Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Transkriptio

1 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta Aika: Torstai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Läsnä: Ohjausryhmän jäsenet: Hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell (Pj) Sairaanhoitopiiri Hallituksen jäsen Merja Ahonen Sairaanhoitopiiri Johtaja Jouko Isolauri Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Timo Männikkö Sairaanhoitopiiri Ylihoitaja Tarja Niemi Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Päivi Heikkilä Kari Sairaanhoitopiiri Pääluottamusmies Kaija Haapsalo Sairaanhoitopiiri Erikoissuunnittelija Hannu Priha (Siht.) Sairaanhoitopiiri Johtava ylilääkäri Jarmo J. Koski Jyväskylä Ylilääkäri Juha Katajamäki Jyväskylä Johtava ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveyskeskus Ylilääkäri Päivi Jokiranta Laukaan terveyskeskus Ylilääkäri Timo Valtakoski Jämsän terveyskeskus Sosiaalijohtaja Riitta Vanhanen Keuruu Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen Äänekoski Psykiatrian erikoislääkäri Anja Vanhala Saarikka Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö Aluesihteeri Vaula Ollonen Omaiset mielenterveystyön tukena, Keski Suomi Asiantuntijat: Luottamusmies Jukka Huisman Sairaanhoitopiiri 1. Uusien jäsenten nimeäminen Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmään Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmä päätti esittää Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että se nimeää ohjausryhmän uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Ylilääkäri Pekka Perämäki Keski Suomen sairaanhoitopiiri Luottamusmies Jukka Huisman Keski Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Pekka Perämäki on nimitetty alkaen Keski Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen aikuispsykiatrian vastuualueen joh

2 2 tajaksi. Luottamusmies Jukka Huisman tulee ohjausryhmään Pääluottamusmies Kaija Haapsalon tilalle. 2. Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen nykyinen tilanne Ylilääkäri Timo Männikkö piti selvityksen aikuispsykiatriahankkeen nykytilanteesta ja toi esille seuraavat meneillään olevat kehittämistoimet. Vuodeosaston sulkeminen Juurikkaniemen sairaalassa o Tässä yhteydessä vähenee 17 sairaansijaa, ja Keski Suomessa on tämän jälkeen yhteensä 138 psykiatrista sairaansijaa (0,5 sairaansijaa 1000 asukasta kohti) Kangasvuoren sairaala 77 sairaansijaa Juurikkaniemen sairaala 49 sairaansijaa Yleissairaalapsykiatria 12 sairaansijaa o Tässä yhteydessä sairaalahoidosta vähenee 14 hoitajan vakanssia 10 vakanssia siirtyy sairaanhoitopiirin vakanssipankkiin. Tarkoitus on, että selviämishoitoyksikön perustamisen yhteydessä Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö perustaa 10 hoitajan tointa. Näin maakunnan mielenterveys ja päihdepalvelujen kokonaisuuden vakanssimäärä säilyy muuttumattomana 4 vakanssia siirretään aikuispsykiatrian avohoitoon Selviämishoitoyksikön perustaminen Jyväskylään vuonna 2011 o Yksikkö huolehtii päihtyneen päivystyksellistä hoitoa vaativan moniongelmaisen potilaan tilanteen selvittelystä, hoidon tarpeen arvioinnista, ensihoidosta ja tarpeelliseen hoitoon ohjaamisesta o Toiminta on ympärivuorokautista ja tapahtuu yhteistyössä Sairaanhoitopiirin päivystyksen, Psykiatrian päivystystiimin ja Päihdepalvelusäätiön kanssa o Yksikössä on 10 hoitopaikkaa o Yksikössä on 10 hoitajan vakanssia o Selviämishoitoyksikön perustaminen on esillä Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan kokouksessa maaliskuussa 2010 Käynnissä olevat maakunnalliset koulutusohjelmat o Mielenterveys ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämiskoulutus o Vanhusten mielenterveyspalvelujen kehittämiskoulutus

3 3 o Psykiatrisen potilaan kotikuntoutuskoulutus o Psykiatrisen palveluasumisen kehittämiskoulutus palvelukotien työntekijöille 2010 o Traumaattisten stressihäiriöiden hoidon koulutus o Koulutuksiin osallistuu yhteensä noin 350 henkilöä 3. Aikuispsykiatrian henkilöstöresurssien sijoittaminen avohoitoon 2010 Juurikkaniemen sairaalan vuodeosaston sulkemisen yhteydessä sairaanhoitopiirin vuoden 2010 talousarvion mukaisesti neljä sairaanhoitajan vakanssia siirretään aikuispsykiatrian avohoitoon seuraavasti: 1 palveluasumisen koordinaattorin toimi alkaen 3 psykiatrisen sairaanhoitajan tointa alkaen Tarkoitus on ollut se, että kolme psykiatrisen sairaanhoitajan tointa sijoitetaan avohoitoon tukemaan mielenterveystyötä perusterveydenhuollossa. Ohjausryhmän keskustelussa tuli esille, että ainakin Saarijärvi Karstulan seutu tarvitsee tällaisen sairaanhoitajan. Ohjausryhmä päätti, että seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen tuodaan esitys sairaanhoitajan vakanssien toiminnallisesta ja alueellisesta sijoittamisesta. 4. Vuodeosaston sulkeminen Kangasvuoren sairaalassa ja vapautuvien vakanssien sijoittaminen aikuispsykiatrian avohoitoon 2011 Ylilääkäri Timo Männikkö esitti, että sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian palveluja kehitetään vuonna 2011 seuraavalla tavalla. Kangasvuoren sairaalassa suljetaan yksi vuodeosasto (osasto 40) o Tässä yhteydessä käytöstä poistuu 17 sairaansijaa o Keski Suomen sairaanhoitopiirillä on tämän jälkeen 121 psykiatrista sairaansijaa Vuodeosaston sulkemisen yhteydessä Kangasvuoren sairaalasta siirretään sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon 19 vakanssia seuraavalla tavalla: o Noin 12 vakanssia nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen (Tässä yhteydessä nuorten ikäluokan yläikärajaa nostetaan 22 ikävuoteen asti) Liikkuvat kuntiin (mm. kouluihin) suuntautuvat peruspalveluiden konsultaatiopalvelut Varhaiskuntoutustoiminnat o Noin 7 vakanssia aikuispsykiatrian avohoidon toimintoihin Vanhuspsykiatrian konsultaatiotiimi Päivystystoiminnat Päihdepsykiatriset sairaanhoitajat Selvitetään psykiatristen sairaaloiden työntekijöiden mahdollisuuksia toimia myös avohoidon työntekijöinä. Tällä toiminnalla varmistetaan

4 4 sairaalahoidosta avohoitoon siirtyvien potilaiden hoidon ja tuen jatkuvuus välittömästi sairaalahoidon päättymisen jälkeisenä aikana. Timo Männikön esityksen pohjalta käydyssä keskustelussa tuotiin esille seuraavat näkökannat: Psykiatristen hoitotoimintojen siirtäminen sairaalahoidosta liikkuvaan avohoitoon on edelleen perusteltua ja tarkoituksenmukaista toimintaa, ja sitä tulee jatkaa. Todennäköisesti ainakaan viiteen vuoteen psykiatriseen sairaanhoitoon ei saada uusia henkilöstöresursseja. Ainut tapa vahvistaa avohoidon resursseja on vakanssien siirtäminen sairaalahoidosta avohoitoon. Nuorisopsykiatristen palvelujen piirissä olevan asiakasryhmän yläikärajan nostaminen neljällä vuodella todennäköisesti vaikuttaa aikuispsykiatrian palvelujen järjestämiseen. Nämä vaikutukset tulee selvitellä erikseen jokaisen terveyskeskuksen alueella. Esityksessä on myös kyse siitä, että aikuispsykiatrian resursseja siirretään nuorisopsykiatrian palveluihin. Siirrettävien vakanssien määrää tulee vielä arvioida uudelleen. Psykiatristen sairaaloiden sairaansijojen vähentämisessä on kysymys siitä, että pitkäaikaispotilaiden hoito ja kuntoutus siirtyy sairaalahoidosta avohoitoon. Tämän johdosta meidän on varmistettava, että aikuispsykiatrian avohoidossa on tarpeelliset voimavarat psykiatristen kuntoutuspalveluiden tuottamista varten. Avohoidon uusista vakansseista tarpeellinen määrä on suunnattava aikuispsykiatrian avohoitoon, pitkäaikaishoitoon ja kuntoutukseen. Kangasvuoren sairaalasta vapautuvat tilat (nykyisen osasto 40: n tilat) on tarkoituksenmukaista antaa avohoidon toimintana järjestettävän psykiatrisen asumiskuntoutuksen käyttöön. Ohjausryhmä hyväksyi esityksen päälinjaukset; yhden vuodeosaston sulkemisen Kangasvuoren sairaalassa ja osaston vakanssien siirtämisen psykiatriseen avohoitoon. Ohjausryhmä kuitenkin päätti, että seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen tuodaan vakanssien siirtämisestä sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon tarkennettu suunnitelma, jossa huomioidaan tämän kokouksen kannanotot. 5. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistäminen Erikoissuunnittelija Hannu Priha selvitteli aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämisvalmistelujen tämän hetken tilannetta. Sairaanhoitopiirin hallitus käynnisti yhdistämisvalmistelut kokouksessaan Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon johtavien viranhaltijoiden yhteistyönä valmisteltiin selvitys yhdistämisen perusteista ja esitys yhdistämisen toteuttamisesta ja tarvittavista valmistelutoimista

5 5 Sairaanhoitopiirin hallitus kokouksessaan o Teki periaatepäätöksen Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon toimintojen ja henkilöstön yhdistämisestä ja Jyväskylän yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisestä sairaanhoitopiirin toimintana alkaen o Päätti yhdistämiseen liittyvien jatkovalmistelujen käynnistämisestä ja o Nimesi ohjausryhmän huolehtimaan yhdistämiseen liittyvistä valmisteluista ja yhdistämisen seurannasta Jyväskylän perusturvalautakunta kokouksessaan o Päätti yhdistämiseen liittyvien valmistelujen käynnistämisestä o Nimesi jäsenen ohjausryhmään Tammikuussa 2010 Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon johtavat viranhaltijat ovat valmistelleet esityksen Jyväskylän yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian toimintamalliksi Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva ohjausryhmä ohjeisti yhdistämisen jatkovalmisteluja kokouksessaan seuraavalla tavalla: Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon palvelut ja toiminnat järjestetään yllämainitun toimintamalliesityksen linjausten mukaisesti (Liite). Suunnitelman yksityiskohdat tarkennetaan jatkovalmistelujen yhteydessä. Keski Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena käynnistetään seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Joutsan, Luhangan, Konneveden, Laukaan, Multian, Keuruun, Petäjäveden ja Toivakan kunnalle. Seututerveyskuntien aikuispsykiatrian avohoito järjestetään sairaanhoitopiirin toimintana, ja näiden kuntien aikuispsykiatrian avohoidon suunnittelu yhdistetään Jyväskylän yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon suunnittelun. Tämä on kirjattu myös Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen yhteistoimintasopimukseen. Keuruun kunnan tahto on, että Keuruulla sijaitsevan mielenterveys, päihde ja perheneuvolapalveluita tuottavan Erityspalveluyksikön toiminnat ja henkilöstö sijoitetaan seututerveyskeskuksen liikelaitoksen hallintoon. Tämä huomioidaan toimintamallin jatkovalmisteluissa. Vuonna 2007 kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyväksytyn Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman mukaisesti psykiatrinen palvelukotitoiminta integroidaan osaksi maakunnan psykiatrista avohoitoa. Psykiatrisen palvelukotitoiminnan järjestäminen on osa

6 6 tämän toimintamallin suunnittelua, ja psykiatrisen palvelukotitoiminnan järjestämisen vastuu on tarkoituksenmukaista siirtää kunnista sairaanhoitopiirille osaksi sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon järjestämistä. Psykiatrisen palvelukotitoiminnan piiriin kuuluvat ne potilaat, joilla on psykiatrinen sairaus tai mielenterveyden häiriö, joka vaatii psykiatrista hoitoa ja/tai kuntoutusta. Järjestämisvastuuseen liittyy keskeisesti o Potillaan ohjaaminen palvelukotiin o Potilaan hoidon ja kuntoutuksen seuranta palvelukotikuntoutuksen aikana ja o Palvelukotia seuraavan jatkohoidon valmistelu ja varmistaminen Jatkovalmistelujen yhteydessä myös päihdehoidon erityispalvelut liitetään toimintamallin suunnitteluun, ja on tarkoituksenmukaista selvittää, tuleeko päihdehoidon erityispalvelujen järjestämisvastuu siirtää myös sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Kuntouttavat ja perustason päihdepalvelut sekä päihdeongelmaisten asumispalvelut on kuitenkin syytä olla kunnan järjestämisvastuulla. Aikuispsykiatrian avohoidon toimintamallin suunnitteluun liitetään suunnitelma hoidon ja palveluiden seurannan ja arvioinnin toteuttamisesta. Keskeiset arvioinnin kohteet ovat o Palveluiden ja palvelujärjestelmän toimivuus o Toiminnan tuloksellisuus o Palvelujärjestelmän kokonnaiskustannusten kehitys Avohoitojärjestelmien yhdistämisen valmistelutöissä toimitaan, niin, että sairaanhoitopiirin hallitus voi huhtikuun kokouksessaan tehdä yhdistymiseen liittyvät päätökset. Yhdistämishankkeeseen liittyen Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmässä korostettiin seuraavia näkökohtia. Terveydenhuollon kokonaisuuden integraatio on tällä hetkellä Keski Suomessa terveydenhuollon kehittämisen keskeinen päälinjaus Aikuispsykiatrian avohoidon järjestäminen tuleville terveydenhuollon yhteistoiminta alueille yhteisenä sairaanhoitopiirin toimintana on osa terveydenhuollon integraatiota ja siirtymistä kohti nykyistä suurempia palveluiden järjestämisvastuussa olevia järjestelmiä Seututerveyskeskuskuntien aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisen suunnittelu tulee liittää osaksi Jyväskylän yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisen suunnittelua Myös yhteistoiminta alueiden päihdetyön erityispalvelujen järjestämisen suunnittelu on tarkoituksenmukaista liittää tähän aikuispsykiatrian avohoitojärjestelmien yhdistämishankkeeseen

7 7 Integraatiokehityksessä edetään kuntien ehdoilla ja tekemällä seutukuntakohtaisia ratkaisuja sekä huomioimalla seutukuntaiset palvelurakenteet ja toimintatavat Edellinen lähtökohta huomioiden on tarkoituksenmukaista huomioida Keuruun kunnan tahto, että Keuruun Erityispalveluyksikkö, joka tuottaa mielenterveystoimiston, päihdeklinikan ja perheneuvolan palvelut, siirretään seututerveyskeskuksen hallintoon ja toimintaan kokonaisuutena 6. Selvityksen tekeminen psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuun siirtämisestä Keski Suomen kunnilta sairaanhoitopiirin tehtäväksi Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmassa (2007) linjataan, että, maakunnan yksityinen psykiatrinen palveluasumistoiminta integroidaan osaksi maakunnan psykiatrista palvelujärjestelmää. Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin psykiatrisen palveluasumisen kehittämistarpeita perusteellisesti ja sovittiin seuraavista linjauksista: Julkisen terveydenhuollon tulee ottaa psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen nykyistä paremmin ja tarpeen vaatimalla tavalla haltuun osana psykiatrisen avohoidon järjestämistä Psykiatristen palveluasumispaikkojen määrällinen tavoite on asetettava nykyistä määrää selkeästi alemmalle tasolle Palvelukotitoiminnassa tulee määritellä erikseen: o Psykiatrisen palveluasumisen paikat, joissa hoidon ja kuntoutuksen tavoite on potilaan siirtyminen palvelukodista tukiasuntoon, kotikuntoutukseen tai itsenäiseen asumiseen ja o Pysyvän peruspalveluasumisen paikat, joissa tehdään kuntouttavaa toimintaa, mutta palvelukoti on kuitenkin potilaan pysyvä tai hyvin pitkäaikainen koti On kehitettävä toimia, joilla tuetaan potilaiden siirtymistä psykiatrisesta palvelukodista tukiasuntoon, kotihoitoon tai itsenäiseen asumiseen Siirrytään psykiatristen palvelukotien kanssa määräaikaisiin sopimuksiin Tehostetaan psykiatrisen palveluasumisen koordinointia sairaanhoitopiirissä Tehostetaan psykiatristen palvelukotityöntekijöiden mielenterveystyön koulutusta Valmistellaan koko maakuntaan yhdenmukainen psykiatrisen palveluasumisen sopimus ja maksujärjestelmä

8 8 Panostetaan psykiatristen palvelukotipotilaiden kuntoutukseen palvelukotien ja julkisten mielenterveyspalveluiden yhteisillä toimilla o Otetaan käyttöön kuntoutussuunnitelmat o Kehitetään kuntoutuksen seuranta ja arviointimenetelmät psykiatriseen palvelukotitoimintaan Ohjausryhmän edellisen kokouksen linjausten pohjalta ylilääkäri Timo Männikkö esitti ohjausryhmälle, että seuraavaan tämän kevään ohjausryhmän kokoukseen valmisteltaisiin selvitys/esitys psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuun siirtämisestä kunnilta Keski Suomen sairaanhoitopiirille. Lähtökohta on edelleen se, että sairaanhoitopiiri ei suunnittele omaa psykiatrista palveluasumistoimintaa merkittävässä määrin, vaan palvelut tuotetaan yksityisten palvelukotien toimesta. Ohjausryhmässä käydyssä keskustelussa tuotiin esille seuraavat näkökannat ja täsmennykset: Psykiatrinen palveluasuminen tulee nähdä osana psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen ketjua Psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen tulee integroida osaksi psykiatrisen hoidon yleistä järjestämistä o Psykiatrinen palveluasuminen järjestetään niille potilaille, joilla on psykiatrinen sairaus tai mielenterveyden häiriö ja jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa ja/tai kuntoutusta Peruspalveluasumisen ja hoiva asumisen järjestämisvastuu tulee olla kunnalla (ehkä osa kunnallista kotihoitoa). Tämän palveluasumisen piiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka eivät asumispalveluiden ohella tarvitse psykiatrista hoitoa eivätkä psykiatrista kuntoutusta Järjestelyn periaate on, että sairaanhoitopiiri järjestää ja palvelukodit tuottavat psykiatrisen palveluasumisen, ja järjestelyn tavoitteena tulee olla: o Potilaan aseman paraneminen o Toiminnan sisältöjen kehittyminen o Kuntoutuksen laadun paraneminen o Tuottavuuden paraneminen ja o Kustannustietouden paraneminen Järjestämisvastuun uudelleen järjestelystä huolimatta psykiatrinen palveluasuminen tulee olla kytköksissä myös terveyskeskukseen ja paikallisiin mielenterveyspalveluihin Ohjausryhmä päätti, että ohjausryhmän seuraavaan kokoukseen tuodaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen toimesta selvitys ja esitys psykiatrisen palveluasumisen järjestämisestä sairaanhoitopiirin toimintana. Uuden järjestelyn perustelut ja tavoitteet

9 9 Sairaanhoitopiirin psykiatrisen palveluasumisen järjestämisen malli Tarvittavat resurssit Uuden järjestelyn vaikutukset aikuispsykiatrian kokonaiskustannuksiin 7. Selvityksen tekeminen päihdepalvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä Keski Suomen kunnilta sairaanhoitopiirille Valtakunnallisen Mielenterveys ja päihdesuunnitelman keskeinen linjaus on, että mielenterveys ja päihdepalvelut tulee järjestää kokonaisuutena ja hoito integroidusti (Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3). Vaikka palvelujen tuotanto on erikseen, on tärkeää, että sekä mielenterveyspalvelujen että päihdepalvelujen järjestämisvastuu on samassa järjestelmässä. Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi alusti asiasta ja toi esille seuraavaa. Päihdepotilaat ovat päihdepalvelujen saannin suhteen erilaisessa asemassa Keski Suomessa. Asuinpaikka ratkaisee mahdollisuudet saada päihdepalveluita. Maakunnan kunnat jakaantuvat kolmeen luokkaan päihdepalvelujen tason mukaan o Päihdepalvelut on järjestetty vahvasti Jyväskylässä, Jämsässä, Keuruulla ja Äänekoskella o Toiseen luokkaan kuuluvat ne kunnat, joissa on päihdehoitajatoimintaa o Kolmanteen luokkaan kuuluvat ne kunnat, jossa ei ole päihdepalveluja Päihdepotilaan pääsy tarkoituksenmukaiseen hoitoon voi olla sattumanvaraista, koska terveydenhuollon asiantuntijan arvio hoidon tarpeellisuudesta hoitoon ohjaustilanteessa voi kaatua toiminnan järjestäjän ja rahoittajan päätökseen Potilaiden mahdollisuudet päästä päihdepalveluihin tasavertaisella tavalla voivat toteutua vain siten, että hoidon järjestämisen vastuu ja potilaan hoidon tarpeen arvioinnin asiantuntemus on samassa paikassa Alustuksen pohjalta käydyssä keskustelussa täsmennettiin asia siten, että perustason päihdepalveluiden järjestämisvastuu on tarkoituksenmukaista olla kunnan vastuulla, mutta on perusteltua selvittää erityistason päihdepalvelujen järjestämisvasuun siirtäminen kunnilta sairaanhoitopiirille. Ohjausryhmä päätti, että seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen valmistellaan selvitys ja esitys erityistason päihdepalvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä kunnilta sairaanhoitopiirille. Järjestämisvastuun siirtämisen perustelut ja tavoitteet Erityistason päihdepalvelujen järjestämisen malli sairaanhoitopiirissä Tarvittavat resurssit Uuden järjestelyn vaikutukset mielenterveys ja päihdepalvelujen kokonaiskustannuksiin

10 10 Selvityksen/esityksen valmistelusta huolehtii työryhmä, johon ohjausryhmä nimesi seuraavat asiantuntijat: Johtava ylilääkäri Jarmo Koski Jyväskylän terveyskeskus Ylilääkäri Juha Katajamäki Jyväskylän aikuispsykiatria Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Päihdepalvelusäätiö Lääkäri Juha Raudasoja Laukaan terveyskeskus Palvelujohtaja Pirjo Kohonen Saarikka Äänekosken kaupungin edustaja Erikoissuunnittelija Hannu Priha Sairaanhoitopiiri 8. Kokemusasiantuntijan nimeäminen Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän jäseneksi Aluesihteeri Vaula Ollonen teki esityksen, että Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmään nimetään jäseneksi kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena ja palveluja käyttäneenä tai potilaan omaisena tai muutoin potilaan läheisenä henkilönä (Valtakunnallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma, 2009). Valtakunnallisessa mielenterveys ja päihdesuunnitelmassa ehdotetaan, että kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveystyön ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Ehdotuksen tavoitteena on se, että näin toimimalla palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä voidaan nykyistä paremmin huomioida potilaan ja asiakkaan tarpeet. Ohjausryhmä päätti, että asiaa selvitetään maakunnan potilasjärjestöjen kanssa yhteistyössä, ja asia otetaan uudelleen esille ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa. 9. Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän seuraava kokous Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän seuraava kokous on torstaina klo Keski Suomen keskussairaalan ravintola Caterinan kabinetissa 3 4. Hannu Priha Ohjausryhmän sihteeri