Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1025/2008 vp Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen Eduskunnan puhemiehelle Monimuotoinen lähisuhdeväkivalta on kansanterveysongelma. Väkivaltatyössä pääpaino on ollut vahinkojen korjaamisessa, eivätkä väkivallan vähentämisyritykset ole tuottaneet toivottua tulosta. Tutkimuksellisten voimavarojen suuntaamisessa ja väkivaltapolitiikan linjauksissa on viime vuosikymmeninä korostunut naisiin kohdistunut väkivalta. Tietyt lähisuhteissaan monimuotoista väkivaltaa kokevat ihmisryhmät, kuten miehet, vammaiset, pitkäaikaissairaat, vanhukset ja omaishoitajat, ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Myös tuhannet kaltoinkohdellut lapset jäävät ilman apua. Lasten traumatisoitumisen on todettu siirtävän väkivaltaa sukupolvelta toiselle. Perheiden kokonaisvaltaista auttamistyötä ei ole kyetty toteuttamaan eikä perheiden voimavaroja ja vanhemmuutta ole tuettu niin, että vältyttäisiin lasten altistumiselta emotionaalisille laiminlyönneille ja kaltoinkohtelulle. Väkivaltapolitiikan linjaukset ovat vaikuttaneet myös ammattikäytäntöihin ja koulutuksen lähestymistapoihin. Koulutus- ja kehittämistyön vastuu on jäänyt pääosin vapaaehtoisjärjestöjen ja erilaisten hankkeiden vastuulle, jolloin kukin järjestö on toteuttanut koulutus- ja kehittämistyötä omista viitekehyksistään käsin tai rahoituksen saannin kriteereiden ohjaamana. Tällä hetkellä auttajien ammatillisen osaamisen taso vaihtelee, eikä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ole riittäviä valmiuksia tunnistaa ja puuttua monimuotoiseen lähisuhdeväkivaltaan riittävän varhain. Valtakunnallisesti palveluiden tarjonta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, mikä tuottaa kansalaisten eriarvoisuutta. Väkivallan monimuotoisuuteen ja väkivaltalinjausten muutostarpeisiin tulee kiinnittää huomiota. Voimavaroja on suunnattava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta säästytään inhimillisiltä kärsimyksiltä ja säästetään yhteiskunnan resursseja. Rahoitusta tulee suunnata monitieteiseen ja laajaalaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön siten, että tuotetaan tietoa ihmiseen kokonaisuutena sekä eri ihmisryhmiin kohdistuvasta monimuotoisesta väkivallasta ja eri osapuolten kokemuksista. Valtakunnallisen koulutus-, tutkimus- ja kehittämis- sekä väkivaltatyön perustaksi tarvitaan laajapohjainen, moniammatillinen väkivaltatyötä ja -koulutusta koordinoiva yksikkö, jonka asiantuntijuus ja tarkastelukulma perustuvat lähisuhdeväkivallan monipuoliseen ja -tieteiseen lähestymistapaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo panostaa lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1025/2008 vp: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo panostaa lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on nostanut lähisuhdeväkivallan ehkäisyn esille monissa linjauksissaan, toimenpideesityksissään ja hallituksen keskeisissä ohjelmissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Keskeisenä haasteena on väkivallan vähentäminen, erityisenä painoalueena lasten ja nuorten väkivallan ehkäisy. Tärkeänä toimenpiteenä tavoitteen saavuttamiseksi on määritelty lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn voimavarojen vahvistaminen. Lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhtenä tavoitteena on perheväkivallan ja etenkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Ohjelmassa korostetaan moniammatillista työotetta ja esitetään monia poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) keskeisenä tavoitteena on ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille mukaisesti kunnille annetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta asiantuntijatukea ja ohjausta ehkäisevän työn menetelmien kehittämisessä koskien väkivallan ehkäisyä. Ohjelman alueellisten johtoryhmien tulee sisällyttää alueelliseen kehittämissuunnitelmaan järjestöjen kanssa laadittu suunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisystä ja erityispalvelujen saatavuudesta, kuten esimerkiksi turvakotipalveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta lisätään sekä valmistetaan ehkäisyä tukevaa aineistoa. Osana erityispalvelujen alueellista kehittämistä selvitetään lapsiin kohdistuneiden väkivaltarikosten tutkinnan keskittäminen ns. Lastentalo-malliin. KASTE-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on lisätty ja kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin on varattu valtionavustusta. Ohjelman ensimmäisellä valtionavustuskierroksella lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen on painoalueena. Vuoden 2009 alusta toimintansa käynnistäneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimialueeseen kuuluu lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy sisältyy uuden laitoksen organisaatiossa sosiaali- ja terveyspalvelut -toimialan elämänkaari ja palvelut -osastolle, lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikköön. Laitoksessa vahvistetaan lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tutkimuksen ja kehittämisen voimavaroja. Kunnille on tällä vuosituhannella annettu merkittävästi lisärahaa nimenomaan lasten ja nuorten palveluiden parantamiseksi. Vuoden 2002 talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotettiin 74 miljoonalla eurolla hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Tämä korotus oli suunnattu erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, kouluterveydenhuoltoon ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen. Vuoden 2003 talousarviossa korotettiin kuntien valtionosuuksia vielä lisää 97,7 miljoonalla eurolla, jotka suunnattiin erityisesti 2

3 Ministerin vastaus KK 1025/2008 vp Päivi Räsänen /kd lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä molemmat korotukset maksetaan yhä vuosittain kunnille. STM:n asettama työryhmä on laatinut luonnoksen syksyllä 2008 neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevaksi asetukseksi, jossa esitetään, että laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Asetusluonnoksessa on myös säännökset lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tunnistamisesta ja tuen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset kunnille valmistuivat keväällä Syksyn 2008 aikana ministeriö on järjestänyt koulutusta kuntien päättäjille yhteistyössä lääninhallitusten kanssa. Suositusten toimivuutta arvioidaan vuoden 2011 aikana. Vuonna 2005 ilmestyi STM:n julkaisu Kenelle lyönnit kuuluvat? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Suomi on myös tiiviisti mukana Euroopan Neuvoston lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyhankkeissa sekä valmistelemassa ja toimeenpanemassa asiaan liittyviä EU:n terveysministerineuvoston ja Maailman terveysjärjestön WHO:n toimenpidesuosituksia. Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1025/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Genom vilka åtgärder ämnar regeringen satsa på förebyggande av våld i närrelationer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen har tagit upp förebyggandet av våld i närrelationer i många av sina linjedragningar, åtgärdsförslag och i regeringens centrala program. Målet för programmet för den inre säkerheten är att Finland är Europas tryggaste land år En central utmaning är att minska våldet, ett särskilt insatsområde är att förebygga våld bland barn och ungdomar. Som en viktig åtgärd för att uppnå målet har slagits fast att resurserna för förebyggandet av våld i närrelationer och familjer ska stärkas. Ett mål för politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd är att familjevåldet och i synnerhet våld som riktar sig mot barn och unga ska minska. I programmet betonas ett yrkesövergripande arbetsgrepp och söks många tväradministrativa åtgärder. Ett av huvudmålen för det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KASTE) är att förebygga problem och ingripa i ett tidigt skede. I enlighet med genomförandeplanen för KASTE-programmet för åren ges kommunerna genom försorg av Institutet för hälsa och välfärd (THL) sakkunnigstöd och handledning vid utvecklandet av metoder för förebyggande arbete när det gäller förebyggande av våld. De regionala ledningsgrupperna i programmet ska i den regionala utvecklingsplanen ta in en plan för förebyggande av våld i närrelationer och tillgången på specialtjänster som gjorts upp tillsammans med olika organisationer, t.ex. skyddshemstjänster. Grundutbildningen och fortbildningen för personal inom social- och hälsovården utökas samt material som stöder förebyggande utarbetas. Som en del av det regionala utvecklandet av specialtjänster utreds om utredningar av våldsbrott mot barn kan centraliseras till en handlingsmodell med s.k. barnhus. I syfte att uppnå målen för KASTE-programmet har statsandelarna till kommunernas social- och hälsovård utökats och statsunderstöd har reserverats för kommunernas och samkommunernas utvecklingsprojekt. Under programmets första statsunderstödsrunda är en utveckling av tjänster för barn, unga och familjer ett insatsområde. Till verksamhetsområdet för Institutet för hälsa och välfärd (THL), som inlett sin verksamhet i början av 2009, hör förebyggande av våld i närrelationer och familjer. Förebyggandet av våld i närrelationer och familjer hör i den nya inrättningens organisation till gruppen för tjänster för barn, unga och familjer vid avdelningen för levnadslopp och tjänster inom verksamhetsområdet för social- och hälsovårdsservice. Institutet förstärker forsknings- och utvecklingsresurserna för förebyggande av våld i närrelationer. Under detta årtusende har kommunerna i betydande grad allokerats tilläggsfinansiering speciellt för förbättrande av tjänster för barn och unga. I 2002 års budget höjdes kommunernas statsandel för social- och hälsovården med 74 miljoner euro för att förbättra välfärdstjänster. Denna förhöjning var speciellt inriktat på främjande av barns och ungas välfärd, skolhälsovård och ordnande av eftermiddagsvård för skolelever. I 2003 års budget höjdes kommunernas statsandelar 4

5 Ministerns svar KK 1025/2008 vp Päivi Räsänen /kd med en ytterligare 97,7 miljoner euro som särskilt inriktades på främjande av barns och ungas välfärd. Båda förhöjningarna betalas fortfarande årligen till kommunerna. En arbetsgrupp som tillsatts av SHM gjorde hösten 2008 upp ett utkast till förordning om rådgivningsverksamheten och skolhälsovården och studenthälsovården, där det föreslås att man vid omfattande hälsogranskningar förutom barnets eller den ungas hälsotillstånd alltid även ska bedöma hela familjens välbefinnande. I utkastet till förordning ingår också bestämmelser om identifiering av behov av särskilt stöd för barn, unga och familjer och om ordnande av sådant stöd. Social- och hälsovårdsministeriets och Finlands Kommunförbunds rekommendationer till kommunerna om förebyggandet av våld i närrelationer och familjer blev färdiga våren Under hösten 2008 har ministeriet i samarbete med länsstyrelserna ordnat utbildning för kommunernas beslutsfattare. Under 2011 bedöms hur rekommendationerna fungerar. År 2005 utgavs social- och hälsovårdsministeriets publikation Vem angår våldet? Kommunens handbok om förebyggande av våld i par- och närrelationer. Finland är också intensivt med i Europarådets projekt för förebyggande av våld i närrelationer och familjer samt bereder och genomför Världshälsoorganisationen WHO:s åtgärdsrekommendationer i saken. Helsingfors den 9 januari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5