OSAAMISPERUSTEISEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN. Askelmerkkejä siirtymisen tueksi

Transkriptio

1 OSAAMISPERUSTEISEEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Askelmerkkejä siirtymisen tueksi Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja Kirsi Lounela, kansainvälisen asioiden päällikkö Koulutuskeskus Sedu

2 Askelmerkkejä osaamisperusteiseen koulutuksen järjestämiseen Tavoite: Osaamisperusteisuuden vieminen koulutuksen järjestäjän toimintaan Tutke 2 säädösten edellyttämällä tavalla Keskeistä: lähtötilanteen arvio tavoitetila suunnitelma ja muutosprosessi seuranta ja parantaminen ajoitussuunnitelmat Esityksen nimi / Tekijä

3 Sedussa tehdyn valmistelutyön lähestymistapa Check list -luonnos koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin tueksi strateginen taso operatiivinen taso Check listin tavoitteena palvella lähtötilanteen arviointia sekä tukea koulutuksen järjestäjän tahtotilan ja omien askelmerkkien muodostamista Esityksen nimi / Tekijä

4 Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi Lähtökohtana on opiskelijan osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat Oppimisprosessit Opetus- ja ohjausprosessit Arviointiprosessit Liikkeellelähtö opiskelijalla jo olevasta osaamisesta ja sen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkimisesta osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen Esityksen nimi / Tekijä

5 Strategisen tason kysymyksiä Onko arvioitu osaamisperusteisuuden toteutumisen lähtötilanne koko koulutuksen järjestäjän osalta/ eri toimintayksiköiden osalta? Miltä osin on muutostarvetta ja miten muutosprosessi aiotaan viedä läpi? Tukevatko koulutuksen järjestäjän päätökset, linjaukset ja ohjeistukset osaamisperusteisuuden toimeenpanoa? Onko laadittu tiedotussuunnitelma osaamisperusteisuuden toimeenpanosta? Esityksen nimi / Tekijä

6 Esimerkkejä strateginen taso Organisaation rakennetta muutettiin pedagogista kehittämistä tukevaksi: Pedagoginen kehittäminen irrotettiin omaksi kehittämisalueekseen, jota johtaa kehittämispäällikkö. Koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa ja pedagoginen ohjelma yhdistettiin ja dokumentti päivitettiin sisältämään linjaukset, jotka velvoittavat oppimisympäristöjen, - menetelmien ja opetusteknologian kehittämistyöhön Kehittämistyön organisointi koulutuksenjärjestäjätason työryhmien kautta. Esim. opetussuunnitelma-, yrittäjyys- ja kansainvälisyysvastaavien työryhmät. Työryhmien edustajat toimivat muutosagentteina yksiköissä Esityksen nimi / Tekijä Vuosityöaikakokeilu.

7 Operatiivinen taso Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa, tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Onko koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa, tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja oppimisen ja osaamisen arviointisuunnitelmat päivitetty tutkinnon uudistusten edellyttämällä tavalla? Onko opetussuunnitelma mallinnettu ja ohjeistettu tutkinnon uudistusten edellyttämällä tavalla? Miten opetussuunnitelmien päivitystyö on vastuutettu? Esityksen nimi / Tekijä

8 Operatiivinen taso Opetussuunnitelman yhteinen osa, tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ja henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Mahdollistavatko opetussuunnitelmat erilaiset osaamisen hankkimistavat ja -ajat? Miten työ- ja elinkeinoelämä osallistuu opetussuunnitelmien valmisteluun? Entä opiskelijat? Miten opiskelijalle mahdollistetaan yksilöllisten valintojen toteuttaminen ja yksilöllisen osaamisen hankkiminen tutkinnon perusteiden mukaisesti? Esityksen nimi / Tekijä

9 Esityksen nimi / Tekijä Operatiivinen taso Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus sekä oppimisympäristöt Miten osaamisperusteisuus toteutuu oppimisen ohjaamisessa ja miten oppimisympäristöt tukevat osaamisperusteisuutta? Miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus ja ohjaus/arviointi toteutetaan osaamisperusteisesti? Miten huomio siirtyy oppiaine-, sisältö- ja aikakeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen? Tapahtuuko koulutuksen järjestäminen tutkinnon osittain työelämälähtöisesti? Miten työelämän osaamiskokonaisuuksiin pohjautuva koulutus toteutetaan käytännössä?

10 Operatiivinen taso Oppimisen ja osaamisen arviointi ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Onko osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten laadittu ohjeisto ja tukeeko se osaamisperusteisuutta ja kattaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden? Kuvaavatko koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointia koskevat ohjeet selkeästi oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käsitteet ja menetelmät? Tukeeko opiskelijahallintojärjestelmä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (esim. ehops)? Esityksen nimi / Tekijä

11 Operatiivinen taso Henkilöstön osaamisen kehittäminen Onko osaamisperusteisuuden toimeenpano huomioitu henkilöstön osaamisen kehittämisessä? Onko olemassa menetelmä henkilöstön pedagogisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi? Tehdäänkö henkilöstölle kehittämis- ja koulutussuunnitelmat? Miten koulutuksen järjestäjä huolehtii perehdytyksestä siten, että opettajilla on riittävä opetussuunnitelman toteutusta ja osaamisperusteisuutta tukeva arviointiosaaminen? Esityksen nimi / Tekijä

12 Operatiivinen taso Tiedotus Miten osaamisperusteisuus esiintyy tiedotuksessa: henkilöstölle, opiskelijoille, koteihin, työ- ja elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille? Miten opiskelijoita ohjataan siten, että he pystyvät tekemään saamaansa informaatioon pohjautuen päätöksiä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen osalta sekä ymmärtävät päätösten mahdolliset vaikutukset uralla suuntautumiseen? Miten kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet huomioidaan tiedotuksessa? Esityksen nimi / Tekijä

13 Esimerkkejä operatiivinen taso Selvitys tutkinnon osien valintamahdollisuuksista toisista/lähitutkinnoista Valinnaisuuden organisointi koulutuksenjärjestäjätasolla Kahden tutkinnon tekemisen organisointi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteisessä työryhmässä (esim. Etelä-Pohjanmaalla Opinlakeus-verkosto) Koulutuksen järjestäminen siten, että opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan nopeammin Esityksen nimi / Tekijä

14 polku Esityksen nimi / Tekijä Esimerkkejä Operatiivinen taso Tutkintojen modulointi ja tutkinnon osittain eteneminen. Työelämän edustajat mukana työelämän osaamiskokonaisuuksiin pohjautuvan moduloinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Ammatillisten ja yhteisten (ammattitaitoa täydentävien) tutkinnon osien sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi moduleittain Joustavat Oma polku toteutukset. Esim

15 Esimerkkejä Operatiivinen taso Opetuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään esim. seuraavia oppimisympäristöjä ja menetelmiä: työpaikka, virtuaaliopetus, osuuskunnat, Nuori Yrittäjyys - Vuosi Yrittäjänä ohjelma, työpajat, sosiaalinen media Oppimisen tiloja suunniteltaessa haetaan vuorovaikutteisuutta tukevia ratkaisuja (esim. Sedu Kurikka lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteiset tilat) Opetussuunnitelmavastaavat muutosagentteina osaamisperusteisessa oppimisprosessin suunnittelussa Esityksen nimi / Tekijä

16 Esimerkkejä Operatiivinen taso Yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja koskeva ohjaus- ja neuvontayhteistyö (koulutuspäälliköt, kansainvälisyystyöryhmä, yrittäjyystyöryhmä, opetussuunnitelmavastaavien työryhmä, opetusteknologiavastaavien työryhmä sekä opintoohjaajat) Opetuksen sisällöt ja opetustarjonta mahdollistavat kansainvälisyysosaamisen kartuttamisen kotikansainvälisyyden keinoin Esityksen nimi / Tekijä

17 Esimerkkejä Operatiivinen taso Opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden laadun arvioimisessa osaamisperusteisuus, mukaan lukien elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittyminen, ovat keskeisiä arviointikriteerejä. Ulkomaanjaksoa koskevat asiat dokumentoidan oppimissopimukseen (learning agreement) : aiempi osaaminen, ulkomailta hankittava osaaminen, arvioinnin käytännöt, arvioidun osaamisen siirtäminen osaksi tutkintoa Esityksen nimi / Tekijä

18 Esimerkkejä Operatiivinen taso Oppiminen ja osaaminen/uusi opettajuus - teemavuosi. Oppimisen kumous - kiertue kaikissa yksiköissä, jonka aikana tiedotettiin osaamisperusteisesta opetuksesta ja ohjauksesta eri näkökulmista: erilaiset oppimisympäristöt (osuuskunnat, NY-yritykset, työpajat), yksilölliset opintopolut (mm. Kansainvälisyyden Oma polku, Yrittäjyyden Oma polku), tutkintojen moduloidut mallit Pedagogiset huiput -koulutus osaamisperusteisuudesta ja oppimisen ja osaamisen arvioinnista Osaamisen kumous: tutkinnon osittain eteneminen, moduloinnin tuki ja ECVET ajankohtaiskatsaus yksiköittäin Kipinä-valmennukset tiimioppimiseen, -osaamiseen ja opettamiseen, opettajien työelämäjaksot Esityksen nimi / Tekijä

19 Esityksen nimi / Tekijä

20 Esityksen nimi / Tekijä

21 Esityksen nimi / Tekijä

22 Esityksen nimi / Tekijä

23 ICT-opiskelija Matin tarina Ensimmäinen opiskeluvuosi Kun Matti aloitti tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon opinnot, opettaja teki hänen kanssaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Matin aikaisemmat opinnot ja muualla hankittu osaaminen kirjattiin HOPSiin. Matti ja opettaja miettivät yhdessä mitä opetussuunnitelmaan sisältyviä ammattitaitovaatimuksia Matin osaaminen kattaa. Matti teki opettajan kanssa osaamisistaan henkilökohtaisen suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta. Matin ensimmäinen opiskeluvuosi sujui HOPSin mukaan Esityksen nimi / Tekijä

24 ICT-opiskelija Matin tarina 2. opiskeluvuosi HOPSia tarkennettiin heti lukuvuoden alussa. Matille tarjoutui tilaisuus osallistua yhteistyöyrityksen projektiin, jossa hän voi hankkia osan toiselle vuodelle suunniteltujen ammattitaitovaatimusten edellyttämästä osaamisesta. Matti laati yhdessä työelämänedustajan ja opettajan kanssa henkilökohtaisen suunnitelman ja antoi projektista ammattiosaamisen näytön tekemällä porfolion, joka arvioitiin yhteistyössä yrityksen projektinvetäjän kanssa. Matti sai ammattiosaamisen näytön arvosanaksi 2, eikä ollut siihen kovin tyytyväinen, mutta Matti paransi suoritustaan antamalla seuraavan Esityksen nimi työssäoppimisjakson / Tekijä aikana uuden ammattiosaamisen näytön.

25 ICT-opiskelija Matin tarina 2. opiskeluvuosi Matille kertyi opintoja toisen opiskeluvuoden jouluun mennessä 4 opintoviikkoa enemmän kuin muille hänen kanssaan samaan aikaan aloittaneille opiskelijoille. Matti päivitti opettajan kanssa jälleen HOPSia, johon tehtiin suunnitelma jäljellä olevien tutkinnon osien etenemisestä ja suunniteltua aikaisemmasta valmistumisesta. Joustavat ja yksilölliset opintopolut oppimisympäristönä osuuskunta mahdollistivat yksilöllisen etenemisen ammatillisten tutkinnon osien osalta; toinen vaihtoehto olisi ollut aikaistaa kolmannelle opiskeluvuodelle suunniteltua Esityksen nimi työssäoppimista. / Tekijä

26 ICT-opiskelija Matin tarina 3. opiskeluvuosi Matti aloitti kolmannen opiskeluvuoden, jossa työssäoppiminen ja vapaasti valittavat tutkinnon osat sijoittuivat kevätlukukauteen. Tämä mahdollisti aikaisemman valmistumisen, joka jo tässä vaiheessa olisi ollut noin kuukautta aikaisemmin kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Kolmannen opiskeluvuoden alussa Matti esitti työtodistuksen kesätyöstä kodintekniikkaa myyvässä yrityksessä tietokone- ja viihde-elektroniikkaosastolla. Työtodistuksella Matille tunnistettiin ja tunnustettiin 6 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joista jäi jäljelle vielä 4 opintoviikkoa. Näin Matilla oli mahdollisuus Esityksen nimi valmistua / Tekijä 2 kuukautta etuajassa.

27 ICT-opiskelija Matin tarina 3. opiskeluvuosi Kolmas opiskeluvuosi sisälsi työssäoppimisen lisäksi kaikille valinnaisia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia, joten Matti saattoi vaikuttaa siihen, mihin hänen opintonsa suuntautuivat. Kolmannen vuoden syksyllä Matilla oli kaikkiin pakollisiin ammatillisiin tutkinnon osiin liittyvä osaaminen hankittu. Matti sai tutkintotodistuksen joulukuussa Esityksen nimi / Tekijä

28 Esityksen nimi / Tekijä KIITOS!