Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä. Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Transkriptio

1 Katsaus hanketoiminnan lähihistoriaan Pyhäjärvellä Timo Yrjänä & Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Pyhäjärven erityispiirteitä Iso järvi 126 km 2 vähäjärvisellä alueella Maakuntajärvi, asutuksen keskipiste Säännöstelty, aikaisemmin kaupungin ja kaivoksen kuormitusta, myös maa- ja metsätaloutta Paljon Naturaa Pieni valuma-alue Ammattikalastusta Yksi osa (Junttiselkä) kuormittunut, Kirkkoselkä ja Pyhäselkä (toistaiseksi ) vesienhoidon luokittelun mukaan hyvässä kunnossa Junttiselällä happamuus-hapettomuus episodeja aika ajoin

3 Hankehistoriaa Pitkä historia Pyhäjärven tilan parantamiseksi taustalla Hallinnollisesti Pyhäjärvi kuului Keskipohjanmaahan 2000-luvun alkuun saakka 1. vesiensuojeluun liittyvä hanke työllisyysrahoituksella 1990-luvulla (vesiensuojelua, mm laskeutusaltaita) EAKR-hanke Suomen EU-taipaleen alkuvaiheessa (1. ohjelmakausi): Painopiste rantojen palveluvarustuksessa, myös kunnostustoimia Hanketoiminta kasvoi etenkin 2000-luvulla, koska.->

4 -> Vesipuitedirektiivin tavoitteet ja paikalliset tavoitteet vesistössä yhteneviä Vedenlaatu, kalasto, kasvillisuus Talvisin happi loppuu Junttiselän alusvedestä, kevätkierron alkaessa vesi hapettuu, paha happamuusjakso viimeksi Pelkistyneinä, liukoisessa muodossa olevien metallien (ja sulfidin) kulloinenkin pitoisuus ja kierron (hapettumisen) voimakkuus määrännee kokonaisvaikutuksen Selvityksiä tehtiin mm. M-L Heikkinen ja T. Väisänen 2007: Pyhäjärven Junttiselän tila ja kunnostusmahdollisuudet, PP-YKEn raportteja GTK ja PP-YKE ym. tutkivat, antoi kunnostussuosituksia sisäisen ja ulkoisen kuormituksen (myös Parkkima- ja Särkijärvi) parantamiseksi. Hapetussuunnitelma: Kaupunki ja kaivos laativat AVI:n määräyksestä selvityksen Junttiselän hapettamismahdollisuuksista, kokeiltiin, muttei ole otettu pysyvään käyttöön

5

6 Kokonaissuunnitelma/kunnostusohjelma toteutunut poikkeuksellisen hyvin 2000-luvun alkupuolella laadittiin työryhmätyönä laaja-alainen suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä, ml. järveen (lähinnä Junttiselälle) laskevat pienemmät vesistöt, koska niistä tulee kuormitusta pääjärveen. Perustettiin järvityöryhmä, tarkoitus parantaa Junttiselän ja koko järven tilaa. Ympäristökeskus (myöh. ELY) aluksi hankkeiden toteuttajana, sitten päävastuu siirtyi kaupungille, hankkeet muodostaneet jatkumon Kaupungin, valtion ja EU:n lisäksi, kaivos ja osakaskunnat ml yhteismaa myös osoittaneet merkittävää rahoitusta hankkeille, rahaa käytetty useita miljoonia Mitä saatu aikaan: Komujärveä ja Junttiselän liettyneitä rantoja ruopattu, vedenlaadun kannalta haitallista kalaa poistettu, suuria kosteikkoja ja muita vesiensuojelurakenteita rakennettu eri alueille, vesipintoja nostettu; ongelmat paikoin vähentyneet pysyvyys? Toisaalta kohteilla, missä ei ole tehty toimia, tila on voinut heiketä entisestään

7

8 Alussa: Ymp.keskus toteuttajana mm. 90-luvun vesiensuojeluhanke ja Parkkimajärven ja joen kunnostus (laskee Junttiselälle) Nykyaika: Kaupunki pääroolissa Junttiselän itäranta (EAKR) - ruopattiin soistuvaa maa-ainesta, alue n. 25 ha, lisäksi niittoja Virkistyskäyttöä varten - Tehtiin mosaiikkimaisia saarekkeita lintujen elinalueeksi, linnuston palautumista seurattiin Pyhäjärven pohjoisosan kunnostus ja Selkäinjärven kunnostus (EAKR) Selkäinjärvi: laskee Pyhäjärveen, kuormituksen vähentämiseksi tehtiin metsäojitusalueille valtavia, yli 300m laskeutusaltaita, rantojen liettymien ja kasvillisuuden poistoa, lisäksi maanomistajat kunnostivat omia rantojaan. Junttiselän hapetuskokeilu: 4 ilmastinta kahden talven ajan 1 kk ja 3 kk), ilmastus ei täysin estänyt happamoitumista eikä veden kerrostumista keväällä 2010 (M-L Räisäsen lausunto), mutta vuonna 2011 tod.näk auttoi pitämään veden hapellisena -> ei tavanomaista keväthappamoitumista Lisäksi tehtiin useita kunnostussuunnitelmia (Komu-, Särki- ja Lohvanjärvet, rehevät lahdet, Pyhäjoen yläosa ja sen lähivaluma-alue, ko suunnitelmien toimia toteutettu jatkohankkeissa) JA poistettiin kalaa tn/vuodessa.

9 Komujärven kunnostus, Pyhäjärven kaupunki k.a , , MMM:n avustus 50% Komujärvi 690 ha, rantakiinteistöä, laskee Isoselälle AVI:n lupa 2012 alivedenpinnan nostoon tavoitteena hapen määrän varmistaminen talvella vesitilavuutta kasvattamalla, eli hapettomissa oloissa tapahtuvan ravinteiden liukenemisen vähentäminen Ruoppaukset liettyneimmillä osa-alueilla ja venereiteillä (ravinnepitoisimman sedimentin poistoa, mutta etenkin virkistyskäytön vuoksi) n. 10 isoa laskeutusallasta + 1 kosteikko; Erill.rahoituksella metsästysseuran toteuttama Vähä-Komun kosteikko (laajuudeltaan valtakunnall. merkittävä) Poistokalastus n kg Komujokeen keväällä nousevan vähäarvoisen kalan, kuten lahnan kiinniottojärjestelmä + joen liettymien ruoppauksia

10

11 Pyhäjoen yläosan ja Pyhäjärven rehevien lahtien ja niiden valuma-alueiden kunnostaminen Ka , toteutus käynnissä Pyhäjoen yläosan toimilla vesilain mukainen lupa, kyseessä peratun ja säännöstellyn sekä osin allastetun joen osan kunnostus = hankala kohde, kaupunki toteuttanut joen kunnostustyöt 2016 (pääosin), isot virtaamat haittasivat, yhteistyö säännöstelijän kanssa. Joen yläosan lähivalumaalueen vesiensuojelurakenteiden toteutus on hankkeessa kesken. Lahtivesien kunnostuksen lupa saatu AVI:sta (ei vielä lainvoimainen), toteutus , valtion rahoitusosuus luvassa myös näille vuosille, suunnitelma sisältää ruoppausta (kallista), isoja laskeutusaltaita ja kosteikoita, poistokalastusta, puroinventointeja taimenkantojen sekä palauttamisen sekä vesiensuojelun kannalta, haittaavan kasvillisuuden vähentämistä. Lahtikohteista mukana vain merkittävimmät kohteet, jatkotyölle tarvetta

12 Poistokalastukset Kunnostusten punainen lanka Poistetaan vedenlaadun kannalta haitallista kalaston osaa Oikaistaan ravintoketju : planktonsyöjä kaloja vähemmän > isoja eläinplanktereita lisää kasviplanktereita (=levähaittoja) vähemmän Tehty lähes kaikissa projekteissa sekä paikallisin voimin myös erillisenä työnä Poistettu kala saatu hyödynnettyä joten kuten Poistettu kalamäärä suuri, potentiaalia vielä parempaan hyödyntämiseen on, lähes loputon bioresurssi (vrt. mm. Komujärven tuottavuus) Tukenut muita projekteja veden laadun parantamisessa Myös kalaston hoidollinen merkitys

13 Poikkeuksellisen paljon on tehty, kaikkia ongelmia ei kuitenkaan ole ratkaistu Isoja toimia tehty, paljon pieniä jäljellä? Maa- ja metsätalouden kuivatusta tarvitaan jatkossakin, ojituksia joudutaan uusimaan - paljon puuhun liittyvää biotalouden kehittämistä vireillä-> turvemaiden tehokasta käyttöä puuntuotantoon jatkossakin Tarkoittaa, että kaikkiin järveen purkautuviin kuivatusvesiin pitää jatkossa saada kehittyneempiä vesiensuojelurakenteita (myös muu kuin metsätalous!). Vesienhoidon suunnittelun myötä alue saatiin on Pohjois- Pohjanmaan metsäohjelmassa luonnonhoitohankkeiden kohdealueeksi (mahdollisuus rahoittaa vesiensuojelua paremmin KEMERA:sta) Säännöstelyn kehittämisellä apua lahtien kuntoon? Ja Junttiselän kuntoon! Toiminnan painopiste yleisesti Suomessa nykyään paikallisilla toimijoilla tähän mennessä kolmijako valtio-kunta-kaivos > säilyykö aktiivisuus? Junttiselällä voi edelleen tulla - ja tulee - happamuusjaksoja, kun olosuhteet ovat sopivat