Sisällys. Toimitusjohtajalta / 3. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 / 6. Tuloslaskelma emoyhtiö / 14. Tase emoyhtiö / 15

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Sisällys Toimitusjohtajalta / 3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 / 6 Tuloslaskelma emoyhtiö / 14 Tase emoyhtiö / 15 Tuloslaskelma konserni / 16 Tase konserni / 17 Rahoituslaskelma emoyhtiö / 18 Rahoituslaskelma konserni / 19 Tilinpäätöksen liitetiedot / 20 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet / 20 Maksutulo / 23 Sijoitustoiminnan tuotot / 25 Korvaukset ja liikekulut / 27 Sijoitukset / 28 Kiinteistösijoitukset / 34 Sijoitussidonnaiset vakuutukset / 36 Oma pääoma / 40 Riskienhallinnan periaatteet OP-Henkivakuutus Oy:ssä / 42 Tunnusluvut / 51 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset / 54 Tilintarkastuskertomus / 55 OP-Henkivakuutus Oy on OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistama yhtiö Yhtiön omistajat Osuus osakkeista (%) OP-Keskus osk 76 Pohjola Pankki Oyj osuuspankkia 15 OP-Henkivakuutus Oy PL Helsinki Puhelin Faksi

3 Toimitusjohtajalta Tulos käyvin arvoin hyvä, uuden strategian mukainen toiminta saatu hyvään vauhtiin Vuosi 2009 oli henkivakuutusliiketoiminnassa voimakkaasti kaksivaiheinen. Vuoden alussa sijoitusmarkkina jatkoi edellisen vuoden alamäkeään ja näkymät koko vuoden tuloskehitykselle olivat hyvin pessimistisiä. Maaliskuussa alkanut osakemarkkinoiden nousu käänsi sijoitusmarkkinan kuitenkin merkittävään kasvuun ja positiivinen kehitys jatkui koko loppuvuoden. Yhtiön pääomistajan alkuvuonna yhtiöön tekemien sijoitusten turvin pystyttiin alkuvuoden lasku vastaanottamaan ja muokkaamaan yh tiön sijoitusomaisuutta markkinakasvun mukana. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui sijoitustoiminnan myötä kuukausi kuukaudelta ollen vuoden lopussa hyvällä tasolla. Yhtiön tulos käyvin arvoin on hyvä ja näytetty tuloskin on odotuksia parempi. Yhtiön toiminnassa vuosi oli muutoinkin muutoksen vuosi. Yhtiön organisaatio uudistettiin keväällä ja strategian uudistaminen käynnistettiin. Uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa ja strategian mukaisesti mm. myynnin painopistettä siirrettiin voimakkaasti sijoitussidonnaisiin tuotteisiin. Tässä onnistuttiin ja sijoitussidonnaisten säästöjen osuus oli vuoden lopussa jo lähes 40 prosenttia kaikista säästöistä. Markkinaosuus vakuutussäästöistä vahvistui kaikilla tuotealueilla ja vaikka maksutulon markkinaosuus vuoden aikana laskikin, on OP-Henkivakuutus edelleen maksutulolla mitattuna Suomen suurin henkivakuutusyhtiö, nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Hyvä markkina-asema kertoo asiakkaittemme luottamuksesta asiakkaita varten yhtiö on olemassa. Uudessa strategiassaan yhtiö painottaa erityisesti riskivakuutus- ja eläketurvan täydentämisen merkitystä asiakkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Lisäksi sijoitussidonnaisia säästämismuotoja kehitetään pank kien palveluntarjontaa täydentäväksi. Vuosi 2010 odotuksien täyttämä Uuteen vuoteen lähdetään positiivisin odotuksin. Vaikka maailman talous on taantumassa, odotetaan finanssimarkkinan kehittyvän suotuisasti ja yhtiön tuloksen olevan selkeästi voitollinen. Asiakkaiden luottamuksen yhä paran- 3

4 tuessa uskotaan säästöjen ja maksutulon markkina-aseman vahvistuvan strategian painotusten mukaisesti. Lakisääteisen eläkeiän korotuspaineet ja pitkäaikaissäästämisen uudet mahdollisuudet lisäävät kansalaisten ja työnantajien kiinnostusta eläketurvan täydentämiseen. Taloudellisen taantuman aikana myös asiakkaiden yleinen kiinnostus turvallisuuden lisäämiseen ja riskeihin varautumiseen kasvaa. OP-Henkivakuutuksen ydinliiketoiminnan, vakuuttamisen, tarve kasvaa. Tätä työtä jatkamme koko OP-Pohjola-ryhmän voimin. Vuodesta 2009 haluan kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme, henkilökuntaamme ja omistajiamme osuuspankkeja, Pohjola-Pankkia ja OP-Keskusta. Saadun luottamuksen pohjalta on hyvä rakentaa yhtiötä laadukkaaksi, nyt jo lähes miljoonaa vakuutettua palvelevaksi johtavaksi henkivakuutusyhtiöksi. Kiitos. Helmikuussa 2010 Jarmo Kuisma Toimitusjohtaja 4

5 OP-Henkivakuutuksen avainluvut, miljoonaa euroa 2006 luvuissa mukana myös fuusioidun Henki-Pohjolan luvut Vakuutusmaksutulo (ensivakuutus) Vakuutussäästöt Sijoitussidonnaisten vakuutusten säästöt Korkotuottoisten vakuutusten säästöt Sijoitussidonnaisen vakuutuksen osuus vakuutussäästöistä, % 31% 37% 39% 30% 39% Asiakkaille maksetut laskuperustekorot Asiakkaille maksetut asiakashyvitykset Asiakkaille maksetut korvaukset Vakavaraisuuspääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Maksutulon markkinaosuus 20% 28% 31% 29% 25% Henkivakuutuksen tulosanalyysi, miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo (jälleenvakuutusosuuden jälkeen) 638,5 658,1 843,8 738,3 746,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto + arvonkorotukset ja niiden oikaisut 301,2 306,5 225, ,0 587,8 Maksetut korvaukset -198,7-295,1-559,8-728,9-524,7 Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja ja tasoitusmäärän muutosta -658,8-571,7-402,4 677,2-685,2 Liikekulut -25,0-24,8-43,0-43,3-47,5 Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja ja tas.määrän muutosta 57,3 73,0 64,2-447,7 76,7 Muut tuotot ja kulut 0,0 0,0 3,1 6,1 2,3 Liikevoitto 57,3 73,0 67,3-441,6 79,1 Tasoitusmäärän muutos -0,1-0,1-1,5-1,7-0,8 Lisäedut -21,9-36,6-8,8-11,5-19,1 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 35,3 36,4 57,0-454,8 59,1 Tuloverot ja tilinpäätössiirrot -10,4-9,1-15,1 76,0-15,2 Tilikauden voitto/tappio 24,8 27,3 41,9-378,8 43,9 5

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009 Toimialan kehitys Maaliskuussa alkanut finanssimarkkinoiden nopea toipuminen paransi henkivakuutusyhtiöiden toimintaedellytyksiä vuonna Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus parani merkittävästi sijoitustoiminnan hyvien tuottojen seurauksena. Myös maksutulo kääntyi kasvuun, kun se oli alentunut kolme edellistä vuotta. Maksutulo kasvoi 17,9 prosenttia ja oli 3,1 miljardia euroa (2,6). Suotuisa sijoitusmarkkina vauhditti erityisesti sijoitussidonnaisen säästämisen maksutulokehitystä maksutulo oli 1,3 miljardia euroa (0,7). Eläkevakuuttamisessa yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo jäi edellisvuoden tasolle ja ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo pieneni 12,2 prosenttia. Syyskuussa annettu lakiehdotus pitkäaikaissäästämisestä (PS-laki) heikensi voimakkaasti yksilöllisten eläkevakuutusten loppuvuoden uusmyyntiä. PS-laki laajentaa yksilöllisen eläkevakuutuksen veroedut myös muihin säästämistuotteisiin, kuten talletuksiin, rahastoihin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Käytännössä PS-lain mukaisten tuotteiden tarjonta voi alkaa aikaisintaan Vuoden aikana Euroopan Parlamentti vahvisti puitedirektiivin vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II -direktiivi). Keskeisin muutos liittyy vakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakavaraisuuden hallintaan. Direktiiviin vakavaraisuusvaatimukset ottavat entistä paremmin huomioon kunkin vakuutusyhtiön toimintaan sisältyvät riskit. Lisäksi vakuutusalan valvonnan harmonisointi viedään entistä pidemmälle. Yleinen suuntaus on vakavaraisuusvaatimusten kasvaminen, joka tulee vaikuttamaan vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan sekä osittain vakuutustuotteiden kehitykseen. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lokakuussa Solvenssi II direktiivin kansallisen voimaansaattamisen. Solvenssi II tulee näillä näkymin voimaan Vakuutuslaji Vakuutusmaksutulo (milj.euroa) Vakuutussäästöt (milj.euroa) Toimiala OP- Toimiala OP- Henkivakuutus Henkivakuutus 2009 Muutos 2009 Muutos 2009 Muutos 2009 Muutos Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,2 % ,4 % ,7 % ,4 % Eläkevakuutus ,1 % ,8 % ,9 % ,5 % Riskivakuutus 332 6,2 % 83-2,4 % Korkotuottoinen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,3 % 175-4,9 % ,0 % ,9 % Yhteensä ,9 % 771 0,6 % ,5 % ,2 % 6

7 Yhtiön toiminta Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sijoitusmarkkinoiden tilanne oli haasteellinen. Yhtiön vakavaraisuus heikkeni heikon sijoitusmarkkinan seurauksena ja yhtiön pääomia vahvistettiin. Toisella vuosineljänneksellä yhtiössä valmisteltiin uutta strategiaa, joka hyväksyttiin hallituksessa kesäkuussa. Uudessa strategiassa keskeistä on vahvistaa yhtiön markkinaosuutta sijoitussidonnaisessa säästövakuutuksessa, eläkevakuutuksessa ja riskivakuutuksessa sekä kääntää vakuutussäästämisen painopiste sijoitussidonnaiseen liikkeeseen. Yhtiön markkina-asema vahvistuikin sijoitussidonnaisessa säästövakuutuksessa (säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus) ja eläkevakuutuksessa (yksilöllinen ja ryhmä) yhteensä 1,7 prosenttiyksikköä. Strategiaan liittyy keskeisesti myös sijoitusstrategian uudelleen arviointi ja riskienhallinnan kehittäminen liiketoimintaa tukevaksi ottaen huomioon Solvenssi II vaatimukset. Tuote- ja palvelukehityksessä yhtiö rakentaa asiakkaille lisäarvopalveluita osuuspankkien palvelutarjontaa täydentävillä tuotteilla. Toimitusjohtajana aloitti tammikuussa Jarmo Kuisma, jonka johdolla OP-Henkivakuutuksen organisaatio uudistettiin. Yhtiö on jakanut toimintansa kolmeen toimintoon, jotka ovat vakuutustoiminto, sijoitustoiminto sekä talous-, riskienhallinta ja aktuaaritoiminto. Vakuutustoiminnon organisaatio uudistettiin ja yhtiöön nimitettiin vakuutustoiminnosta vastaava vakuutusjohtaja Ilkka Lohi. Sijoitustoiminta keskitettiin yhtiöön, johon nimitettiin sijoitustoiminnosta vastaava sijoitusjohtaja Karri Alameri. Myös riskienhallinta keskitettiin yhtiöön, johon nimitettiin talous-, riskienhallinta- ja aktuaaritoiminnosta vastaava aktuaarijohtaja Pasi Laaksonen. OP-Henkivakuutuksessa on käynnissä vuonna 2008 alkanut erittäin mittava vakuutusjärjestelmien uudistushankkeen ensimmäinen vaihe. Hanke pohjautuu ulkopuoliselta järjestelmätoimittajalta hankittuun valmisohjelmistopakettiin ja sen integrointiin OP-Pohjolan järjestelmäympäristöön. Tavoitteena on, että vuoden 2010 aikana hankkeen ensimmäinen vaihe saadaan tuotantokäyttöön ja nykyjärjestelmien konvertointi uuteen järjestelmään voidaan aloittaa. Sijoitustoiminta Sijoitustoiminta muutettiin uuden strategian mukaiseksi. Yhtiöön nimitettiin oma sijoitusjohtaja, joka ryhtyi kehittämään sijoitustoiminnan prosesseja sekä sijoitussalkun rakennetta läpinäkyvämmäksi. Sijoitustoiminnan tavoitteeksi asetettiin absoluuttisen tuoton saavuttaminen ja yhtiön sijoitustoiminnan nivominen yhteen koko liiketoimintastrategian kanssa. Sijoitusmarkkinoiden kehitys oli vuonna 2009 kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen neljännes jatkoi siitä mihin vuosi 2008 loppui. Maaliskuun 9. päivä osoittautui vuoden 2009 pohjakosketukseksi osakemarkkinoilla. Heinä-elokuun aikana sijoittajien usko talouskäänteeseen vahvistui ja erityisesti riskipitoiset joukkovelkakirjalainat menestyivät hyvin, kun korkoerot kaventuivat voimakkaasti. Syyskuun loppua kohden epävarmuus kasvoi - ovatko osakemarkkinat nousseet liikaa ja liian nopeasti suhteessa talouskehitykseen ja miten keskuspankit alkavat kiristämään likviditeettiä. Vuoden viimeisellä kvartaalilla positiivinen uutisvirta taloudesta jatkui, mutta se ei enää jaksanut yllättää markkinoita positiivisesti yhtä usein kuin aikaisemmin vuodesta. OP-Henkivakuutuksen sijoitustoiminnan filosofiaa on muutettu siten, että sijoitustoiminta perustuu enenevässä määrin avoimella arkkitehtuurilla toteutettavaan kokonaistuottotavoitteeseen. Vuonna 2009 sijoitusomaisuuden volatiilisuutta pienennettiin allokaatio- ja instrumenttivalinnoilla ja kehitettiin aktiivista suojauspolitiikkaa ottamalla käyttöön dynaaminen osakesuojausstrategia. 7

8 Vuoden aikana uusittiin käytössä olevat varainhoitosopimukset ja yhteistyötä Pohjola Varainhoidon kanssa lisättiin. Vuoden lopussa sijoituskannan määrä oli miljoonaa euroa (3 855). Vuoden aikana osakesijoitusten määrää kasvatettiin, kun sijoitusmarkkinat toipuivat ja yhtiön vakavaraisuusasema salli riskinoton lisäämisen. Yhtiö kasvatti osakesijoitusten määrän vuoden alun noin 5 prosentista noin 17 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Samalla yhtiö pienensi rahamarkkina- sijoituksiaan noin 15 prosentista noin 5 prosenttiin. Yhtiö vähensi aktiivisesti strukturoituja sijoituksiaan. Yhtiön korkosijoitusten rakenne säilyi merkittäviltä osiltaan ennallaan, korkosijoitusten duraatio oli 3,6 vuotta (3,6). Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2009 oli 8,8 % (-12,0 %), joka ylitti merkittävästi vuoden alussa tehdyt arviot. Vuoden alussa vakavaraisuusasema ja sijoituskannan rakenne eivät sallineet sijoituskannan muokkaamista sijoitustoiminnan markkinanäkemyksen mukaiseksi. Sijoitukset 2009 Osuus 2008 Osuus Muutos miljoonaa euroa Rahamarkkinasijoitukset 193 4,7 % ,3 % Johdannaiskorjaus 0 0,0 % 127 3,3 % -127 Joukkovelkakirjalainat ,5 % ,4 % 203 Osakkeet ,2 % 328 8,5 % Johdannaiskorjaus 0 0,0 % ,3 & 127 Vaihtoehtoiset sijoitukset ,4 % ,1 % -153 Kiinteistöt 302 7,3 % 216 5,6 % 86 Yhteensä ,0 % ,0 % 271 Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleva omaisuus oli miljoonaa euroa (1 614). Vakuutustoiminta Yhtiö maksutulo kasvoi 0,6 prosenttia 771 miljoonaan euroon (767). Kasvu kohdistui uuden strategian mukaisesti sijoitussidonnaiseen säästövakuutukseen. Eläkevakuutusten, riskivakuutusten ja korkotuottoisten säästöhenkivakuutusten maksutulo pieneni. Yhtiö toi menestyksekkäästi myyntiin omat vakuutuksiin liitettävät sijoitussalkut ja pääomaturvatut ratkaisut, selkiytti ja laajensi vakuutusten rahastovalikoimaa sekä tiivisti yhteistyötään yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhtiön vakuutustekninen vastuuvelka oli vuoden päättyessä miljoonaa euroa (5 440). Yhtiö onnistui siirtämään vastuuvelan painotusta sijoitussidonnaisiin tuotteisiin ohjaamalla myyntiä sekä tuottamalla uusia tuotteita, joiden myynti kohdistui korkotuottoisen säästövakuutuksen kantaan. Siirrot kokotuottoisesta vakuutuskannasta sijoitussidonnaiseen vakuutuskantaan olivat 103 miljoonaa euroa (-144). Uusia erityisrahastoja myytiin 54 miljoonaa euroa, joka on noin 2 % korkotuottoisesta säästövakuutuskannasta. 8

9 Miljoonaa euroa Vakuutusmaksutulo Vastuuvelka 2009 Osuus 2008 Osuus 2009 Osuus 2008 Osuus Sijoitussidonnainen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,1 % ,6 % ,1 % ,4 % Eläkevakuutus ,5 % ,4 % ,8 % ,3 % Riskivakuutus 83 10,8 % 85 11,1 % 129 2,1 % 99 1,8 % Korkotuottoinen säästöhenkivakuutus ja kapitalisaatiosopimus ,7 % ,0 % ,5 % ,9 % Muu vastuuvelka 27 0,4 % 30 0,6 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli vuoden päättyessä miljoonaa euroa (1 610). Yhtiössä toteutettiin myös uuden PS-lain edellyttämät muutokset yksilöllisiin eläkevakuutuksiin ja osallistuttiin tiiviisti vakuutusjärjestelmien uudistushankkeeseen. Uusia vakuutuksia myytiin vuoden aikana kappaletta (90 390). Vuoden päättyessä yhtiön vakuutuskantaan kuului noin vakuutusta ( ) ja vakuutettua ( ). Oman vakuutuskannan hoidon lisäksi yhtiö vastaa erillisen hoitosopimuksen puitteissa Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen runsaan vakuutussopimuksen hoidosta. Yhtiö maksoi tilikauden aikana korvauksia 530 miljoonaa euroa (731). Takaisinostojen osuus korvausmäärästä oli 138 miljoonaa euroa (332) ja niiden määrä pieneni 58,3 prosenttia. Säästösummia erääntyi vuoden aikana 222 miljoonaa euroa (245). Tilikauden päättyessä maksussa olevia yksilöllisiä eläkkeitä oli kappaletta (6 360). Eläkkeitä maksettiin vuoden aikana 61 miljoonaa euroa (49). VAKUUTUSKANTA KAPPALEET VASTUUVELKA milj. euroa 80 % % 60 % 50 % % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % Korkotuottoinen Sijoitussidonnainen Kasvu % edv % Säästövakuutus Yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus Riskivakuutukset Kapitalisaatiosopimukset 9

10 % LIIKEKUSTANNUSSUHDE Liikekulut olivat 58 miljoonaa euroa (53). Liikekustannussuhde oli 84,0 prosenttia (75,2). Liikekustannussuhde, jossa kuluista on poistettu myyntikanavien palkkiot ja tuotoiksi on huomioitu kaikki liikekulujen kattamiseen tarkoitetut tuotot, oli 31,7 prosenttia (29,1). Kertomusvuonna myyntipalkkioita myyntikanaville maksettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa (26). Taseen aktivoitua myyntipalkkiota kirjattiin kerralla kuluksi 2,1 miljoonaa euroa erästä jakelukanavaa koskevan myyntiyhteistyösopimuksen päättymisen vuoksi. Liikekulut ilman maksettuihin korvauksiin, sijoitustoimintaan ja palvelumyyntiin kohdistuvia eriä olivat 49 miljoonaa euroa (43). ylitti merkittävästi odotukset. Yhtiön tulos ennen veroja oli 59 miljoonaa euroa (-455). Riski- ja kustannusliikkeen tulos mukaan lukien Suomi-yhtiön kannanhoito säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli 51 miljoonaa euroa (54). Sijoitustoiminnan nettotuotto (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevaa omaisuuden tuottoa) oli 154 miljoonaa euroa (-384). Vuonna 2008 tehtyjä arvonalennuksia palautui 187 miljoonaa euroa ja uusia arvonalennuksia kirjattiin 152 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden arvostuserot kasvoivat vuoden alusta 171 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuuden arvostusero oli 123 miljoonaan euroon (-14). Laskuperustekorkoa hyvitettiin vakuutuksille yhteensä 117 miljoonaa euroa (117) ja vakuutuksille annettujen lisäetujen vaikutus tulokseen oli 6 miljoonaa euroa (21). Yhtiö varautui tule vien vuosien lisäetuihin täydentämällä tulevien lisäetujen vastuuta 12 miljoonalla eurolla. Vakavaraisuus OP-Henkivakuutus on osa vakavaraista OP-Pohjola-ryhmää, mikä mahdollistaa tehokkaan pää- Tulos Yhtiön tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan. Yhtiön tulos yhdistetään OP-Pohjola ryhmän tulokseen noudattaen kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IFRS). Yhtiön strategisena tavoitteena on aikana saavuttaa yli 400 miljoonan euron tulos käyvin arvoin. Vuonna 2009 tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 196 miljoonaa euroa (-560), joka TOIMINTAPÄÄOMA milj. euroa VAKAVARAISUUSASTE prosenttia Toimintapääoman vähimmäismäärä Koko toimintapääoma Vakavaraisuusaste 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 10

11 omituksen. Yhtiö on asettanut strategiassaan vakavaraisuuden säilyttämisen keskeiseksi tavoitteekseen. Strategisena tavoitteena on säilyttää vakavaraisuusaste 12 prosentin tasolla. Alkuvuonna yhtiön vakavaraisuus heikkeni heikon sijoitusmarkkinan seurauksena, jonka vuoksi OP-Keskus osk vahvisti yhtiön pääomitusta tekemällä helmi-maaliskuussa yhteensä 150 miljoonan euron sijoituksen vapaaseen omaan pääomaan. Vuoden lopussa vakavaraisuusaste oli 13,3 (6,2) prosenttia. Yhtiön toimintapääoma oli 551 miljoonaa euroa (236). Lain edellyttämä toimintapääoman vähimmäismäärä oli 197 miljoonaa euroa (189). Riskienhallinta Uudistetussa strategiassa riskienhallinta nostettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Yhtiön strategisena tavoitteena on nostaa riskienhallinta yhtiön liiketoimintaa aidosti tukevaksi ja vähintään pääkilpailijoidensa tasoiseksi. Yhtiö muutti myös organisaatiotaan tukemaan tätä muutosta ja yhtiön riskienhallinta keskitettiin yhtiöön, johon perustettiin syksyllä talous-, riskienhallinta- ja aktuaaritoiminto. Vuoden 2009 aikana yhtiössä täsmennettiin riskienhallinnan työnjakoa OP-Keskuksen kanssa ja uudistettiin vakavaraisuuden hallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnalla varmistetaan oikeiden toimenpiteiden toteuttaminen ja pääomien riittävä määrä ja laatu turvaamaan yhtiön häiriötön toiminta myös odottamattomissa tilanteissa. Strategian laadinnan yhteydessä määritetään vakavaraisuustavoite ottaen huomioon liiketoimintaan liittyvät riskit, hallituksen määrittelemä riskinottohalukkuus, mahdolliset toimenpiteet, pääomien tuottotavoitteet sekä pääomien rakenne ja saatavuus. Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain vakavaraisuuden hallinnan periaatteet, joiden pohjalta yhtiön riskienhallintaa ohjataan. Yhtiön keskeiset riskit muodostuvat vakuuttamisen riskeistä, sijoitustoiminnan riskeistä, vastuuvelan riskeistä, likviditeettiriskeistä ja operatiivista riskeistä. Yhtiön hallitus saa säännönmukaisesti raportit yhtiön riskeistä ja riskimittarien kehityksestä. Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liite, jossa on selvitetty yhtiön vakavaraisuuden hallinnan yleiset periaatteet, riskienhallinnan vastuut ja valvonta, organisointi ja riskinkantokyvyn mittaaminen ja mittarit. Kohtuusperiaate ja arvio sen toteutumisesta Vakuutusyhtiölain mukaan, mikäli vakavaraisuus ei ole esteenä, henkivakuutusyhtiön tulee jakaa kohtuullinen osa vakuutusten tuottamasta ylijäämästä niille vakuutuksille, joilla sopimusehtojen mukaan on oikeus lisäetuihin. OP-Henkivakuutuksen hallituksen hyväksymien lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden mukaisesti yhtiö myöntää lisäetuja, jos vakuutuskannat ovat tuottaneet ylijäämää. Säästövakuutuksissa ylijäämää voi muodostua laskuperustekoron ylittävästä tuotosta, joka palautetaan osittain asiakashyvityksinä vakuutuksille. Osa ylijäämästä varataan omistajilta saadun pääoman kustannuksiin ja tarvittaessa myös vakavaraisuuden vahvistamiseen. Asiakashyvitysten määrä vahvistetaan vuosittain ja niiden maksamisessa pyritään jatkuvuuteen eli tasoittamaan hyvien ja huonojen vuosien välistä eroa. Koska laskuperustekorot (4,5 % - 1,5 %) vaihtelevat vakuutuskannoittain, yhtiö pyrkii myös siihen, että hyvitettävä kokonaiskorko ei riippuisi laskuperustekorosta. Tavoitteena on myös, että pitkäaikaista ja sidottua säästämistä, kuten eläkevakuutuksia, hyvitetään enem- 11

12 män kuin lyhytaikaista ja takaisinostolle alttiita vakuutussäästöjä. Riskivakuutuksissa ylijäämää voi muodostua, jos vakuutusmaksut ovat suuremmat kuin riskivakuutusten perusteella maksetut korvaukset ja niiden hoitoon tarvittavat liikekulut. Ylijäämän avulla voidaan seuraavana vuonna maksaa luvattua isompia korvauksia tai periä alennettuja vakuutusmaksuja. Arvio kohtuuperiaatteen toteutumisesta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö OP-Henkivakuutuksen palveluksessa oli keskimäärin 148 henkilöä (146). Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyössä OP-Keskus osk:n osastojen ja tytäryhtiöiden kanssa. Yhtiö on myös ulkoistanut osan toiminnoistaan OP-Keskuksen hoidettavaksi. OP-Henkivakuutus soveltaa OP-Pohjola -ryhmässä sovittuja palkka- ja kannustejärjestelmiä. Henkilökunnalle maksetaan lyhyen tähtäimen tulospalkkioita, mikäli sovitut liiketoiminnalle asetetut vuositason mittarit saavutetaan. Pitkän tähtäimen palkitsemisessa maksetaan sekä henkilöstörahastolle että johdolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yhtiössä suoritetaan vuosittain työtyytyväisyyskysely koko henkilöstölle. Vuoden 2009 aikana suoritetun kyselyn mukaan työilmapiiri oli hyvällä tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyys indeksi (asteikko 1 5) oli 3,89 (3,74). Merkittävät tapahtumat tilikauden jälkeen Neste Oil on päättänyt siirtää Suomen yhtiöidensä lisäeläketurvan hoitamisen ja vakuutuskannan OP-Henkivakuutukseen. Vakuutustoiminnan luovuttaminen ja varojen siirto tapahtuu arviolta Neste Oil Eläkesäätiön siirrettävän lisäeläkevastuun yhteismäärä oli noin 270 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. OP-Henkivakuutuksen ylimääräinen yhtiökokous päätti alentaa yhtiön ylikurssirahastoa 250 miljoonalla eurolla siirtämällä varat yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Siirto tapahtuu vuoden 2010 aikana viranomaislupien saamisen jälkeen. Tulevaisuuden näkymät Vuosikymmeniin syvimmän talouskriisin jälkeen maailmantalous kääntyi viime vuonna keskuspankkien toimenpiteiden ja julkisen vallan elvytyksen ansiosta varovaiseen kasvuun. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan hitaana vuonna Vaikka talouskriisin vaikutukset Suomen kokonaistuotantoon olivat keskimääräistä suuremmat, arvioidaan Suomenkin talouden kääntyneen kasvuun vuoden 2009 lopussa. Talouden käänteestä ja rahoitusmarkkinoiden vakaantumisesta huolimatta tulevan talouskehityksen arviointiin liittyy kuitenkin edelleen tavanomaista suurempi epävarmuus. OP-Henkivakuutuksen tuloskehitykseen vaikuttaa keskeisesti sijoitusmarkkinoiden kehitys. Perusnäkemys sijoitusmarkkinoista vuodelle 2010 on positiivinen. Vakuutustoiminnan kannattavuuden oletetaan säilyvän vähintään edellisvuosien tasolla. Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallinto määräytyy vakuutusyhtiö- ja osakeyhtiölain säännösten ja yhtiölle vahvistetun yhtiöjärjestyksen pohjalta. Ylintä päätäntävaltaa käyttävä yhtiökokous kokoontui varsinaiseen yhtiökokoukseen Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat asiat. Varsinainen yhtiökokous vah- 12

13 visti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan henkilöä. Hallituksen jäsenet kertomusvuoden lopussa olivat: Toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen, OPK, hallituksen puheenjohtaja Pankinjohtaja Harri Nummela, OPK hallituksen varapuheenjohtaja Talousjohtaja Harri Luhtala, OPK Riskienhallintajohtaja Petri Viertiö, Pohjola Pankki Oyj Toimitusjohtaja Timo Laine, Päijät-Hämeen Osuuspankki Toimitusjohtaja Keijo Manner, Keski-Suomen Osuuspankki Sijoitusjohtaja Timo Hukka, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi Asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Omistussuhteet ja konsernirakenteen muutokset OP-Henkivakuutuksen osakkeenomistajina oli vuoden vaihteessa 156 osuuspankkia, Pohjola Pankki Oyj ja OP-Keskus osk (OPK). OP-Henkivakuutus kuuluu OPK-konserniin. OPK:n omistusosuus yhtiön osakkeista oli 76 prosenttia ja Pohjola Pankin 9 prosenttia lopun 15 prosenttia jakaantuessa eri osuuspankkien omistukseen. Yhtiöllä on yhteensä osaketta, jotka kaikki edustavat samanlaista äänimäärää yhtiökokouksessa. OP-Henkivakuutus on hankkinut omistukseensa Kiinteistö Oy Helsingin Kaarlenkadun Fennon koko osakekannan. Hankinta-ajankohdasta johtuen vähäisen tulosvaikutuksen takia kiinteistöyhtiötä ei vuonna 2009 yhdistellä yhtiön konsernitilinpäätökseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi alkaen Jarmo Kuisma ja toimitusjohtajan sijaisena Karri Alameri alkaen. Yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko oli Onerva Savolainen, SHV saakka. Pasi Laaksonen, SHV on yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko alkaen. Yhtiön tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö KPMG Oy Ab ja Timo Nummi, KHT. Hallituksen esitys voitonjaosta Taseen voitonjakokelpoisiin varoihin luettavat erät olivat emoyhtiön osalta ,17 euroa ja konsernin osalta ,67 euroa. Hallitus toteaa, että voitonjakokelpoisia varoja ei ole. 13

14 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten realisoimattomat arvonnousut Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden voitto Luvut esitetään tuhansina euroina. 14

15 Tase Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Liikearvo Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteys - yrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Laskennallinen verosaaminen Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Vakuutusten aktivoidut hankintamenot Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutuksesta Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

16 Tuloslaskelma Konserni Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten realisoimattomat arvonnousut Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Liikearvon poisto Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero Vähemmistöosuus Tilikauden voitto

17 Tase Konserni Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Liikearvo Konserniliikearvo Sijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Rahoitusmarkkinavälineet ja lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet, kalusto Rahat ja pankkisaamiset Laskennallinen verosaaminen Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Vakuutusten aktivoidut hankintamenot Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuus Pääomalainat Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutuksesta Muut velat Laskennallinen verovelka Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 Epäsuora rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja sarvonkorotukset Realisoitumattomat kurssi voitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) - Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

19 Epäsuora rahoituslaskelma Konserni Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta/ voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssi voitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) - - Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

20 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Yleistä Tilinpäätös on laadittu ja esitetty voimassa olevien yhtiötä koskevien lakien sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan antamien säännösten ja määräysten mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet OP-Henkivakuutus Oy laatii konsernitilinpäätöksen, johon kuuluvat emoyhtiö OP-Henkivakuutus osakeyhtiön lisäksi tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta. Konserniin kuuluvat yhtiöt on eritelty liitetiedoissa ja konsernirakenteen muutokset on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiön tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä. Yhtiöiden väliset liiketapahtumat ja yhtiöiden väliset saamiset ja velat on elimi noitu. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä tai kohteen valmistumis hetkestä lähtien. Hankintamenon ja yhtiön hankintahetken oman pääoman erotus kohdistetaan ensisijaisesti tytäryhtiöiden kiinteistöille ja poistetaan niiden poistosuunnitelman mukaisesti. OP-Henkivakuutus Oy on OP-Keskus osk:n tytäryhtiö ja yhtiö sekä sen tytäryhtiöt yhdistellään rivi-riviltä OP-Keskus osk:n tilinpäätökseen. Yhdistelyä varten tiedot on muunnettu IFRS-stan- dardien mukaisiksi. OP-Henkiva kuutuksessa on muuntoa varten soveltuvin osin noudatettu OP- Keskus osk -konsernin kanssa yhden mukaisia IFRS-tilinpäätösperiaatteita. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Aineettomat hyödykkeet ja kalusto on arvostettu taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöosakkeet ja rakennushankkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Sijoitusomaisuusosakkeet ja -osuudet on arvostettu taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan käyvän arvon noustessa enintään alkuperäiseen hankintahintaan. Osakkeiden ja osuuksien arvostus on suoritettu keskihintaperiaatteella. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan taseessa hankintahintaan. Nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi ja vastaerä on merkitty ko. sijoitusten lisäykseksi tai vähennykseksi. Saamiset ja saamisluonteiset sijoitukset esitetään nimellisarvossa tai sitä alemmassa käyvässä arvossa. Johdannaissopimukset ovat suojaamistarkoituksessa sekä kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjä sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä auki olevat sopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Suojaavan sopimuksen voitto tai tappio 20

21 merkitään tuloslaskelmaan siltä osin kuin se vastaa suojattavasta erästä kuluksi tai tuotoksi kirjattua määrää. Suojattavan erän arvonnousun ylittävä tappio kirjataan kuitenkin kokonaan kuluksi. Mikäli sopimusta on käsitelty kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä, kirjataan negatiiviset arvonmuutokset kokonaan tuloslaskelmaan, eikä realisoitumatonta voittoa kirjata lainkaan. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat johdannaisten arvostuserot ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävänä käsiteltyjen johdannaisten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat rahasto-osuudet on arvostettu taseessa käypään arvoon. Niiden arvonkorotukset ja niiden oikaisut, sekä arvonalennukset ja niiden palautukset kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän ostokurssiin. Sijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän ostokurssiin kuitenkin niin, että sijoitusomaisuusosakkeiden ja -osuuk sien arvostamisessa ei ole eroteltu valuuttakurssin ja markkinaeron vaikutusta. Valuuttakurssierot esitetään sijoitustoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Omaisuuden käyvät arvot Kiinteistökohteet arvioidaan kohteittain nettotuoton, sijainnin ja markkinatilanteen perusteella vuosittain. Arvioinnissa käytetään sekä yhtiön omaa että ulkopuolista asiantuntemusta. Osakkeet ja rahoitusmarkkinavälineet, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, arvostetaan tilinpäätöspäivän viimeiseen ostokurssiin tai sen puuttuessa kaupantekokurssiin tai, milloin tilinpäätöspäivä ei ole kaupantekopäivä tai milloin kurssia ei ole, tätä päivää edeltävää viimeistä vastaavaa kurssia käyttäen. Muiden osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään todennäköistä luovutushintaa tai jäljellä olevaa hankintahintaa. Talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 3-5 Liikearvo tasapoisto 10 Atk-ohjelmat tasapoisto 2-5 Aineelliset hyödykkeet Konttorikoneet ja kalusto tasapoisto 3-10 Atk-laiteet tasapoisto 3-5 Kiinteistöt Liike- ja teollisuusrakennukset tasapoisto Rakennusten aineettomat oikeudet tasapoisto Aktivoidut korjaus- ja muutostyöt tasapoisto Kirjanpidossa tehdyt suunnitelman ylittävät EVL:n poistot on esitetty tuloslaskelmassa omana eränään poistoeron muutoksena. Kulut toiminnoittain ja verot Liikekulut kohdistetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Toimintokohtaiset kulut esitetään tuloslaskelmassa liikekuluissa (vakuutusten hankinta-, hoito- sekä hallintokulut), maksetuissa korvauksissa, sijoitustoiminnan kuluissa (kiinteistö- ja muun sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kulut) sekä muissa kuluissa. Tilikauden verot on laskettu verosäännöstön mukaisesti lasketta vaan verotettavaan tulokseen perustuen. Laskennallista verovelkaa ei ole esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä taseessa eikä erillisenä liitetietona määrän epäolennaisuuden takia. Konsernitilinpäätöksessä kiinteistösijoituksiin sisältyvä laskennallinen verovelka on esitetty konsernitaseessa konserniliikearvona sekä laskennallisena verovelkana ja konsernituloslaskelmassa konser- 21

22 niiaktiivanliikearvon poistona sekä laskennallisen verovelan muutoksena. Kertynyt poistoero on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan vähemmistöosuudella vähennettynä. Omaan pääomaan luettu osuus ei ole jakokelpoista vapaata omaa pääomaa. Vero on laskettu 26 prosentin verokannan mukaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty taseessa omana eränään. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty OP-Eläkekassasta tai vakuutusyhtiöltä otetuilla elä keva kuutuk silla. Vakuutusmaksut on kirjattu tilikauden tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti. Osa työnte kijöistä kuuluu lisäksi OP-Eläkesäätiön tai vakuutusyhtiön lisäeläketurvan piiriin. Eläkevastuun määrä on tilinpäätöshetkellä täysin katettu. Vastuuvelka Vastuuvelka on muodostettu yhtiön hallituksen hyväksymien laskuperusteiden mukaan. Perustekorkoisien sopimusten vastuu on laskettu diskonttaamalla laskuperustekorolla, joka vaihtelee 4,5 % ja 1,5% välillä. Vakuutusmaksuvastuu sekä alkaneiden eläkkeiden vastuu lasketaan pääsääntöisesti vakuutuskohtaisesti. Tiedossa olevat maksamattomat summakorvaukset sisältyvät vastuuvelkaan sellaisenaan (in casu). Lisäksi on kollektiivisia vastuueriä, jotka muodostetaan vakuutuksia koskevien tilastojen perusteella.tehdyistä asiakashyvityspäätöksistä aiheutuva vastuun lisäys sisältyy vastuuvelkaan. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka arvostetaan vastuuta kattavan omaisuuden käypään arvoon. Vakuutussopimusten hankintamenoja ei ole zillmeroitu tässä eikä edellisessä tilinpäätöksessä. Vakuutusyhtiölain kohtuusperiaate Vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisesti henkivakuutuksessa on noudatettava ns. kohtuusperi aatetta sellaisten vakuutusten kohdalla, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus vakuutusten mahdollisesti tuottaman ylijäämän perusteella myönnettäviin lisäetuihin. Periaate edellyttää, että kohtuullinen osa näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä palautetaan lisä etuina näille vakuutuksille, mikäli vakavaraisuusvaatimukset eivät tätä estä. Kohtuusperiaatteen soveltamistavoitteet on julkaistu tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomuksessa sekä lisäksi op.fi -verkkosivuilla. Myönnettävät lisäedut päättää yhtiön hallitus. Kokonaishyvitysten tasossa, joka muodostuu laskuperustekorosta ja vuosittain yhtiön tuloksen pe rusteella määrättävistä lisäeduista, yhtiö pyrkii jatkuvuuteen vaarantamatta vakavaraisuusvaatimuksia. 22

23 Emoyhtiön ja konsernin vakuutusmaksutulo Henkivakuutus Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Emoyhtiön ja konsernin ensivakuutuksen maksutulo Henkivakuutus Sijoitussidonnainen henkivakuutus Muu yksilöllinen henkivakuutus Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus Muu kapitalisaatiosopimus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Yhteensä Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Sijoitussidonnainen ryhmäeläkevakuutus Muu ryhmäeläkevakuutus Yhteensä Yhteensä Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut Yhteensä Vakuutusmaksut sopimuksista, jota eivät oikeuta hyvitykseen Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta Yhteensä

24 Emoyhtiön ja konsernin henkivakuutuksen lisäedut ja kohtuusperiaatteen vaikutus tilinpäätökseen OP-Henkivakuutus on jakanut vuonna 2009 vakuutusyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisia lisäetuja niihin oikeutetuille vakuutuksille hallituksen hyväksymien ja julkaisemien lisäetujen jakamista koskevien tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2008 yhtiön sijoitustuotot olivat heikot finanssikriisin seurauksena ja yhtiön vakavaraisuus aleni merkittävästi. Vuoden 2009 sijoitustuotot olivat hyvät, ja yhdessä omistajan tekemän pääomituksen kanssa vakavaraisuus nousi strategian mukaiselle tasolle (12%). Vakavaraisuuden tulee olla tällä tasolla, jotta yhtiö voi toteuttaa sijoitussuunnitelmansa mukaista sijoitustoimintaa ja näin saavuttaa hyvän kokonaistuoton asiakkaillensa. Yhtiön tavoitteisiin kuuluu hyvittää eläkevakuutuksille enemmän kuin takaisinostoille alttiille vakuutussäästöille. Vaikeasta finanssikriisistä huolimatta lisäetuja onkin voitu antaa erityisesti eläkevakuutuksille jatkuvuuden periaatetta noudattaen. Yhtiö on koko vuodelta 2009 jakanut yksilöllisille ja ryhmäeläkevakuutuksille kokonaistuoton joka on keskimäärin 4,2% (4,5) ja säästövakuutuksille 3,1% (3,6). Riskivakuutukset ovat saaneet vakiintuneet vakuutussummien korotukset. Vakuutuksen kokonaistuottotaso on alentunut vastaavasti kuin muidenkin vaihtoehtoisten vähäriskisten sijoituskohteiden tuotto. Esimerkiksi 10 vuoden Suomen valtion velkakirjan tuottotaso oli ,6%, kun se oli vuotta aikaisemmin 3,7% ja 5 vuoden velkakirjan tuottotaso oli ,5% kun se oli vuotta aikaisemmin 3,0%. Seuraavissa taulukoissa on esitetty miten hyvitetyt laskuperustekorot ja lisäedut ovat vaikuttaneet tilinpäätökseen. Vakuutuksille hyvitetty kokonaiskorko LP- Kokonais- Hyvitetty Lisäetujen Hyvitetty korko tuotto LP-korkoa vaikutus yhteensä keskimäärin keskimäärin tuhatta euroa tuhatta euroa tuhatta euroa Yksilöllinen henkivakuutus 3,1 % 3,1 % 3,1 % 3,6 % Yksilöllinen eläkevakuutus 3,7 % 3,7 % 4,2 % 4,5 % Ryhmäeläkevakuutus 3,5 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % Kapitalisaatiosopimukset 3,0 % 2,9 % 3,0 % 3,7 % Muut korot ja hyvitykset Keskimäärin/yhteensä 3,3 % 3,3 % 3,5 % 3,9 % Tulevien asiakashyvitysten vastuun purku Tulosvaikutus netto

25 Emoyhtiön sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot saman konsernin yrityksiltä Muut tuotot muilta kuin saman konsernin yrityksiltä Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Arvonkorotukset Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus tuloslaskelman sijoitustoiminnan nettotuotosta Sijotustoiminan tuotot Sijotustoiminan kulut Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Arvonkorotukset Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa