Opintomatkan matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opintomatkan matkaraportti"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Opintomatkan matkaraportti Belgia Hollanti Markku Levy, Ilkka Voutilainen ja Jari Känninen 2012

2 2 MATKARAPORTTI Opintomatka Hollanti/Belgia Maanantai Lähtö Kuopiosta (AY3884), koneenvaihto Helsinki(AY811), saapuminen Bryssel EU-parlamenttiin saapuminen Euroedustaja Riikka Manner; EU ja suomalainen marjantuotanto. Vierailu- ja seminaariyksikön tiedottaja Mari Tuominen; Euroopan parlamentin historiasta, toiminnasta Johtaja Simo Tiainen; MTK:n rooli edunvalvonnassa Lounas EU-parlamentin tiloissa, omakustanteinen mukana Tiainen ja Tuominen Kiertoajelu Bryssel ja siirtyminen Leuveniin Belgian puutarhatuotannon esittely Belgian tuottajajärjestön The Belgian Farmers Union association toimistolla Leuvenissa n. 30km Brysselistä Majoittuminen Brysseliin Ibis Bruxelles Centre du Midi Tiistai Aamupala 9.30 Lähtö hotellilta, matkatavarat mukaan ajo n. 90 km huutokauppapaikalle WeilingHoogstraten Marjahuutokauppa https://www.veilinghoogstraten.be/en/portal.html Hoogstratenin tutkimusasema mansikka, tomaatti ja paprika Majoittuminen Breda (Hollanti) Stadshotel de Klok Matkalla omakustanteinen lounas Keskiviikko Aamupala Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan, ajo Zundertin alueelle Tutustuminen marjatilaan Harrie Pijnenburgin (DLV:n neuvoja) johdolla Tutustuminen Rapon taimituotantoon Roosendaalissa Siirtyminen Eck-en-Vieliin ja matkalla lounas (omakustanteinen) FreshForward the fruit firm lajikejalostaja; Fresh Forward on jalostanut mm. mansikkalajikkeet Polka, Sonata ja Rumba Majoittuminen Wageningen Hof van Wageningen Torstai Aamupala Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan Suoramyyntikohde Landwinkel de Woerdt Ressenissä Tutustuminen Amsterdamissa Bloemenmarktintarjontaan Saapuminen kentälle :40 Amsterdam-Helsinki(AY846) :40 Helsinki-Kuopio (AY3883)

3 3 Maanantai Matka alkoi klo 6.00 Kuopion lentoasemalta ja Brysseliin saavuimme klo 9.15 jonka jälkeen suuntasimme matkan EU-parlamenttiin. Brysselissä tutustuttiin EU-parlamentin toimintaan jonka esittelyn suoritti tiedottaja Mari Tuominen. Lisäksi vierailun aikana Riikka Manner kertoi europarlamentaarikko työstä sekä MTK:n edunvalvonnasta kuulimme johtaja Simo Tiaisen kertomana. EU-PARLAMENTTI Nykyinen Euroopan unioni oli alun perin rauhan hanke. Maailmansodan jälkeen eurooppalaiset haaveilivat pysyvästä rauhasta mantereellaan peläten kuitenkin samalla uutta suursotaa. Toisen maailmansodan kokemusten ei haluttu enää toistuvan. Läntisen Euroopan ytimessä olivat veriviholliset Saksa ja Ranska. Yksi vaikeimmista ongelmista Saksan ja Ranskan suhteissa koski saksalaista Saarin aluetta, joka oli tunnettu hiilivaroihin perustuvasta terästeollisuudestaan. Ranskalaiset näkivät alueella uhan, terästuotantoa oli käytetty Ranskaa vastaan asetuotannon muodossa jo kahdessa maailmansodassa. Jean Monnet, Ranskalainen virkamies, oli yksi monista Saarin alueen ongelmaa pitkään pohtineista. Hän otti yhteyttä maansa ulkoministeriin Robert Schumaniin mielessään uusi idea että Saksan ja Ranskan tulisi yhdistää hiili- ja teräsvarantonsa. Ajatuksen pohjana oli, että näin raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen, riippumaton viranomainen. Tällä tavoin saatiin Saksan ja Ranskan välisen jännityksen yksi syy poistettua. Näin syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) Pariisissa 18. huhtikuuta vuonna Saksan ja Ranskan lisäksi sopimuksen allekirjoittivat Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. Jatkoa seurasi vuonna 1957 jolloin Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö. Yhteisö laajentui ensimmäisen kerran vuonna 1973, kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät jäseniksi. Kreikasta tuli jäsen vuonna 1981 ja Espanjasta ja Portugalista vuonna Vuosien saatossa yhteisöön on otettu lisää jäsenmaita. Nyt yhteisö on 27 jäsenvaltion unioni johon Suomi liittyi 1995 ja viimeisimpänä Bulgaria ja Romania vuonna Vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen myötä Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan unioniksi. Sopimuksella vahvistettiin unionille niin sanottu pilarirakenne. Euroopan yhteisöjen eli ensimmäisen pilarin lisäksi yhteistyö ulotettiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (II pilari) ja oikeus- ja sisäasioihin (III pilari). Maastrichtin sopimus käsitti sitovan suunnitelman talous- ja rahaliitosta, joka toteutettiin kolmessa vaiheessa. Euroopan keskuspankki aloitti toimintansa vuonna 1999 ja 12 maata otti yhteisvaluutta euron käyttöön vuonna Parlamenttia esitteli tiedottaja Mari Tuominen.

4 4 Euroopan parlamentilla on kolme työskentelypaikkaa: Bryssel (Belgia), Luxemburg ja Strasbourg (Ranska). Parlamentin virallinen kotipaikka on Strasbourgissa vaikka parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Strasbourgissa parlamentti kokoontuu vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa. Luxemburgissa sijaitsee parlamentin hallinto eli pääsihteeristö. Parlamentissa on tehty esitys, että Strasbourg jätettäisiin pois kokouspaikkana sen aiheuttamien kustannusten takia. Parlamentti on hyvä työllistäjä, n työpaikkaa joista kääntäjiä n Yhteensä komissiossa ja parlamentissa työskentelee pienen suomalaisen kaupungin verran työntekijöitä, n.35000henkilöä. Brysselissä kaksi suurmiestä samassa kuvassa Euroopan parlamentti on monikansallinen parlamentaarinen edustajakokous ja ainoa Euroopan unionin toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Se edustaa Unionin 27 jäsenvaltiota ja lähes 500:aa miljoonaa kansalaista. Vaalit järjestetään joka viides vuosi jolloin parlamenttiin valitaan 754 jäsentä eli meppiä. Suomesta valitut 13 jäsentä eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna 165 poliittista puoluetta, jotka ovat muodostavat seitsemän monikansallista poliittista ryhmää. Euroopan komissiossa on 27 komissaaria jotka käsittelevät lainsäädäntöaloitteet, EU:n talousarvion ja toimintabudjetin hallinnoinnin. Lisäksi käsitellään EU:n kansainväliset sopimukset. Europarlamentaarikko Riikka Manner kertoi omasta työsarastaan EU-parlamentissa. Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, joita on 20. Lisäksi parlamentti voi perustaa väliaikaisia ja tutkintavaliokuntia. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä ainakin yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan. Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä. Riikka Manner tutustuu Marjaosaamiskeskuksen leikekirjaan.

5 5 Riikka on jäsenenä Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa joka on vastuussa Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa sekä muita unionin aluepolitiikan välineitä koskevasta päätöksenteosta. Merkittävimmät rahoitusvälineet projektien toteuttamiselle ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä koheesiorahasto. Budjettivaliokunnassa hän toimii varajäsenenä. Valiokunta on vastuussa monivuotisen rahoituskehyksen sekä vuotuisten menojen ja tulojen yhteensovittamisesta. Unionin talousarvio kattaa kaikkien EU:n toimielinten menot, rahoituskohteet ja kuhunkin käytettävissä olevat määrärahat. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa hän toimii myös varajäsenenä. Elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta tärkeitä aiheita ovat ennen kaikkea elintarvikkeista tiedottaminen ja niiden merkinnät sekä kansalaisten päivittäin nauttimien elintarvikkeiden hygienia ja turvallisuus. Lisäksi hän on varsinainen jäsen parlamentin Venäjä-valtuuskunnassa ja varajäsen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnassa. Toimien puheenjohtajana metsäverkostossa sekä arktisessa alatyöryhmässä, joka on osa laaja-alaisempaa yhteistyöryhmää. Riikka Mannerin viikko-ohjelma on varsin tiukka. Maanantaiaamuna aamukoneella Brysseliin ja paluu Suomeen on myöhään torstai-iltana. Perjantaisin on ministeriössä käyntejä tai toisinaan pääsee suoraan kotiin. Marjanviljelijät valtasivat parlamenttisalin Torvisen johdolla. Simo Tiainen kertoi MTK:n toiminnasta Brysselissä.

6 6 MTK:n Brysselin toimistosta työskentelee viisi henkilöä. MTK:n edunvalvonnasta meille kertoi johtaja Simo Tiainen. Hänen tehtäviinsä kuuluu asioiden seuraaminen ja raportointi Suomeen. Paikanpäällä pyritään vaikuttamaan ja saamaan selville mistä asioista kulloinkin neuvotellaan. Maatalouspuolella on tulossa muutoksia vuodesta 2014 alkaen. CAP-uudistusta valmistellaan. Komission ehdotuksessa nykyinen tilatuki maksettaisiin perustukena, ympäristölisänä, nuorten viljelijöiden tukena sekä luonnonhaittakorvauksena. Tuet maksettaisiin vain aktiiviviljelijöille. Aktiiviviljelijän määritelmässä maatalouden tukia verrattaisiin maatalouden ulkopuolisiin tuloihin. Tämä rajaus ei koskisi tiloja joilla tuet jää alle Lisäksi ehdotuksen mukaan 30 % suorista tuista maksetaan viljelijöille jotka tekevät ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus edellyttäisi 7 %:n peltoalan vetämistä pois tuotannosta joko kesannoimalla, suojakaistoja perustamalla tai metsittämällä. Lisäksi edellytettäisiin kolmen kasvin viljelyä. Nykyisissä kaavailuissa yhtä kasvia saisi viljellä maksimissaan 70 % viljelyalasta ja kolmatta kasviakin pitäisi olla vähintään 5 %. Maatalouspolitiikan uudistuksen lisäksi EU:n maatalouspolitiikassa pohditaan miten suorat tuet jaetaan eri jäsenvaltioiden kesken. Suomen kannalta tämä asia lienee vähäinen, koska tällä hetkellä maamme on lähellä keskitasoa mitattaessa suorien tukien kohdentumista hehtaaria kohden. Vuosille tehtävän budjettikehyksen suuruus on n.1000mrd josta maatalouden osuus lienee n. kolmannes. Alla olevasta taulukosta nähdään nykyisen budjetin jakautuminen. Vuonna 2011 Euroopan unionin talousarvio on noin 141,9 miljardia euroa. Talousarvion jakautuminen eri luokkiin. Kuva: Euroopan komissio Kilpailukyvyn kehittäminen ja maatalous suurimmat menoerät Talousarvio perustuu niin sanottuun rahoituskehykseen, joka asettaa menokaton budjetin eri luokille. Jokaisen yksittäisen vuoden talousarvion laatimisessa sovelletaan monivuotista rahoituskehystä. Tämänhetkinen rahoituskehys kattaa vuodet

7 7 Suurin yksittäinen osuus EU:n vuosien talousarviosta käytetään EU:n talouden kilpailukyvyn lisäämiseen. Myös rikkaiden ja köyhien jäsenvaltioiden välistä kuilua pyritään kaventamaan. Vuosina näiden painopisteiden osuus on noin 38 prosenttia koko talousarviosta. Tämän vuoden talousarviossa tähän niin kutsuttuun kestävään kasvuun on varattu yhteensä 45 prosenttia. Toiseksi suurin menoerä on maatalous, jonka osuus vuosien talousarviosta on noin 35 prosenttia. Myös maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä, maaseudun talouden monipuolistamista ja maaseutuympäristön säilyttämistä painotetaan. Vuonna 2010 luonnonvaroihin on suunnattu 42 prosenttia talousarviosta. Tästä suurin osa, 31 prosenttia, menee markkinoiden menojen ja suorien tukien kattamiseen ja loput maaseudun kehittämiseen, ympäristön ja kalastuksen tukemiseen. Parlamenttivierailun jälkeen tutustuimme Brysselin vanhaan kaupunginosaan jossa kävelykadulla saimme maistella kuuluja belgialaisia suklaaherkkuja, suklaalla kuorrutettuja mansikoita, jotka maistuivat myös suomalasten suissa. Päivän päätteeksi tutustuimme The Belgian Farmers Union association (Belgian MTK:n) toimintaan. Yhdistys on perustettu jo vuonna Alkusysäyksen yhdistys sai kun köyhät ja varattomat viljelijät eivät tahtoneet saada lainaa eivätkä ostettua tuotantopanoksia. Heti perustamisen jälkeen yhdistys aloitti kaupallisen toiminnan lisäksi mm. vakuutus- ja rahoitustoiminnan. Nämä toiminnot ovat edelleenkin tuottajajärjestön perustoimintoja jonka lisäksi yhdistyksellä on mm. neuvonta- ja investointiosasto. Investointiosasto jakaa investointirahoja ja tekee kehittämistyötä mm. lajikekokein. Tuottajajärjestön säätiö on belgialaisen KBC-pankin isoin osakas. Ryhmäkuvassa Boerenbondin aulassa

8 8 Pohjimmiltaan järjestö on ammatillinen järjestö kaikille maaseudun ihmisille jäsenestä enää n jäsentä on viljelijöitä. Yhdistyksessä on ammatillisia järjestöjä niin nuorille tuottajille, naisille, maaseudun ihmisille kuin myös erikoisjärjestöjä. Maaseudun ihmisten maaseutujärjestössä (eräänlainen kyläyhdistys) on jäseninä n perhettä kauppapuutarhureista puutarhaharrastajiin. Belgiassakin tilakoko on kasvanut ja tuottajien määrä vähentynyt. Puutarhatuottajia on n kpl ja keskipinta-ala n.5,5ha. Belgian pohjoisosissa hollanninkielisellä alueella viljely on intensiivistä ja tehokasta kun taas eteläosissa joka on ranskankielistä aluetta, viljely on laajaperäisempää. Sanotaankin, että keskellä Belgiaa menee Euroopan tehotuotannon raja. Ammatin edistämisen lisäksi järjestöllä on liiketoimintaa monessa eri muodossa. Liiketoiminta onkin järjestössä avainasemassa ja tuottajaorganisaatioiden kautta puutarhatuotteiden markkinointi pääosin Belgiassa tapahtuu. Lisätietoja löytyy osoitteesta Tiistai VEILING-HOOGSTRAATENIN HUUTOKAUPPA Tiistaina tutustuimme Belgian suurimpaan marjahuutokauppaan WeilingHoogstrateniin. Hoogstraten sijaitsee Belgian puolella Hollannin rajan tuntumassa ja siellä on toinen Belgian mansikanviljelyn keskittymistä. Huutokauppa myy vuodessa 28 milj.kg mansikkaa, tomaattia 60 milj.kg ja paprikaakin 23milj.kg sekä kasvihuonekurkkua. Liikevaihto oli vuonna milj.euroa. Mansikkaa tuotetaan alueella n. 10 kk:n ajan vuodessa maaliskuusta vuoden loppuun, jopa tammikuulle saakka. Päälajikkeena on Elsanta, jonka markkinaosuus on n %. Ensimmäinen mansikkaerä oli tulossa myyntiin vierailumme jälkeisenä päivänä erikoishuutokauppaan jonka tuotto lahjoitetaan vuosittain hyväntekeväisyyteen. Osuuskuntapohjalle perustettiin yritys 1933 muutaman viljelijän toimesta nimellä Pohjois-Kemppenin katolinen huutokauppayhdistys. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta laajeni nopeasti ja nyt yritys toimii tuottajaorganisaation pohjalta. Yhteistoiminnasta saatavien hyötyjen lisäksi huutokauppa saa Euroopan unionin maatalouspolitiikan tavoitteissa tuottajaorganisaatiolle varattua rahoitustukea 4,1 % tuoteliikevaihdosta tiettyihin kehittämistoimiin mm. tilojen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, hygienian ja laadunparantamiseen sekä kestäviin tuotantomenetelmiin. Tuottajaorganisaatio pyrkii tarjonnan vahvistamiseen, tuotannon entistä parempaan suunnitteluun jolloin tuotanto vastaisi paremmin kysyntää sekä tuotantokustannusten alentaminen sekä tietenkin tuottajahinnan vakauttamiseen. Tuotteen luokittelu tapahtuu tiloilla poimintavaiheessa mm. koon ja laadun kuten värin ja muodon mukaan. Kokoluokkia on seitsemän 4A-luokasta aina C- luokkaan saakka sekä laatuluokkia AA-luokasta, A, I- ja IIluokkaan. Kaikki myyntiin tulevat erät tarkistetaan vastaanottopisteessä tarkastajan toimesta. Laatuluokista pidetään tiukasti kiinni ja tarkastaja saattaa muuttaa viljelijän luokitusta. Marjoja ei jäähdytetä tiloilla vaan ne tuodaan sesonkiaikana kolmekin kertaa päivässä huutokaupan jäähdyttämöön.

9 9 Huutokaupan toimintaa esitteli eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Paul van der Hallen (oik.kuva neljäntenä oikealta). Huutokaupasta on suorayhteys kauppahuoneisiin ja muihin suurostajiin. Huutokaupassa myynti tapahtuu kellon kautta. Jokaiselle laatuerälle asetetaan lähtöhinta jonka jälkeen kello lähtee käymään ja kun hinta on ostajan mielestä sopiva hän pysäyttää kellon ja ilmoittaa haluamansa määrän. Tämän jälkeen kello käynnistyy uudelleen loppuerää varten ja myynti jatkuu kunnes erä on myyty. Uudessa erässä hinta palaa 0,30 korkeammaksi millä edellinen erä myytiin. Myynti alkaa parhaista ja kalliimmista laatuluokista aamuisin klo 8.30 alkaen ja n. puolessa tunnissa saatetaan myydä parisataa tonnia mansikkaa ympäri maailmaa. Huutokauppakella voidaan myydä useampaa tuotetta yhtä aikaa. Hinta joka hyvitetään tuottajalle, on päivän huutokaupan keskihinta. Myynnissä on 2-3 eri tuotetta kerrallaan. Kauden loppuvaiheessa on A- ja B-luokan tavaraa. Tavara tulee edellisenä päivänä varastoon ja se myydään seuraavana aamuna. Ostaja voi hakea tavaraa myös edellisenä iltana, mutta silloinkin osto tapahtuu kellon kautta. Jos osto epäonnistuu liian halvan hinnan tavoittelussa, joutuu hintana maksamaan päivän korkeimman hinnan sanktioprosentilla korotettuna. Pakkauskokona on mansikoissa 500 g rasiat, jota on 80 % kokonaismäärästä. Pienin myyntierä on lava, joka karsii pienostajat pois. Ostajat eivät tarvitse takuusummia saatavien varmistamiseksi, koska vakuutusyhtiöt tarkistavat ostajan taustat. Belgiassa on 7 huutokauppaa ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Huutokauppa voi myydä myös toisen huutokaupan tavaraa. Ostaja järjestää kuljetuksen. Huutokauppojen välinen kuljetus järjestetään itse. Jos tuotteelle ei saada riittävästi hintaa, se erä menee teollisuusmarjaksi. Pienetkin marjat myydään mieluimmin huutokaupan kautta.

10 10 Muutama vuosi sitten siirryttiin huutokaupassakin internet-aikaan. Ostaja voi toimia omasta työpisteestään käsin. Ostajalla on samanlainen ohjelma kuin huutokauppasalissa olevissa n. 30 työpisteessä ja oma tunnistekortti, joten hän voi seurata reaaliaikaisesti huutokauppatapahtumaa omasta työpisteestä. Yhteistoiminnalla on pyritty myös kustannusten alentamiseen. Huutokauppayritys on järjestänyt tiettyjen viljelytarvikkeiden hankinnan kuten pakkausmateriaalin tilauksen ja toimituksen tiloille. Pakkausmateriaali veloitetaan kuitenkin aina ostajalta eli se laskutetaan tuotteen hinnan päälle. Mansikantaimia välitetään vuosittain n. 50 milj. kappaletta. Kuten muuallakin Euroopassa niin myös Belgiassa mansikan tuotantoa on siirtynyt avomaalta kasvi-, kausihuoneisiin sekä kasvutunneleihin. Aikaisemmin suurimmat sadot kerättiin heinäkuussa, mutta nyt pääsatokausi ajoittuu toukokuulle. Huutokauppa-alueen laajuudesta kertoo varasto ja terminaalitila, jota oli 7 ha ja 1 ha parhaillaan valmistumassa. Vuonna 2011 mansikankeskihinta oli 3,20 kg. Varastossa näkyi muutama lava marokkolaista mansikka ja belgialaista tomaattia, jotka olivat ostajan tavaraa odottamassa kuljetusta. Muuten varastot olivat tyhjiä pakkausmateriaaleja lukuun ottamatta. HOOGSTRATTENIN TUTKIMUSASEMA Hoogstrattenin tutkimusaseman meille esitteli tutkija Tom van Delm. Tutkimusasema sijaitsee huutokauppa-alueen lähellä ja huutokauppa on omistamassa tutkimuslaitosta ja tutkimusta tehdään myös tuottajaorganisaation tarpeisiin. Laitoksen rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja huutokaupan omistamalta tuottajaorganisaatiolta sekä neuvontaorganisaatiolta. Hoogstraattenin tutkimusasemalla keskitytään mm. mansikan, tomaatin, paprikan ja kurkun kasvihuoneviljelyyn sekä marjakasvien viljelyyn avomaalla. Taimien vertailukokeessa eri taimituottajien taimia vertaillaan 15 eri viljelijän itsensä tuottamiin taimiin. Kokeessa kerätään tietoa mm. satomääristä ja sadon alkamisajankohdasta. Kokeessa on 7-8 lajiketta, joista Clery-lajike on verranteena ja muina lajikkeina mm. Flair, Rumba, Dely, Capri, Vibrant ja Roxana. Tom van Delm Led-valojen ansiosta huoneen lämpötilaa voidaan nostaa ja satoa päästää poimimaan jopa 3 viikkoa aiemmin. Mielenkiintoinen koe oli sadonajoituskoe led-valoja käyttämällä. Kokeen taimet oli istutettu joulukuussa kasvihuoneeseen ja huoneen lämpötila oli pidetty normaalia korkeampana valotuksen ansiosta. Led-

11 11 valotuskoe oli mansikalla ensimmäinen ja siinä testataan valotuksen sopivaa määrää. Valoa annettiin yöllä ja vähävaloisana aikana myös päivällä. Led-valo oli pois päältä n. 7 h vuorokaudessa. Satoa päästiin poimimaan joten ero poiminnan aloituksessa oli 3 viikkoa. Se mitä tapahtuu satotasolle jää nähtäväksi. Käytössä olevat led-valot maksoivat yhtä paljon kuin käytössä oleva kasvihuone. Kokeessa tutkitaan päästäänkö riittävän hyvään lopputulokseen 45 w/m². Led-valoillahan on energian kulutus paljon pienempi kuin normaaleilla lampuilla. UV-valotusta kokeillaan kasvihuoneessa härmän torjuntaan rikityksen vaihtoehdoksi. Valoa annetaan joka toinen päivä ja ainakin kokeen alkuvaiheessa toiminta koetaan työlääksi. Vaikka biologista torjuntaa käytetään mm. kirvojen ja punkkien torjuntaan sekä liima-ansoja ansarijauhiaisten ja ripsiäisten torjunnassa. Käytössä oli myös seuraavia meille tuttuja torjunta-aineita: Mesurolia voidaan käyttää satokauden jälkeen puhdistamaan kasvihuoneita, jotta huoneita tyhjennettäessä tuholaiset eivät leviä laajemmalle. Vertimec toimii 50 % ripsiäisten torjunnassa. Mansikkapunkin torjuntaan käytettiin Masdai-valmistetta. Keskiviikko ROLAND ELSTIN TILAESITTELY Tutustuimme Roland Elstin marjatilaan DLV:n neuvojan Harriet Pijnenburgin johdolla. Tilalla on 25 ha mansikkaa jota viljellään niin avomaalla kuin myös kasvutunneleissakin. Maalaji on pääosin hienoa hietaa jossa voidaan käyttää isoja taimia. Lisäksi odotuspetien taimituotannossa on 8-9 hehtaaria. Eteläisessä Hollannissa mansikkaviljelmän koko on 5-30 hehtaaria, suurimmillaan jopa 40 hehtaaria. Roland Elst (vas) ja Harrie Pijnenburg (oik) Tammikuussa istutettua mansikkaa Elstin tilalla Roland Elstin tilalle taimet ostetaan Rapolta. Penkit on tehty tunneliin lokakuussa. Taimet istutetaan käsin tammikuussa ja harsot laitetaan päälle. Avomaalle taimet istutetaan koneellisesti. Toukokuun alussa alkaa tuotanto. Kahdessatoista viikossa on koko sato ohi. Viljelykierto on yksi vuosi. Välikasvina käytetään nurmea tai samettikukkaa. Kaikki viljelyssä oleva mansikka on Elsantaa. Tavoitteena on saada 0,8-0,9 kg/taimi. Odotuspeti taimia istutetaan kpl/ha, pienempiä taimia enemmän. Odotuspetitaimen hinta tilalla kasvatettuna on n. 30 snt/kpl ja ostotaimen hinta n. 42snt/kpl. Paakkusatotaimet ovat turhan kalliita ja niissä sato kypsyy pitemmällä jaksolla ja kun satokausi on ohi n 12

12 12 viikossa niin senkään takia ei paakkusatotaimi sovellu Roland Elstin tilalla käytettäväksi. Kevyt hietamaa sopii tähän viljelytapaan erittäin hyvin. Tyvimätää vastaan käytetään Parat nimistä valmistetta ja vesi otetaan vain kaivosta. Kysyttäessä miksi lajikkeena on ainoastaan Elsanta? Roland Elst kertoi lajikkeen kestävän hyvin kuljetusta ja on kauppakestävä. Muut lajikkeet eivät ole hänen mielestään niin kestäviä vaan ne pehmenevät. Sonataa voisi käyttää kevättuotannossa mutta kesällä Roland Elstin mielestä Sonata pehmenee pinnalta. Olkea käytetään riviväleissä marjojen likaantumisen estämiseksi, mutta rikkakasvien torjunta suoritetaan kemiallisesti. Härmää ja harmaahometta torjuntaa tunnelissa 5-7 pv/välein. Käytettäviä torjunta-ainetta ovat mm. Frupica, Scala, Signum, Topas, Teldor ja Nimrud. Sonata kestää paremmin härmää kuin Elsanta. Tuholaisista Roland Elstin mukaan suurin ongelma ripsiäiset. Lämpötilan hallintaa tehdään tunneleissa helmoja nostamalla tunnelin helmoja nostamalla. Työntekijät tulevat pääosin Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta mutta poimijoista lähes 30 % paikallisia ihmisiä. Tuntipalkka on 14-14,50 /h joka sisältää työnantaja maksut. Työ tehdään urakkavauhdilla. Poiminta tehdään kuumuuden takia aikaisin aamulla. Marjat punnitaan ja jäähdytetään kylmiössä ja rekat noutavat ne huutokauppaan. Olkea käytetään käytävissä marjojen likaantumisen estämiseksi. Urakkapalkassa poiminta nopeus on kg/h, jopa 40 kg/h. RAPON ESITTELY Rapon taimiston omistavat Werner Hack ja Marielle Nagtzaam, jotka olivat aikaisemmin Rapolla työntekijöinä. Toinen omistajista Werner Hack kertoi, että Rapo on perustettu 36 vuotta sitten Feetvort yrityksen osakkaana. Taimisto tuottaa taimia pääosin Euroopan markkinoille mutta vientimaina on mm. Marokko Pohjois-Afrikassa. Rapon Werner Hack (3. vasemmalta) ja Marielle Nagtzaam Taimiviljelyksessä on n. 100 ha joista tulevan vuoden istutuksiin on varattu ha. Maasta otetaan ankeroisnäytteet ennen istutusta sekä tietenkin viljavuustutkimus. Jos maassa esiintyy ankeroista, istutetaan siihen samettikukkaa joka tuhoaa ankeroisen. Samettikukan kukittua se kynnetään maahan jonka jälkeen maa on valmis istutukseen. Lisäksi ankeroista voidaan torjua joka viides vuosi Metasodiumilla.

13 13 Taimituottajilla on Hollannissa kolme sesonkia. Elokuussa toimitetaan Hollannin, Belgian ja Itävallan markkinoille tuoretaimia jotka on istutettava vuorokauden kuluttua nostosta. Lokakuussa tuoretaimia toimitetaan Espanjan ja Etelä-Euroopan markkinoille. Keväällä toimitetaan frigo- eli kylmäsäilytettyjä taimia eri puolille Eurooppaa. Vuosittainen taimituotanto on yli 40 miljoonaa kappaletta. Rapon taimia tuo Suomeen mm. Marja-Suomen taimituotanto Oy ja DeltaGreen BV. Frigo-taimet nostetaan vuoden lopulla. Ennen nostoa taimista leikataan lehdet pois jonka jälkeen ne nostetaan ja lajitellaan eri kokoluokkiin. Taimet säilytetään -1,5 asteessa siihen saakka kunnes ne toimitetaan kylmäkuljetuksena asiakkaalle. Emotaimien istutuksessa käytettään hyväksi GPS-tekniikkaa. Paikannusjärjestelmällä pystytään istuttamaan emotaimi eri kohtaan kuin aikaisempina vuosina. LAJIKEJALOSTAJA FRESH FORWARD (www.thefruitfirm.nl) Tutkija Wim Aalsberbergin johdolla tutustuimme lajikejalostaja Fresh Forwardiin. FreshForward on lajikejalostusyritys, jossa on omistajina kuusi taimituottajaa sekä Wageningenin Yliopisto. Yritys tekee mansikan lajikejalostusta Länsi- ja Pohjois-Euroopan alueelle (lajikkeet kuten Polka, Sonata, Rumba ), Etelä-Eurooppaan (Espanja ja Turkki) sekä jatkuvasatoisten mansikkalajikkeiden jalostusta. Toimipisteitä on Hollannissa Fresh Forward Netherland ja Espanjassa Huelvan alueella Fresh Forward Spain. Jalostuksen päämääränä on löytää eri viljelyalueille lajike jonka marja on kiinteä, ulkonäkö, muoto, väri ja koko suotuisa. Satotason pitäisi olla korkea ja lajikkeen oltava taudinkestävä ja poimintaominaisuuksiltaan helposti poimittavissa. Jalostuksen ongelman on myös se, että eri maissa kiinnitetään huomiota eri osaalueisiin. Suomessa halutaan makeita lajikkeita. Ranskalaiset taas kiinnittävät huomion mansikan ulkonäköön joka on oltava pitkulainen. Lisäksi taudin kestävyys on noussut kaikkialla entistä tärkeämpään asemaan. Espanjaan lajikkeet jalostetaan lyhyen päivän olosuhteisiin. Satotason on oltava korkea ja ajoituttava on tavoitteena lyhyen päivän mansikat, aikaiset sadot. Vuodelle 2012 on Espanjaan löytymässä muutama lupaava lajike Camarosa-lajikkeen sijaan. Jalostustyö alkaa emokasvien valinnalla eli etsitään sopivat vanhemmat jotka voi olla lajikkeita tai jalostelinjoja. Jalostustyö aloitetaan laittamalla emikasvi ja pölyttäjälajike verkkohäkkiin. Emikasvista on heteet poistettu. Verkkohäkissä kärpäset tekevät pölytyksen. Pölyttyneiden marjojen siemenet kerätään talteen ja seuraavana vuonna siemenet kylvetään, taimet koulitaan kennoihin ja edelleen potteihin. Emikasvin kastraatio on tarkkaa puuhaa.

14 14 Seuraavana vuonna taimi on valmis arviointiin: taimet istutetaan ruukuissa kasvihuoneisiin. Kaikkiaan alkuvaiheessa on taimia n kpl joista viimeisessä vaiheessa jatkoon valitaan parisataa tainta ja niistä edelleen vain 3-4 parasta yksilöä päätyy jatkoon. Taimista arvioidaan monien ominaisuuksien lisäksi mm kasvutapaa ja marjan kokoa. Alkuvaiheessa jalostustoiminta tapahtuu kasvihuoneissa mutta myöhemmin aineisto istutetaan avomaalle. Jatko valinnoissa parhaiksi selvinneet siirtyvät tuotantokokeisiin ja taimistolle. Valintaa ja toimintaa jatketaan niin kauan kuin mahdollinen lajike löytyy tai ei löydy. Jalostustyö vie 7-10 vuotta joten uuden lajikkeen löytäminen on pitkäjänteistä ja kallista työtä. Mikäli lajike osoittautuu riittävän hyväksi, lajiketta testataan vielä eri olosuhteissa eri puolilla Eurooppaa. Tällöin lajiketta testataan paikassa tutkimuslaitoksissa ja tiloilla. Uusilta jalostuslinjoilta (142 ja 081) etsitään Polkalle korvaajaa pohjoisen olosuhteisiin. Suomessa testataan kesällä 2012 uusista lajikkeista FF 1003, FF1004 ja FF 1005 jotka ovat nähtävissä ja arvioitavissa myös Marjaosaamiskeskuksen koetilalla Suonenjoella. Lajikkeista on tietoa Fresh Forvardin kotisivuilla Torstai SUORAMYYNTITILA LANDWINKEL DE WOERDT (http://www.dewoerdt.nl/) Tutustuimme van Olstin maatilalla toimivaan suoramyyntitilaan. Gerd ja Niko van Olst ovat hoitaneet tilaa 30 vuoden ajan. Suoramyynti oli aloitettu 1990 kun ihmiset olivat tulleet kysymään saisiko heiltä ostaa tuotteita suoraan, näin päätettiin perustaa maatilamyymälä. Landwinkel-suoramyyntiketjuun tila siirtyi Hollannissa toimii 42 Landwinkel-ketjun myymälää. Ketjun tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä 100 myymälää. Saman ketjun myymälöitä alueella on nyt neljä. Ketjun kautta kauppaan saadaan laajan tuotevalikoiman lisäksi monipuolista neuvontaa yritystoiminnasta, hinnoittelusta jne. Lähiympäristössä on n asukasta ja kaupassa käy n. 900 asiakasta viikossa. Asiakkaat tulevat n. 20 km etäisyydeltä. Asiakkaiden ostotottumuksien muutoksesta emäntä Gerd van Olst kertoi, että aikaisemmin omenoita ostettiin kilon kertaostoina, mutta nykyään 1-2 kiloa. Oman tilan tuotteiden lisäksi kaupassa on lähialueen viljelijöiden ja pienten jatkojalostajien tuotteita. Omat jatkojalosteet tehdään rahtityönä. Oman tilan tuotteista mehut, omenamarmeladi, kuivatut omenalastut ja suklaakirsikkamakeiset ovat suosituimpia.

15 15 Tilan oma omenamehu pakataan 3 litran hanapakkaukseen ja valmistetaan Green Star- ja Elstaarlajikkeista. Raaka-aineeksi kelpuutetaan vain parhaat omenat. Avaamattomana hanapakkaus säilyy 2 vuotta ja avattuna 16 vrk. Tilalla on viljelyssä 22 hehtaaria jolla tuotetaan omenaa, päärynää, kirsikkaa ja luumuja. Omena ja päärynä ovat päätuotteita joita menee myös huutokaupan kautta sekä muihin myymälöihin. Hedelmien säilytys tapahtuu säädetyn ilmakehän varastossa. Omenat säilytetään varastossa n. +1 C ja päärynät -1 C mutta lajikekohtaisia erojakin on lämpötilavaatimuksen osalta. Varastoja on tilalla kaikkiaan 11 kappaletta joihin mahtuu n. miljoona kiloa tavaraa. Hedelmien varastointiin vaikuttaa varaston lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja ilman kaasukoostumus. Normaaleissa kylmävarastoissa happipitoisuus on n. 20 % ja hiilidioksidipitoisuus n. 0,035 %. Säädetyn ilmakehän varastoissa hapen määrää lasketaan ja hiilidioksidin määrää nostetaan. Varastoissa kaasutasapaino säädetään kunkin tuotteen vaatiman optimin mukaisesti. Omenalla happipitoisuus lasketaan 1,5-3 %:in ja hiilidioksidipitoisuus nostetaan 1-5 %:in lajikkeen ominaisuuksien mukaan. Sadonkorjuun aikaan varaston täytyttyä kaasutasapaino säädetään kohdalleen ja varastojen ovet avataan vasta myyntiajankohdan koittaessa. Näin on päästy lähes ympärivuotiseen omenan tarjontaan. Omenoita maistattamassa tilan emäntä Gerd van Olst, taustalla oppaamme Kaarina Leskinen.

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, 25.11.2016 L 319/3 ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2054, annettu 22 päivänä marraskuuta 2016, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1067/2008 ja täytäntöönpanoasetuksesta

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A

14636/16 mba/rir/mh 1 DG G 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) 14636/16 FIN 805 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Kom:n asiak. nro: 13377/16 FIN 675 - COM(2016)

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014

Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014 Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat 5.-10.10.2014 Sunnuntai 5.10.2014 17:50 Suora lento Ryanair FR1922 Tampere Frankfurt-Hahn 19:25 19:45 Matka 120 km

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 14/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: LIITTYMISASIAKIRJA, LIITE I EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

LIITTEET EU-perusmuistio VM , KOM(2007) 309 lopullinen (FI ja SV)

LIITTEET EU-perusmuistio VM , KOM(2007) 309 lopullinen (FI ja SV) Valtiovarainministeriö E-KIRJELMÄ VM2007-00440 VO Vuojela Hanna 09.08.2007 JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä Euroopan talousyhteisön ja

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE)

6960/16 VVP/isk DGC 2A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16. Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. huhtikuuta 2016 (OR. en) 6960/16 Toimielinten välinen asia: 2016/0051 (NLE) AELE 13 EEE 10 N 15 ISL 10 FL 12 MI 140 PECHE 73 UD 56 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6976/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: AGRI 119 AGRIFIN 26 AGRIORG 28 DELACT 43 Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 26.10.2012 LAUSUNTO VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) budjettivaliokunnalta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0111 (NLE) 7801/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: AGRI 177 AGRIN 34 AGRIORG 28 NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot