Opintomatkan matkaraportti

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Marjaosaamiskeskus Opintomatkan matkaraportti Belgia Hollanti Markku Levy, Ilkka Voutilainen ja Jari Känninen 2012

2 2 MATKARAPORTTI Opintomatka Hollanti/Belgia Maanantai Lähtö Kuopiosta (AY3884), koneenvaihto Helsinki(AY811), saapuminen Bryssel EU-parlamenttiin saapuminen Euroedustaja Riikka Manner; EU ja suomalainen marjantuotanto. Vierailu- ja seminaariyksikön tiedottaja Mari Tuominen; Euroopan parlamentin historiasta, toiminnasta Johtaja Simo Tiainen; MTK:n rooli edunvalvonnassa Lounas EU-parlamentin tiloissa, omakustanteinen mukana Tiainen ja Tuominen Kiertoajelu Bryssel ja siirtyminen Leuveniin Belgian puutarhatuotannon esittely Belgian tuottajajärjestön The Belgian Farmers Union association toimistolla Leuvenissa n. 30km Brysselistä Majoittuminen Brysseliin Ibis Bruxelles Centre du Midi Tiistai Aamupala 9.30 Lähtö hotellilta, matkatavarat mukaan ajo n. 90 km huutokauppapaikalle WeilingHoogstraten Marjahuutokauppa Hoogstratenin tutkimusasema mansikka, tomaatti ja paprika Majoittuminen Breda (Hollanti) Stadshotel de Klok Matkalla omakustanteinen lounas Keskiviikko Aamupala Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan, ajo Zundertin alueelle Tutustuminen marjatilaan Harrie Pijnenburgin (DLV:n neuvoja) johdolla Tutustuminen Rapon taimituotantoon Roosendaalissa Siirtyminen Eck-en-Vieliin ja matkalla lounas (omakustanteinen) FreshForward the fruit firm lajikejalostaja; Fresh Forward on jalostanut mm. mansikkalajikkeet Polka, Sonata ja Rumba Majoittuminen Wageningen Hof van Wageningen Torstai Aamupala Lähtö hotellista, matkatavarat mukaan Suoramyyntikohde Landwinkel de Woerdt Ressenissä Tutustuminen Amsterdamissa Bloemenmarktintarjontaan Saapuminen kentälle :40 Amsterdam-Helsinki(AY846) :40 Helsinki-Kuopio (AY3883)

3 3 Maanantai Matka alkoi klo 6.00 Kuopion lentoasemalta ja Brysseliin saavuimme klo 9.15 jonka jälkeen suuntasimme matkan EU-parlamenttiin. Brysselissä tutustuttiin EU-parlamentin toimintaan jonka esittelyn suoritti tiedottaja Mari Tuominen. Lisäksi vierailun aikana Riikka Manner kertoi europarlamentaarikko työstä sekä MTK:n edunvalvonnasta kuulimme johtaja Simo Tiaisen kertomana. EU-PARLAMENTTI Nykyinen Euroopan unioni oli alun perin rauhan hanke. Maailmansodan jälkeen eurooppalaiset haaveilivat pysyvästä rauhasta mantereellaan peläten kuitenkin samalla uutta suursotaa. Toisen maailmansodan kokemusten ei haluttu enää toistuvan. Läntisen Euroopan ytimessä olivat veriviholliset Saksa ja Ranska. Yksi vaikeimmista ongelmista Saksan ja Ranskan suhteissa koski saksalaista Saarin aluetta, joka oli tunnettu hiilivaroihin perustuvasta terästeollisuudestaan. Ranskalaiset näkivät alueella uhan, terästuotantoa oli käytetty Ranskaa vastaan asetuotannon muodossa jo kahdessa maailmansodassa. Jean Monnet, Ranskalainen virkamies, oli yksi monista Saarin alueen ongelmaa pitkään pohtineista. Hän otti yhteyttä maansa ulkoministeriin Robert Schumaniin mielessään uusi idea että Saksan ja Ranskan tulisi yhdistää hiili- ja teräsvarantonsa. Ajatuksen pohjana oli, että näin raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen, riippumaton viranomainen. Tällä tavoin saatiin Saksan ja Ranskan välisen jännityksen yksi syy poistettua. Näin syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) Pariisissa 18. huhtikuuta vuonna Saksan ja Ranskan lisäksi sopimuksen allekirjoittivat Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. Jatkoa seurasi vuonna 1957 jolloin Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö. Yhteisö laajentui ensimmäisen kerran vuonna 1973, kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät jäseniksi. Kreikasta tuli jäsen vuonna 1981 ja Espanjasta ja Portugalista vuonna Vuosien saatossa yhteisöön on otettu lisää jäsenmaita. Nyt yhteisö on 27 jäsenvaltion unioni johon Suomi liittyi 1995 ja viimeisimpänä Bulgaria ja Romania vuonna Vuonna 1992 allekirjoitetun Maastrichtin sopimuksen myötä Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan unioniksi. Sopimuksella vahvistettiin unionille niin sanottu pilarirakenne. Euroopan yhteisöjen eli ensimmäisen pilarin lisäksi yhteistyö ulotettiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (II pilari) ja oikeus- ja sisäasioihin (III pilari). Maastrichtin sopimus käsitti sitovan suunnitelman talous- ja rahaliitosta, joka toteutettiin kolmessa vaiheessa. Euroopan keskuspankki aloitti toimintansa vuonna 1999 ja 12 maata otti yhteisvaluutta euron käyttöön vuonna Parlamenttia esitteli tiedottaja Mari Tuominen.

4 4 Euroopan parlamentilla on kolme työskentelypaikkaa: Bryssel (Belgia), Luxemburg ja Strasbourg (Ranska). Parlamentin virallinen kotipaikka on Strasbourgissa vaikka parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Strasbourgissa parlamentti kokoontuu vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa. Luxemburgissa sijaitsee parlamentin hallinto eli pääsihteeristö. Parlamentissa on tehty esitys, että Strasbourg jätettäisiin pois kokouspaikkana sen aiheuttamien kustannusten takia. Parlamentti on hyvä työllistäjä, n työpaikkaa joista kääntäjiä n Yhteensä komissiossa ja parlamentissa työskentelee pienen suomalaisen kaupungin verran työntekijöitä, n.35000henkilöä. Brysselissä kaksi suurmiestä samassa kuvassa Euroopan parlamentti on monikansallinen parlamentaarinen edustajakokous ja ainoa Euroopan unionin toimielin, jonka kansalaiset valitsevat suorilla vaaleilla. Se edustaa Unionin 27 jäsenvaltiota ja lähes 500:aa miljoonaa kansalaista. Vaalit järjestetään joka viides vuosi jolloin parlamenttiin valitaan 754 jäsentä eli meppiä. Suomesta valitut 13 jäsentä eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna 165 poliittista puoluetta, jotka ovat muodostavat seitsemän monikansallista poliittista ryhmää. Euroopan komissiossa on 27 komissaaria jotka käsittelevät lainsäädäntöaloitteet, EU:n talousarvion ja toimintabudjetin hallinnoinnin. Lisäksi käsitellään EU:n kansainväliset sopimukset. Europarlamentaarikko Riikka Manner kertoi omasta työsarastaan EU-parlamentissa. Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, joita on 20. Lisäksi parlamentti voi perustaa väliaikaisia ja tutkintavaliokuntia. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä ainakin yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan. Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä. Riikka Manner tutustuu Marjaosaamiskeskuksen leikekirjaan.

5 5 Riikka on jäsenenä Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa joka on vastuussa Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa sekä muita unionin aluepolitiikan välineitä koskevasta päätöksenteosta. Merkittävimmät rahoitusvälineet projektien toteuttamiselle ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä koheesiorahasto. Budjettivaliokunnassa hän toimii varajäsenenä. Valiokunta on vastuussa monivuotisen rahoituskehyksen sekä vuotuisten menojen ja tulojen yhteensovittamisesta. Unionin talousarvio kattaa kaikkien EU:n toimielinten menot, rahoituskohteet ja kuhunkin käytettävissä olevat määrärahat. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa hän toimii myös varajäsenenä. Elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta tärkeitä aiheita ovat ennen kaikkea elintarvikkeista tiedottaminen ja niiden merkinnät sekä kansalaisten päivittäin nauttimien elintarvikkeiden hygienia ja turvallisuus. Lisäksi hän on varsinainen jäsen parlamentin Venäjä-valtuuskunnassa ja varajäsen AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnassa. Toimien puheenjohtajana metsäverkostossa sekä arktisessa alatyöryhmässä, joka on osa laaja-alaisempaa yhteistyöryhmää. Riikka Mannerin viikko-ohjelma on varsin tiukka. Maanantaiaamuna aamukoneella Brysseliin ja paluu Suomeen on myöhään torstai-iltana. Perjantaisin on ministeriössä käyntejä tai toisinaan pääsee suoraan kotiin. Marjanviljelijät valtasivat parlamenttisalin Torvisen johdolla. Simo Tiainen kertoi MTK:n toiminnasta Brysselissä.

6 6 MTK:n Brysselin toimistosta työskentelee viisi henkilöä. MTK:n edunvalvonnasta meille kertoi johtaja Simo Tiainen. Hänen tehtäviinsä kuuluu asioiden seuraaminen ja raportointi Suomeen. Paikanpäällä pyritään vaikuttamaan ja saamaan selville mistä asioista kulloinkin neuvotellaan. Maatalouspuolella on tulossa muutoksia vuodesta 2014 alkaen. CAP-uudistusta valmistellaan. Komission ehdotuksessa nykyinen tilatuki maksettaisiin perustukena, ympäristölisänä, nuorten viljelijöiden tukena sekä luonnonhaittakorvauksena. Tuet maksettaisiin vain aktiiviviljelijöille. Aktiiviviljelijän määritelmässä maatalouden tukia verrattaisiin maatalouden ulkopuolisiin tuloihin. Tämä rajaus ei koskisi tiloja joilla tuet jää alle Lisäksi ehdotuksen mukaan 30 % suorista tuista maksetaan viljelijöille jotka tekevät ympäristösopimuksen. Ympäristösopimus edellyttäisi 7 %:n peltoalan vetämistä pois tuotannosta joko kesannoimalla, suojakaistoja perustamalla tai metsittämällä. Lisäksi edellytettäisiin kolmen kasvin viljelyä. Nykyisissä kaavailuissa yhtä kasvia saisi viljellä maksimissaan 70 % viljelyalasta ja kolmatta kasviakin pitäisi olla vähintään 5 %. Maatalouspolitiikan uudistuksen lisäksi EU:n maatalouspolitiikassa pohditaan miten suorat tuet jaetaan eri jäsenvaltioiden kesken. Suomen kannalta tämä asia lienee vähäinen, koska tällä hetkellä maamme on lähellä keskitasoa mitattaessa suorien tukien kohdentumista hehtaaria kohden. Vuosille tehtävän budjettikehyksen suuruus on n.1000mrd josta maatalouden osuus lienee n. kolmannes. Alla olevasta taulukosta nähdään nykyisen budjetin jakautuminen. Vuonna 2011 Euroopan unionin talousarvio on noin 141,9 miljardia euroa. Talousarvion jakautuminen eri luokkiin. Kuva: Euroopan komissio Kilpailukyvyn kehittäminen ja maatalous suurimmat menoerät Talousarvio perustuu niin sanottuun rahoituskehykseen, joka asettaa menokaton budjetin eri luokille. Jokaisen yksittäisen vuoden talousarvion laatimisessa sovelletaan monivuotista rahoituskehystä. Tämänhetkinen rahoituskehys kattaa vuodet

7 7 Suurin yksittäinen osuus EU:n vuosien talousarviosta käytetään EU:n talouden kilpailukyvyn lisäämiseen. Myös rikkaiden ja köyhien jäsenvaltioiden välistä kuilua pyritään kaventamaan. Vuosina näiden painopisteiden osuus on noin 38 prosenttia koko talousarviosta. Tämän vuoden talousarviossa tähän niin kutsuttuun kestävään kasvuun on varattu yhteensä 45 prosenttia. Toiseksi suurin menoerä on maatalous, jonka osuus vuosien talousarviosta on noin 35 prosenttia. Myös maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä, maaseudun talouden monipuolistamista ja maaseutuympäristön säilyttämistä painotetaan. Vuonna 2010 luonnonvaroihin on suunnattu 42 prosenttia talousarviosta. Tästä suurin osa, 31 prosenttia, menee markkinoiden menojen ja suorien tukien kattamiseen ja loput maaseudun kehittämiseen, ympäristön ja kalastuksen tukemiseen. Parlamenttivierailun jälkeen tutustuimme Brysselin vanhaan kaupunginosaan jossa kävelykadulla saimme maistella kuuluja belgialaisia suklaaherkkuja, suklaalla kuorrutettuja mansikoita, jotka maistuivat myös suomalasten suissa. Päivän päätteeksi tutustuimme The Belgian Farmers Union association (Belgian MTK:n) toimintaan. Yhdistys on perustettu jo vuonna Alkusysäyksen yhdistys sai kun köyhät ja varattomat viljelijät eivät tahtoneet saada lainaa eivätkä ostettua tuotantopanoksia. Heti perustamisen jälkeen yhdistys aloitti kaupallisen toiminnan lisäksi mm. vakuutus- ja rahoitustoiminnan. Nämä toiminnot ovat edelleenkin tuottajajärjestön perustoimintoja jonka lisäksi yhdistyksellä on mm. neuvonta- ja investointiosasto. Investointiosasto jakaa investointirahoja ja tekee kehittämistyötä mm. lajikekokein. Tuottajajärjestön säätiö on belgialaisen KBC-pankin isoin osakas. Ryhmäkuvassa Boerenbondin aulassa

8 8 Pohjimmiltaan järjestö on ammatillinen järjestö kaikille maaseudun ihmisille jäsenestä enää n jäsentä on viljelijöitä. Yhdistyksessä on ammatillisia järjestöjä niin nuorille tuottajille, naisille, maaseudun ihmisille kuin myös erikoisjärjestöjä. Maaseudun ihmisten maaseutujärjestössä (eräänlainen kyläyhdistys) on jäseninä n perhettä kauppapuutarhureista puutarhaharrastajiin. Belgiassakin tilakoko on kasvanut ja tuottajien määrä vähentynyt. Puutarhatuottajia on n kpl ja keskipinta-ala n.5,5ha. Belgian pohjoisosissa hollanninkielisellä alueella viljely on intensiivistä ja tehokasta kun taas eteläosissa joka on ranskankielistä aluetta, viljely on laajaperäisempää. Sanotaankin, että keskellä Belgiaa menee Euroopan tehotuotannon raja. Ammatin edistämisen lisäksi järjestöllä on liiketoimintaa monessa eri muodossa. Liiketoiminta onkin järjestössä avainasemassa ja tuottajaorganisaatioiden kautta puutarhatuotteiden markkinointi pääosin Belgiassa tapahtuu. Lisätietoja löytyy osoitteesta Tiistai VEILING-HOOGSTRAATENIN HUUTOKAUPPA Tiistaina tutustuimme Belgian suurimpaan marjahuutokauppaan WeilingHoogstrateniin. Hoogstraten sijaitsee Belgian puolella Hollannin rajan tuntumassa ja siellä on toinen Belgian mansikanviljelyn keskittymistä. Huutokauppa myy vuodessa 28 milj.kg mansikkaa, tomaattia 60 milj.kg ja paprikaakin 23milj.kg sekä kasvihuonekurkkua. Liikevaihto oli vuonna milj.euroa. Mansikkaa tuotetaan alueella n. 10 kk:n ajan vuodessa maaliskuusta vuoden loppuun, jopa tammikuulle saakka. Päälajikkeena on Elsanta, jonka markkinaosuus on n %. Ensimmäinen mansikkaerä oli tulossa myyntiin vierailumme jälkeisenä päivänä erikoishuutokauppaan jonka tuotto lahjoitetaan vuosittain hyväntekeväisyyteen. Osuuskuntapohjalle perustettiin yritys 1933 muutaman viljelijän toimesta nimellä Pohjois-Kemppenin katolinen huutokauppayhdistys. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta laajeni nopeasti ja nyt yritys toimii tuottajaorganisaation pohjalta. Yhteistoiminnasta saatavien hyötyjen lisäksi huutokauppa saa Euroopan unionin maatalouspolitiikan tavoitteissa tuottajaorganisaatiolle varattua rahoitustukea 4,1 % tuoteliikevaihdosta tiettyihin kehittämistoimiin mm. tilojen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, hygienian ja laadunparantamiseen sekä kestäviin tuotantomenetelmiin. Tuottajaorganisaatio pyrkii tarjonnan vahvistamiseen, tuotannon entistä parempaan suunnitteluun jolloin tuotanto vastaisi paremmin kysyntää sekä tuotantokustannusten alentaminen sekä tietenkin tuottajahinnan vakauttamiseen. Tuotteen luokittelu tapahtuu tiloilla poimintavaiheessa mm. koon ja laadun kuten värin ja muodon mukaan. Kokoluokkia on seitsemän 4A-luokasta aina C- luokkaan saakka sekä laatuluokkia AA-luokasta, A, I- ja IIluokkaan. Kaikki myyntiin tulevat erät tarkistetaan vastaanottopisteessä tarkastajan toimesta. Laatuluokista pidetään tiukasti kiinni ja tarkastaja saattaa muuttaa viljelijän luokitusta. Marjoja ei jäähdytetä tiloilla vaan ne tuodaan sesonkiaikana kolmekin kertaa päivässä huutokaupan jäähdyttämöön.

9 9 Huutokaupan toimintaa esitteli eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Paul van der Hallen (oik.kuva neljäntenä oikealta). Huutokaupasta on suorayhteys kauppahuoneisiin ja muihin suurostajiin. Huutokaupassa myynti tapahtuu kellon kautta. Jokaiselle laatuerälle asetetaan lähtöhinta jonka jälkeen kello lähtee käymään ja kun hinta on ostajan mielestä sopiva hän pysäyttää kellon ja ilmoittaa haluamansa määrän. Tämän jälkeen kello käynnistyy uudelleen loppuerää varten ja myynti jatkuu kunnes erä on myyty. Uudessa erässä hinta palaa 0,30 korkeammaksi millä edellinen erä myytiin. Myynti alkaa parhaista ja kalliimmista laatuluokista aamuisin klo 8.30 alkaen ja n. puolessa tunnissa saatetaan myydä parisataa tonnia mansikkaa ympäri maailmaa. Huutokauppakella voidaan myydä useampaa tuotetta yhtä aikaa. Hinta joka hyvitetään tuottajalle, on päivän huutokaupan keskihinta. Myynnissä on 2-3 eri tuotetta kerrallaan. Kauden loppuvaiheessa on A- ja B-luokan tavaraa. Tavara tulee edellisenä päivänä varastoon ja se myydään seuraavana aamuna. Ostaja voi hakea tavaraa myös edellisenä iltana, mutta silloinkin osto tapahtuu kellon kautta. Jos osto epäonnistuu liian halvan hinnan tavoittelussa, joutuu hintana maksamaan päivän korkeimman hinnan sanktioprosentilla korotettuna. Pakkauskokona on mansikoissa 500 g rasiat, jota on 80 % kokonaismäärästä. Pienin myyntierä on lava, joka karsii pienostajat pois. Ostajat eivät tarvitse takuusummia saatavien varmistamiseksi, koska vakuutusyhtiöt tarkistavat ostajan taustat. Belgiassa on 7 huutokauppaa ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Huutokauppa voi myydä myös toisen huutokaupan tavaraa. Ostaja järjestää kuljetuksen. Huutokauppojen välinen kuljetus järjestetään itse. Jos tuotteelle ei saada riittävästi hintaa, se erä menee teollisuusmarjaksi. Pienetkin marjat myydään mieluimmin huutokaupan kautta.

10 10 Muutama vuosi sitten siirryttiin huutokaupassakin internet-aikaan. Ostaja voi toimia omasta työpisteestään käsin. Ostajalla on samanlainen ohjelma kuin huutokauppasalissa olevissa n. 30 työpisteessä ja oma tunnistekortti, joten hän voi seurata reaaliaikaisesti huutokauppatapahtumaa omasta työpisteestä. Yhteistoiminnalla on pyritty myös kustannusten alentamiseen. Huutokauppayritys on järjestänyt tiettyjen viljelytarvikkeiden hankinnan kuten pakkausmateriaalin tilauksen ja toimituksen tiloille. Pakkausmateriaali veloitetaan kuitenkin aina ostajalta eli se laskutetaan tuotteen hinnan päälle. Mansikantaimia välitetään vuosittain n. 50 milj. kappaletta. Kuten muuallakin Euroopassa niin myös Belgiassa mansikan tuotantoa on siirtynyt avomaalta kasvi-, kausihuoneisiin sekä kasvutunneleihin. Aikaisemmin suurimmat sadot kerättiin heinäkuussa, mutta nyt pääsatokausi ajoittuu toukokuulle. Huutokauppa-alueen laajuudesta kertoo varasto ja terminaalitila, jota oli 7 ha ja 1 ha parhaillaan valmistumassa. Vuonna 2011 mansikankeskihinta oli 3,20 kg. Varastossa näkyi muutama lava marokkolaista mansikka ja belgialaista tomaattia, jotka olivat ostajan tavaraa odottamassa kuljetusta. Muuten varastot olivat tyhjiä pakkausmateriaaleja lukuun ottamatta. HOOGSTRATTENIN TUTKIMUSASEMA Hoogstrattenin tutkimusaseman meille esitteli tutkija Tom van Delm. Tutkimusasema sijaitsee huutokauppa-alueen lähellä ja huutokauppa on omistamassa tutkimuslaitosta ja tutkimusta tehdään myös tuottajaorganisaation tarpeisiin. Laitoksen rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja huutokaupan omistamalta tuottajaorganisaatiolta sekä neuvontaorganisaatiolta. Hoogstraattenin tutkimusasemalla keskitytään mm. mansikan, tomaatin, paprikan ja kurkun kasvihuoneviljelyyn sekä marjakasvien viljelyyn avomaalla. Taimien vertailukokeessa eri taimituottajien taimia vertaillaan 15 eri viljelijän itsensä tuottamiin taimiin. Kokeessa kerätään tietoa mm. satomääristä ja sadon alkamisajankohdasta. Kokeessa on 7-8 lajiketta, joista Clery-lajike on verranteena ja muina lajikkeina mm. Flair, Rumba, Dely, Capri, Vibrant ja Roxana. Tom van Delm Led-valojen ansiosta huoneen lämpötilaa voidaan nostaa ja satoa päästää poimimaan jopa 3 viikkoa aiemmin. Mielenkiintoinen koe oli sadonajoituskoe led-valoja käyttämällä. Kokeen taimet oli istutettu joulukuussa kasvihuoneeseen ja huoneen lämpötila oli pidetty normaalia korkeampana valotuksen ansiosta. Led-

11 11 valotuskoe oli mansikalla ensimmäinen ja siinä testataan valotuksen sopivaa määrää. Valoa annettiin yöllä ja vähävaloisana aikana myös päivällä. Led-valo oli pois päältä n. 7 h vuorokaudessa. Satoa päästiin poimimaan joten ero poiminnan aloituksessa oli 3 viikkoa. Se mitä tapahtuu satotasolle jää nähtäväksi. Käytössä olevat led-valot maksoivat yhtä paljon kuin käytössä oleva kasvihuone. Kokeessa tutkitaan päästäänkö riittävän hyvään lopputulokseen 45 w/m². Led-valoillahan on energian kulutus paljon pienempi kuin normaaleilla lampuilla. UV-valotusta kokeillaan kasvihuoneessa härmän torjuntaan rikityksen vaihtoehdoksi. Valoa annetaan joka toinen päivä ja ainakin kokeen alkuvaiheessa toiminta koetaan työlääksi. Vaikka biologista torjuntaa käytetään mm. kirvojen ja punkkien torjuntaan sekä liima-ansoja ansarijauhiaisten ja ripsiäisten torjunnassa. Käytössä oli myös seuraavia meille tuttuja torjunta-aineita: Mesurolia voidaan käyttää satokauden jälkeen puhdistamaan kasvihuoneita, jotta huoneita tyhjennettäessä tuholaiset eivät leviä laajemmalle. Vertimec toimii 50 % ripsiäisten torjunnassa. Mansikkapunkin torjuntaan käytettiin Masdai-valmistetta. Keskiviikko ROLAND ELSTIN TILAESITTELY Tutustuimme Roland Elstin marjatilaan DLV:n neuvojan Harriet Pijnenburgin johdolla. Tilalla on 25 ha mansikkaa jota viljellään niin avomaalla kuin myös kasvutunneleissakin. Maalaji on pääosin hienoa hietaa jossa voidaan käyttää isoja taimia. Lisäksi odotuspetien taimituotannossa on 8-9 hehtaaria. Eteläisessä Hollannissa mansikkaviljelmän koko on 5-30 hehtaaria, suurimmillaan jopa 40 hehtaaria. Roland Elst (vas) ja Harrie Pijnenburg (oik) Tammikuussa istutettua mansikkaa Elstin tilalla Roland Elstin tilalle taimet ostetaan Rapolta. Penkit on tehty tunneliin lokakuussa. Taimet istutetaan käsin tammikuussa ja harsot laitetaan päälle. Avomaalle taimet istutetaan koneellisesti. Toukokuun alussa alkaa tuotanto. Kahdessatoista viikossa on koko sato ohi. Viljelykierto on yksi vuosi. Välikasvina käytetään nurmea tai samettikukkaa. Kaikki viljelyssä oleva mansikka on Elsantaa. Tavoitteena on saada 0,8-0,9 kg/taimi. Odotuspeti taimia istutetaan kpl/ha, pienempiä taimia enemmän. Odotuspetitaimen hinta tilalla kasvatettuna on n. 30 snt/kpl ja ostotaimen hinta n. 42snt/kpl. Paakkusatotaimet ovat turhan kalliita ja niissä sato kypsyy pitemmällä jaksolla ja kun satokausi on ohi n 12

12 12 viikossa niin senkään takia ei paakkusatotaimi sovellu Roland Elstin tilalla käytettäväksi. Kevyt hietamaa sopii tähän viljelytapaan erittäin hyvin. Tyvimätää vastaan käytetään Parat nimistä valmistetta ja vesi otetaan vain kaivosta. Kysyttäessä miksi lajikkeena on ainoastaan Elsanta? Roland Elst kertoi lajikkeen kestävän hyvin kuljetusta ja on kauppakestävä. Muut lajikkeet eivät ole hänen mielestään niin kestäviä vaan ne pehmenevät. Sonataa voisi käyttää kevättuotannossa mutta kesällä Roland Elstin mielestä Sonata pehmenee pinnalta. Olkea käytetään riviväleissä marjojen likaantumisen estämiseksi, mutta rikkakasvien torjunta suoritetaan kemiallisesti. Härmää ja harmaahometta torjuntaa tunnelissa 5-7 pv/välein. Käytettäviä torjunta-ainetta ovat mm. Frupica, Scala, Signum, Topas, Teldor ja Nimrud. Sonata kestää paremmin härmää kuin Elsanta. Tuholaisista Roland Elstin mukaan suurin ongelma ripsiäiset. Lämpötilan hallintaa tehdään tunneleissa helmoja nostamalla tunnelin helmoja nostamalla. Työntekijät tulevat pääosin Puolasta, Liettuasta ja Romaniasta mutta poimijoista lähes 30 % paikallisia ihmisiä. Tuntipalkka on 14-14,50 /h joka sisältää työnantaja maksut. Työ tehdään urakkavauhdilla. Poiminta tehdään kuumuuden takia aikaisin aamulla. Marjat punnitaan ja jäähdytetään kylmiössä ja rekat noutavat ne huutokauppaan. Olkea käytetään käytävissä marjojen likaantumisen estämiseksi. Urakkapalkassa poiminta nopeus on kg/h, jopa 40 kg/h. RAPON ESITTELY Rapon taimiston omistavat Werner Hack ja Marielle Nagtzaam, jotka olivat aikaisemmin Rapolla työntekijöinä. Toinen omistajista Werner Hack kertoi, että Rapo on perustettu 36 vuotta sitten Feetvort yrityksen osakkaana. Taimisto tuottaa taimia pääosin Euroopan markkinoille mutta vientimaina on mm. Marokko Pohjois-Afrikassa. Rapon Werner Hack (3. vasemmalta) ja Marielle Nagtzaam Taimiviljelyksessä on n. 100 ha joista tulevan vuoden istutuksiin on varattu ha. Maasta otetaan ankeroisnäytteet ennen istutusta sekä tietenkin viljavuustutkimus. Jos maassa esiintyy ankeroista, istutetaan siihen samettikukkaa joka tuhoaa ankeroisen. Samettikukan kukittua se kynnetään maahan jonka jälkeen maa on valmis istutukseen. Lisäksi ankeroista voidaan torjua joka viides vuosi Metasodiumilla.

13 13 Taimituottajilla on Hollannissa kolme sesonkia. Elokuussa toimitetaan Hollannin, Belgian ja Itävallan markkinoille tuoretaimia jotka on istutettava vuorokauden kuluttua nostosta. Lokakuussa tuoretaimia toimitetaan Espanjan ja Etelä-Euroopan markkinoille. Keväällä toimitetaan frigo- eli kylmäsäilytettyjä taimia eri puolille Eurooppaa. Vuosittainen taimituotanto on yli 40 miljoonaa kappaletta. Rapon taimia tuo Suomeen mm. Marja-Suomen taimituotanto Oy ja DeltaGreen BV. Frigo-taimet nostetaan vuoden lopulla. Ennen nostoa taimista leikataan lehdet pois jonka jälkeen ne nostetaan ja lajitellaan eri kokoluokkiin. Taimet säilytetään -1,5 asteessa siihen saakka kunnes ne toimitetaan kylmäkuljetuksena asiakkaalle. Emotaimien istutuksessa käytettään hyväksi GPS-tekniikkaa. Paikannusjärjestelmällä pystytään istuttamaan emotaimi eri kohtaan kuin aikaisempina vuosina. LAJIKEJALOSTAJA FRESH FORWARD ( Tutkija Wim Aalsberbergin johdolla tutustuimme lajikejalostaja Fresh Forwardiin. FreshForward on lajikejalostusyritys, jossa on omistajina kuusi taimituottajaa sekä Wageningenin Yliopisto. Yritys tekee mansikan lajikejalostusta Länsi- ja Pohjois-Euroopan alueelle (lajikkeet kuten Polka, Sonata, Rumba ), Etelä-Eurooppaan (Espanja ja Turkki) sekä jatkuvasatoisten mansikkalajikkeiden jalostusta. Toimipisteitä on Hollannissa Fresh Forward Netherland ja Espanjassa Huelvan alueella Fresh Forward Spain. Jalostuksen päämääränä on löytää eri viljelyalueille lajike jonka marja on kiinteä, ulkonäkö, muoto, väri ja koko suotuisa. Satotason pitäisi olla korkea ja lajikkeen oltava taudinkestävä ja poimintaominaisuuksiltaan helposti poimittavissa. Jalostuksen ongelman on myös se, että eri maissa kiinnitetään huomiota eri osaalueisiin. Suomessa halutaan makeita lajikkeita. Ranskalaiset taas kiinnittävät huomion mansikan ulkonäköön joka on oltava pitkulainen. Lisäksi taudin kestävyys on noussut kaikkialla entistä tärkeämpään asemaan. Espanjaan lajikkeet jalostetaan lyhyen päivän olosuhteisiin. Satotason on oltava korkea ja ajoituttava on tavoitteena lyhyen päivän mansikat, aikaiset sadot. Vuodelle 2012 on Espanjaan löytymässä muutama lupaava lajike Camarosa-lajikkeen sijaan. Jalostustyö alkaa emokasvien valinnalla eli etsitään sopivat vanhemmat jotka voi olla lajikkeita tai jalostelinjoja. Jalostustyö aloitetaan laittamalla emikasvi ja pölyttäjälajike verkkohäkkiin. Emikasvista on heteet poistettu. Verkkohäkissä kärpäset tekevät pölytyksen. Pölyttyneiden marjojen siemenet kerätään talteen ja seuraavana vuonna siemenet kylvetään, taimet koulitaan kennoihin ja edelleen potteihin. Emikasvin kastraatio on tarkkaa puuhaa.

14 14 Seuraavana vuonna taimi on valmis arviointiin: taimet istutetaan ruukuissa kasvihuoneisiin. Kaikkiaan alkuvaiheessa on taimia n kpl joista viimeisessä vaiheessa jatkoon valitaan parisataa tainta ja niistä edelleen vain 3-4 parasta yksilöä päätyy jatkoon. Taimista arvioidaan monien ominaisuuksien lisäksi mm kasvutapaa ja marjan kokoa. Alkuvaiheessa jalostustoiminta tapahtuu kasvihuoneissa mutta myöhemmin aineisto istutetaan avomaalle. Jatko valinnoissa parhaiksi selvinneet siirtyvät tuotantokokeisiin ja taimistolle. Valintaa ja toimintaa jatketaan niin kauan kuin mahdollinen lajike löytyy tai ei löydy. Jalostustyö vie 7-10 vuotta joten uuden lajikkeen löytäminen on pitkäjänteistä ja kallista työtä. Mikäli lajike osoittautuu riittävän hyväksi, lajiketta testataan vielä eri olosuhteissa eri puolilla Eurooppaa. Tällöin lajiketta testataan paikassa tutkimuslaitoksissa ja tiloilla. Uusilta jalostuslinjoilta (142 ja 081) etsitään Polkalle korvaajaa pohjoisen olosuhteisiin. Suomessa testataan kesällä 2012 uusista lajikkeista FF 1003, FF1004 ja FF 1005 jotka ovat nähtävissä ja arvioitavissa myös Marjaosaamiskeskuksen koetilalla Suonenjoella. Lajikkeista on tietoa Fresh Forvardin kotisivuilla Torstai SUORAMYYNTITILA LANDWINKEL DE WOERDT ( Tutustuimme van Olstin maatilalla toimivaan suoramyyntitilaan. Gerd ja Niko van Olst ovat hoitaneet tilaa 30 vuoden ajan. Suoramyynti oli aloitettu 1990 kun ihmiset olivat tulleet kysymään saisiko heiltä ostaa tuotteita suoraan, näin päätettiin perustaa maatilamyymälä. Landwinkel-suoramyyntiketjuun tila siirtyi Hollannissa toimii 42 Landwinkel-ketjun myymälää. Ketjun tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä 100 myymälää. Saman ketjun myymälöitä alueella on nyt neljä. Ketjun kautta kauppaan saadaan laajan tuotevalikoiman lisäksi monipuolista neuvontaa yritystoiminnasta, hinnoittelusta jne. Lähiympäristössä on n asukasta ja kaupassa käy n. 900 asiakasta viikossa. Asiakkaat tulevat n. 20 km etäisyydeltä. Asiakkaiden ostotottumuksien muutoksesta emäntä Gerd van Olst kertoi, että aikaisemmin omenoita ostettiin kilon kertaostoina, mutta nykyään 1-2 kiloa. Oman tilan tuotteiden lisäksi kaupassa on lähialueen viljelijöiden ja pienten jatkojalostajien tuotteita. Omat jatkojalosteet tehdään rahtityönä. Oman tilan tuotteista mehut, omenamarmeladi, kuivatut omenalastut ja suklaakirsikkamakeiset ovat suosituimpia.

15 15 Tilan oma omenamehu pakataan 3 litran hanapakkaukseen ja valmistetaan Green Star- ja Elstaarlajikkeista. Raaka-aineeksi kelpuutetaan vain parhaat omenat. Avaamattomana hanapakkaus säilyy 2 vuotta ja avattuna 16 vrk. Tilalla on viljelyssä 22 hehtaaria jolla tuotetaan omenaa, päärynää, kirsikkaa ja luumuja. Omena ja päärynä ovat päätuotteita joita menee myös huutokaupan kautta sekä muihin myymälöihin. Hedelmien säilytys tapahtuu säädetyn ilmakehän varastossa. Omenat säilytetään varastossa n. +1 C ja päärynät -1 C mutta lajikekohtaisia erojakin on lämpötilavaatimuksen osalta. Varastoja on tilalla kaikkiaan 11 kappaletta joihin mahtuu n. miljoona kiloa tavaraa. Hedelmien varastointiin vaikuttaa varaston lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja ilman kaasukoostumus. Normaaleissa kylmävarastoissa happipitoisuus on n. 20 % ja hiilidioksidipitoisuus n. 0,035 %. Säädetyn ilmakehän varastoissa hapen määrää lasketaan ja hiilidioksidin määrää nostetaan. Varastoissa kaasutasapaino säädetään kunkin tuotteen vaatiman optimin mukaisesti. Omenalla happipitoisuus lasketaan 1,5-3 %:in ja hiilidioksidipitoisuus nostetaan 1-5 %:in lajikkeen ominaisuuksien mukaan. Sadonkorjuun aikaan varaston täytyttyä kaasutasapaino säädetään kohdalleen ja varastojen ovet avataan vasta myyntiajankohdan koittaessa. Näin on päästy lähes ympärivuotiseen omenan tarjontaan. Omenoita maistattamassa tilan emäntä Gerd van Olst, taustalla oppaamme Kaarina Leskinen.