Sisällys. Toimitusjohtajalta / 3. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 / 5. Tuloslaskelma emoyhtiö / 15. Tase emoyhtiö / 16

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008

2 Sisällys Toimitusjohtajalta / 3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 / 5 Tuloslaskelma emoyhtiö / 15 Tase emoyhtiö / 16 Tuloslaskelma konserni / 17 Tase konserni / 18 Rahoituslaskelma emoyhtiö / 19 Rahoituslaskelma konserni / 20 Tilinpäätöksen liitetiedot / 21 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet / 21 Maksutulo / 24 Sijoitustoiminnan tuotot / 26 Korvaukset ja liikekulut / 28 Sijoitukset / 29 Kiinteistösijoitukset / 35 Sijoitussidonnaiset vakuutukset / 36 Oma pääoma / 40 Riskienhallinnan periaatteet OP-Henkivakuutus Oy:ssä / 41 Tunnusluvut / 50 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset / 51 Tilintarkastuskertomus / 52 OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama yhtiö Yhtiön omistajat Osuus osakkeista (%) OP-Keskus osk 76 Pohjola-Pankki Oyj osuuspankkia 15 OP-Henkivakuutus Oy PL Helsinki Puhelin Faksi

3 Toimitusjohtajalta Asiakasliiketoiminta kunnossa, finanssikriisi pudotti tuloksen Finanssialan vaikeudet heijastuivat suoraan OP- Henkivakuutuksen vuoteen Markkina-arvojen heilahtelu, riskilisien kasvu sekä osakemarkkinoiden jyrkkä pudotus olivat historiallisen suuria. Sijoitusten arvot putosivat jyrkästi ja heikensivät yhtiön tuloksen sen toimihistorian huonoimmaksi. Asiakkaiden luottamus OP-Pohjola-ryhmään on erittäin luja. OP-Henkivakuutuksen markkina-asema säilyi vahvana, ja yhtiö on 29 prosentin (31) maksutulon markkinaosuudella edelleen ylivoimaisesti Suomen suurin henkivakuutusyhtiö. Vaikka yhtiön oman sijoitustoiminnan tulos romahti, ei se vaikuttanut korkotuottoisille vakuutuksille annettuihin asiakastuottoihin. Asiakkaat saivat tuotteesta riippuen 3,5-4,5 prosentin kokonaistuoton vakuutussäästöilleen. Sijoitussidonnaisissa vakuutustuotteissa sijoitusrahastojen arvojen pudotus näkyi suoraan myös asiakkaiden vakuutusten arvojen laskuna. Vakuutussäästäminen on kuitenkin luonteeltaan hyvin pitkäaikaista ja arvojen palautuminen tulevaisuudessa on odotettavaa. Kun sijoitushorisontti on pitkä, kannattaa pysyä kärsivällisenä ja odottaa markkinan rauhoittumista. Vaikka syksyn 2008 pahin myräkkä on laantunut, eivät vaikeat ajat ole ohi. Siksi OP-Henkivakuutuksenkin toiminnassa on keskeistä keskittyä perusasioiden tekemiseen eli asiakkaittemme tarpeiden vakuuttamiseen. Riskivakuuttamisen tarve kasvaa. Suomalaisten keskimääräinen henkivakuutusturvan vaje on euroa (VATT 2008). Lakisääteisen eläketurvamme yksilölliset turva-aukot luovat tilaa yksilölliselle eläkevakuutukselle. Työnantajien ottamat henkilöstön vakuutusratkaisut lisääntyvät joka vuosi. Näistä on hyvä ponnistaa vaikeaankin vuoteen ja keskittää voimat entistä tehokkaammin asiakkaittemme palvelemiseen. Onhan OP-Henkivakuutuksella vakuutetun lisäksi hoidossaan myös Suomi-yhtiön yli vakuutettua. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneen vaikean vuoden aikana osoitetusta luottamuksesta. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös yhtiön omistajat, osuuspankit, Pohjola-Pankki ja OPK. Omistajat loivat vakavaraisuudellaan toimintaedellytykset henkivakuutukselle vaikeassa markkinatilanteessa. Erityinen kiitos myös henkilöstöllemme ja myyjillemme sekä edeltäjälleni Jukka Ruuskaselle, joka luotsasi yhtiöstä 10 vuoden aikana Suomen johtavan henkivakuutusyhtiön. Talousvuosi 2009 edelleen vaikea Helmikuussa 2009 Jarmo Kuisma toimitusjohtaja alkaen 3

4 OP-Henkivakuutuksen avainluvut, miljoonaa euroa Sijoitukset vakuutuksiin Vakuutussäästöt Sijoitussidonnaisten vakuutusten säästöt Korkotuottoisten vakuutusten säästöt Sijoitussidonnaisen vakuutuksen osuus vakuutussäästöistä, % 23 % 31 % 37 % 39 % 30 % Asiakkaille maksetut laskuperustekorot Asiakkaille maksetut asiakashyvitykset Asiakkaille maksetut korvaukset Vakavaraisuuspääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Maksutulon markkinaosuus 17 % 20 % 28 % 31 % 29 % Henkivakuutuksen tulosanalyysi, miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo 477,6 638,5 658,1 843,8 738,3 Sijoitustoiminnan nettotuotto + arvonkorotukset ja niiden oikaisut 166,3 301,2 306,5 225, ,0 Maksetut korvaukset -161,4-198,7-295,1-559,8-728,9 Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta -410,4-658,8-571,7-402,4 677,2 Liikekulut -21,8-25,0-24,8-43,0-43,3 Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tas.määrän muutosta 50,4 57,3 73,0 64,2-447,7 Muut tuotot ja kulut 0,0 0,0 0,0 3,1 6,1 Liikevoitto 50,4 57,3 73,0 67,3-441,6 Tasoitusmäärän muutos 0,0-0,1-0,1-1,5-1,7 Lisäedut -25,1-21,9-36,6-8,8-11,5 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 25,3 35,3 36,3 57,0-454,8 Tuloverot ja tilinpäätössiirrot -4,4-10,4-9,1-15,1 76,0 Tilikauden voitto/tappio 20,9 24,8 27,2 41,9-378,8 4

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 Henkivakuutusalan ja toimintaympäristön kehitys Henkivakuutusalaa rasitti jo edellisenä vuonna liikkeelle lähtenyt finanssikriisi. Vuosi 2008 oli toinen peräkkäinen negatiivisen kehityksen vuosi henkivakuutusalan maksutulossa, joka laski edellisestä vuodesta 6,3 prosenttia. Lasku jäi kuitenkin pienemmäksi kuin edellisen vuoden lähes 9 prosentin lasku. Vuonna 2008 maksutulo jäi 2,6 miljardiin euroon. Finanssikriisi iski erityisesti sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen maksutuloon, joka laski peräti 50,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus kokonaismaksutulosta laski 55,0 prosentista 46,7 prosenttiin. Sijoitussidonnaisten kapitali- Alan maksutulo Sijoitussidonnaisen osuus Muutos Riskivakuutukset ,3 % Työntekijäin ryhmähenkivakuutus ,5 % Säästöhenkivakuutus Perustekorkoiset ,2 % Sijoitussidonnaiset ,1 % 68,9 % 50,2 % Yhteensä ,7 % Kapitalisaatiosopimukset Perustekorkoiset ,8 % Sijoitussidonnaiset ,1 % 35,3 % 95,7 % Yhteensä ,2 % Yksilöllinen eläkevakuutus Perustekorkoiset ,7 % Sijoitussidonnaiset ,4 % 64,4 % 66,4 % Yhteensä ,2 % Ryhmäeläkevakuutus Perustekorkoiset ,6 % Sijoitussidonnaiset ,9 % 18,6 % 14,0 % Yhteensä ,5 % Kaikki yhteensä Perustekorkoiset ,1 % Sijoitussidonnaiset ,5 % 55,0 % 46,7 % Yhteensä ,3 % 5

6 % MAKSUTULON JA VAKUUTUSSÄÄSTÖJEN MARKKINAOSUUDET Maksutulo Vakuutussäästöt saatiosopimusten maksutulo kasvoi merkittävästi. Samoin kasvoi sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen maksutulo, vaikkakin huomattavasti vaatimattomammin. Myös perinteisten riskihenkivakuutusten ja ryhmäeläkevakuutusten maksutulot kasvoivat huomattavasti. Yksilöllisten eläkevakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten kappalemyyntiin finanssikriisillä ei ollut vaikutusta. Eläkevakuutusten myynti kasvoi 3,9 prosenttia nousten kappaleeseen. Kapitalisaatiosopimusten myynti lähes kymmenkertaistui, mutta niiden osuus on kuitenkin hyvin pieni, koko toimialalla vain noin kappaletta vuonna Henkivakuutuksen säästöjen määrä pieneni 8,5 prosentilla 27,7 miljardiin euroon, joista sijoitussidonnaista oli yhteensä 24,0 prosenttia (29,5). Pienennys johtui lähes yksinomaan sijoitussidonnaisten vakuutusten markkina-arvojen voimakkaasta laskusta. Finanssikriisi vaikutti voimakkaasti koko vakuutusalaan ja heikensi yhtiöiden vakavaraisuutta. Työeläkeyhtiöt saivat lakimuutoksella helpotusta vakavaraisuustilanteeseensa, eivätkä ne joutuneet luopumaan riskillisistä osakesijoituksistaan siinä määrin, kun ilman lakia olisivat olleet pakotettuja tekemään. Henkivakuutusyhtiöt eivät ole saaneet helpotuksia lakeihin tai viranomaismääräyksiin ja yhtiöiden vakavaraisuudet ovat alentuneet merkittävästi, vaikka olemassa olevien lakien mahdollistamia toimenpiteitä onkin käytetty toimintapääomien vahvistamiseksi. Uusi vakuutusyhtiölaki tuli voimaan lokakuun 2008 alusta. Henkivakuutuksen osalta laki sisälsi kaksi merkittävää uudistusta. Uuden lain voimaantultua vakavaraisuutta raportoidaan viranomaisille sekä vanhalla perinteisellä laskelmalla että uusilla vakavaraisuuden ennakoivan valvonnan laskelmilla. Uudet laskelmat lähenevät Euroopan Unionissa valmisteilla olevaa Solvenssi II - vakavaraisuustarkastelua. Solvenssi II -direktiivi on tulossa voimaan aikaisintaan vuonna Toinen henkivakuutusta koskettava uudistus on kohtuusperiaatteen aikaisempaa perusteellisempi käsittely. Yhtiön toiminta vuonna 2008 OP-Henkivakuutus on edelleen selkeä markkinajohtaja maksutulolla mitattuna. Yhtiö vahvisti markkina-asemaansa alkuvuoden, mutta lokakuusta alkanut voimakas omaisuusarvojen putoaminen pakotti yhtiön hidastamaan loppuvuoden myyntiä. Näin erityisesti säästöhenkivakuutuksen osalta. Se johti koko vuoden maksutulon markkinaosuuden putoamiseen 29,3 prosenttiin (30,8). Vakuutusliiketoiminta säilyi edelleen kannattavana. Vaikka maksutuloa kertyikin edellistä vuotta vähemmän ja myyntipalkkioiden määrää kasvatettiin, säilyi riski- ja kustannusliikkeen yhteenlaskettu tulos edellisen vuoden tasolla. Kertomusvuoden aikana yhtiössä panostettiin vakuutusjärjestelmien uudistamiseen. Projekti käynnistyi Profit Softwaren kanssa kevään 2008 aikana, kun OP-Henkivakuutus hankki siltä valmisohjelmistopaketin. Liiketoiminta on käyttänyt resurssejaan huomattavassa määrin osallistuessaan uuden järjestelmän integrointiin ja uusien tuotteiden suunnitteluun. Uuteen järjestelmään tullaan siirtämään portaittain useamman 6

7 vuoden aikana merkittävä osa yhtiön koko vakuutuskannasta. Sijoitustoiminnan hoito oli vuoden 2008 aikana haasteellista negatiivisessa markkinassa. Vain osa yhtiön sijoitusallokaatiossa olevista luokista tuotti positiivisia tuottolukuja. Negatiiviset tuotot saivat aikaan yhtiön historian suurimman tappion ja osakepääomaa vahvistettiin vakavaraisuuden turvaamiseksi. Suurin osa omistajista osallistui uusmerkintöihin ja yhtiön vakavaraisuus pysyi lain edellyttämällä tasolla, tosin yhtiön tavoitearvojen alapuolella. Oman vakuutuskannan hoidon lisäksi yhtiö vastaa erillisen hoitosopimuksen puitteissa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen vakuutuskannan hoidosta ja korvaustoiminnasta. OP-Henkivakuutuksen tulos ja tase Yhtiön oma tilinpäätös ja sen konsernitilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Yhtiön tulos yhdistetään OP-Pohjola ryhmän tulokseen noudattaen kansainvälistä tilinpäätöstandardia (IFRS). Yhtiön tulos oli sijoitustoiminnan yleisestä kriisistä johtuen voimakkaasti negatiivinen. Tulos ennen veroja oli tappiollinen - 454,8 miljoonaa euroa (57,0). Verojen jälkeen omaan pääomaan kirjattu tulos oli - 378,8 miljoonaa euroa (41,9). Arvostuserojen muutokset ennen veroja olivat -105,7 miljoonaa euroa (-56,5). Tulos käyvin arvoin oli - 560,5 miljoonaa euroa (0,5 ). Yhtiön liikevoitto, ilman tulokseen kirjattuja lisäetuja, oli -441,6 miljoonaa euroa (67,4). Lisäetujen vaikutus tuloksessa oli 11,5 miljoonaa euroa (8,7). Laskuperustekorkoa hyvitettiin vakuutuksille yhteensä 118,7 miljoonaa euroa (114,8) Yhtiön riski- ja kustannusliike tuottaa jatkuvaa positiivista tulosta. Niiden yhteenlaskettu tulos, mukaan lukien Suomi-yhtiön kannanhoito, oli vuodelta 2008 yhteensä 54,4 miljoonaa euroa (53,0). Suuri negatiivinen tulos aiheutui sijoitusomaisuuden arvonalennuksista. Arvonalennukset, yhteismäärältään - 425,1 miljoonaa euroa ovat pääosin realisoitumattomia arvonlaskuja. Realisoituneita myyntitappioita oli -153,2 ja myyntivoittoja 74,6 miljoonaa euroa. Myyntitappiot johtuvat pääosin osakeriskin pienentämiseksi tehdyistä myynneistä ja valuuttasuojauksesta. Yhtiön tase oli vuoden lopussa 5 685,4 miljoonaa euroa, kun se edellisen vuoden lopussa oli 6 563,9 miljoonaa euroa. Pienennykseen vaikuttaa eniten sijoitussidonnaisen vastuuvelan ja sitä kattavan omaisuuden arvojen pienentyminen. Yhtiön vakavaraisuus Vuoden päättyessä yhtiön toimintapääoman määrä oli 235,6 miljoonaa euroa (431,7). Toimintapääomassa on otettu huomioon tulevien ylijäämien pääoma-arvo 24,7 miljoonaa euroa Vakuutusvalvontaviraston antaman ohjeistuksen mukaisesti määritettynä. Lisäksi toimintapääomaan sisältyy negatiivisesta tuloksesta kirjattu verosaaminen 76,5 miljoonaa euroa. Lain edellyttämä toimintapääoman vähimmäismäärä oli 189,1 miljoonaa euroa (190,2) TOIMINTAPÄÄOMA milj. euroa VAKAVARAISUUSASTE prosenttia Toimintapääoman vähimmäismäärä Koko toimintapääoma Vakavaraisuusaste 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 7

8 Kertomusvuoden lopussa yhtiön vakavaraisuusaste oli 6,2 (10,4) prosenttia. Kertomusvuoden aikana yhtiö korotti osakepääomaansa kahteen kertaan, yhteensä 260 miljoonaa eurolla. Hallituksella on yhtiökokoukselta valtuutus edelleen tarpeen mukaan korottaa osakepääomaa 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi loppuvuonna tehtiin osakassopimukset, joilla luotiin OP-Keskus osk:lle (OPK) valmius tehdä sijoitus yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Uusi vakuutusyhtiölaki mahdollisti menettelyn lokakuun alusta. Yhtiö kehittää omaa tasehallintaprosessiaan yhdessä pääomistajansa OPK:n kanssa. Kehittämisen tehostamiseksi perustettiin OPK:n Vakuutusyhteisöjen vakavaraisuuden hallintayksikkö, johon matriisissa kuuluu myös yhtiön aktuaaritoiminto. Maksutulo ja vakuutuskanta OP-Henkivakuutuksen maksutulo laski 10,7 prosenttia 766,7 miljoonaan euroon (858,7). Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus säästämistuotteiden maksutulosta oli 46,6 prosenttia (58,0) MAKSUTULO milj. euroa Sijoitussidonnainen Korkotuottoinen Sijoitussidonnaisen maksutulon osuus koko maksutulosta laski 462,4 miljoonasta eurosta 317,4 miljoonaan euroon. VAKUUTUSKANTA KAPPALEET Säästövakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Riskivakuutukset Kapitalisaatiosopimukset Säästövakuutukset tuottivat suurimman osan yhtiön maksutulosta eli 381,8 miljoonaa euroa (530,1). Yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 152,3 miljoonaa euroa (152,1). Ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo lähes kaksinkertaistui 126,4 miljoonaan euroon (65,7). Pääosa yhtiön maksutulosta kertyy yksityishenkilöiden ottamiin vakuutuksiin. Edellisenä vuonna niiden osuus oli 78,0 prosenttia ja kertomusvuonna 72,1 prosenttia. Uusia yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin vuoden aikana kappaletta (19 782). Vuoden päättyessä yhtiön vakuutuskantaan kuului noin vakuutusta ( ). Vakuutusten lukumäärä kasvoi kertomusvuonna 7,9 prosenttia (11,3). Yksilöllisten eläkevakuutusten määrä kohosi 9,0 prosenttia (12,5) kappaleeseen ( ). Vuonna 2007 yhtiökokouksessa hyväksytyt kannanluovutukset toteutettiin ja

9 Korvauskulut Yhtiö maksoi tilikauden aikana korvauksia 731,5 miljoonaa euroa (560,1). Takaisinostojen osuus korvausmäärästä oli 332,2 miljoonaa euroa (204,5) ja niiden määrä kasvoi 62,4 prosenttia. Säästösummia erääntyi vuoden aikana 244,6 miljoonaa euroa (221,0). Tilikauden päättyessä maksussa olevia yksilöllisiä eläkkeitä oli kappaletta (4 829). Eläkkeitä maksettiin vuoden aikana 48,7 miljoonaa euroa (37,2). Luvussa on mukana 17,2 miljoonaa (14,3) ryhmäeläkevakuutusten perusteella maksettuja eläkkeitä. Liikekulut Liikekulut olivat 56,1 miljoonaa euroa (53,2). Kertomusvuonna myyntipalkkioita myyntikanaville maksettiin yhteensä 26,4 miljoonaa euroa (26,5). Liikekulut ilman maksettuihin korvauksiin, sijoitustoimintaan ja palvelumyyntiin kohdistuvia eriä olivat 43,3 miljoonaa euroa (43,0). Liikekustannussuhde oli 75,2 prosenttia (73,4). Vuoden 2008 aikana toteutettiin myyntipalkkiouudistus, jossa myyntipalkkioiden rakennetta muutettiin kannustavammaksi. Samoin OP- Pohjola -ryhmässä toteutettiin Fokus-projekti, jossa Pohjola Vakuutuksen palveluksessa olleita vahinkovakuutusmyyjiä siirtyi osuuspankkien palvelukseen. Projekti edellytti myös henkivakuutuskannan palkkioinnin muutosta. Sijoitustoiminta OP-Henkivakuutuksen sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa pitkällä tähtäimellä kilpailukykyinen ja vakaa tuotto kohtuullisella riskitasolla. Sijoitussalkun monipuolisella rakenteella sekä omaisuusluokka- ja muulla hajautuksella pyritään siihen, että markkinahäiriöiden vaikutukset yhtiön tulokseen ja asiakkaiden vakuutusten tuottoihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Kertomusvuonna markkinan muutokset olivat niin poikkeuksellisia, ettei hajautuksesta saatu toivottuja hyötyjä. Sijoitusomaisuutta hoidetaan yhtiön hallituksen vuosittain vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Sijoitussuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan yhtiön vastuuvelka- ja korvausmenoennusteet. Likvidin sijoitusomaisuuden osalta suunnitelmassa määritellään vertailuindeksit, joihin sijoitusten tuottoja verrataan. SIJOITUSOMAISUUDEN JAKAUMA % LIIKEKUSTANNUSSUHDE Korkoinstrumentit Rahamarkkinavälineet Osakkeet ja osuudet Vaihtoehtoiset sijoitukset Kiinteistösijoitukset 9

10 Sijoitustoiminnan operatiivinen hoito tapahtui vuoden 2008 aikana OPK:n Vakuutusyhteisöjen sijoitusyksikössä. Vuoden lopussa yksikkö lakkautettiin. Vastuu sijoitustoiminnasta kytketään selkeämmin osaksi yhtiön liiketoimintaa ja siksi yhtiöön palkataan oma sijoitusjohtaja. Sijoitusten riskienhallintapalvelut yhtiö ostaa OPK:n Vakuutusyhteisöjen vakavaraisuuden hallinta-yksiköstä. Vuoden 2008 aikana suojattiin osakesijoituksia ja muutokset toteutettiin hallituksen toimivaltuuksilla. Korkotuottoisen vakuutuksen katteena ollut sijoitusomaisuus oli vuoden 2008 lopussa käyvin arvoin 3 888,2 miljoonaa euroa (4 192,4). Se jakaantui seuraavasti: Korkosijoitukset % % Joukkovelkakirjat 24,9 29,9 Muut rahamarkkinavälineet 14,5 2,1 Sijoitusrahastot 33,9 31,7 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,4 0,3 Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja rahastot 5,2 17,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 13,0 12,2 Kiinteistöt 8,1 6,6 100,0 100,0 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevan omaisuuden kirjanpito- ja markkina-arvo oli vuoden päättyessä 1 614,1 miljoonaa euroa (2 374,0). Kertomusvuoden ,0 miljoonan euron sijoitustoiminnan nettotuottoon (225,7) sisältyy sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevan omaisuuden tulosvaikutusta -708,3 miljoonaa euroa (96,8). Sijoitusomaisuuden tuotto ei saavuttanut sijoitussuunnitelmassa asetettua tuottotavoitetta. Tuotto oli -11,4 prosenttia (2,6). Tuotto jäi myös 0,8 prosenttiyksikköä vertailuindeksistään. Sijoitustuottojen toteutunut volatiliteetti oli 4,3 prosenttia (2,2) alittaen vertailuindeksin volatiliteetin. Sijoitustoiminnan tulokseen (ilman sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevan omaisuuden tulosvaikutusta) sisältyy myyntivoittoja ja aiempien tilikausien aikana tehtyjen arvonalennusten palautuksia yhteensä 86,1 miljoonaa euroa (116,3). Yhtiön sijoitussuunnitelma mahdollistaa johdannaisten käytön ja niitä käytettiin sekä valuuttaja osakeriskiltä suojautumiseen että ei-suojaavina instrumentteina, lähinnä korkoriskin hallintaan. Hallitus vahvisti vuoden 2008 lopulla vuodelle 2009 väliaikaisen sijoitussuunnitelman, jossa riskitaso on pidetty matalana. Tavoitteena on tarkentaa sijoitussuunnitelma kevään 2009 aikana. Käypien arvojen määrittäminen mallia käyttäen (mark-to-model) Osalle joukkovelkakirjoja oli vuoden aikana vaikea löytää markkinahintaa, koska likvidejä markkinoita ei ollut olemassa. Siksi joukko arvopapereita on arvostettu käyttäen mallihintoja. Näiden arvopapereiden nimellisarvojen yhteismäärä on 364,5 miljoonaa euroa. Niiden markkinoilta saatava hinta oli vuoden lopussa 288,4 miljoonaa euroa. Mallilla niille on saatu hinnaksi 322,1 miljoonaa euroa. Hinnoittelumalli on toteutettu yhdessä ulkopuolisten konsulttien sekä tilintarkastajien kanssa. Näillä malleilla saatuja hintoja käytetään arvioitaessa vakavaraisuutta, katetta sekä sijoitusomaisuuden tuottoa. Käypien arvojen määrittäminen mallia käyttäen ei ole vaikuttanut kirjanpitoon, koska joukkovelkakirjat kirjataan ja arvostetaan jaksotettuun hankintahintaan. 10

11 Vastuuvelka, laskuperustekorko ja asiakashyvitykset Yhtiön vakuutustekninen vastuuvelka oli vuo VASTUUVELKA milj. euroa 80 % 70 % 60 % 50 % den päättyessä 5 439,6 miljoonaa euroa (6 132,0). Vastuuvelka pieneni edellisvuodesta 11,3 prosenttia. Sijoitussidonnaisen vakuutuksen osuus vastuuvelasta oli 29,6 prosenttia (38,7). Korkotuottoinen vastuuvelka oli 3 829,4 miljoonaa euroa (3 758,8) ja sijoitussidonnainen vastuuvelka 1 610,2 miljoonaa euroa (2 373,2) vuoden lopussa. Tasoitusvastuuseen on kirjattu 21, Korkotuottoinen Sijoitussidonnainen Kasvu % edv % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % miljoonaa euroa (19,7). Vastuuvelka 2008 Korkotuottoinen Sijoitussidonnainen Henkivakuutus 47,6 % 21,7 % Eläkevakuutus 14,0 % 7,0 % Ryhmäeläkevakuutus 7,1 % 0,2 % Kapitalisaatiosopimus 1,1 % 0,7 % Muut 0,6 % 0,0 % Yhteensä 70,4 % 29,6 % Korkotuottoisen vakuutuksen laskuperustekorko on vakuutuksen ottamisvuoden mukainen koko vakuutuksen voimassaoloajan. Lisäeduista ja niiden vaikutuksesta yhtiön tulokseen on kerrottu liitetiedoissa. Lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet Vakuutusyhtiölain mukaan henkivakuutusyhtiön tulee jakaa kohtuullinen osa vakuutusten tuottamasta ylijäämästä niille vakuutuksille, joilla sopimusehtojen mukaan on oikeus lisäetuihin. OP-Henkivakuutus Oy:n hallitus on hyväksynyt sovellettavaksi seuraavat tavoitteet noudatettaessa vakuutusyhtiölain kohtuusperiaatetta nii- den vakuutusten osalta, jotka ehtojensa mukaan ovat oikeutettuja kyseisen vakuutuskannan kerryttämän ylijäämän perusteella annettaviin lisäetuihin: Asiakashyvitykset ja muut lisäedut ovat harkinnanvaraisia. Yhtiö myöntää niitä sikäli kuin vakuutuskannat ovat tuottaneet ylijäämää. Vakuutusmaksuista syntyneet varat sijoitetaan niin, että niille tavoitellaan hyvää tuottoa. Rajoitteena on kuitenkin riski, jota mitataan tuottojen vaihtelua kuvaavilla suureilla ja yhtiön riskinkantokyvyllä. Tuotosta kustannetaan ensin vakuutussäästöille luvattu korko, niin sanottu laskuperustekorko. Jos tuottoa jää yli, ylijäämästä maksetaan asiakkaille asiakashyvityksiä ja omistajalle tuottoa vastikkeeksi siitä, että omistaja on sitonut varoja vakuutustoimintaan. Jos yhtiön vakavaraisuutta tarvitsee vahvistaa, osa ylijäämästä jätetään yhtiön taseeseen turvaamaan luvattujen vakuutusetuuksien häiriötön suoritus. Kun tavoitellaan hyvää tuottoa, tulos vaihtelee vuodesta toiseen. Vastaavasti vaihtelevat asiakashyvitykset. OP-Henkivakuutus pyrkii lieventämään asiakashyvitysten heilahtelua tasoittamalla hyvien ja huonojen vuosien hyvityksiä. Näin noudatetaan lain vaatimusta asiakashyvitystason jatkuvuudesta. Samalla edistetään vakavaraisuuden ylläpitämistä. 11

12 Kuolemanvaravakuutukset ja muut ns. riskivakuutukset hinnoitellaan turvaavasti. Tavallisesti silloin jää riskiylijäämää. Sen turvin voidaan seuraavana vuonna maksaa luvattua isompia korvauksia tai periä alennettuja maksuja. Laskuperustekorot vaihtelevat myöntämisajan ja vakuutuslajin mukaan 4,5 prosentin ja 1,5 prosentin välillä. Yhtiö pyrkii siihen, että hyvitettävä kokonaiskorko ei riippuisi laskuperustekorosta, joka hyvitetään joka tapauksessa vakuutuksen koko voimassaoloajalta. Pitkäaikaista ja sidottua säästämistä (kuten eläkevakuutus), hyvitetään enemmän kuin lyhytaikaista ja takaisinostoille altista vakuutussäästämistä. Asiakashyvityksiä ei eriytetä asiakasryhmittäin, ainoastaan tuotteittain. Esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yrityksien samanlaiset vakuutukset saavat samanlaiset lisäedut. Tämän estämättä yksittäisten sopimusten osalta voidaan alun perin sopia poikkeavista menettelyistä. Asiakashyvitykset ja muut lisäedut voidaan myöntää vaihtelevin muodoin. Vaihtoehtoja voivat olla säästön lisäys, jonka luonne voi vaihdella, riskiturvan korotus, maksunalennus, rahana palautettava osinko tai muu rahanarvoinen etuus. Riskien- ja vakavaraisuuden hallinta, sekä yhtiön riskiasema Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että yhtiön ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ne uhkatekijät, jotka voisivat vaarantaa OP- Henkivakuutuksen kannattavuuden tai vakavaraisuuden, tai jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön toimintaedellytyksiin tai sen strategian toteutumiseen. Yhtiön tulevaisuuden tuloskunto ja pääomarakenne yhdessä toimivan riskienhallinnan sekä omistajatahon yhtiön toimintaa kohtaan osoittaman sitoutumisen kanssa turvaavat yhtiön riskinkantokyvyn. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain vakavaraisuuden hallinnan periaatteet, joiden pohjalta yhtiön riskienhallintaa ohjataan. Lisäksi yhtiön sijoitustoiminnan riskienhallintaa varten on sijoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä laadittu erilliset toimintaperiaatteet. Yhtiön tuotevalikoima kattaa sekä yksityisettä yritysasiakkaiden kaikki vakuutustarpeet. Vakuutusteknisiä riskejä rajoitetaan vastuunvalinnalla, turvaavilla laskuperusteilla sekä jälleenvakuutuksella. Merkittävin vastuuvelkaan sisältyvä riski on korkotuottoisen vakuutuksen laskuperustekorkovaade ja siihen liittyvä korkoriski. Korkotuottoisen vastuuvelan keskimääräinen tuleva kesto on vajaat 10 vuotta. Sijoitusomaisuuden riskeistä suurin on markkinariski, joka sisältää arvonmuutosriskin ja korkoriskin. Näihin riskeihin varaudutaan hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin, sijoitusinstrumentteihin, maantieteellisesti sekä toimialoittain. Arvonmuutosriskiä mitataan osakeja korkosijoitusten odotetulla riskillä. Korkoriskiä seurataan modifioidulla duraatiolla suhteessa vertailusalkun duraatioon. Vuoden 2008 aikana sijoitusmarkkinat olivat erityisen haastavat. Markkinoiden volatilisuus nousi merkittävästi ja samalla eri omaisuusluokkien negatiiviset korrelaatiot ajoittain hävisivät. Yhtiön sijoitusomaisuuden toteutunut riski nousi 2,2 prosentista 4,3 prosenttiin. Osakemarkkinoiden arvostukset alenivat merkittävästi. Esimerkiksi OMX Helsinki Cap laski -47,3 prosenttia ja Eurostoxx 50 laski -44,4 prosenttia. Samalla osakemarkkinoiden riski lähes kaksinkertaistui kun keskimääräinen volatilisuus nousi yli 40 prosentin melkein kaikilla markkinoilla. 12

13 Myös vaihtoehtoisille sijoituksille vuosi oli vaikea. Varsinkin hedge-rahastojen tuotot jäivät historiallisen alhaisiksi, noin -24 prosenttiin. Nämä sijoitukset eivät tilivuonna tuoneet riskin hajautushyötyä. Korkotasoissa tapahtui merkittävää alentumista, mutta luottoriskimarginaalit olivat korkealla ja vaikuttivat kaikkiin korkosijoituksiin, joissa oli luottoriskiä. Riskien varalta yhtiössä on velat ylittäviä varoja ns. toimintapääoman verran. Lain edellyttämä toimintapääoman vähimmäismäärä kuvastaa kuitenkin vajavaisesti yhtiön todellisia riskejä (ns. Solvenssi I). Uusi riskivastaavaampi ns. Solvenssi II vakavaraisuustarkastelu on tulossa käyttöön vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta uudessa vakuutusyhtiölaissa on jo säädetty riskeihin herkemmin reagoiva ennakoivan valvonnan raportti. Sen mukaan muodostetaan ns. laajennettu toimintapääoma ja sille tavoite-arvo, joka on käsitteenä lähellä taloudellisen pääoman käsitettä. Yhtiö on vuoden 2008 aikana laatinut ennakoivan valvonnan laskelmia ja ennen muuta kehittänyt raportoinnin vaatimaa laskentavalmiutta. Yhtiön hallitus saa säännönmukaisesti raportit yhtiön riskeistä ja riskimittarien kehityksestä. Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liite, jossa on selvitetty yhtiön vakavaraisuuden- ja riskienhallinnan yleiset periaatteet, riskienhallinnan vastuut ja valvonta, organisointi ja riskinkantokyvyn mittaaminen ja mittarit. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 146 henkilöä (136). Yhtiön henkilöstö oli vuoden 2008 lopussa 141 henkilöä, joista määräaikaisia on 4 henkilöä. Paikalla vuoden lopussa oli 134 henkilöä. Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyössä OP-Keskus osk:n (OPK) osastojen ja tytäryhtiöiden kanssa. Yhtiö on myös ulkoistanut osan toiminnoistaan OPK:n hoidettavaksi. OP-Henkivakuutus soveltaa OP-Pohjola -ryhmässä sovittuja palkka- ja kannustejärjestelmiä. Henkilökunnalle maksetaan lyhyen tähtäimen tulospalkkioita, mikäli sovitut liiketoiminnalle asetetut vuositason mittarit saavutetaan. Pitkän tähtäimen palkitsemisessa maksetaan sekä henkilöstörahastolle että johdolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhtiössä suoritetaan vuosittain työtyytyväisyyskysely koko henkilöstölle. Vuoden 2008 aikana suoritetun kyselyn mukaan työilmapiiri oli hyvällä tasolla. Vastauksista laskettu henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,69 (3,97). (asteikko 1 5). Omistussuhteet ja konsernirakenteen muutokset OP-Henkivakuutuksen osakkeenomistajina oli vuoden vaihteessa 160 osuuspankkia, Pohjola Pankki Oyj ja OP-Keskus osk (OPK). OP-Henkivakuutus kuuluu OPK-konserniin. OPK:n omistusosuus yhtiön osakkeista oli 76 prosenttia ja Pohjola - Pankin 9 prosenttia lopun 15 prosenttia jakaantuessa eri osuuspankkien omistukseen. OPK kasvatti hieman osuuttaan edellisestä vuodesta uusmerkinnöissä. Yhtiöllä on yhteensä osaketta, jotka kaikki edustavat samanlaista äänimäärää yhtiökokouksessa. Hallinto Yhtiön hallinto määräytyy vakuutusyhtiö- ja osakeyhtiölain säännösten ja yhtiölle vahvistetun yhtiöjärjestyksen pohjalta. Ylintä päätäntävaltaa käyttävä yhtiökokous kokoontui varsinaiseen yhtiökokoukseen Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle 13

14 yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat asiat Varsinainen yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi yhdeksän henkilöä. Hallituksen jäsenet kertomusvuoden lopussa olivat: Toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen, OPK, hallituksen puheenjohtaja Pankinjohtaja Harri Nummela, OPK, hallituksen varapuheenjohtaja Pankinjohtaja Jussi Huttunen, Helsingin OP Pankki Oyj Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Talousjohtaja Harri Luhtala, OPK Pankinjohtaja Hannu Routamaa, Tampereen Seudun Osuuspankki Sijoitusjohtaja Helinä Saarela, Oulun Osuuspankki Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen, Pohjola-Pankki Oyj Toimitusjohtaja Jarmo Somero, Ylivieskan Osuuspankki Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa. Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi kokoontui ylimääräinen yhtiökokous kaksi kertaa. Kokoukset olivat ja Molemmissa päätettiin osakepääoman korottamisesta ja viimeisessä lisäksi muutettiin yhtiöjärjestystä sekä valtuutettiin hallitus päättämään mahdollisesta uudesta osakeannista. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jukka Ruuskanen asti ja varatoimitusjohtajana Jarmo Kuisma asti. Jarmo Kuisma jatkoi toimitusjohtajana alkaen. Yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko oli Onerva Savolainen, SHV. Tilintarkastajat Yhtiön tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja Timo Nummi, KHT. KPMG:n ilmoittamana päävastuullisena tarkastajana toimi Mikko Haavisto, KHT. Varatilintarkastajina toimivat Eija Kauppi- Hakkarainen, KHT ja Juha-Pekka Mylén, KHT Valvontatilintarkastajana oli Timo Nummi, KHT ja hänen sijaisenaan Jaakko Nyman, KHT. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2009 toimialalla myynnin painopiste siirtynee entistäkin voimakkaammin sijoitussidonnaiseen vakuutukseen. Myös riskivakuuttamisen ja eläkevakuuttamisen ennustetaan edelleen kasvavan. OP-Henkivakuutuksen tavoitteena on johtavan aseman säilyttäminen muuttuvillakin markkinoilla. Yhtiön strategiaa tullaan tarkentamaan kevään 2009 aikana. FInanssialan vuoden 2009 toimintaympäristön arviointiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Sijoitusympäristön arvioidaan muodostuvan vaikeaksi myös alkaneen vuoden aikana. Vakavaraisuusasema on hallituksen ja johdon keskeinen seurannan kohde. Vakuutusliiketoiminnan odotetaan olevan edelleen hyvin kannattavaa vaikka yhtiön ja koko toimialan maksutulon ei ennusteta merkittävästi kasvavan. Hallituksen esitys voitonjaosta Taseen voitonjakokelpoisiin varoihin luettavat erät olivat emoyhtiön osalta ,90 euroa ja konser nin osalta ,85 euroa. Hallitus toteaa, että voitonjakokelpoisia varoja ei ole. 14

15 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten realisoimattomat arvonnousut Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden voitto/tappio Luvut esitetään tuhansina euroina. 15

16 Tase Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Liikearvo Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Verosaaminen Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Vakuutusten aktivoidut hankintamenot Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto /tappio Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutuksesta Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

17 Tuloslaskelma Konserni Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten realisoimattomat arvonnousut Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero Vähemmistöosuus Tilikauden voitto/tappio

18 Tase Konserni Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Liikearvo Konserniliikearvo Sijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Verosaaminen Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Vakuutusten aktivoidut hankintamenot Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutuksesta Muut velat Laskennallinen verovelka Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

19 Epäsuora rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssi voitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

20 Epäsuora rahoituslaskelma Konserni Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssi voitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

21 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Tilinpäätös on laadittu noudattaen vakuutusyhtiö-, osakeyhtiö- ja kirjanpitolakia, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 614/2008 ja muita sosiaali- ja terveysministeriön ja vakuutusvalvontaviraston antamia päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet OP-Henkivakuutus Oy laatii konsernitilinpäätöksen, johon kuuluvat emoyhtiö OP-Henkivakuutus osakeyhtiön lisäksi tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiön tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Yhtiöiden väliset liiketapahtumat ja yhtiöiden väliset saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä tai kohteen valmistumishetkestä lähtien. Hankintamenon ja yhtiön hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Keskus Osk:n tytäryhtiö ja yhtiö sekä sen tytäryhtiöt yhdistellään rivi-riviltä OP-Keskus osk:n tilinpäätökseen. Yhdistelyä varten tiedot on muunnettu IFRS-stan- dardien mukaisiksi. OP-Henkiva kuutuksessa on muuntoa varten soveltuvin osin noudatettu OP- Keskus osk -konsernin kanssa yhden mukaisia IFRS-tilinpäätösperiaatteita. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat hyödykkeet ja kalusto on arvostettu taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöosakkeet ja rakennushankkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Sijoitusomaisuusosakkeet ja -osuudet on arvostettu taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käy vän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan. Osakkeiden ja osuuksien arvostus on suoritettu keskihintaperiaatteella. Käyttöomaisuusosakkeet on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan taseessa hankintahintaan. Hankintahinnan ja nimellisarvon erotus jaksotetaan rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana korkotuottoihin tai niiden vähennykseen vastaeränä hankintameno. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai sitä alemmassa käyvässä arvossa. Johdannaissopimukset ovat suojaamistarkoituksessa tehtyjä sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä auki olevat sopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Suojaavan sopimuksen voitto tai tappio merkitään tuloslaskelmaan sil- 21

22 tä osin kuin se vastaa suojattavasta erästä kuluksi tai tuotoksi kirjattua määrää. Suojattavan erän arvonnousun ylittävä tappio kirjataan kuitenkin ko konaan kuluksi. Mikäli sopimusta on käsitelty ei-suojaavana, kirjataan negatiiviset arvonmuutokset kokonaan tuloslaskelmaan, eikä realisoitumatonta voittoa kirjata lainkaan. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat johdannaisten arvostuserot ja ei-suojaavina käsiteltyjen johdannaisten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat rahasto-osuudet on arvostettu taseessa käy pään arvoon. Niiden arvonkorotukset ja niiden oikaisut, sekä arvonalennukset ja niiden palau tukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin noteeraa maan tilinpäätöspäivän ostokurssiin. Sijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän ostokurssiin kuitenkin niin, että sijoitusomaisuusosakkeiden ja -osuuksien arvostamisessa ei ole eroteltu va luuttakurssin ja markkinaeron vaikutusta. Valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Omaisuuden käyvät arvot Kiinteistökohteet arvioidaan vuosittain nettotuoton, sijainnin ja markkinatilanteen perusteella. Arvioinnissa käytetään sekä yhtiön omaa että ulkopuolista asiantuntemusta. Osakkeet ja rahoitusmarkkinavälineet, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, arvostetaan tilinpäätöspäivän viimeiseen ostokurssiin tai sen puuttuessa kaupantekokurssiin. Muiden osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa, arvostustekniikoilla määriteltyä mark to model -arvoa tai jäljellä olevaa hankintahintaa. Lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona käytetään nimellisarvoa tai sitä alempaa todennäköistä arvoa. Poistot Poistot on laskettu suunnitelman mukaan noudattaen OPK-konsernin laskentaperiaatteiden mukaisia omaisuuserien taloudelliseen pitoaikaan perustuvia kuoletuksia. Poistoja laskettaessa on käytetty seuraavaa poistosuunnitelmaa: Vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 4-5 Liikearvo tasapoisto 10 Atk-ohjelmat tasapoisto 4-5 Aineelliset hyödykkeet Konttorikoneet ja kalusto tasapoisto 4-10 Atk-laiteet tasapoisto 3-4 Kiinteistöt Liike- ja teollisuusrakennukset tasapoisto Rakennusten aineettomat oikeudet tasapoisto Aktivoidut korjaus- ja muutostyöt tasapoisto Kirjanpidossa tehdyt suunnitelman ylittävät EVL:n poistot on esitetty tuloslaskelmassa omana eränään poistoeron muutoksena. Kulut toiminnoittain ja verot Liikekulut kohdistetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta-, hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa, sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut) sekä muissa kuluissa. Tilikauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti lasketta vaan verotettavaan tulokseen perustuen. Laskennallista verovelkaa ei ole esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä taseessa eikä erillisenä lii te - 22

23 tietona määrän epäolennaisuuden takia. Sen sijaan tilinpäätökseen on kirjattu tappiollisen tuloksen vuoksi verosaaminen. Konsernitilinpäätöksessä kiinteistösijoituksiin sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty konsernitaseessa konserniliikearvona sekä laskennallisena verovelkana ja konsernituloslaskelmassa konserniliikearvon poistona sekä laskennallisen verovelan muutoksena. Kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan vähemmistöosuudella vähennettynä. Omaan pääomaan luettu osuus ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Vero on laskettu 26 prosentin verokannan mukaan. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassasta tai vakuutusyhtiöltä otetuilla elä keva kuutuk silla. Vakuutusmaksut on kirjattu tilikauden tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Osa työnte kijöistä kuuluu lisäksi OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön lisäeläketurvan piiriin. Eläkevastuun määrä on tilinpäätöshetkellä täysin katettu. Vastuuvelka Vastuuvelka on muodostettu yhtiön hallituksen hyväksymien lasku perusteiden mukaan. Perustekorkoisien sopimusten vastuu on laskettu diskonttaamalla laskuperustekorolla, joka vaihtelee 4,5 % ja 1,5% välillä. Vakuutusmaksuvastuu sekä alkaneiden eläkkeiden vastuu lasketaan pääsääntöisesti vakuutuskohtaisesti. Tiedossa olevat maksamattomat summakorvaukset sisältyvät vastuuvelkaan sellaisenaan (in casu). Lisäksi on kollektiivisia vastuueriä, jotka muodostetaan vakuutuksia koskevien tilastojen perusteella. Tehdyistä asiakashyvityspäätöksistä aiheutuva vastuun lisäys sisältyy vastuuvelkaan. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka arvostetaan vastuuta kattavan omaisuuden käypään arvoon. Vastuuvelkaa ei ole pienennetty ns. zillmeroinnilla, vaan osa uusien vakuutussopimusten hankintaan liittyvistä etupainotteisista myyntipalkkioista jaksotetaan viidelle vuodelle. Vakuutusyhtiölain kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisesti henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperi aatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä palautetaan lisä etuina näille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Kohtuusperiaatteen soveltamistavoitteet on julkaistu tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomuksessa sekä lisäksi op.fi -verkkosivuilla. Myönnettävät lisäedut päättää yhtiön hallitus. Kokonaishyvitysten tasossa, joka muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain yhtiön tuloksen pe rusteella määrättävistä lisäeduista, yhtiö pyrkii jatkuvuuteen vaarantamatta vakavaraisuusvaatimuksia. 23