MULTIAN KUNNAN TASEKIRJA

Transkriptio

1 MULTIAN KUNNAN TASEKIRJA KH: Tark.ltk: KV:

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSSÄÄDÖKSET 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys 3 Kunnanjohtajan katsaus v Kuntien taloudellinen kehitys 8 Multian talouden toteutuminen Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen 11 Kuntalain 65 mukaiset toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 13 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Tase ja sen tunnusluvut 16 Kokonaistulot ja menot 18 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 19 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 20 Konsernitase ja sen tunnusluvut 21 Hallituksen selonteko konsernivalvonnasta 23 Tilikauden tuloksen käsittely 24 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta 25 Kunnanvaltuusto 27 Kunnanhallitus 29 Keskusvaalilautakunta 44 Perusturvalautakunta 46 Sivistyslautakunta 69 Tekninen lautakunta 83 Käyttötalousosan toteutuminen lautakunnittain 108 Tuloslaskelmaosan toteutumavertailu 112 Investointien toteutuminen 113 Rahoituksen toteutuminen 115 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 116 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 117 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 118 Tasetta koskevat liitetiedot 121 Henkilöstötilinpäätös 130 Laskennallisesti eriytetyt tilinpäätökset 133 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset 135 Tilintarkastusmerkintä 136 LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä tilikirjoista ja tositteista 137 Kunnanorganisaatio 138

3 TILINPÄÄTÖSSÄÄDÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta tilinpäätöksen laadinnassa antavat ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksenlaadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laadintaa ohjeistetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeella. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta säädetään kuntalain 9. luvussa. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeilla annetaan määrämuotoinen ohje tilinpäätösasiakirjan laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kuntajaoston ohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalakiin on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, joihin kuntaorganisaatiossa tulee vastata. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Muutokset on kirjattu hallintosääntöön, joka tuli voimaan huhtikuun 2014 alusta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja antavat tilintarkastajalle kirjallisen vahvistusilmoituksen siitä, että johto on täyttänyt tilinpäätöstä koskevat lakisääteiset velvollisuutensa ja että tilintarkastajalle annetaan täydelliset tiedot. Tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjanpitolain 8 :n mukaan kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava yleisiä kirjanpitolain mukaisia tilinpäätösperiaatteita: toiminnan jatkuvuus, johdonmukainen menettely vuodesta toiseen, sisältöpainotteisuus (asia ennen muotoa), varovaisuuden periaate, tasejatkuvuus, suoriteperusteisuus ja erillisarvostukset taseessa sekä yleisistä tilinpäätösperiaatteista poikkeaminen lain sallimissa rajoissa. Mikäli poikkeamista on, niistä on tehtävä selvitys liitetiedoissa. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa 1

4 olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuustolle erillisenä asiakohtana. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Kunnan tilinpäätös ja siihen sisältyvät asiakirjat ovat julkisia kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan allekirjoitettua asiakirjan. 2

5 1. TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen sisältämästä toimintakertomuksesta on määräyksiä kirjanpitolaissa (3.luku) ja kuntalain 69 :ssä. Kirjanpitolain 3. luvun 1 :n mukaan tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus, jossa annetaan tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntalain 67 :n mukaan edellä mainittujen lakien soveltamista säätelee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2014 Maailmantalous kasvoi vuonna 2014 hitaasti ja myös kehittyvien maiden vahva talouskasvu hidastui. USA toimi maailmantalouden veturina. Euroalue elpyi hitaasti. Venäjän talous taantui ja Ukrainan kriisi luo epävarmuutta. Öljyn hinnan laskun herättämä toive maailmantalouden kasvusta ei toteutunut ja Suomen talous on viime vuosina kuulunut euroalueen heikoimmin kasvavien tai eniten taantuvien joukkoon. Suomen kokonaistuotto oli viime vuonna 0 %:a ja kasvaa ennusteiden mukaan 0, 8 % vuonna Julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen oli lähes 60 %. Kuntakenttä oli voimakkaassa murrosvaiheessa. Koko vuoden ajan työstettiin, annettiin lausuntoja ja käsiteltiin eri yhteyksissä Kataisen hallituksen käynnistämiä kuntiin kohdistettuja uudistuksia. Tärkeimpiä olivat kuntarakenneuudistus, kuntalain uudistus, valtionosuusuudistus, sote-uudistus, toisen asteen koulutuksen uudistus ja kuntien tehtäviin liittyvä uudistus. Koko 3

6 tasavallassa on menossa toimintojen ja palvelujen ennen näkemätön keskittäminen. Mikä on Suomen maaseudun, lähipalveluiden ja lähipäätösoikeuden, kohtalo nähdään tulevina vuosina. Valtuusto päätti kesäkuussa 2014, että Multian kunta on mukana Keuruun kaupungin ja Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa kuntarakennelain mukaisessa yhdistymisselvityksessä. Kuntarakennelain mukainen selvityksen johtamisen ohjausryhmä kokoontui syyskuussa ja joulukuussa Joulukuun kokouksessa oli mukana selvityksen tekijä Focus Maint Point Oy/Anne Luomala. Työsuunnitelman mukaan ohjausryhmälle esitellään touko-kesäkuussa 2015 selvitystyön loppuraportti. Hanketta hallinnoi Keuruun kaupunki ja valtionvarainministeriö myönsi joulukuussa selvitysavustusta euroa tai 70 % hyväksyttävistä kustannuksista. Viisi valtuutettua tekivät marraskuussa aloitteen kunnanhallituksen erottamiseksi, koska hallitus oli aloitteen mukaan toiminut toistuvasti valtuuston tahtotilan vastaisesti. Valtuusto päätti joulukuussa yksimielisesti, että kunnanhallituksen erottamista valmistelevaa tilapäistä valiokuntaa ei perusteta, koska asiallista syytä erottamiseen ei ole. Kuntalain uudistusta valmisteltiin koko toimintavuosi, mutta eduskunta ei ole vieläkään (maaliskuu 2015) hyväksynyt lakia, jonka piti tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusuudistus saatiin selvittäjä Arno Miettisen toimesta monien vaiheiden jälkeen valmiiksi ja Multian kunnalle se merkitsee uusien kriteereiden mukaan euron tulonmenetystä. Siirtymäaika on 5 vuotta ja kahden ensimmäisen vuoden menetys on rajattu 50 euroon/asukas. Kuitenkin valtionosuus laski vuoden 2014 talousarviosta vuoden 2015 talousarvioon saman euroa. Sote-lain (ns. järjestämislaki) piti valmistua maaliskuussa, kesäkuussa ja marraskuussa Kuitenkin hallituksen sote-esitys sai murskatuomion eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Esitys ei toteuttanut riittävällä tavalla perustuslain edellyttämää kansanvaltaisuutta ja vie käytännössä kunnilta päätösvallan sosiaali- ja terveysasioissa, joiden osuus kuntien budjeteista on %:a. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai valmiiksi uuden luonnoksen järjestämislaista ja esitys perustuu yksiportaiseen kuntayhtymämalliin aikaisemman ns. miljoonapiirien tilalle perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että sote -lakiesitys vaatii edelleen suuria muutoksia. Järjestämislain valmistelu siirtyy huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen nimettävälle hallitukselle. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi keväällä Keski-Suomen SOTE hankkeelle Kaste-rahoitusta noin 1, 3 M. Kaste-ohjelman avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Keski-Suomen SOTE hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Hankkeen tavoitteena on rakentaa asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hanke jatkuu lokakuuhun 2016 asti. 4

7 Kuntien tehtäviä piti karsia 2 mrd. :a menoja vähentäen. Kunnat karsivat (joutuivat karsimaan+ valtionosuusmenetys) menoja 1 mrd. :n osalta ja valtion piti karsia tehtäviä toisen 1 mrd. :n osalta. Kuntien tehtäviä on saatu karsituksi vasta vain 300 M ja tehtäviä on kuntiin tullut vain lisää. Kuntien noin 535 tehtävästä on ollut vaikea karsia, sillä ne kohdistuvat usein hädänalaisten ihmisten auttamiseen. Kuntien velvoitteita on noin 900. Toisen asteen koulutuksen yhteistyötä selviteltiin marraskuussa pidetyssä Keuruun, Petäjäveden ja Multian kuntien yhteistyöneuvottelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää toisen asteen koulutuksen määrärahojen leikkauksiksi 260 M ja mm. lukiokoulutuksen järjestämislupien määrä on esityksen mukaan vuoden 2017 alusta lupaa (nyt 280 lupaa) lakiesitys toisen asteen koulutuksen järjestämisluvista raukesi. Sivistysvaliokunta ei saanut valmiiksi mietintöään lakiesityksestä. Multian kunta antoi muiden kuntien tapaan lausuntonsa Jyväskylään rakennettavan uuden sairaalan hankesuunnitelmasta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto päätti joulukuussa sairaalan rakentamisesta. Rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja sairaala on valmis vuonna Rakennuskustannukset laitteineen ovat 420 M ja rahoitus toteutetaan lainarahalla, joka realisoituu kunnille osana hoitopalvelujen hintoja. Lähes vuoden valmistelun jälkeen valtuusto hyväksyi huhtikuussa 2014 Keski- Suomen kuntien asettaman selvitysryhmän valmistelun pohjalta osallistumisen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimintaa ehdolla, että mikäli kaikki 12 kuntaa eivät lähde mukaan hankkeeseen, asia käsitellään uudestaan. Monien vaiheiden ja käsittelyjen jälkeen valtuusto hyväksyi sen, että Multian kunta on mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä siten, että kuntia on mukana yhtiössä 6 kuntaa. Vuoden 2014 aikana laajakaistahankepäätöksistä tehtiin lukuisa määrä oikaisuvaatimuksia ja valituksia Hämeenlinnan hallintooikeuteen, jotka ovat työllistäneet merkittävästi keskushallintoa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vuorisen ja Koppisen tekemän valituksen, joka koski mm. Poukaman keittiön hankintoja. Tämän jälkeen yksityisen henkilön aikaisemmin tekemä tutkintapyyntö tuli poliisin käsittelyyn. Kunnanvirasto joutui lukuisia kertoja toimittamaan suuria määriä aineistoja eri tahoille ja osa aikaisemmista ja myös nykyisistä kuntapäättäjistä ovat joutuneet asiasta kuulusteluihin. Suomen Kuntaliitolta pyydettyyn lausuntoon perustuen kunta teki Keuruun poliisiasemalle tutkintapyynnön sen selvittämiseksi, onko Poukaman keittiön hankinnan yhteydessä tapahtunut laiminlyönti, joka on aiheuttanut kunnalle euron vahingon. Käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan asiasta pidetään yhteiskäräjät maalis- huhtikuussa Kunnan omistama ns. Sinervä-talo myytiin lokakuussa eurolla. Valtuutettu Marjut Rautiaiselle myönnettiin ero valtuuston jäsenyydestä marraskuun alusta paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Koska Vihreä liitto rp:lle ei ollut varajäseniä, niin Multian valtuustossa on tämän vaalikauden loppuun 16 valtuutettua. Vaalikausi loppuu

8 TALOUS Vuoden 2014 talousarvio oli noin euroa ylijäämäinen, mutta muutettu talousarvio muodostui alijäämäiseksi noin euroa. Tilinpäätöksessä ylijäämää on noin euroa ja taseessa on alijäämää noin euroa. Perusturvalautakunnan toimintakulut (sisäiset/ulkoiset) toteutuivat 100,38 %:sesti eli ylitystä kertyi noin euroa. Toimintatuotot ylittyivät noin euroa. Sivistyslautakunnan toimintakulut toteutuivat 99,88 %:sesti ja alitusta euroa. Teknisen lautakunnan toimintatuotot olivat 128,50 % eli ylitystä tuli noin euroa ja toimintakulut alittuivat noin euroa. Tuloslaskelman toimintatuotot (sis./ulk) ylittyivät noin ja toimintakulut alittuivat noin eurolla. Ko. ylitykset mainitaan uuden ohjeen mukaan tilinpäätöksen valtuustokäsittelyssä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin teettämän hoitokustannusselvityksen mukaan Multian menoista noin 80 % kokonaislaskutuksesta aiheutuu 20 %:sta potilaista eli 534 asiakkaasta/potilaasta aiheutuu menot (laskutus potilasta kohden ) Henkilöstö osallistui taloudentasapainottamiseen mm. talkoovapaiden pitämisellä. Talkoovapaita pidettiin yhteensä 186 työpäivää ja säästöä kertyi reilut euroa. Lainaa maksettiin pois kertomusvuoden aikana noin euroa ja lainaa oli vuoden lopussa noin euroa eli euroa/asukas. Lähes kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, nosti kunnallisveroprosenttia vuodelle Keskimääräinen veroprosentti vuodelle 2015 on 19,84 mikä merkitsee 0,10 prosenttiyksikön kasvua. Multian kunta piti veroprosentit ennallaan vuodesta 2014 vuoteen YHTEISTYÖ JA KUNNAN KEHITTÄMINEN Aluearkkitehtitoiminta (Multia,Uurainen,Petäjävesi) ja ympäristösihteeri (Multia, Petäjävesi) toteutettiin edelleen kuntayhteistyön avulla. Rakennusvalvonnan uusista vaatimuksista ja yhteistyöstä on neuvoteltu vuoden aikana naapurikuntien kanssa. Kunnan markkinoinnin suunnitteluilta pidettiin tammikuussa ja teemoina olivat lähiruoka, kesämökkiläiset, matkailu, markkinointi, yrittäjyyden ja yritysilmapiirin tukeminen ja kehittäminen, yhteistyön kehittäminen ja villit ideat. Teemoja on käsitelty eri yhteyksissä vuoden aikana. Multian kehittämisryhmä kokoontui 2 kertaa ja yrittäjien aamukahvitilaisuuksia pidettiin pari kertaa. Kehittämisyhtiö Keulink Oy: n kanssa tehtiin syyskuussa tarkistettu ostopalvelusopimus. Eri toimenpiteiden avulla parannetaan Multialla toimivien yritysten kilpailukykyä, esitetään uusien yritysten perustamista ja sitä kautta lisätään uusien työpaikkojen määrää ja turvataan jo olemassa olevat työpaikat. Keulinkin raportin mukaan Keuruun seutukunnalle perustettiin loppuvuoden 2014 aikana 23 yritystä ja näistä 3 Multialle. Lisäksi kunta on vuonna 2015 mukana Keski-Suomen yrittäjien käynnistämässä hankinta-asiamies hankkeessa. 6

9 Hankinta-asiamies palvelu tukee hankintayksiköitä ja kaikkia kunnan yrittäjiä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja ja hyväksi todettuja käytäntöjä. Valtuusto hyväksyi lokakuussa sekä kunnan elinkeinoelämän takauksiin liittyvät periaatteet että EU:n ohjelmakaudella Vesuri-ryhmän välirahoituksen myöntämisperiatteet. Kunta oli mukana 14 muun kunnan kanssa selvittämässä Laajakaista kaikille 2015 hankkeen jatkomahdollisuuksia verkko-osuuskunta Kuuskaistan jouduttua eri syistä johtuen rahoitusvaikeuksiin. Valtatie 18 osayleiskaavan valmistelutyö jatkui ja eri vaiheiden jälkeen kunnanhallitus laittoi marraskuussa kaavaluonnoksen nähtäville ja pyysi siitä tarvittavat lausunnot. ARVIO KULUNEESTA VUODESTA JA TULEVAISUUDEN RISKITEKIJÖISTÄ Kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1777 kuntalaista ja vuoden 2014 lopussa 1762 asukasta. Pyhäinpäivänä sytytettiin Multian kirkossa 52 kynttilää vuoden aikana poisnukkuneiden multialaisten muiston kunnioittamiseksi. Uusia pirteitä multialaisia syntyi 9 kpl. Työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 14,2 % ja se oli 16,2 %. Työttömänä oli 113 kuntalaista ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 52 kpl. Samaan aikaan Keski-Suomessa oli työtöntä ja työttömyysaste oli 17,6 %. Jyväskylän kaupungissa oli työttömiä eli enemmän kuin Keuruulla on asukkaita. Kunta maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta noin euroa. Poukaman keittiön hankintoihin ja toimitusmaksuun sekä laajakaistahankkeeseen liittyvät ennennäkemättömän monet oikaisuvaatimukset ja valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ovat suuren työllistämisvaikutuksen lisäksi lisänneet epävarmuutta ja ahdistusta niin päättäjien kuin viranhaltijoiden keskuudessa. Lisäksi kunnan imago ja asioiden jatkuva esilläolo eri meedioissa ovat vaikuttaneet negatiivisesti yleiseen kuntakuvaan. Talous asettaa raamit ja haasteita riittää, mutta edelleenkin kaikessa toiminnassa, palvelussa ja yhteistyössä perusasenteena tulee olla kehitys. Kuntien talousvaikeudet johtuvat mm. maailmanlaajuisesta taloustilanteesta, väestörakenteen muutoksesta ja alati kasvavasta palvelutarpeesta. Valtiontalouden vaikeudet heijastuvat suoraan kuntien talouteen valionosuuksien merkittävänä supistumisena. Kuntien kannalta on todella uhkaavaa, että valtio säästää valtionosuuksien, ei tehtävien vähentämisellä. Kiitän lämpimästi Multian kuntapäättäjiä, henkilöstöä, kunnan yrittäjiä ja muita yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä. Multialla Erkki Pyökkimies Kunnanjohtaja 7

10 KUNTIEN TALOUDELLINEN KEHITYS Ennakoivien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, mutta kunnallisverotulot kasvoivat silti vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Voidaan todeta, että kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Keskimäärin kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. 8

11 Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kunnat.net Kuntaliitto Multian taloudellinen kehitys 2014 Talousarvion toteutuminen Multian kunnan alkuperäinen talousarvio vuodelle 2014 oli euroa ylijäämäinen, kuten talouden tasapainotusohjelma edellytti. Kuluneen talousarvio vuoden aikana budjettia jouduttiin kuitenkin tarkistamaan perusturvalautakunnan toimeentulotuen ja terveydenhoidon tulosalueiden osalta ja niihin haettiin lisämäärärahaa yhteensä euroa, mikä perustui lautakunnan puolivuosi toteutumaan ajalta Muutettu budjetti vuodelle 2014 oli euroa. Lopulta tilikauden tulos muodostui kuitenkin positiiviseksi. Vuosikate oli ,32 euroa ja tulokseksi poistojen ,92 jälkeen tuli ,40 euroa. Kertynyttä alijäämää kunnan taseessa on vuoden 2014 tuloksen kirjaamisen jälkeen ,41 euroa. Täten voidaan todeta, että talouden tasapainotusohjelma, mikä on laadittu vuosille on toiminut ja alijäämää on saatu katettua. Kuntalainmukainen kattamisvelvollisuus täyttyy, jos loput kumulatiivisesta alijäämästä pystytään kattamaan ohjelman mukaisesti vuoden 2015 aikana. Hallintokuntien käyttötalouden toteutuminen Tulopohja Hallintokuntien menot toteutuivat budjetoidusti ulkoisen toteutuman osalta, mutta sisäisissä kustannuksissa menot ylittyivät perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan osalta reilusti ja vastaavasti tekninen lautakunta sai tuloja ennakoitua enemmän. Sisäisiä kustannuksia olivat sisäiset vuokrat sekä sisäiset ateriapalvelut. Hallintopalveluiden kokonaistoteutumaprosentti oli 39,29 % ja ulkoisen toteutuman prosentti 35,18 %, perusturvalautakunnan kokonaistoteutuma 100,38% ja ulkoinen toteutuma 98,76%, sivistyslautakunnan kokonaistoteutuma 99,88%ja ulkoinen 95,56% ja teknisen lautakunnan kokonaistoteutuma sisältäen sisäiset ja ulkoiset erät 56% ja ulkoinen toteutuma 89,16%. Hallintopalveluiden alhainen toteutuma prosentti johtuu ennakoitua paremmista metsänmyyntituloista (tot ) ja teknisen lautakunnan kokonaistoteutuma sisäisistä vuokrista (tot ). Verotuloja kertyi vuonna 2014 yhteensä ,77 euroa ja valtionosuuksia kunta sai euroa. Verotuloja kertyi noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna ja valtionosuutta puolestaan noin euroa vähemmän kuin edellisvuonna, mutta huomioon on otettava että Multia ei saanut vuonna 9

12 2014 harkinnanvaraista rahoitusavustusta kuten kahtena aiempana vuotena. Käyttöomaisuuden myyntivoittoa puolestaan tuli ,36 euroa. Positiivisen tuloksen syntymisen vaikutti se, että ulkoiset toimintakulut pysyivät budjetissa ja kokonaistoteutuma ulkoisten toimintakulujen osalta oli ,25 euroa eli 98,05 % muutetusta budjetista. Toimintatuotot puolestaan toteutuivat ennakoitua tuloarviota paremmin ollen ,92 eli 117,25 % muutetusta budjetista. Tuloarviot toteutuivat ennakoitua paremmin erityisesti kunnanhallituksen osalta, missä metsän myyntituloja saatiin noin euroa enemmän kuin mitä oli budjetoitu. Kunnan metsän myynti aiheuttaa paljon keskusteluja sekä kuntalaisten, että kuntapäättäjien keskuudessa. Multian kunnalla on metsää n hehtaaria. Näistä puhdasta metsämaata on käytännössä kaikki, mutta osaa (arviolta 150 ha) rajoittaa jokin kaava ja täysimääräistä hakkuuta eli tuottoa ei pystytä niissä välttämättä toteuttamaan. Viimeiset viisi vuotta metsää on hakattu yli metsän kasvun, eli pääomaa on syöty ylimitoitetuilla hakkuilla. Nykyinen metsälaki mahdollistaa suosituksia huomattavasti mittavammat hakkuut, mutta tällöin hakataan tuottavaa pääomaa. Multian seudulle metsän keskimääräinen tuotto on noin 110 /ha. Tästä laskettuna kunnan metsien pitäisi tuottaa n / vuosi. Tästä keskimääräisestä tuotosta on vähennetty vuotuiset kulut, mutta ei veroja. Vuotuiset kulut ovat olleet , joten verottomia hakkuutuloja pitäisi keskimäärin tulla /vuosi. Kunnan metsiin on laadittu metsäsuunnitelma vuonna 2006 ja suunnitelman viimeinen vuosi on alkanut. Edellisen metsäsuunnitelman hakkuumäärät on jo ylitetty ja kesken suunnitelmakauden ei suunnitella/arvioida seuraavaa hakkuumahdollisuutta, vaan se suunnitellaan uuden metsäsuunnitelman yhteydessä. Asiantuntijoiden suositus on, että jatkossa pitäydyttäisiin suunnitelman mukaisissa hakkuissa tai myymään metsätiloja pohjineen, jolloin osa tuotosta saadaan myyntihinnassa odotusarvokertoimien myötä. Arvio tulevasta tuottokertoimesta on, että alueen keskimääräiseen tuottoon ei aivan päästä. Metsien ikärakenne on tällä suunnitelmakaudella nuorentunut, jolloin hoitokulujen osuus kasvaa ja vastaavasti hakkuutulot pienevät. Vain uusi suunnitelma voi myöhemmin osoittaa, pitääkö arvio paikkansa. Tästä syystä uusi metsäsuunnitelma on tarkempien arvioiden saamiseksi välttämätön. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on sovittu metsänhoitosuunnitelman päivittämisestä vuoden 2015 aikana. Metsänhoitosuunnitelman päivittäminen auttaa myynnin ja hoidon suunnittelussa. Perusteena päivitykselle on se että nykyinen metsänhoitosuunnitelma on vanhentunut ja siihen suunnitellut myynnit ja tuotot on jo käytetty, koska kassavirran tarve on ollut huomattavasti suunnitelmaa suurempi kuluneiden viiden viimeisen vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet sekä käyttötalouden nousseet kustannukset, että suuret investoinnit mitä on toteutettu ja jotka on rahoitettu sekä vuosikatteella, että lainoilla. Toimintatuottoja on jouduttu siis kasvattamaan, jotta kassavarat ovat riittäneet sekä juokseviin käyttötalousmenoihin että nousseisiin lainanlyhennyksiin. Toisin 10

13 sanoen koska metsää on siis myyty jo ennakkoon täytyy tulevina talousarviovuosina tämä tulopohjan korjaus huomioida ja korvata tulon menetys jotenkin muutoin, jos talousarvion toimintakulut ja tuotot halutaan pitää samalla tasolla. Lainanhoito Tiukka lainaohjelma ja talouden tasapainotuksen toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta kunnan lainasalkun osalta. Vierasta pääomaa Multian kunnalla oli ,47euroa. Lainaa/asukas oli 1323 euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana ,60 euroa ja lyhytaikaisia maksettiin pois euron edestä. Antolainasaamiset vähenivät 4595,26 euron edestä. Investointien toteutuminen Investointeihin vuodelle 2014 oli varattu euroa ja investointeja toteutettiin lopulta euron edestä. Suurimmat investoinnit olivat koulukeskuksen peruskorjaus , Poukaman peruskorjaus ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy osakeosto , mikä ei ollut alkuperäisessä investointiohjelmassa vaan lisättiin investointeihin syksyllä valtuuston päätettyä osakekaupasta. Investointiohjelma keskittyi lähinnä olemassa olevan rakennuskannan perusparantamiseen ja korjaamiseen sekä verkostojen saneeraamiseen. Poikkeuksellisen paljon tehtiin myös lyhyen poistoajan pienkalustohankintoja. Positiivisena kehityksenä oli investointitason pysyminen matalampana kuin poistotaso ( e), mikä on ollut aiempien vuosien ongelma. Tämän muutoksen myötä poistojen määrä saadaan pysymään kohtuullisena vuosikatteeseen nähden. KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Hallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäistä valvontaa on kunnassa tehty hallintosäännön, hallinnosta, taloudesta ja hankinnoista annettujen määräysten mukaan sekä taloussäännön mukaan. Kuntalakiin on tehty sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia ja ne on huomioitu tarkistetussa hallintosäännössä. Sisäistä valvontaa tehdään prosessina läpi organisaation osana päivittäisjohtamista ja nimetyt tilivelvolliset vastaavat vastuualueensa toiminnasta ja valvonnasta. Tilivelvolliset viranhaltijat seuraavat kuukausittain talousarvion toteutumista ja lautakunnille ja hallitukselle toimitetaan neljännesvuosittain raportti taloustilanteesta. Mahdolliset talousarvion ylityspyynnöt valmistellaan heti kun niiden tarve on tiedossa ja henkilöstöpäätöksistä tehdään viranhaltijapäätökset. Hallintokunnittain on nimetty meno- ja tulotositteiden hyväksyjät. Valvonnan tulee antaa kohtuullinen varmuus siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti ja organisaation päämäärät tullaan saavuttamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 11

14 Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu sellaisia merkittäviä puutteita tai virheitä, joista kunnanjohtajaa tai kunnanhallitusta olisi informoitu ja joista tulisi raportoida kunnanvaltuustolle. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Viranhaltija- sekä hallitustyöskentelyssä on pyritty erityistä asioiden käsittelyyn ilman tarpeetonta viivytystä, perusteelliseen valmisteluun, täsmälliseen täytäntöönpanoon, päätösten perusteluun ja nopeaan tiedottamiseen kaikessa hallinto- ja johtamistoiminnassa. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain talousarvion toteutumisesta. Viranhaltijoiden toimintaan ei ole kohdistunut kunnallisvalitusta eikä korvausvaatimuksia. Sopimustoiminta Kunnalla on lukuisa määrä sopimuksia eri tahojen kanssa, joita on tarpeen mukaan uusittu. Sopimustoiminnassa ei ole todettu ongelmia. Sopimukset tulee laatia siten, että kunnan edut turvataan kaikissa tapauksissa. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleisen taloudellisen tilanteen ja epävarmuuden kehittyminen ja sen vaikutus kuntalaisten työllisyyteen ja sitä kautta kunnan verotuloihin on edelleen riskitekijä. Myös valtiovallan toimenpiteet, joita ei voida ennakoida tai ennustaa ovat yksi riskitekijä kunnan taloutta suunniteltaessa. Jatkossa kunnan talous on eri toimenpitein saatava tasapainoon ja alijäämät katettua 4 vuoden suunnitelmakautena ja kattamistoimenpiteet tulee esittää talousarvion yhteydessä. Kuntalain muutoksen myötä myös kuntayhtymien alijäämien kattamisvelvollisuus tulee koskettamaan kuntia. Valtion muiden toimien, soteuudistuksen ja yhdistymisselvitysten tulevat kokonaisvaikutukset eivät ole kenenkään tiedossa ja ne selviävät tulevina vuosina. Nykyisen palvelutason säilyttäminen on kaiken toiminnan tavoite. Taloudellista riskiä lisäävät myös kunnan pienentyvä asukasluku ja syntyvyyden alhaisuus kun veropohja supistuu. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Poukaman keittiön hankintojen selvittämisestä tehdyn valituksen. Kunnanhallitus antoi asiasta lausuntonsa Kunnanhallitus antoi selityksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle koskien henkilöstöasiaa. Aluehallintoviranomaiselta saatiin henkilöstöasiaa koskeva päätös , jonka mukaan asia ei anna aluehallintoviraston taholta aihetta muihin toimenpiteisiin. Kunnanhallitus oli antanut asiasta selityksen Laajakaista-hanketta koskevista päätöksistä on tehty lukuisia oikaisuvaatimuksia ja valituksia, joihin kunnanhallitus on antanut vastineensa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksiä ei ole saatu. Vastuuvapautta vuoden 2012 osalta Poukaman keittiön lunastuksen yhteydessä toimitusmaksun euron hyvittämättä jättämisen osalta ei ole myönnetty. Poukaman keittiön hankintaan liittyvistä asioista (yksityisen henkilön tekemä tutkintapyyntö)ja erillisenä asiana (Multian kunnan tekemä tutkintapyyntö) toimitusmaksun oikeellisuudesta on käräjät huhti -toukokuussa

15 KUNTALAIN 65 MUKAISET TOIMENPITEET TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kuntalain 65 : Talousarvio ja - suunnitelma: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Voimaan tulleiden säännösten mukaan kunnan, jolla on kattamatonta alijäämää, laatii tasapainossa olevan tai ylijäämäisen taloussuunnitelman suunnitelmavuosille ja toimenpideohjelman kattamattoman pääoman kattamiseksi. Multian kunnan talouden tasapainottamisohjelma on laadittu vuosille (KV ). Kunnan taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä pyritään kattamaan käyttötalousmenojen kasvun hillinnällä ja käytöstä poistettujen kiinteistöjen myynnillä vuoden 2015 loppuun mennessä. Multian kunnan taloussuunnitelma on laadittu vuosille Vuoden 2014 tilikauden tulos on ,40 euroa ylijäämäinen. Edellisten tilikausien alijäämää taseessa oli ,81 eli vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää ,41. Talouden tasapainotusohjelma on voimassa vielä kuluvan vuoden Tasapainotusohjelman myötä perusopetus on keskitetty yhteen koulukeskukseen, päivähoito on siirtynyt yhteen kiinteistöön ja vanhustenhuollon järjestäminen on pyritty järjestämään oman kunnan alueelle, hyödyntäen hoidon porrastamista. Käyttöomaisuuden myynnissä on keskitetty käytöstä poistettujen kiinteistöjen ja tuottamattomien erillisten osakkeiden myyntiin. Henkilöstömenoissa säästöt ovat syntyneet eläköitymisen myötä tehtävien toimintojen yhdistämisen kautta. Lomautuksilta on vielä vältytty ja henkilöstö on pitänyt talouden tasapainotuskeinona talkoovapaita (palkattomia vapaapäiviä, mistä kiitokseksi on saanut palkallisen vapaan). Talkoovapaista on kertynyt säästöä noin Vuoden 2015 aikana tulisi kattaa loput kumulatiivista alijäämästä. Tämä vaatii vuonna 2012 laaditun tasapainotus ohjelman tarkistamisen ja mahdollisten uusien toimenpiteiden miettimisen millä kustannustehokkaat toimintamallit saadaan vakiinnutettua käyttöön ilman erillistä säästöohjelmaa, jotta talous pysyisi tasapainossa myös tulevaisuudessa. 13

16 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT MULTIAN KUNTA TP TP TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,99 Maksutuotot , ,45 Tuet ja avustukset , ,57 Muut toimintatuotot , ,33 TOIMINTATUOTOT , ,34 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,49 Palvelujen ostot , ,49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,84 Avustukset , ,73 Muut toimintakulut , ,98 TOIMINTAKULUT , ,53 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,19 Verotulot , ,32 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 135, ,20 Muut rahoitustuotot , ,11 Korkokulut , ,47 Muut rahoituskulut -78, ,08 Rahoitustuotot ja -kulut , ,24 VUOSIKATE , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,81 Poistot ja arvonalentumiset , ,81 TILIKAUDEN TULOS , ,08 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,08 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut % 18,7 18,68 Vuosikate/Poistot, % 274 % 214,11 Vuosikate euroa/asukas 582,27 542,44 Asukasmäärä

17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT MULTIAN KUNTA RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,89 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT MUUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,59 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,59 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,30 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,13 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT , ,41 INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT , ,59 PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT , ,00 INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA , ,13 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,17 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 4.595, ,26 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 4.595, ,26 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS ,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,30 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,30 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS , ,00 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 1.430,05 568,72 SAAMISTEN MUUTOS , ,16 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 9.985, ,59 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,29 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,75 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,42 KASSAVARAT , ,14 KASSAVARAT , ,72 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,42 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 381,56 321,09 Lainanhoitokate 1,9 1,7 Kassan riittävyys, pv 14,79 16,21 Asukasluku

18 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Tilivuosi Ed.vuosi TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,57 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,32 Rakennukset , ,66 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,01 Koneet ja kalusto , ,01 Muut aineelliset hyödykkeet 347,07 347,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,85 Aineelliset hyödykkeet , ,92 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,49 Muut lainasaamiset , ,42 Sijoitukset , ,91 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,40 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 106, ,35 Muut toimeksiantojen varat 2 616, ,88 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 722, ,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,50 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,98 Lyhytaikaiset saamiset , ,45 Saamiset , ,43 Rahat ja pankkisaamiset , ,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,07 VASTAAVAA , ,70 16

19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,43 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,89 Tilikauden yli-/alijäämä , ,08 OMA PÄÄOMA , ,62 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 106, ,35 Muut toimeksiantojen pääomat , ,24 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,59 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,92 Lainat julkisyhteisöiltä , ,55 Pitkäaikainen , ,47 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,60 Saadut ennakot , ,09 Ostovelat , ,87 Muut velat , ,25 Siirtovelat , ,21 Lyhytaikainen , ,02 VIERAS PÄÄOMA , ,49 VASTATTAVAA , ,70 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste,% 52,3 42,77 Suhteellinen velkaantuneisuus,% 25,95 32,74 Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, / asukas -145,29-509,29 Lainakanta , Lainakanta , /asukas 1322, Lainasaamiset Asukasmäärä

20 KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2014 TULOT KULUT TOIMINTA TOIMINTA Toimintatuotot Toimintakulut Verotuotot valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 78 Muut rahoitustuotot Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjaus erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien Pakollisten varausten lis. (+) väh (- ) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vastaavien INVESTOINNIT hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitusosuudet investointeihin INVESTOINNIT 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointikulut RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys KOKONAISTUOTOT YHTEENSÄ KOKONAISKULUT YHTEENSÄ Kokonaistulot - kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset- Rahavarojen muutos

21 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Multian kuntakonserni Konsernituloslaskelma TULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,34 Toimintakulut , ,82 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) Toimintakate , ,48 Verotulot , ,32 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 093, ,84 Muut rahoitustuotot , ,00 Korkokulut , ,09 Muut rahoituskulut , ,32 Rahoitustuotot ja -kulut , ,57 Vuosikate , ,27 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,68 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset ,00 Poistot ja arvonalentumiset , ,68 Satunnaiset erät ,88 Tilikauden tulos , ,59 Tilinpäätössiirrot , ,88 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,47 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,61 % 19,53 % Vuosikate/Poistot, % 185,57 % 172,13 % Vuosikate, euroa/asukas 721,25 723,96 Asukasmäärä

22 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,27 SATUNNAISET ERÄT ,88 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET , ,26 MUUT OIKAISUT , ,29 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , ,03 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,24 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,41 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 2 214, ,96 PYS.VASTAAVIEN HYÖD:N MYYNTITULOT PYS. VASTAAVIEN VARS.MYYNTITULOT , ,76 PYS. VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT , ,29 PYS.VASTAAVIEN HYÖD:N MYYNTITULOT , ,05 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,40 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,84 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ,26 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 5 275, ,26 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 680, ,26 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS , ,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,76 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , ,00 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,76 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 514, ,49 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS , ,42 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 5 041, ,58 SAAMISTEN MUUTOS , ,69 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUT , ,46 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,07 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA , ,94 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,90 RAHAVARAT , ,05 RAHAVARAT , ,15 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,90 TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 270,55 % 252,82 % Lainanhoitokate 2,05 2,02 Kassan riittävyys/pv 33,54 33,32 20

23 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT Multian konsernitase Konsernitase Ulkoinen TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,72 Muut pitkävaikutteiset menot , ,94 Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet , ,66 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,63 Rakennukset , ,56 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,08 Koneet ja kalusto , ,07 Muut aineelliset hyödykkeet 4 212, ,65 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,22 Aineelliset hyödykkeet , ,21 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,57 Muut osakkeet ja osuudet , ,30 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset , ,42 Muut saamiset 113,85 685,09 Sijoitukset , ,78 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,65 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,86 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,98 Lyhytaikaiset saamiset , ,06 Saamiset , ,04 Rahoitusarvopaperit , ,74 Rahat ja pankkisaamiset , ,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,95 VASTAAVAA , ,04 21

24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,86 Arvonkorotusrahasto , ,79 Muut omat rahastot , ,20 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,31 Tilikauden yli-/alijäämä , ,47 OMA PÄÄOMA , ,04 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,88 KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,83 Vapaaehtoiset varaukset , ,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,96 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset , ,35 PAKOLLISET VARAUKSET , ,35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,11 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras p-oma , ,37 Pitkäaikainen koroton vieras p-oma , ,47 Lyhytaikainen korollinen vieras p-oma , ,22 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,64 VIERAS PÄÄOMA , ,70 VASTATTAVAA , ,04 Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 51,28 % 43,49 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,56 % 43,36 % Kertynyt alijäämä (1000 ) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta (1000 ) Konsernin lainat, euroa/asukas Asukasmäärä

25 HALLITUKSEN SELONTEKO KONSERNIVALVONNASTA Tuleva kehitys Kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa ja ohjeessa on täsmennetty mm. talouden hoitoon ja ilmoitus- ja raportointivelvollisuuteen liittyviä asioita. Konserniohje koskee tytäryhteisöä Multian vuokra-asunnot Oy:tä (omistus 100 %), Kiinteistö Oy Multian Huuhankulmaa (omistus 58,06 %), Multian Palvelukeskus Oy:tä (omistus 100 %) ja Multian Kaukolämpö Oy:tä (omistus 60 %). Kuntayhtymiä; Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri (omistus 0,68 %), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (omistus 0,05 %), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (omistus 0,94 %), Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (0,90 %) ja Keski-Suomen liitto (omistus 0,59 %). Ohjaus tapahtuu kunnan edustajien kautta yhtymien toimielimissä. Kunta ohjaa hallituksen toimintaa yhtiökokouksen kautta, niissä tytäryhtiöissä joista kunta edustaa 100 % osakekannasta. Hallituksessa on kolme kunnan edustajaa. Konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, jotka vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Ohjeen mukaan kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomuksineen on toimitettu hallitukselle. Konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi olivat kertomusvuonna riittävää. Multian kunta on päättänyt jatkaa omistamiensa Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden sulauttamista Multian Vuokra-asunnot Oy:hyn. Näin saavutetaan hyvä hallinnollinen ja taloudellinen tasapaino ja vakaus. Sulautumisen on tarkoitus tapahtua vuoden 2015 aikana. Erityistä huomioitavaa Multian Vuokra-asunnot Oy:n toiminnasta Sulautumista tukee Multian Vuokra-asunnot oy:n taloudellinen kehitys. Yhtiön tilikausi päättyi Yhtiön maksuvalmius on ollut hyvä. Käyttöaste vuonna 2014 oli 100 %. Hoitokuluja verrattaessa edelliseen vuoteen voidaan todeta, että hoitomenot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,41 %. Yhtiöllä on lainoja 304,70 /m2. Budjettivertailu esittää toteutuneet tuotot ja kulut verrattuna tilikaudelle laadittuun budjettiin. Budjetin toteutuminen oli suunnitelman mukainen. Yhtiön tulos oli positiivinen 601,07. Poistot toteutettiin täysmääräisenä tilikaudelta. Yhteensä ,19. Kokonaisuutena yhtiön talous on esitetty vuoden 2014 tilinpäätösasiakirjoissa. Riskienhallinnan toimivuus Kunnan asunto-osakeyhtiö tytäryhtiöiden riskit muodostuvat pääsääntöisesti asuntojen pitämisestä rakenteellisesti asumiskunnossa ja viihtyisinä ja että yhtiön asunnot on vuokrattuina. Pääpaino tulevassa toiminnassa on eri tavoin kustannustehokkuutta parantavien toimien tekeminen. 23