/AHG 16 Human factors and functional safety TC 65/SC 65A/MT Maintenance of IEC , -4, -6 and -7 TC 65/SC 65A/MT /2 Maintenance of IEC , -2, -4, -5,-6 and 7 TC 65/SC 65A/MT Functional safety - Safety instrumented systems for the process industry TC 65/SC 65A/WG 14 Functional Safety Guide: IEC Terttu Peltoniemi, Nokia Siemens Networks TC 101/PT Electrostatics. Part 4-2: Standard test methods for specific applications. Test methods for evaluating the electrostatic properties of garments TC 101/WG 5 Protection of electronic devices against static electricity Mika Pentilä, ABB Oy Motors SC 31J/MT Maintenance of IEC Tapani Perttula, Pelco Finland Oy IEC TC 79/WG 11 Electronic access control systems Juha Pitkänen, Aidon Oy TC 13/JWG 16 DLMS/COSEM CIM TC 13/WG 13 Dependability of electricity metering equipment Raul Prieto, Winwind Oy TC 88/MT 1 Design requirements for wind turbines Tuula Pulkkinen, Nokia Oyj TC 111/WG 1 Material declaration for electrical and electronic equipment Jukka Päri, ABB Oy TC 82/WG 3 Systems TC 82/WG 6 Balance-of-system components 34 SESKO Toimintakertomus 2012 LIITTEET LIITTEET SESKO Toimintakertomus

20 Matti Rae, Ensto Oy TC 69/WG 4 Power supplies and chargers Timo Rantanen, Teleste Oyj TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 6: Optical equipment TC 100/TA 5/PT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 13: Optical transmission systems Yrjö Rantanen, - TC 78/WG 14 Diagnostic equipment Tapio Rauhala, ABB Power Oy TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) TC 31/MT Maintenance of IEC , -13, -16 Toivo Riikola, Meka Pro Oy SC 23A/PT Cable cleats Pekka J. Riisiö, Finnmast Oy TC 11/MT 1 Maintenance of TC 11 documents Tuomo Rinne, Alstom Grid Oy TC 33/MT 21 Maintenance of IEC and -2 and and -2 Tarmo Rintala, Centaurea Oy TC 31/MT Maintenace on IEC SC 31J/MT Maintenance on IEC TC 31/WG 22 Responsible for MT , maintenance of IEV and other specific tasks assigned by TC 31 TC 31/WG 40 Luminairies Mikko Ristolainen, ABB Oy Drives SC 22G/MT 12 IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 5-2: Safety Requirements. Functional Päivi Roiha, GE Healthcare Finland Oy SC 62A/JWG 4 Medical devices. General requirements for safety and essential performance. Usability SC 62A/MT 25 Ergonomics and graphical symbols Janne Roivainen, ABB Oy Electrical Machines TC 2/MT 2 Noise emission TC 2/MT 7 Vibration Veikko Rouhiainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT TC 56/WG 3 Dependability management Jorma Rutanen, JR-lean TC 66/MT 10 Specific Laboratory equipment TC 66/WG 1 General requirements TC 66/WG 8 Particular safety requirements for machinery Arja Rytkönen, TTS Tutkimus TC 59/WG 11 Accessibility and Usability Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy TC 40/MT Electromagnetic interference suppression capacitors TC 40/MT Fixed capacitors for use in electronic equipment. Part 20: Sectional specification: Fixed metallized polyphenylene sulfide film dielectric surface mount d.c. capacitors TC 40/MT Part 23:Fixed metallized polyethylene naphthalate film dielectric chip d.c. capacitors TC 40/PT Electrical characteristics test methods of lithium ion capacitors for use in electric and electronic TC 40/WG 39 Harmonisation TC 91/PT Bar code label marking for packaging of electronic components TC 91/WG 1 Requirements for electronic components TC 91/WG 3 Measuring and test methods for electronics assemblies TC 91/WG 5 (TC 91/TC 93). Terms and definitions Lassi Saarinen, Kemppi Oy TC 26/WG 1 Arc welding equipment TC 26/WG 5 EMC (Electromagnetic compatibility) Jussi Salo, ABB Oy Machines TC 2/WG 12 Rating, performance and general support TC 2/WG 28 Performance as determined by tests Camilla Sandström, Prysmian Finland Oy TC 20/WG 18 Burning characteristics of electric cables Seppo Saukko, Mitron Oy TC 9/WG 43 Railway applications. Train communication network (TCN) TC 9/WG 46 Onboard multimedia systems for railways Kausihan Selvam, Winwind Oy TC 88/MT 1 Design requirements for wind turbines Simo Seppänen, Alstom Grid Oy TC 57/WG 10 Power system IED communication and associated data models Timo Silonsaari, SGS Fimko Oy TC 108/MT 2 Maintenance of IEC , IEC , IEC , IEC , IEC TR and IEC and IEC TS TC 108/WG HBSDT Hazard based standard development team for IEC and IEC TR Petri Sipilä, Säteilyturvakeskus STUK SC 62C/WG 1 Beam teletherapy and particle accelerators Arto Sirviö, SESKO ry TC 3/MT Maintenance of IEC 60617DB TC 3/MT 17 Designation of signals and connections TC 3/MT 21 Maintenance of IEC TC 3/PT 38 Rules for the construction of graphical symbols for diagrams TC 3/PT 43 IEC/ISO Documentation system TC 3/PT Dynamic representation of graphical symbols TC 3/VT Validation team for IEC Graphical symbols for diagrams SC 3C/JWG 11 IEC/SC 3C - ISO/TC 145/SC 3 SC 3C/MT Graphical symbols for use on equipment SC 3C/PT 45 Survey of graphical symbols for use on equipment used in product committee publications SC 3C/PT Graphical symbols for use on equipment. Guidelines for the inclusion in product publications SC 3D/PT 2 Implementation guide for parcel interchange with IEC CDD SC 3D/PT 3 Identification of units for computer based processing SC 3D/PT Standardised product ontology register and transfer by spreadsheets. Part 3: Interface for common information model SC 3D/VT Validation Team for the maintenance of IEC Component Data Dictionary SC 3D/WG 2 Classification of components and definition of technical data element types TC 91/WG 4 Printed boards and materials Eero Sorri, SESKO ry SC 3C/MT Graphical symbols for use on equipment SC 3C/VT Validation Team for the maintenance of IEC Graphical symbols for use on equipment sc 47f/wg 1 Micro electromechanical devices TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 1: System performance TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 2: Electromagnetic compatibility of equipment TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 7-3: Hybrid Fibre Coax Outside Plant Status Monitoring. Power Supply to Transponder Interface Bus (PSTIB) Specification TC 100/TA 5/MT Active coaxial wideband distribution equipment TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 4: Passive wideband equipment for coaxial cable networks TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 5: Headend equipment TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 6: Optical equipment TC 100/TA 5/MT Interfaces of cabled distribution systems for digitally modulated signals TC 100/TA 5/MT System performance of return path TC 100/TA 5/MT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 11: Safety TC 100/TA 5/PT Cable networks for television signals, sound signals and interactive services. Part 13: Optical transmission systems ISO/IEC JTC 1/SC 25/WG 1 Home electronic systems ISO/IEC JTC 1/SC 25/WG 3 Customer Premises Cabling ISO/IEC JTC 1/SC 25/WG 4 Interconnection of Computer Systems and Attached Equipment Stefan Strandberg, Vacon Oyj SC 22G/AG 15 Energy Efficiency for adjustable speed electric drive systems. Advisory Group (AG) Janne Starck, ABB Oy Distribution Automation TC 57/WG 10 Power system IED communication and associated data models Pekka Strömmer, Planmed Oy SC 62B/MT 31 Mammographic X-ray equipment Risto Sulonen, VTT Expert Services Oy TC 31/MT Maintenance of IEC TC 31/MT Maintenance of IEC TC 31/MT Maintenance of IEC TC 31/MT Maintenance of IEC , -13, -16 SC 31G/MT Maintenance of IEC SC 31J/MT Maintenance of IEC SC 31J/MT Maintenance of IEC TC 31/WG 22 Responsible for MT , maintenance of IEV and other specific tasks assigned by TC 31 SC 31M/PT ISO/IEC Ed. 1.0: Explosive atmospheres. Application of quality systems for electrical and nonelectrical equipment SC 31G/PT IEC TC 31/WG 28 Dusts TC 31/WG 39 Adverse service conditions TC 31/WG 40 Luminairies TC 31/JWG 29 with TC 101. Electrostatics Matti Sundquist, Sundcon Oy TC 44/WG 7 Safe control systems for machinery Kari Suomalainen, Emerson Process Management SC 65C/MT 9 Fieldbus maintenance SC 65C/WG 16 Wireless SC 65C/WG 17 Wireless Coexistence Frej Suomi, ABB Medium Voltage Products TC 38/WG 37 Specific Clauses for Electronic Voltage Transformers (future IEC ), for Electronic Current Transformers (future IEC ) and Digital Interface for Instrument Transformers (future IEC ) Mika Suomi, Prysmian Finland Oy TC 20/WG 16 High voltage cables (1kV and above), their accessories and cable systems Martti Taimisto, ABB Power Oy SC 17B/MT 12 Switches, disconnectors and similar equipment Heimo Takala, Säteilyturvakeskus STUK TC 45/SC 45A/WG 9 Instrumentation systems Pekka Talmola, Nokia Oyj TC 100/PT 0 Wireless power transmission TC 100/TA 1/PT mm barrel type battery charging interface for small handheld multimedia devices TC 100/PT Text-to Speech Functionality for Television. General Requirements TC 100/TA 14/PT Battery charging interface for small hand held multimedia devices. Part 3: Micro USB battery charging interface TC 100/TA 14/PT DC Power Supply for Portable Personal Computer TC 100/PT Ambient Assisted living (AAL) 36 SESKO Toimintakertomus 2012 LIITTEET LIITTEET SESKO Toimintakertomus