OP-HENKIVAKUUTUS VUOSIKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 Sisällys Toimitusjohtajalta / 3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 / 6 Tuloslaskelma emoyhtiö / 14 Tase emoyhtiö / 15 Tuloslaskelma konserni / 16 Tase konserni / 17 Rahoituslaskelma emoyhtiö / 18 Rahoituslaskelma konserni / 19 Tilinpäätöksen liitetiedot / 20 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet / 20 Maksutulo / 23 Sijoitustoiminnan tuotot / 25 Korvaukset ja liikekulut / 27 Sijoitukset / 29 Kiinteistösijoitukset / 36 Sijoitussidonnaiset vakuutukset / 39 Oma pääoma / 44 Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan periaatteet OP-Henkivakuutus Oy:ssä / 46 Tunnusluvut / 54 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset / 59 Tilintarkastuskertomus OP-Henkivakuutus Oy:n yhtiökokoukselle / 60 OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama yhtiö Yhtiön omistajat Osuus osakkeista (%) OP-Pohjola osk 76 Pohjola Pankki Oyj osuuspankkia 15 OP-Henkivakuutus Oy PL Helsinki Puhelin Faksi

3 Toimitusjohtajalta Tulos hyvä, markkina-asema vahvistui Vuosi 2010 oli hyvin myönteinen henkivakuutusliiketoiminnassa. Finanssikriisistä toipuminen on tapahtunut odotettua nopeammin. Korkotuottoisissa vakuutuksissa, joissa yhtiö kantaa sijoitusriskin asiakkaan puolesta, yhtiön sijoitustoiminta menestyi maltilliseen riskinottoon nähden erinomaisesti ja yhtiön omaisuusarvot samoin kuin asiakkaiden omalla vastuulla olevien sijoitussidonnaisten vakuutusten arvot ovat palautuneet finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Sijoitustoiminnan menestys yhdessä kannattavan vakuutustoiminnan kanssa nostivat sekä näytetyn tuloksen että tuloksen käyvin arvoin hyvälle tasolle. Yhtiön strategian mukaisesti uudistetulla riskienhallinnalla varmistettiin, että tuloksen epävarmuustekijöitä hallittiin merkittävästi aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Yhtiön perusrakenteet vakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan osalta onkin nyt saatu hallituksen edellyttämälle korkealle laatutasolle. Myös yhtiön vakavaraisuus on hyvä. Asiakkaiden luottamus yhtiöön ja koko OP- Pohjola-ryhmään on edelleen vahvaa. Yhtiön markkina-asema vahvistui strategiassa vahvisteluilla painopistealueilla. Maksutulolla mitattuna yhtiö teki koko henkivakuutustoimialan historian parhaimman tuloksen. Erityisesti yritysasiakkaiden eläkevakuuttajana yhtiön asema vahvistui merkittävästi. Myös sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus kehittyi strategian mukaisesti ja sijoitussidonnaisten säästöjen määrä on jo noin 45 % kokonaissäästöistä. Markkina-aseman kasvu erityisesti kokonaissäästöissä ja vakuutettujen lukumäärässä on keskeistä sillä asiakkaita varten yhtiö on olemassa. Strategiassaan yhtiö painottaa erityisesti riskivakuutus- ja eläketurvan täydentämisen merkitystä asiakkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi sijoitussidonnaisia säästämismuotoja kehitetään pankkien palveluntarjontaa täydentäväksi. Yhdessä yhtiön hoitamien Suomi-yhtiön vakuutusten kanssa yhtiöllä on nyt hoidossaan noin miljoonan asiakkaan vakuutukset. Vuoteen 2011 positiivisin mielin Uuteen vuoteen lähdetään positiivisin odotuksin. Asiakkaiden tarve oman taloudellisen turvallisuuden parantamiseen on kasvava ja osuuspankkien laajan palveluverkoston kautta odo- 3

4 tamme hyvää maksutuloa. Erityisesti työnantajien rooli työntekijöiden turvan parantamisessa odotetaan kasvavan. Sijoitusmarkkinan kehityksestä näkemyksemme on myös varovaisen positiivinen ja vakuutustoiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän edellisvuosien tasolla. Lähivuosina henkivakuutustoimialaan kohdistuvat säädösympäristön muutokset tulevat olemaan erittäin merkittäviä mutta tältäkin osin yhtiön valmiustila on hyvä ja vuonna 2011 otetaan uusia askeleita uudistusten suuntaan. Haluan kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, henkilökuntaamme ja omistajiamme osuuspankkeja, Pohjola Pankkia ja OP-Pohjola Osk:ta. Saadun luottamuksen pohjalta on hyvä kehittää yhtiötä yli miljoonaa vakuutettua palvelevaksi johtavaksi henkivakuutusyhtiöksi. Helmikuussa 2011 Jarmo Kuisma Toimitusjohtaja 4

5 OP-Henkivakuutuksen avainluvut, miljoonaa euroa 2006 luvuissa mukana myös fuusioidun Henki-Pohjolan luvut Vakuutusmaksutulo (ensivakuutus) Vakuutussäästöt Sijoitussidonnaisten vakuutusten säästöt Korkotuottoisten vakuutusten säästöt Sijoitussidonnaisen vakuutuksen osuus vakuutussäästöistä, % 37 % 39 % 30 % 39 % 44 % Asiakkaille maksetut laskuperustekorot Asiakkaille maksetut asiakashyvitykset Asiakkaille maksetut korvaukset Vakavaraisuuspääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Maksutulon markkinaosuus 28 % 31 % 29 % 25 % 39 % Henkivakuutuksen tulosanalyysi, miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan nettotuotto + arvonkorotukset ja niiden oikaisut Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Liikevoitto Tasoitusmäärän muutos Lisäedut Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot ja tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 Toimialan kehitys Henkivakuutusyhtiöiden toimintaympäristö kehittyi myönteisesti vuonna Vuoden 2009 maaliskuussa alkanut sijoitusmarkkinoiden nopea toipuminen vuoden 2008 finanssikriisistä jatkui vuonna Suotuisa sijoitusmarkkina paransi henkivakuutusyhtiöiden tuloksia ja vakavaraisuutta. Myös asiakkaiden sijoitussidonnaisten säästöjen arvot ovat palautuneet kahdessa vuodessa vuoden 2008 erittäin syvän laskun jälkeen. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo oli vuonna 2010 vahvassa kasvussa. Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo nousi 4,8 miljardiin euroon (3,1) eli 56 prosenttia edellisvuotista suuremmaksi. Suurimpana tekijänä kasvuun olivat kapitalisaatiosopimukset, joista saatu maksutulo yli kaksinkertaistui 1,6 miljardiin euroon (0,7). Myös ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo kasvoi merkittävästi etenkin isojen vastuunsiirtojen johdosta. Yksilöllisen eläkevakuutuksen ehtoja kiristettiin vuoden alussa samalla kuin yksilöllisen eläkevakuutuksen veroedut laajenivat koskemaan pankkien, rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyhtiöiden tarjoamia pitkäaikaissäästämisen tilejä (Ps-tili). Asiakkaiden kiinnostus yksilölliseen eläkevakuutukseen väheni merkittävästi säästämisehtojen heikentyessä. Uusia eläkevakuutuksia myytiin henkivakuutusyhtiöissä vain kappaletta, kun vuonna 2009 niitä myytiin kappaletta. Eläkevakuutusmyynnin pudotusta ei kompensoinut edes Ps-tili, jonka suosio jäi selvästi odotuksista. Vuonna 2010 henkivakuutustoimiala jatkoi valmistautumista vuoden 2013 alussa käyttöön otettavaan vakavaraisuuslaskennan uudistukseen (Solvenssi II). Uudistuksen tavoitteena on turvata entistä paremmin vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien edut. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset, vastuuvelan laskenta ja vakuutusvalvonta EU-alueella yhtenäistyy, jonka toivotaan selkeyttävän vakuutusyhtiöi- Vakuutusmaksutulo Toimiala OP-Henkivakuutus (miljoonaa euroa) 2010 Muutos 2010 Muutos Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,8 % ,6 % Eläkevakuutus ,1 % ,7 % Riskivakuutus 338 2,9 % 88 6,3 % Korkotuottoinen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,1 % ,4 % Yhteensä ,3 % ,4 % 6

7 den vertailua ja kilpailutusta yli rajojen. Vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa huomioidaan kaikki olennaiset riskit, joihin vakuutusyhtiöiden on varauduttava. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi muutokset korko- ja osakemarkkinoilla. Vakavaraisuusvaatimus on sitä pienempi, mitä vähemmän yhtiöllä on vakuutus- ja sijoitustoiminnan riskejä. Vakuutusasiakkaan kannalta uudistus merkitsee parempaa turvallisuutta, mutta mikäli sijoitustoiminnan riskitasoa alennetaan, saattaa korkotuottoisten vakuutusten kokonaistuotto jäädä aiempaa alhaisemmaksi. Yhtiön toiminta OP-Henkivakuutuksen strategiana on vahvistaa yhtiön markkinaosuutta sijoitussidonnaisessa säästövakuutuksessa, eläkevakuutuksessa ja riskivakuutuksessa. Strategiaan liittyy keskeisesti myös sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan kehittäminen liiketoimintaa tukevaksi ottaen huomioon Solvenssi II vaatimukset. Tuote- ja palvelukehityksessä yhtiö rakentaa asiakkaille lisäarvopalveluita osuuspankkien palvelutarjontaa täydentävillä tuotteilla. Vuonna 2010 yhtiön strategian toteutus onnistui erinomaisesti. Yhtiön markkinaosuus sijoitussidonnaisista maksutulosta vahvistui 22,5 prosenttiin (20,5) ja sijoitussidonnaisen vastuuvelan osuus koko vastuuvelasta kasvoi 43,5 prosenttiin (38,7). Erityisen hyvin yhtiö menestyi eläkesäätiöiden vastuunsiirroissa, joiden johdosta markkinaosuus eläkevakuutusten maksutulosta kasvoi 47,6 prosenttiin (21,8). Myös riskivakuutuksen maksutulo kasvoi markkinoita nopeammin. Sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan resursseja vahvistettiin osana valmistautumista Solvenssi II vakavaraisuuslaskennan uudistukseen. Solvenssi II tulee vaatimaan vastuuvelan markkinariskien systemaattista hallintaa, johon yhtiössä luotiin toimintamallit vuoden 2010 aikana. Sijoitussidonnaisen taseen hallinta ja siihen liittyvä tuote- ja palvelukehitys keskitettiin sijoitustoimintoon. Tuote- ja palvelukehityksessä yh tiön painopisteenä oli erityisesti sijoitussidonnaiseen vakuutussäästämiseen liittyvien palveluiden kehittäminen. Vuoden aikana lanseerattiin useita uusia sijoituskohteita sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin sekä kehitettiin erityisesti private- asiakkaiden palvelutarjontaa. Vakuutusten hoitojärjestelmien uudistaminen eteni, mutta ennakoitua hitaammin, jonka vuoksi hankkeen resurssointia kasvatettiin etenkin järjestelmätoimittajan osalta. Hanke pohjautuu ulkopuoliselta järjestelmätoimittajalta hankittuun valmisohjelmistopakettiin ja sen integrointiin OP-Pohjolan järjestelmäympäristöön. Osuuspankkien ja Pohjola Vakuutuksen myynnintuen laatuun ja määrään panostettiin myös voimakkaasti ja suurasiakasmyynti keskitettiin kokonaisuudessaan yhtiöön. Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa vuosi 2010 muodostui monin tavoin odotuksia paremmaksi. Länsimaiden talouskasvu osoittautui kestäväksi, vaikka Euroopan valtionlainakriisi kärjistyi odotettua vakavammaksi. Kreikka ja Irlanti joutuivat turvautumaan EU:n ja IMF:n pelastuspaketteihin ja EKP ilmoitti valtionlainaostoista sekä likviditeettipakettien jatkamisesta. Kehittyvissä talouksissa kasvu jatkui samaan aikaan vahvana. Länsimaiden elvyttävä rahapolitiikka kuitenkin lisäsi näiden talouksien ylikuumenemista ja viranomaiset eri maissa yrittivätkin hillitä kiihtyvää inflaatiota sekä lisääntyviä pääomavirtoja. Sijoitustoiminnan muuttamista yhtiön strategian mukaiseksi jatkettiin. Suurimpana muutoksena oli sijoitussidonnaisen liiketoiminnan resurssien kasvattaminen ja liittäminen osaksi sijoitustoimintoa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten sijoitusvalikoimaa laajennettiin tuomalla mm. 7

8 myyntiin OP-Henki Valtti II ja OP Henki Valtti III sijoituskorit. Keskeisenä kehityskohteena sijoitustoiminnassa oli myös valmistautuminen Solvenssi II vakavaraisuuslaskennan uudistukseen. Kehitystyön tuloksena vastuuvelan markkinariskien hallinta voidaan aloittaa suunnitelman mukaisesti vuonna Myös sijoitustoiminnan riskienhallinnan prosesseja tehostettiin. Yhtiön sijoitusfilosofia perustuu avoimella arkkitehtuurilla toteutettavaan kokonaistuottotavoitteeseen. Vuoden lopussa sijoituskannan määrä oli miljoonaa euroa (4 126) 1. 1Vuoden aikana allokaatiota muokattiin aktiivisesti yhtiön sijoitussuunnitelman mukaisesti. Yhtiö myi aktiivisesti strukturoituja sijoituksiaan. Yhtiön korkosijoitusten duraatio pidettiin lyhyenä, duraatio oli vuoden lopulla 3,1 vuotta (3,6) Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2010 oli 9,5 % (8,8 %), joka ylitti merkittävästi vuodelle asetetut tuottotavoitteet. Sijoitukset 2010 Osuus 2009 Osuus Muutos miljoonaa euroa Rahamarkkinasijoitukset ,9 % 193 4,7 % 417 Joukkovelkakirjalainat ,2 % ,5 % -226 Osakkeet ,1 % ,2 % 148 Vaihtoehtoiset sijoitukset ,3 % ,4 % 159 Kiinteistöt 395 8,4 % 302 7,3 % 94 Yhteensä ,0 % ,0 % 590 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleva omaisuus oli miljoonaa euroa (2 381). Vakuutustoiminta Yhtiön maksutulo kasvoi 139,4 prosenttia miljoonaan euroon (771) ja vastuuvelka 17,2 prosenttia miljoonaan euroon (6 157). Kasvu kohdistui strategian mukaisesti sijoitussidonnaiseen säästövakuutukseen, eläkevakuutukseen ja riskivakuutukseen. Eläkevakuutuksen kasvua siivitti etenkin erinomainen menestys ryhmäeläkkeen vastuusiirroissa. Kahteen isoon ryhmäeläkkeen vastuunsiirtoon (yhteismäärältään 510 miljoonaa euroa) liittyen maksutuloa kirjattiin sekä eläkevakuutuksen että kapitalisaatiosopimusten maksutuloon, koska eläkesäätiöt halusivat sijoittaa eläkevastuun katteena olevat varat yhtiöön ennen vastuunsiirron toteuttamista. Hyvä sijoitusmarkkina tuki sijoitussidonnaisten vakuutusten myyntiä ja arvonkehitystä. Lisäksi korkotuottoisesta vastuuvelasta siirtyi sijoitussidonnaiseen vastuuvelkaan 84 miljoonaa euroa (103). Sijoitussidonnaisen vastuuvelan osuus koko vastuuvelasta kasvoi 43,5 prosenttiin (38,7). Vakuutustoiminnan keskeiset tekemiset liittyivät vuonna 2010 sijoitussidonnaisten vakuutusten ja eläkevakuutusten myynnin kasvattamiseen ja riskivakuuttamisen kehittämiseen. Sijoitussidon- 1 Luku sisältää sijoitustilien rahavirrat ja siirtyvät korot. 8

9 Miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo Vastuuvelka 2010 Osuus 2009 Osuus 2010 Osuus 2009 Osuus Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,7 % ,1 % ,9 % ,1 % Eläkevakuutus ,1 % ,5 % ,4 % ,6 % Riskivakuutus 88 4,8 % 83 10,8 % 144 2,0 % 121 2,0 % Korkotuottoinen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,5 % ,7 % ,8 % ,5 % Muu vastuuvelka 70 1,0 % 49 0,8 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % naiseen vakuutukseen tuotiin useita uusia sijoituskohteita ja kehitettiin erityisesti private-asiakkaiden tuotteita ja palveluja. Eläkevakuutuksessa menestyttiin erityisen hyvin ryhmäeläkkeiden vastuunsiirroissa, joka on osoitus yritysasiakkaiden luottamuksesta yhtiön osaamiseen vaativissa eläkejärjestelyissä. Riskivakuutuksen tuotevalikoimaa selkiytettiin ja myynnintukea osuuspankeille ja Pohjola Vakuutukselle aktivoitiin. Uusia vakuutuksia myytiin vuoden aikana kappaletta (76 288). Vuoden päättyessä yhtiön vakuutuskantaan kuului noin vakuutusta ( ) ja vakuutettua ( ). Oman vakuutuskannan hoidon lisäksi yhtiö vastaa erillisen hoitosopimuksen puitteissa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen noin vakuutetun vakuutusten hoidosta. Yhtiö maksoi tilikauden aikana korvauksia miljoonaa euroa (530). Maksettujen korvausten poikkeuksellisen suuri määrä johtuu ryhmäeläkkeen vastuunsiirtoon liittyvien kapitalisaatiosopimusten erääntymisistä ja takaisinostoista. Takaisinostojen osuus korvausmäärästä oli 748 miljoonaa euroa (138), säästösummia VAKUUTETTUJA (KPL) VAKUUTUSSÄÄSTÖT milj. euroa % % 10 % % 0 % % -10 % Korkotuottoinen Sijoitussidonnainen Kasvu % % Säästövakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Riskivakuutukset Kapitalisaatiosopimukset (vakuutuksia) 9

10 erääntyi 260 miljoonaa euroa (222), kuolintapauskorvauksia maksettiin 115 miljoonaa euroa (106), muita riskivakuutuskorvauksia miljoona euroa (1) ja eläkkeitä 87 miljoonaa euroa (61). Tilikauden päättyessä maksussa olevia eläkkeitä oli kappaletta (15 947). Yhtiön liiketoiminnan tehokkuus pysyi hyvällä tasolla. Liikekulut olivat 58 miljoonaa euroa (47). Liikekulujen kasvu johtui myyntikanaville maksettavien myyntipalkkioiden kasvusta 41 miljoonaan euroon (30). Muut liiketoiminnan kulut olivat 17 miljoonaa euroa (17). Liikekustannussuhde oli 95,5 prosenttia (84,0). Liikekustannussuhde, jossa kuluista on poistettu myyntikanavien palkkiot ja tuotoiksi on huomioitu kaikki liikekulujen kattamiseen tarkoitetut tuotot, parani 28,6 prosenttiin (31,7). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Tulos 0 LIIKEKUSTANNUSSUHDE Liikekustannussuhde Liikekustannussuhde (pl. palkkiot, ml. kaikki tuotot) 2010 Yhtiön tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan. Yhtiön tulos yhdistetään OP-Pohjola ryhmän tulokseen noudattaen kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS). Yhtiön strategisena tavoitteena on vuo sien aikana saavuttaa yli 400 miljoonan euron tulos käyvin arvoin. Vuonna 2010 tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 272 miljoonaa euroa (196), joka ylitti merkittävästi odotukset. Yhtiön tulos ennen veroja oli 200 miljoonaa euroa (59). Riski- ja kustannusliikkeen tulos mukaan lukien Suomi-yhtiön kannanhoito parani edellisvuodesta ja oli 56 miljoonaa euroa (51). Sijoitustoiminnan nettotuotto ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevaa omaisuuden tuottoa oli 314 miljoonaa euroa (154). Sijoitusomaisuuden arvostuserot kasvoivat vuoden alusta 72 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuuden arvostusero oli 195 miljoonaa euroa (123). Laskuperustekorkoa hyvitettiin vakuutuksille yhteensä 122 miljoonaa euroa (117). Vakuutuksille annettiin lisäetuja 15 miljoonaa euroa (6) ja tulevien lisäetujen vastuuta purettiin 12 miljoonaa euroa (0), joten annettujen lisäetujen vaikutus tulokseen oli 3 miljoonaa euroa (6). Yhtiö varautui lisäksi tulevien vuosien lisäetuihin täydentämällä tulevien lisäetujen vastuuta 30 miljoonalla eurolla. Vakavaraisuus OP-Henkivakuutus on osa vakavaraista OP-Pohjola-ryhmää, mikä mahdollistaa tehokkaan pääomituksen. Yhtiö on asettanut strategiassaan hyvän vakavaraisuuden ylläpidon keskeiseksi tavoitteekseen. Strategisena tavoitteena on säilyttää vakavaraisuusaste vähintään 12 prosentin tasolla. Vuoden lopussa vakavaraisuusaste oli 15,9 prosenttia (13,3). Yhtiön toimintapääoma oli 737 miljoonaa euroa (551). Lain edellyttämä toimintapääoman vähimmäismäärä oli 218 miljoonaa euroa (197). 10

11 800 TOIMINTAPÄÄOMA milj. euroa VAKAVARAISUUSASTE prosenttia 20 % miudet vastuuvelan markkinariskien suojaamiseen. Yhtiössä päivitettiin myös vakavaraisuuden ja riskienhallinnan periaatteet ja implementoitiin % 12 % 8 % ne operatiiviseen toimintaan. Riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet, organisaatio ja keskeiset riskit on kuvattu tilinpäätöksen liitteessä Toimintapääoman vähimmäismäärä Toimintapääoma Vakavaraisuusaste Riskienhallinta OP-Henkivakuutuksen riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategian toteutumista siten, että riskienhallinta tukee liiketoimintaa ja vastaa tasoltaan vähintään pääkilpailijoita. Riskienhallinta varmistaa oikeiden toimenpiteiden suorittamisen ja oman pääoman riittävyyden yhtiön toiminnan turvaamiseksi myös odottamattomissa tilanteissa. Yhtiöllä on strategiassa määritetty vakavaraisuustavoite. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan periaatteet, joiden mukaisesti riskienhallinta toimii. Keskeiset riskit ovat vakuutuskannan vakuutustekniset riskit, vastuuvelan korkoriski, sijoitustoiminnan markkinariskit, maksuvalmiusriski sekä operatiiviset riskit. Yhtiön kokonaisriskiasema ja sen komponentit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti. Yhtiön riskienhallintaa kehitettiin voimakkaasti vuoden 2010 aikana. Resursointia parannettiin rekrytoimalla yhtiöön riskienhallintapäällikkö. Solvenssi II - vakavaraisuuslaskennan uudistukseen valmistauduttiin osallistumalla QIS5- vaikuttavuustutkimuksen, kehittämällä taseen käyvän arvon arvostusmalleja sekä luomalla val- 4 % 0 % Kohtuusperiaate ja arvio sen toteutumisesta Henkivakuutusyhtiön tulee vakuutusyhtiölain mukaan jakaa kohtuullinen osa vakuutusten tuottamasta ylijäämästä niille vakuutuksille, joilla sopimusehtojen mukaan on oikeus lisäetuihin. Lisäetujen jakaminen ei saa kuitenkaan vaarantaa yhtiön vakavaraisuutta. OP-Henkivakuutuksen hallituksen hyväksymien lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden mukaisesti yhtiö myöntää lisäetuja, jos vakuutuskannat ovat tuottaneet ylijäämää. Säästö- ja eläkevakuutuksissa ylijäämää voi muodostua laskuperustekoron ylittävästä tuotosta, joka palautetaan osittain asiakashyvityksinä vakuutuksille. Osa ylijäämästä varataan omistajilta saadun pääoman kustannuksiin ja tarvittaessa myös vakavaraisuuden vahvistamiseen. Asiakashyvitysten määrä vahvistetaan vuosittain ja niiden maksamisessa pyritään jatkuvuuteen eli tasoittamaan hyvien ja huonojen vuosien välistä eroa. Koska laskuperustekorot (4,5 % 1,5 %) vaihtelevat vakuutuskannoittain, yhtiö pyrkii myös siihen, että hyvitettävä kokonaiskorko ei riippuisi laskuperustekorosta. Tavoitteena on myös, että pitkäaikaista ja sidottua säästämistä, kuten eläkevakuutuksia, hyvitetään enemmän kuin lyhytaikaista ja takaisinostolle alttiita vakuutussäästöjä. Riskivakuutuksissa ylijäämää voi muodostua, jos vakuutusmaksut ovat suuremmat kuin riskivakuutusten perusteella maksetut korvaukset ja 11

12 niiden hoitoon tarvittavat liikekulut. Ylijäämän avulla voidaan seuraavana vuonna maksaa luvattua isompia korvauksia tai periä alennettuja vakuutusmaksuja. Arvio kohtuuperiaatteen toteutumisesta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö OP-Henkivakuutuksen palveluksessa oli kertomusvuoden aikana keskimäärin 147 henkilöä (148). Naisia henkilökunnasta on noin 69 % ja miehiä 31 %. Henkilökunnan keski-ikä on 44 vuotta. Pohjola Varainhoito Oy:stä tehtiin elokuussa 2010 liiketoimintasiirto, jonka seurauksena suurasiakasmyynnistä vastaavat henkilöt (kaksi henkilöä) siirtyivät OP-Henkivakuutuksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. OP-Henkivakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä OP-Pohjola-ryhmän muiden yhtiöiden kanssa. Yhtiö on ulkoistanut osan toiminnoistaan OP-Pohjola osk:n ja sen tytär- ja lähiyhteisöjen hoidettavaksi. OP-Henkivakuutus soveltaa OP-Pohjola-ryhmässä sovittuja palkka- ja kannustejärjestelmiä. Henkilökunnalle maksetaan lyhyen tähtäimen tulospalkkioita, mikäli sovitut liiketoiminnalle asetetut vuositason tavoitteet saavutetaan. Pitkän tähtäimen palkitsemisessa maksetaan sekä henkilöstörahastolle että johdolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhtiössä suoritetaan vuosittain työtyytyväisyyskysely koko henkilöstölle. Vuoden 2010 aikana suoritetun kyselyn mukaan työilmapiiri oli hyvällä tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) oli 3,96 (3,89). Merkittävät tapahtumat tilikauden jälkeen Ei merkittäviä tapahtumia. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden odotetaan kasvavan vuonna 2011 pitkäaikaista keskiarvoa nopeammin. Yhdysvalloissa kasvua tukee yksityisen kulutuksen vahvistuminen työllisyyden parantuessa. Myös rahapoliittinen elvytys vahvistaa talouskasvua. Euroalueella talousnäkymät ovat verraten myönteiset huolimatta valtioiden velkakriisistä. Kehittyvien talouksien kasvu jatkuu ripeänä, ja eräissä maissa pyritäänkin välttämään talouden ylikuumenemista talouspolitiikkaa kiristämällä. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Talouden kasvupohja laajenee vuodesta 2010, sillä myös investointien kasvu vahvistuu. Työttömyys laskee edelleen ja julkisen talouden alijäämä jää pieneksi. Näkymät vuodelle 2011 ovat kohtuullisen hyvät. Suomen laajimman palveluverkoston kautta odotamme positiivista kehitystä erityisesti sijoitussidonnaisessa säästämisessä ja riskivakuutuksissa. Eläkevakuutuksen maksutulo todennäköisesti pienenee, koska vastuunsiirtojen osuus eläkevakuutuksen maksutulosta oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2010 ja yksilöllisen eläkevakuutuksen uusmyynti pysynee edelleen alhaisella tasolla. Tuloskehitykseen vaikuttaa keskeisesti sijoitusmarkkinoiden kehitys. Perusnäkemys sijoitusmarkkinoista vuodelle 2011 on varovaisen positiivinen. Vakuutustoiminnan kannattavuuden oletetaan säilyvän edellisvuosien tasolla. Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallinto määräytyy vakuutusyhtiö- ja osakeyhtiölain säännösten ja yhtiölle vahvistetun yhtiöjärjestyksen pohjalta. Ylintä päätäntävaltaa käyttävä yhtiökokous kokoontui varsinaiseen yhtiökokoukseen Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat asiat. Varsinainen yhtiökokous vahvisti hal- 12

13 lituksen jäsenmääräksi seitsemän henkilöä. Hallituksen jäsenet kertomusvuoden lopussa olivat: Toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen, OP-Pohjola osk, hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Harri Nummela, OP-Palvelut osk, hallituksen varapuheenjohtaja Talousjohtaja Harri Luhtala, OP-Pohjola osk Riskienhallintajohtaja Petri Viertiö, Pohjola Pankki Oyj Toimitusjohtaja Timo Laine, Päijät-Hämeen Osuuspankki Toimitusjohtaja Keijo Manner, Keski-Suomen Osuuspankki Johtaja Ilari Jämsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jarmo Kuisma ja toimitusjohtajan sijaisena Karri Alameri. Yhtiön tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii Timo Nummi, KHT. Omistusuhteet sekä muutokset konsernirakenteessa ja pääomarakenteessa Vuoden 2010 kesällä tehtiin päätös entisen OP- Keskus osk:n jakamisesta kahteen organisaatioon, jotka ovat ryhmän keskusyhteisönä toimiva OP-Pohjola osk ja ryhmän palvelutuotannosta vastaava OP-Palvelut Oy. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola osk:n tytäryhtiö. OP-Henkivakuutuksella on osaketta, jotka kaikki edustavat samanlaista äänimäärää yhtiökokouksessa. Yhtiön osakkeista OP-Pohjola osk omistaa 76 prosenttia, Pohjola Pankki Oyj 9 prosenttia ja osuuspankit (150 osuuspankkia) 15 prosenttia. OP-Henkivakuutuksen konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. OP-Henkivakuutuksen ylimääräinen yhtiökokous päätti alentaa yhtiön ylikurssirahastoa ,59 eurolla ja siirtää varat yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallituksen esitys voitonjaosta Taseen voitonjakokelpoisiin varoihin luettavat erät olivat emoyhtiön osalta ,51 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 90,00 euroa osakkeelta eli yhteensä ,00 euroa ja osingonjaon jälkeen jätetään ,51 euroa voittovarojen tilille. OP-Pohjola-ryhmän muodostavat yli 200 osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP-Pohjola osk tytär- ja lähiyhteisöineen. 13

14 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden voitto Luvut esitetään tuhansina euroina. 14

15 Tase Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 18 0 Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

16 Tuloslaskelma Konserni Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden voitto

17 Tase Konserni Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuudet Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 Rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

19 Rahoituslaskelma Konserni Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

20 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Tilinpäätös on laadittu ja esitetty voimassa olevien yhtiötä koskevien lakien sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan antamien säännösten ja määräysten mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet OP-Henkivakuutus Oy laatii konsernitilinpäätöksen, johon kuuluvat emoyhtiö OP-Henkivakuutus osakeyhtiön lisäksi tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiön tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Yhtiöiden väliset liiketapahtumat ja yhtiöiden väliset saamiset ja velat on eliminoitu. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä tai kohteen valmistumishetkestä lähtien. Hankintamenon ja yhtiön hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola osk:n (aiemmin OP-Keskus Osk) tytäryhtiö ja yhtiö sekä sen tytäryhtiöt yhdistellään rivi-riviltä OP-Pohjola osk:n IFRS-konsernitilinpäätökseen. Yhdistelyä varten tiedot on muunnettu IFRS-standardien mukaisiksi. OP-Henkiva kuutuksessa on muuntoa varten soveltuvin osin noudatettu OP-Pohjola -konsernin kanssa yhden mukaisia IFRS-tilinpäätösperiaatteita. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat hyödykkeet ja kalusto on arvostettu taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöosakkeet ja rakennushankkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Sijoitusomaisuusosakkeet ja -osuudet on arvostettu taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käy vän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan. Osakkeiden ja osuuksien arvostus on suoritettu keskihintaperiaatteella. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan taseessa hankintahintaan. Nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi ja vastaerä on merkitty ko. sijoitusten lisäykseksi tai vähennykseksi. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai sitä alemmassa käyvässä arvossa. Johdannaissopimukset ovat suojaamistarkoituksessa sekä kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjä sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä auki olevat sopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Suojaavan sopimuksen voitto tai tappio merkitään tuloslaskelmaan siltä osin kuin se vas- 20

21 taa suojattavasta erästä kuluksi tai tuotoksi kirjattua määrää. Suojattavan erän arvonnousun ylittävä tappio kirjataan kuitenkin ko konaan kuluksi. Mikäli sopimusta on käsitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä, kirjataan negatiiviset arvonmuu tokset kokonaan tuloslaskelmaan, eikä realisoitumatonta voittoa kirjata lainkaan. Tuloslaskel maan kirjaamattomat johdannaisten arvostuserot ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä käsiteltyjen johdannaisten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat rahasto-osuudet on arvostettu taseessa käy pään arvoon. Niiden arvonkorotukset ja niiden oikaisut, sekä arvonalennukset ja niiden palau tukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin noteeraa maan tilinpäätöspäivän ostokurssiin. Sijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän ostokurssiin kuitenkin niin, että sijoitusomaisuusosakkeiden ja -osuuksien arvostamisessa ei ole eroteltu va luuttakurssin ja markkinaeron vaikutusta. Valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Omaisuuden käyvät arvot Kiinteistökohteet arvioidaan kohteittain nettotuoton, sijainnin ja markkinatilanteen perusteella vuosittain. Arvioinnissa käytetään sekä yhtiön omaa että ulkopuolista asiantuntemusta. Osakkeet ja rahoitusmarkkinavälineet, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, arvostetaan tilinpäätöspäivän viimeiseen ostokurssiin tai sen puuttuessa kaupantekokurssiin tai, milloin tilinpäätöspäivä ei ole kaupantekopäivä tai milloin kurssia ei ole, tätä päivää edeltävää viimeistä vastaavaa kurssia käyttäen. Muiden osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa tai jäljellä olevaa hankintahintaa. Talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Poistot Poistot on laskettu suunnitelman mukaan noudattaen OP-Pohjola-konsernin laskentaperiaatteiden mukaisia omaisuuserien taloudelliseen elinikään perustuvia pitoaikoja. Poistoja laskettaessa on käytetty seuraavaa poistosuunnitelmaa: Vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 5 Liikearvo tasapoisto 10 Atk-ohjelmat tasapoisto 2 6 Aineelliset hyödykkeet Konttorikoneet ja kalusto tasapoisto 3 10 Atk-laiteet tasapoisto 3 5 Kiinteistöt Liike- ja teollisuusrakennukset tasapoisto Rakennusten aineettomat oikeudet tasapoisto Aktivoidut korjaus- ja muutostyöt tasapoisto Kirjanpidossa tehdyt suunnitelman ylittävät EVL:n poistot on esitetty tuloslaskelmassa omana eränään poistoeron muutoksena. Kulut toiminnoittain ja verot Liikekulut kohdistetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta-, hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa, sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut) sekä muissa kuluissa. Tilikauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti lasketta vaan verotettavaan tulokseen perustuen. 21

22 Laskennallista verovelkaa ei ole esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä taseessa eikä erillisenä liitetietona määrän epäolennaisuuden takia. Konsernitilinpäätöksessä kiinteistösijoituksiin sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty konsernitaseessa konserniliikearvona sekä laskennallisena verovelkana ja konsernituloslaskelmassa konserniliikearvon poistona sekä laskennallisen verovelan muutoksena. Kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan vähemmistöosuudella vähennettynä. Omaan pääomaan luettu osuus ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Vero on laskettu 26 prosentin verokannan mukaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty taseessa omana eränään. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassasta tai vakuutusyhtiöltä otetuilla elä keva kuutuk silla. Vakuutusmaksut on kirjattu tilikauden tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Osa työnte kijöistä kuuluu lisäksi OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön lisäeläketurvan piiriin. Eläkevastuun määrä on tilinpäätöshetkellä täysin katettu. Vastuuvelka Tehdyistä asiakashyvityspäätöksistä aiheutuva vastuun lisäys sisältyy vastuuvelkaan. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka arvostetaan vastuuta kattavan omaisuuden käypään arvoon. Vakuutussopimusten hankintamenoja ei ole zillmeroitu tässä eikä edellisessä tilinpäätöksessä. Vakuutusyhtiölain kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisesti henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperi aatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä palautetaan lisä etuina näille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Kohtuusperiaatteen soveltamistavoitteet on julkaistu tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomuksessa sekä lisäksi op.fi -verkkosivuilla. Myönnettävät lisäedut päättää yhtiön hallitus. Kokonaishyvitysten tasossa, joka muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain yhtiön tuloksen pe rusteella määrättävistä lisäeduista, yhtiö pyrkii jatkuvuuteen vaarantamatta vakavaraisuusvaatimuksia. Vastuuvelka on muodostettu yhtiön hallituksen hyväksymien lasku perusteiden mukaan. Perustekorkoisien sopimusten vastuu on laskettu diskonttaamalla sopimuksista aiheutuvat kassavirrat laskuperustekorolla, joka vaihtelee 4,5 % ja 1,5% välillä. Vakuutusmaksuvastuu sekä alkaneiden eläkkeiden vastuu lasketaan pääsääntöisesti vakuutuskohtaisesti. Tiedossa olevat maksamattomat summakorvaukset sisältyvät vastuuvelkaan sellaisenaan (in casu). Lisäksi on kollektiivisia vastuueriä, jotka muodostetaan vakuutuksia koskevien tilastojen perusteella. 22

23 Maksutulo Emoyhtiön ja konsernin vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Emoyhtiön ja konsernin ensivakuutuksen maksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Yhteensä Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Yhteensä Yhteensä Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Yhteensä Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka eivät oikeuta hyvitykseen Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta Yhteensä

24 Henkivakuutuksen lisäedut ja kohtuusperiaatteen vaikutus tilinpäätökseen OP-Henkivakuutus on jakanut vuonna 2010 vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisia lisäetuja niihin oikeutetuille vakuutuksille hallituksen hyväksymien ja julkaisemien lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 yhtiön sijoitustuotot olivat hyvät ja lisäetujen taso nousikin hieman edellisvuodesta. Yhtiön lisäetutavoitteisiin kuuluu hyvittää eläkevakuutuksille enemmän kuin takaisinostoille alttiille vakuutussäästöille. Tämän mukaisesti yhtiö on koko vuodelta 2010 jakanut yksilöllisille ja ryhmäeläkevakuutuksille kokonaistuoton joka on keskimäärin 4,5% (4,2) ja säästövakuutuksille 3,1% (3,1). Riskivakuutukset ovat saaneet vakiintuneet vakuutussummien korotukset. Riskittömien ja vähäriskisten sijoituskohteiden tuotto-odotukset laskivat epätavallisen matalalle tasolle vuoden 2010 aikana. Erityisesti tämä koski hyvän luottoluokituksen omaavien valtioiden jvk-lainoja. Suomen valtion 10-vuotisen lainan tuottotaso on nyt 3,2 % ja 5-vuotisen lainan 1,9 % (vuotta aiemmin vastaavat tuottotasot olivat 3,6 % ja 2,5 %). Tuottotason lasku johti osaltaan siihen, että yhtiön sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2010 olivat erittäin hyviä. Tulevina vuosina sijoitustoiminnan tuottopotentiaali tulee kuitenkin olemaan matalampi. Tämän vuoksi osa vuoden 2010 ylijäämästä on siirretty tulevien asiakashyvitysten vastuuseen. Seuraavissa taulukoissa on esitetty miten hyvitetyt laskuperustekorot ja lisäedut ovat vaikuttaneet tilinpäätökseen. LP- Kokonais- Hyvitetty Lisäetujen Hyvitetty korko tuotto LP-korkoa vaikutus yhteensä keskimäärin keskimäärin milj. euroa milj. euroa milj. euroa Yksilöllinen henkivakuutus 3,1 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % Yksilöllinen eläkevakuutus 3,6 % 3,7 % 4,5 % 4,2 % Ryhmäeläkevakuutus 3,5 % 3,5 % 4,5 % 4,0 % Kapitalisaatiosopimukset 3,4 % 3,0 % 3,4 % 3,0 % Muut korot ja hyvitykset Keskimäärin/yhteensä 3,3 % 3,3 % 3,7 % 3,5 % Tulevien asiakashyvitysten vastuun purku Tulosvaikutus netto

25 Sijoitustoiminnan tuotot Emoyhtiön sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Muut tuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

26 Konsernin sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Muut tuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Muut tuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Saman konsernin yrityksiltä Muilta Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa