VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi

2 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KONSEKVENSBEDÖMNING AIRIX Ympäristö OY, Strafica Oy, VTT ja Esa Katajamäki

3 MITEN ARVIOIDAAN? MITÄ ARVIOIDAAN? ARVIOINTIKOKONAISUUS Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan suhteessa Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maakuntasuunnitelman tavoitteisiin Maakuntakaavan tavoitteisiin Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2040 tavoitteisiin Länsi-Suomen ympäristöstrategian tavoitteisiin Rakennemallille asetettuihin tavoitteisiin Lisäksi arvioidaan merkittävimmät vaikutukset Kuntatalouteen Palvelujen saavutettavuuteen Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Väestöön ja asumiseen Elinkeinoelämään Liikenteeseen ja liikkumiseen Luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön Virkistykseen Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Ilmastoon ja ilmanlaatuun sekä energia- ja ekotehokkuuteen Alueen imagoon Arvioinnit tehdään yleispiirteisinä ja tiiviinä (sanalliset, +/-) asiantuntija-arvioina. Tarkemmat arvioinnit tehdään vasta myöhemmin valittavan rakennemallin osalta. ++ Positiivinen vaikutus + Kohtuullisen positiivinen vaikutus +/- Ei merkittävää vaikutusta / positiivinen ja negatiivinen vaikutus - Kohtuullisen negatiivinen vaikutus -- Negatiivinen vaikutus

4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VE0+ VE1 VE2 Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat +/- + + Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) +/- +/- +/-

5 POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMAN 2040 TAVOITTEET Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan VE0+ VE1 VE Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa +/- + +/- Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde +/ Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue +/- + +

6 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Kaupunkiseudut Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä luodaan edellytyksiä ajoneuvoliikenteen vähenemiselle, toimivalle joukkoliikenteelle, tehokkaalle tavarankuljetusjärjestelmälle, kansalaisten tarvitsemien palvelujen saatavuudelle sekä energian ja luonnonvarojen säästämiselle. Seudulliseen yhteistyöhön tukeutuva kaavoitus ja maapolitiikka Vähennetään yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitään ilmastomuutoksen haitallisia, esim. tulvien ja myrskyjen aiheuttamia vaikutuksia. Kaupunkiseutujen tavoitteiden toteutumista edistetään kaupunkien kehittämisvyöhykkeiden avulla. Maaseutu Aktiivisella suunnittelulla huomioita maisemallisesti herkkien ja luonnontieteellisten arvokkaiden kokonaisuuksien turvaamiseen siten, että nykymuotoiset taloudelliset toiminnot voivat kehittyä. Jokilaaksojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Maatalouden nykyiset toiminnot turvataan. Alueiden käyttöä ohjataan mahdollisimman vähän luontoa kuluttavaksi. Maankäytön ja erilaisten toimintojen rajoitukset eivät saa olla haitallisia paikallisille väestöryhmille ja elinkeinoille. Koko maakunta on kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen vyöhykettä Kaupunkiseutu ja maaseutu -kohdealueiden rajamaille sijoittuvilla alueilla on tärkeää kiinnittää huomiota seudun yhteisiin asioihin. Vuorovaikutuksella on kyettävä kääntämään nykyisen kehityksen suuntaa sekä hillitsemään muuttoliikettä luomalla elämisen edellytyksiä koko alueella, rakentamalla kaupungin ja maaseudun välisiä uusia yhteyksiä. VE0+ VE1 VE /- + +/

7 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMAN 2040 TAVOITTEET POHJANMAAN MAAKUNTA VASTAA LISÄÄNTYVÄÄN GLOBAALIIN KILPAIL UUN VE0+ VE1 VE2 Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi Pohjanmaalla Luodaan liikenteelliset edellytykset Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseutujen ja kehittyvien kylien yhdyskuntarakenteiden tiivistämiselle ja palveluverkon tehokkaalle käytölle Vaasan ja Seinäjoen sekä Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien keskinäistä yhteistyötä edesautetaan parantamalla matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta kaupunkien välillä Kehitetään Pohjanmaan saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia Kaupunkiseutujen sisäisiä ja kaupunkien välisiä yhteyksiä kehitetään matka- ja kuljetusketjujen tarpeiden pohjalta Junayhteyksiä Pohjanmaan ja pääkaupunkiseudun välillä nopeutetaan ja palvelutasoa parannetaan Kansainvälisinä henkilöliikenneyhteyksinä kehitetään Merenkurkun yhteyttä ja sen toimivuuteen liittyviä tekijöitä sekä lentoyhteyksiä ulkomaille Vaasan ja Kruunupyyn lentoasemilta Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvatetaan erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla ja matkaketjujen toimivuutta sekä opastettavuutta parannetaan Maaseudulla turvataan ihmisten liikkumismahdollisuudet kehittämällä uusia joukkoliikenteen malleja kutsuohjaukseen ja matkojen yhdistelyyn perustuen Olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoa tehostetaan ja liikennepalveluita kehitetään vaiheittain tarpeiden mukaan Parannetaan kuljettamisen toimintaedellytyksiä Pohjanmaalla Pohjanmaan pääyhteyksiä ja liikenteen palveluja kehitetään siten, että liikkuminen ja kuljettaminen ovat häiriöttömiä sekä turvallisia ja kuljetusaikataulut ovat ennustettavia Satamayhteyksien ja satamatoimintojen palvelutasoa parannetaan Vaasan ja Pietarsaaren seudun logistiikkakeskuksia kehitetään ylimaakunnalliseen palveluun, lisäksi mahdollistetaan alueellisten logistiikkakeskusten kehittyminen Mahdollistetaan maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - + +/ / /-

8 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖSTRATEGIA Vesien tilan vaaliminen Monimuotoisuuden turvaaminen Asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen VE0+ VE1 VE2 - +/- +/- - +/ Ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta Ympäristötietoisuuden edistäminen - +/- +/-

9 RAKENNEMALLILLE ASETETUT TAVOITTEET VE0+ VE1 VE2 1. Ainutlaatuisuus ja identiteetti Kestävä yhdyskunta- ja aluetalous Viihtyisät, omaleimaiset asuinympäristöt Sujuva arki +/- +/ Saavutettavuus ja logistiikka Seudun elinvoima

10 VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Arviointiperiaatteet Tarkastelu perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42/2008) Yhdyskuntarakentaminen maksaa Noin 500 asukkaan alueen 30 vuoden kustannukset kunnalle, asukkaille, yrityksille ja valtiolle ovat miljoonaa euroa ( /asukas) asukkaat maksavat noin puolet kustannuksista (asunnot, liikkuminen jne.) kunnat maksavat noin kolmasosan kustannuksista (kunnalliset palvelut, infrastruktuuri jne.) Kunnan valinnat ratkaisevat Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Maankäytön kehittämisen perustana tarvitaan selkeää näkemystä yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta sekä aktiivista maapolitiikkaa

11 VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN ARVIOINTIPERIAATTEET Tarkastelu perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42/2008) Täydentävä rakentaminen on edullisin valinta kuntatalouden kannalta Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa noin 500 asukkaan alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 milj. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle 1-12 miljoonaa euroa enemmän ( /asukas) Kun mukaan otetaan myös kunnan tulot, saadaan nettovaikutus: täydentävässä rakentamisessa /asukas hajarakentamisessa /asukas Eroihin vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toimintamenot infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset tonttien myyntitulot, joita ei kerry hajarakentamisesta Liikkumiskustannukset kasvattavat haja-asumisen hintaa niin kunnan (esimerkiksi kotipalvelujen asiakasmatkat) kuin asukkaidenkin kannalta katsottuna

12 VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN/ INFRASTRUKTUURI VE0+ NYKYTRENDI - - Nykytrendin mukainen kehitys johtaa muita malleja hajautuneempaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Mitä pidemmälle olemassa olevasta rakenteesta uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Tämä merkitsee muita malleja korkeampia infrastruktuurin rakentamiskustannuksia ja vuosittaisia kunnossapitokustannuksia. Kallein rakennemallivaihtoehto. Käytettävissä olevat resurssit joko hajautuvat pieninä erinä tasaisesti koko laajalle alueelle tai keskittyvät tietyille alueille. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Kehityskäytävämalli on vaikutuksiltaan kaksijakoinen. Käytävälle keskittyvät toiminnot tuottavat kustannustehokasta rakennetta ja siellä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria siltä osin kuin kapasiteetit riittävät. Voimakkaan keskittymisen vaarana on kapasiteettien loppuminen, jolloin tarvitaan investointeja uudisrakenteisiin. Kehityskäytävän ulkopuolisilla alueilla ongelmaksi saattaa muodostua se, että jo tehdyt investoinnit infrastruktuuriin voivat jäädä vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös kehityskäytävällä, jos väestönkasvu ei etene odotetulla tavalla ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Osa asumisesta sijoittuu haja-asutusalueille kasvattaen kustannuksia, mutta vaikutus jää selvästi nykytrendin mukaisen kehityksen tuottamaa kustannusvaikutusta pienemmäksi. Malli tuo tehokkuutta investointeihin, mutta keskittämiskehityksen toteuttaminen vaatii voimakkaita päätöksiä. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + + Palvelukeskusmalli ohjaa muita malleja enemmän asutusta, palveluja ja työpaikkoja hajarakentamisesta täydentävään rakentamiseen ja antaa muita malleja enemmän mahdollisuuksia olemassa olevien rakenteiden tasaiseen hyödyntämiseen. Tämä tuottaa rakennevallivaihtoehdoista kustannustehokkainta rakennetta. Kehityskäytävämallia vähemmän keskittävä toimintojen sijoittuminen vähentää infrastruktuuriverkostojen mahdollisia kapasiteettiongelmia. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä

13 VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN/ KUNNALLISET PALVELUT VE0+ NYKYTRENDI - - Koko alueen kattavan palveluverkon ylläpitäminen on kallista. Käytettävissä olevat resurssit on hajautettava tasaisesti koko alueelle, jolloin vaikuttavuus on heikkoa. Vaihtoehtona on se, että joillakin alueilla palvelutaso paranee, joillakin pysyy ennallaan ja joillakin heikkenee. Hajautumiskehityksen jatkuessa joillakin nykyisillä alueilla saattaa syntyä myös palvelukapasiteetin vajaakäyttöä. Lisääntyvä rakentaminen etäälle olemassa olevasta rakenteesta kasvattaa uusien päiväkotien ja mahdollisesti jopa koulujen rakentamistarvetta. Pitkä etäisyys kasvattaa myös kunnallisten palvelujen toimintamenoja (esim. kotihoidon palvelut) sekä lakisääteisiä koulu- ym. kuljetuskustannuksia. Kallein rakennemallivaihtoehto. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Malli on voimakkaasti keskittävä, joten se tuo tehokkuutta investointeihin ja luo uutta potentiaalia ja vaikuttavuutta. Kehityskäytävällä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa palvelurakennetta siltä osin kuin nykyiset kapasiteetit riittävät. Kapasiteettien loppuessa tarvitaan investointeja. Kehityskäytävän ulkopuolisilla alueilla aiemmin tehdyt investoinnit palvelurakenteeseen saattavat jäädä vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös kehityskäytävällä, jos väestönkasvu ei etene odotetulla tavalla ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Osa asumisesta sijoittuu haja-asutusalueille kasvattaen palvelujen tuottamisen ja ylläpitämiseen kustannuksia, mutta vaikutus jää selvästi nykytrendiä pienemmäksi. Palvelutaso valituissa keskuksissa voidaan pitää hyvänä. Taantuvien alueiden palvelutaso huononee, mutta sitä voidaan osittain korvata liikkuvilla palveluilla ja nettipalvelulla. Malli tuo tehokkuutta investointeihin, mutta keskittämiskehityksen toteuttaminen vaatii voimakkaita poliittisia päätöksiä. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + + Muita malleja voimakkaampi täydentävä ja eheyttävä rakentaminen tuottaa palvelujen tuottamisen ja ylläpitämisen kannalta kustannustehokkainta rakennetta ja vähentää mahdollisia kapasiteettiongelmia esimerkiksi päiväkodeissa. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä.

14 VAIKUTUKSET PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUTEEN Julkiset ja kaupalliset palvelut VE0+ NYKYTRENDI - Malli ei muuta palveluverkon rakennetta oleellisesti nykyisestä ja tuleva kehitys etenee samaan tapaan kuin tähän asti. Palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin ja etenkin Vaasaan. Palvelujen saavutettavuus on nykytilanteen tapaan selvästi paras Vaasassa. Päivittäistavarakaupassa vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja myymälätyypistä riippuen Väestönkasvu haja-asutusalueella ei mahdollista uusien kauppojen perustamista eikä saavutettavuus siten parane, päinvastoin. Julkisten palvelujen osalta liikkuvien palvelujen kehittäminen on mahdollista, mutta hajanaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen vuoksi kallista. Resurssien alueellisesta suuntaamisesta riippuen se on myös joko vaikuttavuudeltaan vähäistä tai kohdistuu tehokkaasti vain joillekin alueille. Palvelujen saavutettavuus perustuu henkilöauton käyttöön. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Kehityskäytävämalli tukee jo nykyisin saavutettavuudeltaan parhaimman alueen kehittymistä. Malli mahdollistaa kaupan palvelujen voimakkaan keskittymisen kehityskäytävälle, mutta muilla alueilla kehitysmahdollisuudet joko säilyvät ennallaan tai heikkenevät, jolloin saavutettavuus ei ainakaan parane. Koska valtaosa uudesta väestöstä sijoittuu nykyväestön tapaan kehityskäytävälle, palvelujen saavutettavuuden voidaan tältä osin katsoa parantuvan oleellisesti nykyisestä. Edellä esitetty koskee myös julkisia palveluja, koska käytettävissä olevat resurssit on väestönkasvun keskittymisen vuoksi suunnattava pääosin kehityskäytävälle. Palvelujen saavutettavuus perustuu henkilöauton käyttöön, mutta asiointi myös julkisella liikenteellä on mahdollista kehityskäytävällä. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + + Palvelukeskusmalli antaa mahdollisuuden kaupan ja julkisten palvelujen verkkojen nykyistä ja muita malleja alueellisesti tasapainoisempaan kehittymiseen. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta oleellisesti koko seudulla, ei vain kehityskäytävällä ja jo nykyisin saavutettavuudeltaan parhailla alueilla. Vaarana on kuitenkin se, että palvelut eivät kehity suunnitellussa muodossaan tai aikataulussaan kaikissa palvelukeskuksissa. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Malli antaa parhaat mahdollisuudet koko seudun kattavien ja tehokkaiden liikkuvien palvelujen kehittämiseen. Palvelut ovat saavutettavissa pääosin kaikilla kulkumuodoilla.

15 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VE0+ NYKYTRENDI - Ei tue yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja eheytymistä. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat hajaasutusalueelle sekä nykyisiin kasvukeskuksiin. Asukastiheys kasvaa eniten Vaasassa. Ei vahvista nykyisiä keskuksia, alakeskuksia tai palvelurakennetta. Aluerakenne on monikeskuksinen ja osin hajautunut. Ei vahvista merkittävästi muita keskeisiä aluerakennetta koskevia suunnitelmia (maakuntakaava, liikennejärjestelmäsuunnitelma). VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Malli tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja eheytymisen tavoitetta. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat etenkin kehityskäytävälle ja sen läheisyyteen hyvän saavutettavuuden alueille. Tällä alueella myös asukastiheys on suurin. Vahvistaa nykyisiä keskuksia, alakeskuksia sekä palvelurakennetta itä-länsisuuntaisesti kehityskäytävän alueella ja sen lähialueilla mutta ei seudun muilla reuna-alueilla. Aluerakenne on helminauhamainen. Malli vahvistaa maakuntakaavan tavoitetta kaupunki-maaseutu vuorovaikutusvyöhykkeen kehittämisestä sekä joukkoliikennevyöhykkeen kehittämistä (mm. MALsuunnitelma). VE2 PALVELUKESKUSMALLI ++ Malli tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja eheytymisen tavoitetta. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin palvelukeskusten alueelle ja niiden läheisyyteen hyvän saavutettavuuden alueille. Asukastiheys on suurin palvelukeskuksissa sekä etenkin Vaasan palvelukeskusalueella. Malli vahvistaa osin nykyisiä keskuksia, alakeskuksia ja palvelurakennetta, ei kuitenkaan pienempiä aluekeskuksia. Aluerakenne on monikeskuksinen. Malli vahvistaa myös osin muita keskeisiä aluerakennetta koskevia suunnitelmia (mm. maakuntaliiton palvelukeskusrakenne).

16 VAIKUTUKSET VÄESTÖÖN JA ASUMISEEN VE0+ NYKYTRENDI - Väestö keskittyy yhä voimakkaammin suurempiin keskuksiin Vaasaan, Mustasaareen ja Laihialle ja väestö puolestaan vähenee alueen reuna-alueilla. Hajarakentaminen jatkuu ennallaan ja muodostaa tehotonta, kallista ja edelleen hajautuvaa kaupunkirakennetta. Aluetehokkuus suurin em. taajamissa, muualla matala aluetehokkuus. Malleista keskimäärin matalin aluetehokkuus. Asuntotarjonta jatkuu nykytrendin mukaisesti, suurimmissa taajamissa monipuolisempaa, hajaasutusalueella omakotitalovoittoista. Voi aiheuttaa segregoitumista. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Mallissa väestönkasvu keskittyy akselille Vaasa-Mustasaari-Laihia-Isokyrö. Aluetehokkuus on keskimäärin suurempi asutuilla alueilla kuin nykytrendi-mallissa. Korkeinta tehokkuus on kehityskäytävällä. Asuntotarjonta monipuolinen käytävällä ja etenkin sen solmupisteissä. Muualla omakotitalopainotteinen. Edistää osin monipuolista asuntotuotantotavoitetta ja segregaation ehkäisyä. Mallin toteutuminen edellyttää ehkä vieläkin voimakkaampaa väestönkasvua, kuin mallin perusteluissa on esitetty. Merkittävä riskinä väestönkasvun hiipuessa ovat keskeneräiset alueet ja palveluverkon vajaakäyttö. Malli ei ole kovin joustava eikä sopeudu helposti murrostilanteisiin. Malli on selkeästi tehokas täydennysrakentamisen malli edellyttäen, että kyetään poliittisin päätöksin rajoittamaan hajarakentamista voimakkaasti. VE2 PALVELUKESKUSMALLI ++ Mallissa väestö keskittyy seudun eri osissa sijaisevien palvelukeskuksiin. Väestön kasvu jakautuu tasaisemmin kuin kehityskäytävämallissa. Aluetehokkuus on suurin palvelukeskusten alueella, muualla voi olla hyvinkin matala. Keskimäärin kuitenkin korkeampi asutuilla alueilla kuin nykytrendissä. Asuntotarjonta monipuolista palvelukeskusten alueilla ja voi ehkäistä segregoitumista. Palvelukeskusmalli on joustava ja sopeutuu sekä nopeaan että myös hitaampaankin väestönkasvuun kuin mallin perusteluissa on esitetty. Eheyttää yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa ehkä parhaiten monipuolisia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Korostaa tavoitteissa mainittua maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia.

17 VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄÄN VE0+ NYKYTRENDI - Työpaikkakehitys etenee nykyiseen tapaan Vaasapainotteisesti. Kaupan palvelutarjonta heikkenee seudun reuna-alueilla ja painottuu suuriin yksiköihin pääliikenneverkon solmukohdissa. Malli ei luo mainittavia uusia edellytyksiä elinkeinorakenteen muutokseen, toimialajakauman kehittymiseen eikä toimintojen sijoittumiseen. Elinkeinoelämän toimintojen sijoittuminen säilyy mallissa hajanaisena, alueellisesti hierarkkisena ja liikenteellisesti epäedullisena. Pendelöinti on mallissa edelleen laajaa. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI ++ Kehityskäytävän keskuksissa, mutta myös sen varrella liikenteellisissä solmukohdissa mahdollistuu nykyistä kattavampi kaupan palvelutarjonta sekä kansainvälisten yritysten ja yhteyksien määrän merkittävä kasvu. Kehityskäytävämalli luo muita malleja paremmat edellytykset elinkeinoelämän toimintaympäristön suotuisalle kehittymiselle. Toimintojen läheisyys vähentää kuljetustarpeita. Logistisesti paras rakennemallivaihtoehto. Toisaalta väestön ja elinkeinoelämän toimintojen keskittyminen kehityskäytävälle heikentää muiden alueiden kehittymismahdollisuuksia. Työpaikka-alueet ovat väestönkasvun selkeällä painopistealueella, mikä vähentää pendelöintiä. Vähentää eniten elinkeinoelämän Vaasapainotteista kehitystä. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + Elinkeinotoiminta ja työpaikat sijoittuvat muita malleja tasaisemmin seudun eri osiin. Käytännössä kuitenkin vain suurimmilla palvelukeskuksilla on mahdollisuuksia kehittyä merkittäviksi elinkeinoelämän keskuksiksi. Parhaat mahdollisuudet tähän ovat tässäkin mallissa kehityskäytävän alueella. Palvelukeskusten työpaikat perustuvat pääosin palveluihin, jotka sijoittuvat alueellisesti muita malleja tasaisemmin seudun eri osiin. Logistisesti ja pendelöinnin kannalta haastava, mutta nykytrendimallia parempi lähtökohta liikenteen ja kuljetusten nykyistä tehokkaampaan järjestämiseen.

18 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA LIIKKUMISEEN VE0+ NYKYTRENDI - Johtaa muita malleja hajaantuneempaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä lisää julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta. Sujuva arki edellyttää useimmille henkilöauton käyttöä. Koska suuri osa rakentamisesta toteutuu hajarakentamisena, palveluiden keskittämisellä ei saavuteta merkittäviä liikenteellisiä hyötyjä. Hallitsemattomassa kasvutilanteessa liikkumistarve kasvaa -> Suunnittelulla on mahdollista saavuttaa yhdyskuntarakenne, jossa liikenteen järjestäminen on kaikille edullisempaa. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + + Tukee yhteyksiä Vaasa Isokyrö Seinäjoki-akselilla. Radanvarren maankäytön kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia juna- ja/tai bussiliikenteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen seudun sisäisessä liikenteessä. Rakenteen tiivistyminen kehityskäytävän alueella tarjoaa edellytykset kävelyyn ja pyöräilyyn päivittäisessä liikkumisessa. Kävely ja pyöräily toimivat myös liityntäkulkutapoina joukkoliikennekäytävän alueella. Rakenteen tiivistäminen on mallissa sijoitettu jo valmiiksi saavutettaville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Tuo palveluille keskittämisetuja kehityskäytävällä, toisaalta kasvattaa liikenteen yksikkökustannuksia muilla alueilla. Keskittämisen takia kehityskäytävän ulkopuolella asuvat joutuvat hakemaan palvelunsa kauempaa. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + / - Palvelukeskukset turvaavat palvelut koko seudun asukkaille kohtuullisen välimatkan päässä. Vaihtoehto tukeutuu työmatkaliikkumisen tarpeista johtuen vahvasti henkilöautoliikenteeseen. Palvelukeskusten välillä joukkoliikenne on harvahkon pitkänmatkan bussiliikenteen varassa tai vaatii huomattavia yhteiskunnan lisäpanostuksia korkeamman palvelutason saavuttamiseksi. Keskusten hajauttaminen pieniin kokonaisuuksiin ei luo tarpeeksi vetovoimaisia keskuksia isojen keskusten ulkopuolelle. Muualla seudulla useamman henkilön talouksien on vaikea löytää tarvittavat työpaikat ja palvelut lähietäisyydeltä ja pärjätä yhden henkilöauton varassa. Palvelukeskusten hajauttaminen mahdollistaa useille pyöräily- ja kävelyetäisyyden lähipalveluihin, mutta ei tarjoa useimmille ratkaisua arjen liikkumiseen.

19 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN, MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VE0+ NYKYTRENDI - Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaille alueille. Hajarakentaminen voi pirstoa arvokkaita luonnon- ja kulttuuriympäristöjä ja vaikuttaa maisemansuojelualueiden arvoon. Taajamien välissä olevat ekologiset käytävät ovat vaarassa täyttyä rakentamisesta. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI -/+ Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaille alueille. Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea maiseman ja kulttuuriympäristön säilymistä. Suunnittelualueen reuna-alueilla väestö vähenee mikä välillisesti vaikuttaa esim. kulttuuriympäristöihin (jokilaaksojen kulttuurimaisema perustuu pitkälti peltomaisemaan). Kehityskäytävän alueelle suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai Natura 2000 alueisiin. Kehityskäytävän välisten taajamien ekologisiin käytäviin ja luontoalueisiin kohdistuu rakentamispainetta. Laivareittien ylläpito voi edellyttää ruoppausta myös Natura-alueilla. VE2 PALVELUKESKUSMALLI + Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaille alueille. Hyvällä suunnittelulla voidaan tukea maiseman ja kulttuuriympäristön säilymistä. Tiivistyvä yhdyskuntarakenne palvelukeskusten ympärille kuitenkin edistää arvokkaiden luonnon- ja kulttuuriympäristön alueiden säilymistä muualla. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua, luontoja kulttuuriarvojen sekä virkistysalueiden säilyttämistä. Palvelukeskusmallin suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai Natura alueisiin. Palvelutaajamien läheisiin luontoalueisiin ja ekologisiin käytäviin kohdistuu rakentamispainetta.

20 VAIKUTUKSET VIRKISTYKSEEN VE0+ NYKYTRENDI - Hajarakentaminen voi pirstoa viher- ja virkistysverkon toimivuutta ja sillä voi olla vaikutusta viher- ja virkistysyhteyksien säilymiseen. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI -/+ Kasvualueet sivuavat ja ulottuvat maakunnallisesti merkittäviä matkailun ja virkistyksen kohdealueita, kuten Kyrönjokilaakso, Vaasa-Maalahden jokilaakso ja Laihia. Myös virkistysalueet ovat keskittyneet suurten taajamien tuntumaan, joissa suurin osa käyttäjistäkin asuu. Kasvava asukasmäärä Kehityskäytävällä kasvattaa paineita myös käytävän läheisten luontoalueiden virkistyskäyttöön. Kehittyvät liikenneyhteydet ja joukkoliikenne parantavat matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuutta. VE2 PALVELUKESKUSMALLI -/+ Tiivis yhdyskuntarakenne edistää viher- ja virkistysverkon muodostamista. Kasvava asukasmäärä kasvattaa myös paineita luonnon virkistyskäyttöön. Virkistyskäytön vaikutukset näkyvät välillisinä vaikutuksina (kuluminen, roskaantuminen, tehostettu hoito). Asukasmäärän kasvaessa myös kaupunkirakenteessa virkistysalueille kohdistuu väylien ja teknisen huollon rakentamispaineita sekä paineita laajentaa niihin taajaman kasvusuuntaa.

21 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN VE0+ NYKYTRENDI - Ei merkittävää vaikutusta ihmisten elinympäristöihin. Osa asuinympäristöistä näivettyy kaupungistumisen myötä. Mallissa arkielämän sujuvuus on kohtalainen. Epätasa-arvoa suhteessa palveluihin; joillain alueilla palvelutaso laskee ja joillakin alueilla syntyy vajaakäyttöä, keskuksissa palvelut ovat lähellä. Hajautuva kaupunkirakenne johtaa lisääntyvään henkilöauton käyttöön, mikä lisää melua ja päästöjä. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + Kehityskäytävän alueella (sen varrella ja aseman seuduilla) puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat hyvät: alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet erityisesti itä-länsi -suuntaisesti. Kehityskäytäväalueen ulkopuolella arkielämän sujuvuus ei ole niin mutkatonta työpaikkojen ja palveluiden keskittyessä kehityskäytäväalueen läheisyyteen. Suurin osa väestöstä asuu kuitenkin kehityskäytävän alueella tai sen lähialueella. VE2 PALVELUKESKUSMALLI ++ Puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat malleista parhaimmat. Palvelukeskusten läheisyydessä on kattava pyöräily- ja muu kevyen liikenteen reitistö, joka tarjoaa mahdollisuuden autottomaan elämään. Tiivistyvä yhdyskuntarakenne lisää turvallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Palvelukeskusten ympärillä tiivistyvä rakenne säilyttää olemassa olevia lähipalveluita ja mahdollistaa uusia palveluita.

22 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN VE0+ NYKYTRENDI - - Malli on hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi huonoin ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu asukasta kohden muita malleja selvästi enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia päästöjä. Ilmastonmuutokseen varautuminen on tarpeen kaikissa malleissa. Sademäärien ja rankkasateiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen edetessä tuo haasteita hulevesien hallintaan. Merenpinnan muutokset ja meren jääpeitteen kestoajan lyheneminen ilmastonmuutoksen edetessä vaikuttavat rannikolle sijoittuvaan rakentamiseen. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + + Malli on eheimmän yhdyskuntarakenteen vuoksi paras ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu asukasta kohden muita malleja vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia päästöjä. Ilmastonmuutokseen varautuminen on tarpeen kaikissa malleissa. Sademäärien ja rankkasateiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen edetessä tuo haasteita hulevesien hallintaan. Merenpinnan muutokset ja meren jääpeitteen kestoajan lyheneminen ilmastonmuutoksen edetessä vaikuttavat rannikolle sijoittuvaan rakentamiseen. Meren jääpeitteen kestoajan lyheneminen voi edistää meriliikenteen yhteyksien kehittämistä. VE2 PALVELUKESKUSMALLI +/- Malli on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempi kuin malli 0+, mutta huonompi kuin malli 1. Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu asukasta kohden mallia 1 enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita haitallisia päästöjä. Ilmastonmuutokseen varautuminen on tarpeen kaikissa malleissa. Sademäärien ja rankkasateiden lisääntyminen ilmastonmuutoksen edetessä tuo haasteita hulevesien hallintaan. Merenpinnan muutokset ja meren jääpeitteen kestoajan lyheneminen ilmastonmuutoksen edetessä vaikuttavat rannikolle sijoittuvaan rakentamiseen.

23 VAIKUTUKSET ENERGIA- JA EKOTEHOKKUUTEEN VE0+ NYKYTRENDI - - Hajautunut yhdyskuntarakenne edellyttää asukasta kohden enemmän rakennusten kerrosalaa ja lisää perusrakenteen laajuutta. Energiatehokkaan kauko- ja aluelämmityksen osuus on muita malleja pienempi. Hajautunut rakenne lisää liikennetarvetta. Etäisyydet toimintojen välillä ovat muita malleja suuremmat. Henkilöautoliikenteen osuus ja määrä on huomattavasti suurempi kuin muissa malleissa. Myös koulu- ja muiden palvelujen kuljetusten tarve on muita suurempi. Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu asukasta kohden selvästi muita malleja enemmän energian ja raaka-aineiden kulutusta ja kasvihuonekaasu- ja muita päästöjä sekä kustannuksia. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + + Kehityskäytävälle painottuva rakenne aiheuttaa asukasta kohden muita malleja vähemmän rakennuksista, verkostoista ja liikenteestä aiheutuvia energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasu- ja muita päästöjä sekä kustannuksia. Rakennusten kerrosala ja verkostojen laajuus on asukasta kohden muita malleja pienempi. Tiiveimmän rakenteen vuoksi malli tuo parhaat edellytykset energiatehokkaille aluelämmitystavoille. Liikennetarve on muita malleja pienempi. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytykset ovat muita malleja paremmat. Myös raideliikenteen osuus on muita suurempi. VE2 PALVELUKESKUSMALLI +/- Hajarakentamisen osuus on muita malleja pienempi. Asutus sijoittuu kuitenkin mallia 1 väljemmin ja hajanaisemmin. Nykyisten kytkentäverkkojen ja palvelurakennusten kapasiteetti voidaan hyödyntää parhaiten. Väljemmän rakenteen vuoksi rakennusten kerrosala ja perusrakenteen laajuus on kuitenkin kokonaisuudessaan asukasta kohden suurempi kuin mallissa 1. Vaikka lähipalvelut voidaan pääasiassa saavuttaa kävellen ja pyöräillen, etäisyys muihin palveluihin ja työpaikkoihin on suurempi kuin mallissa 1. Henkilöautoliikenteen osuus ja määrä on suurempi kuin mallissa 1. Joukkoliikenteen edellytykset ovat mallia 1 huonommat. Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu asukasta kohden mallia 1 enemmän energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasu- ja muita päästöjä sekä kustannuksia.

24 VAIKUTUKSET ALUEEN IMAGOON VE0+ NYKYTRENDI - Vaasan seudun imago on hyvä, mutta imago ei ole kovin vahva. Vaasan positiivisella imagolla on mahdollista saada houkuteltua erityisesti rakennemuutospaikkakuntien osaajia ja paluumuuttajia. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI ++ Kehityskäytävämallin vetovoimaisuus rakentuu erityisesti Vaasa-vetoisesti. Kehityskäytävämallin myötä Vaasan kaupunkiseudun imago muuttuu kansainvälisemmäksi, kansainväliset yhteydet lisääntyvät. Kansainvälisten yhteyksien myötä Vaasan seudun tunnettuus lisääntyy, millä on positiivisia vaikutuksia mm. matkailuun. Imagon kehittämisessä ja markkinoinnissa voidaan hyödyntää erityisesti myös jokilaaksoa sekä Vaasa- Mustasaaren matkailusaaristoa VE2 PALVELUKESKUSMALLI ++ Vaasan kaupunkiseudun imagossa korostuvat palvelukeskukset. Hyvä elinympäristö nostaa alueen imagoa ja houkuttelevuutta vakituisen asumisen alueena. Imagon kehittämisessä ja markkinoinnissa voidaan hyödyntää myös erityisesti maaseutumaisia erityispiirteitä

25 YHTEENVETO, TAVOITTEET SAMMANFATTNING, MÅL VE0+ VE1 VE2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet +/ Riksomfattande mål för områdesanvändningen Pohjanmaan maakuntasuunnitelma /- + + Österbottens landskapsöversikt 2040 Pohjanmaan maakuntakaava +/- + + Österbottens lanskapsplan Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma /- Österbottens trafiksystemplan 2040 Länsi-Suomen ympäristöstrategia /- + Västra Finlands miljöstrategi Rakennemallille asetetut tavoitteet +/ Mål som ställts upp för strukturmodellen

26 YHTEENVETO, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SAMMANFATTNING VE0+ VE1 VE2 Vaikutukset kuntatalouteen Konsekvenser för kommunekonomin Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Konsekvenser för tillgången på service Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset väestöön ja asumiseen +/ Konsekvenser för region- och samhällsstrukturen Konsekvenser för befolkning och boende Vaikutukset elinkeinoelämään Konsekvenser för näringsliv Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen /- Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön - +/- + Konsekvenser för trafiken och trafikförhållandena Konsekvenser för naturmiljö, landskap och kulturmiljö Vaikutukset virkistykseen - +/- +/- Konsekvenser för rekreation Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun /- Vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen /- Konsekvenser för människans levnadsförhållanden och livsmiljö Konsekvenser för klimat och luftkvalitet Konsekvenser för energi- och ekoeffektivitet Vaikutukset alueen imagoon Konsekvenser för regionens image

27 YHTEENVETO MALLEITTAIN VE0+ NYKYTRENDI +/- Nykytrendimallin suhde tavoitteisiin on suhteellisen neutraali, sillä ei ole merkittävää negatiivista eikä positiivista vaikutusta. Vaikutusten arvioinnin perusteella nykytrendimalli on rakennemallivaihtoehdoista heikoin. VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI + + Kehityskäytävämalli vastaa hyvin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt yhtään negatiivista vaikutusta. Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä virkistykseen eivät olleet merkittäviä. Muilta osin vaikutukset olivat kohtuullisen positiivisia (kuntatalous, palvelujen saavutettavuus, alue- ja yhdyskuntarakenne sekä ihmisten elinolot ja elinympäristö) ja positiivisia (elinkeinoelämä, liikenne ja liikkuminen, ilmasto ja ilmanlaatu, energia- ja ekotehokkuus sekä imago). VE2 PALVELUKESKUSMALLI ++ Palvelukeskusmalli vastaa hyvin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnissa ilmeni kaksi kohtuullisen negatiivista vaikutusta (ilmasto ja ilmanlaatu sekä energia- ja ekotehokkuus). Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen sekä virkistykseen eivät olleet merkittäviä. Muilta osin vaikutukset olivat kohtuullisen positiivisia (elinkeinoelämä sekä luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö) ja positiivisia (kuntatalous, palvelujen saavutettavuus, alue- ja yhdyskuntarakenne, väestö ja asuminen, ihmisten elinolot ja elinympäristö sekä imago. Eniten positiivisia vaikutuksia.

28