SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

Transkriptio

1 Sivu 1/7 SULJE IKKUNA 45 kauniisti kuvitettua a kuvaavat 15 eri eläinlajiin kuuluvaa uivaa eläintä. Kuvat on jaettu kolmeen osaan. Kaikissa pelivariaatioissa pyritään muodostamaan kokonaisia kuvia keräämällä kortteja. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+ PELIVALMISTELUT: Mainoskortit poistetaan pakasta ja jäljelle jäävät 45 a sekoitetaan. Jokaiselle pelaajalle jaetaan yksi, jonka hän laittaa pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Kortti kertoo pelaajalle, minkä eläimen kuvaa hän ryhtyy kokoamaan. Varmista ennen pelin alkua, että kaikki pelaajat keräävät eri sarjaa! Loput kortit levitetään sattumanvaraisesti pöydälle. PELIN KULKU: Nuorin pelaaja aloittaa kääntämällä yhden pöydällä olevista korteista. Tämä joko sopii tai ei sovi pelaajan keräämään sarjaan. JOS KORTTI EI SOVI: Kortti palautetaan pöydälle tai lattialle samaan paikkaan missä se oli kuvapuoli alaspäin. Vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. JOS KORTTI SOPII: Pelaaja lisää kortin sarjaansa ja hänen vuoronsa jatkuu. KUN ELÄIN ON VALMIS: Pelaaja jättää valmiin sarjan eteensä ja pyöräyttää spinneriä. Spinneri osoittaa pistemäärän, jonka pelaaja kirjaa pistelehtiöönsä. Sen jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle (pelivuoro vaihtuu myötäpäivään). Saadakseen lisäpisteitä pelaajan tulee koota lisää eläimiä. Hän valitsee yhden jäljellä olevista korteista, josta hän näkee mitä sarjaa alkaa nyt keräämään. Jos hän kuitenkin nostaa kortin, joka kuuluu jonkun toisen pelaajan keräämään sarjaan, hänen täytyy valita toinen. Seuraa tarkasti, mihin kohtaan kukin palautetaan! Voittaja on pelaaja, joka ensimmäisenä saa kokoon 13 pistettä. PELIMUUNNELMA: Jokainen pelaaja aloittaa pelin yhdellä kortilla kuten aiemminkin. Jatkossa pelaajat kuitenkin kääntävät pöydältä kaksi a kerrallaan. Vain jos molemmat kortit sopivat pelaajan sarjaan, hän saa pitää ne ja pyöräyttää itselleen pisteitä. Kaikki yllämainitut säännöt ovat voimassa. Peli 2 Villi viiden kortin peli / Ikäsuositus: 6+ PELIVALMISTELUT: Jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi a. Pelaajat pitävät kortteja kädessään eivätkä paljasta niitä muille. Loput kortit laitetaan kuvapuoli alaspäin pakkaan kaikkien ulottuville. PELIN KULKU: Nuorin pelaaja aloittaa tarkastamalla, muodostavatko hänelle jaetut kortit kokonaisen eläimen. JOS KORTIT EIVÄT MUODOSTA KOKONAISTA ELÄINTÄ: Tällöin pelaajalla on kaksi vaihtoehtoa: 1. Hän voi laittaa kädestään yhden kortin pakan alimmaiseksi ja ottaa uuden kortin pakan päältä. 2. Hän voi vaihtaa kortin valitsemansa pelaajan kanssa. Muista, että et tiedä etukäteen, minkä kortin saat vaihdossa! Kortin vaihtaminen päättää pelaajan vuoron. JOS KORTIT MUODOSTAVAT KOKONAISEN ELÄIMEN: Pelaaja asettaa kokonaisen eläimen

2 Sivu 2/7 eteensä pöydälle ja pyöräyttää spinneriä. Hän kirjaa pistelehtiöönsä spinnerin osoittaman pistemäärän. Saadakseen lisäpisteitä pelaajan täytyy koota lisää eläimiä. Pelaaja nostaa kolme a pakasta korvaamaan pöydälle asetetut. Siihen loppuu pelaajan vuoro ja seuraava pelaaja jatkaa. VOITTAJA Voittaja on pelaaja, joka ensimmäisenä saa kokoon 13 pistettä. Jos kortit loppuvat pakasta ennen kuin kukaan onnistuu keräämään voittoon tarvittavat 13 pistettä, voittaja on pelaaja, jolla on eniten pisteitä pelin päättyessä! Peli 3 Eläimellistä menoa / Ikäsuositus: 6+ Pelin tarkoituksena on koota eläinten kuvia pyöräyttämällä spinneriä ja vaihtamalla kortteja muiden pelaajien kanssa. PELIVALMISTELUT: Kaikki 45 a sekoitetaan ja jokaiselle pelaajalle jaetaan yksi. Pelaajat laittavat kortin eteensä kuvapuoli ylöspäin. Kuvassa oleva eläin on ensimmäinen eläin, jota pelaaja yrittää kerätä. Varmista ennen pelin alkua, että kaikilla on eri eläin kerättävänään! Loput kortit levitetään sattumanvaraisesti pöydälle tai lattialle kuvapuoli alaspäin. PELIN KULKU: Nuorin pelaaja aloittaa ja pyöräyttää spinneriä. Pelaajien tulee toimia spinnerin ulommalla kehällä olevien symbolien osoittamalla tavalla: Vaihda toisen pelaajan kanssa. Anna toiselle pelaajalle. Nosta pöydältä. Laita takaisin pöydälle. Vuoro ohi. Ota toiselta pelaajalta. Jokainen pelaaja saa pyöräyttää spinneriä kerran kierroksessa. Kun pelaaja saa kerättyä sarjan täyteen, hän pyöräyttää spinneriä uudelleen selvittääkseen, paljonko hän saa pisteitä. Pisteet on merkitty spinnerin sisemmälle kehälle. Pelaaja kirjaa pisteensä pistelehtiöön. Voittaja on pelaaja, joka ensimmäisenä saa kokoon 13 pistettä. PELIMUUNNELMIA: Kaikkia pelejä voidaan muuttaa vaihtamalla voittoon tarvittavaa pistemäärää. Esimerkiksi: Yli kymmenvuotiaiden tulee kerätä 15 pistettä ja alle kymmenvuotiaiden 9 pistettä voittaakseen. Asetetaan aikaraja ja pelaaja, jolla on eniten pisteitä esimerkiksi kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen on voittaja. JÄNNITTÄVÄÄ TIETOA UIVISTA ELÄIMISTÄ Luonto on täynnä hauskoja, jännittäviä ja uskomattomia asioita. Tiesitkö esimerkiksi, että kultakaloja on yli 100 erilaista lajia? Tai että mustekala pystyy vaihtamaan väriään? Nämä ja monta muuta kiinnostavaa tietoa löydät, kun luet eteenpäin! Sukeltaja Kultakala LUOKKA Hyönteinen. Sukeltajia on kolmea eri perhettä: hopeaseppä, vedensuosija ja sukeltaja. VÄRITYS Hopeanharmaasta kirkkaan oranssiin, punaiseen, valkoiseen ja mustaan.

3 Sivu 3/7 VÄRITYS Pääasiassa ruskea tai musta. RAVINTO Hopeasepät syövät pääasiassa veteen putoavia muita hyönteisiä. Vedensuosijat syövät lähinnä jätettä. Sukeltajat taas syövät toisia hyönteisiä tai kalaa. - Hopeasepän silmä on jaettu kahteen osaan. Yksi osa näkee pinnan alle ja toinen pinnan päälle. - Vedensuosija hengittää veden alla varastoimalla hengitysilmaa siipiensä alle. - Sukeltaja osaa lentää. Valot houkuttelevat sitä. - Toukka ja aikuinen sukeltaja ovat lihansyöjiä. RAVINTO Planktonia, pieniä mereneläviä tai ihmisen valmistamia hiutaleita. - Kultakalat ovat peräisin Aasiasta. - Kirkkaat keltaoranssit kultakalat, jotka ovat yleisiä akvaarioissa, ovat jalostettuja. - Kultakalat ovat äärimmäisen kestäviä kaloja, mikä tekee niistä hyvin suosittuja akvaario- ja lammikkokaloja ympäri maailman. - Kultakaloja on yli 100 erilaista lajia. - Jalostajat ovat tuottaneet erilaisia lajikkeita, joilla on esimerkiksi suuri pää, pullottavat silmät tai pitkät silkinkaltaiset pyrstöt. Vasarahai Ryhävalas VÄRITYS Pääasiassa ruskea tai musta. RAVINTO Useimmat hailajit ovat lihansyöjiä ja syövät toisia kaloja. Suuremmat lajit voivat syödä hylkeitä, kilpikonnia tai pingviinejä. - Hailla on rustosta muodostuva luusto, ei todellisia luita. - Nicaragua-järvestä löytyy makeassa vedessä elävä hailaji. - Hait löytävät saaliinsa hajun perusteella. - Vasarahain silmät sijaitsevat vasaranmuotoisen pään molemmilla sivuilla. - Vasarahait ovat saaliinhimoisia ja käyvät joskus jopa uimareidenkin kimppuun. VÄRITYS Mustasta siniseen, harmaaseen ja valkoiseen. RAVINTO Hetulavalaat pyydystävät mikroskooppisia eliöitä. Hammasvalailla on laaja ruokavalio jättiläiskalmareista ja mustekaloista hylkei- siin, pyöriäisiin, delfiineihin ja muihin, tappajavalaiden saaliiksi jääneisiin valaisiin. - Jotkut valaat voivat olla sukelluksissa jopa tunnin. - Valaat on jaettu kahteen selvästi erottuvaan ryhmään: hetulavalaisiin ja hammasvalaisiin. - Ryhävalas kuuluu hetulavalaisiin. - Naaras synnyttää yhden poikasen, jota se hoitaa veden alla. - Ryhävalaalla on kaksi ilmareikää. - Ryhävalaat pyydystävät ruoakseen planktonäyriäisiä yläleuasta roikkuvaan hetulaansa. Hummeri Mustekala

4 Sivu 4/7 LUOKKA Äyriäinen VÄRITYS Monia eri värejä, kuten vaaleanpunainen, ruskea ja sininen. RAVINTO Pehmeitä nilviäisiä, kalaa ja joskus jopa rapuja ja muita hummereita. - Nuoret hummerit näyttävät pieniltä katkaravuilta ja uivat meressä. Vanhetessaan ne asettuvat merenpohjalle ja niistä tulee haaskaeläimiä. Tällöin niille kehittyy kaksi suurta saksea. - Samoin kuten ravulla niin hummerillakin on neljä paria jalkoja, joilla se kävelee. Suuret sakset ovat ensimmäisessä jalkaparissa. - Hummerit ovat kalastajille tärkeää saalista Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. Ne saavuttavat myyntiin sopivan koon noin viidessä vuodessa. - Langustilla, eli jokiravulla, ei ole saksia. LUOKKA Nilviäinen VÄRITYS Monia eri värejä. RAVINTO Simpukat, ravut ja hummerit. - Mustekaloilla on pyöreät ruumiit ja kahdeksan imukupeilla varustettua lonkeroa päänsä ympärillä. - Mustekalat ryömivät lonkeroillaan tai toisinaan uivat hitaasti. - Kun mustekalaa ärsytetään tai se suojelee itseään, se vaihtaa väriään nopeasti. - Mustekaloilla on suuret aivot ja ne tunnetaan älykkyydestään. - Mustekala voi erittää mustetta savuverhoksi paetakseen vihollisiltaan. Pingviini Vesinokkaeläin LUOKKA Lintu VÄRITYS Pääasiassa musta ja valkoinen. RAVINTO Kalaa. - Pingviinit ovat lintuja, jotka eivät lennä vaan uivat. Ne elävät Eteläisellä pallonpuoliskolla. - Pingviinit käyttävät jäykkiä melamaisia siipiään ²lentämiseen² veden alla ja ohjaavat kulkuaan räpylöillään. - Maalla pingviinit joko hyppivät tai kävelevät vaappuen. - Keisaripingviini on suurin pingviiniperheen jäsen ja elää Etelänavalla. - Pingviinit kykenevät uimaan parhaimmillaan yli 40 kilometrin VÄRITYS Pääasiassa ruskea. RAVINTO Katkarapuja, hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä.- Vaikka vesinokkaeläin on nisäkäs, se on sopeutunut elämään vedessä ja sillä on nokka aivan kuin ankalla, litteä häntä ja räpyläjalat. - Vesinokkaeläimiä löytyy ainoastaan Australiasta ja Uudesta Guineasta. - Ne ovat siitä erikoisia nisäkkäitä, nokkasiilien ohella, että ne munivat. - Kuoriutuessaan poikaset ovat vain 1,5 cm pitkiä ja pysyttelevät pesässä kunnes ne ovat noin 15 senttimetriä pitkiä. - Uroksella on suuret, kaartuvat kannukset

5 Sivu 5/7 tuntinopeudella. molemmissa nilkoissa. Näissä kannuksissa on myrkyllistä nestettä, jolla vesinokkaeläin puolustaa itseään. Merihevonen Mursu VÄRITYS Useimmat värit. RAVINTO Pieniä äyriäisiä ja toukkia. - Merihevoset uivat ruumis pystyasennossa. - Naaras laskee munansa uroksen lähelle, joka hedelmöittää ne ja laittaa ne vatsansa päällä olevaan sikiöpussiin. - Merihevoset syövät imemällä ruokansa pitkän putkimaisen kärsänsä päässä olevalla pienellä suullaan. - Ne viettävät suurimman osan ajastaan ankkuroituneina meriheiniin tarttumapyrstöllään. - Suurin osa merihevosista on pieniä, alle 30 senttimetriä pitkiä. VÄRITYS Pääasiassa ruskea. RAVINTO Pääasiassa simpukoita. - Mursut ovat suuria hylkeitä. - Molemmilla, sekä uroksella että naaraalla, on syöksyhampaat. - Mursuja elää ainoastaan Pohjoisella jäämerellä. - Mursut pitävät kovaa, matalaa mylvintää. - Mursuja nähdään säännöllisesti paistattelemassa päivää jäälautoilla tai Pohjoisen jäämeren kallioisilla rannoilla. Krokotiili Delfiini LUOKKA Matelija VÄRITYS Pääasiassa ruskean eri sävyjä mustalla tai vihreällä vivahteella. RAVINTO Kaikenlaisia eläimiä jokiravuista ja muista pienistä eläimistä käärmeisiin, kilpikonniin, ja suurempiin kaloihin. Krokotiilin tiedetään joskus syövän jopa vasikoita, peuroja tai sikoja! - Krokotiilit pystyvät sulkemaan sieraimensa ja korvansa estääkseen vettä pääsemästä niihin, kun ne ovat sukelluksissa. - Krokotiileilla on osittain läpinäkyvä kolmas silmäluomi, joka suojaa VÄRITYS Mustasta siniharmaaseen ja ihonväriseen (Amazonin delfiini) tai pilkullinen. RAVINTO Suurin osa delfiinilajeista syö ravinnokseen kalaa. - Delfiinit ovat pieniä valaita, joilla on hampaat. - Amazonilta ja Gangesjoesta löytyy makeassa vedessä eläviä delfiinilajeja. - Pullonokkadelfiinit kasvavat noin neljämetrisiksi ja uivat parvissa Atlantin valtameressä ja Välimeressä. - Kuten kaikki nisäkkäät, myös delfiinit imettävät

6 Sivu 6/7 silmää veden alla. - Ne repivät voimakkaiden leukojensa puristuksessa olevasta riistasta paloja kääntelemällä ruumistaan nopeasti ja voimakkaasti. - Krokotiilit ovat sukua dinosauruksille. - Niilinkrokotiili oli yksi muinaisen Egyptin eläinjumalista. poikasiaan. - Delfiinit kommunikoivat vingahtelemalla ja ovat hyvin sosiaalisia eläimiä. Ankerias Keisarikala VÄRITYS Monia eri värejä vihertävänkeltaisesta lähes valkoiseen/hopeiseen. Monilla ankeriailla on värikkäitä raitoja ja laikkuja. RAVINTO Pääasiassa kalaa, rapuja ja muita vesieläimiä. - Ankeriaat ovat kaloja, joilla on käärmemäiset ruumiit. - Ankeriailla on leuat ja pienet terävät hampaat. Niillä ei ole ollenkaan vatsaeviä. - Amerikkalaiset ja eurooppalaiset ankeriaat kutevat lähes samalla alueella Sargassomerellä, läntisellä Atlantilla. - Jokainen naaras laskee miljoonia munia, mitkä uros hedelmöittää. VÄRITYS Lähes kaikkia eri värejä, useimmat kirkkaan värikkäitä. RAVINTO Kasvi- ja eläinruokaa koralleilta. - Keisarikaloilla on litteät ruumiit, ne ovat paljon korkeampia kun leveitä. - Tavallisesti keisarikalan suu on eri värinen kuin sen ruumis. Näin sen huulet näyttävät aivan maalatuilta. - Selkä- ja vatsaevät ojentuvat pitkiksi, ohuiksi säikeiksi, jotka ulottuvat usein pyrstöön asti. - Useimmat keisarikalat elävät koralliriuttojen ympärillä. Majava VÄRITYS Punaruskea turkki. RAVINTO Puun kaarna on majavien tärkeintä ravintoa. - Majavat ovat Pohjois- Amerikan suurimpia vedessäeläviä jyrsijöitä. - Ne ovat työntouhussa auringonnoususta auringonlaskuun katkoen puita. Näistä puista majavat rakentavat patoja ja pesiä, missä ne asuvat. - Majavat kaatavat puita voimakkailla talttamaisilla

7 Sivu 7/7 etuhampaillaan. - Majava käyttää uidessaan leveää häntäänsä kuten peräsintä. - Niiden takajalat ovat voimakkaat ja niissä on räpylät uimista varten. SULJE IKKUNA