Toiminta- ja koulutussuunnitelma

Transkriptio

1 Suomistartti Maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutus ja neuvonta Toiminta- ja koulutussuunnitelma Virpi Harilahti-Juola - Olga Evdokimova - Katja Ruunaniemi Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys

2 2 Pudasjärvi

3 Sisältö 1. Toiminta-ajatus Kohderyhmä Tavoitteet Koulutuksen toteuttaminen ja opetusmenetelmät Kielenoppimisympäristöt ovat läsnä kaikkialla, missä kieltä käytetään Koulutuksen sisältö ja laajuus Koulutuksen tarkempi sisältö Suomen kieli ja viestintä Arjen taidot Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Henkilökohtainen ohjaus Opiskelu ja työelämävalmiudet Valinnaiset opinnot Pudasjärveläiset toimijat / osatoteuttajat Arvionti...12 sininen ajatus - vihreä elämys 3

4 1. Toiminta-ajatus Koulutuksen ja neuvonnan perustana on Pudasjärven kaupungin pilottiehdotuksessa esitetty toimintaajatus osallisuus kotouttaa. Jokainen maahanmuuttaja on aktiivinen osa Pudasjärven yhteisöä. Paikallisia toimijoita puolestaan rohkaistaan ottamaan uudet asukkaat mukaan yhteiskunnan ja yhteisöjen arkitoimintoihin: harrastuksiin, kouluihin, työpaikkoihin, vapaaehtoistöihin, tapahtumiin jne. Aktiivisen osallistumisen myötä maahan tulleiden kielitaito sekä yhteiskunta- ja kulttuuritietous kehittyvät nopeammin kuin perinteisessä luokkahuoneeseen sidotussa opiskelussa. Pudasjärven kaupunki on sitoutunut Osallisena Suomessa -hankkeessa kuvatun Polku 2 -mukaisen kohderyhmän kotouttamisen kehittämiseen. Polku 2 -kohderyhmällä tarkoitetaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat erityistä tukea, esimerkiksi kotiäitejä, iäkkäitä maahanmuuttajia, henkilöitä joilla on vähäinen koulutustausta tai oppimisvaikeuksia, luku- ja kirjoitustaidottomia, tai muuten erityistukea tarvitsevia. Sen mukaan jokaiselle koulutukseen osallistujalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja etsitään tarvittavat palvelut tai jatkopolut, mikä voi tarkoittaa lisäopintoja, työelämään ja/tai ammatilliseen koulutukseen tutustumista, kieli- tai ammatillista koulutusta, työllistä-mismahdollisuuksia tai muuta ohjausta tai kuntoutusta. Yksilöllisyys ja joustavuus ovat koulutuksen läpäiseviä ajatuksia. Koulutuksessa pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja ottamaan huo-mioon jokaisen maahanmuuttajan oma kotoutumispolku. Osallistujien taustaan liittyvät tekijät otetaan huomioon. Opiskelijoille pyritään järjestämään joustavasti oman tason mukaista kieliopetusta sekä muuta mielekästä, kotoutumista edistävää toimintaa, kuten käden taitojen harjoittelua. Koulutukseen voi myös sisällyttää työkokeilua, ammatillisia opintoja tai muiden työllistymistä edistävien mahdollisuuksien selvittämistä. Kaikille ei aseteta samoja tavoitteita vaan valmentamis-, koulutus- tai työllistymis-polkuja muokataan sellaisiksi, että ne vastaavat osallistujien valmiuksia ja tarpeita. Joustavuus koskee myös koulutuksen hakuaikoja sekä opetusaikoja. Se tarkoittaa, että vasta maahan muuttanut henkilö voi hakeutua koulutukseen milloin tahansa. Työssäkäyvien ja kotiäitien on myös mahdollista osallistua koulutukseen. Suomen kielen opiskelua voidaan yhdistää tarvittaessa työelämään tai työkokeiluun. Kotiäitien kanssa selvitetään heidän tilanteeseensa soveltuvia lastenhoitomahdollisuuksia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa opiskelun mahdollistamiseksi, tai heidän kanssaan sovitaan joustavasta tai osa-aikaisesta opiskelusta. Koulutuksen voi keskeyttää perustelluista syistä, esimerkiksi, kun henkilökohtaisten tavoitteiden mukainen koulutustai työpaikka löytyy. Ohjaus, neuvonta ja muu osallistuva toiminta voi jatkua myös varsinaisen koulutusjakson päätyttyä ja sen ulkopuolella. Esimerkiksi työkokeiluun siirtyvä opiskelija voi saada tukea ja neuvoa koulutuksen järjestäjiltä työnhaussa, ammatilliseen koulutukseen ha-keutumisessa ja mahdollisesti myös vapaamuotoisena kieliohjauksena esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ohessa. Suomistarttiin osallistunut opiskelija tietää, että hän voi kääntyä kouluttajien puoleen myös kurssin jälkeen jatkopolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Pudasjärvelle maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvontapiste, jonka ytimessä on suomen kielen koulutus, mutta jonka toiminnassa korostuu joustava henkilökohtainen ohjaus ja monipuolinen kotoutumisen tuki. Maahanmuuttajien ja kaupungin eri yksiköiden etuna on tietää, että juuri maahan tullut henkilö voi hakeutua koulutukseen ja saada tukea myös muiden asioiden selvittämiseen yhdestä, matalan kynnyksen toimintapisteestä. Tuen ja ohjauksen tarve korostuu luonnollisesti alkuvaiheessa, mutta myös kauemmin Suomessa olleet maahanmuuttajat saattavat tarvita neuvoja erilaisissa asioissa, kuten jatkokoulutusmahdollisuuksien selvittämisessä. Maahanmuuttajien neuvonnassa korostuu kaupungin yksiköiden verkostomainen yhteistyö, niin että olennainen tieto kulkee toimijoiden välillä, ja kaikki tietävät, mistä lähteestä erilaisiin asioihin löytyy tietoa ja apua. Neuvonnassa ja ohjauksessakin ohjenuorana ovat yksilöllisyys, eli jokaisen opiskelijan tai muuta tietoa hakevan maahanmuuttajan henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet sekä heidän oma vastuunsa omista ratkaisuistaan. 4 Pudasjärvi

5 2. Kohderyhmä Vasta maahan muuttaneet, yli 17-vuotiaat henkilöt tai sellaiset aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vain hyvin vähän tai ei lainkaan suomen kielen taitoa. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisiin, joille suomalainen yhteiskunta ja arkielämä ovat vieraita. Koulutuksessa huomioidaan erityistukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset (kotiäidit, luku- ja kirjoitustaidottomat) sekä myös nopeasti koulutuspolulla etenevät, joilla on hyvät opiskelu- ja työelämävalmiudet. 3. Tavoitteet Koulutuksen päätavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään joko itsenäisesti tai tuetusti jokapäiväisen elämän tilanteista, hakeutumaan jatko-opintoihin tai toimimaan työelämässä. Pääpaino koulutuksessa on arkielämän viestintätaidoilla. Kielellisenä tavoitteena on saavuttaa toimiva peruskielitaito. Opiskelijoille pyritään antamaan ajanmukainen kuva kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa, työ- ja koulumaailmassa sekä vanhemmuudessa ja arkielämässä. Yleisenä tavoitteena on edistää opiskelijan mahdollisuuksia osallistua itsenäisenä ja aktiivisena jäsenenä suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppimistaitojen osalta tavoitteena on, että oppija osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita ja arvioida omaa oppimistaan. Jatkosuunnitelmien osalta tavoitteena on, että opiskelija oppii etsimään itse tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista ja osaa hakeutua esimerkiksi jatkokoulutukseen tai työharjoitteluun. Koulutuksen yleisiä ja yksilöllisiä tavoitteita muokataan joustavasti opiskelijoiden taustan mukaan, niin että osallistujat saavat mahdollisimman hyvin juuri omiin tarpeisiinsa vastaavan tasoista koulutusta. 4. Koulutuksen toteuttaminen ja opetusmenetelmät Kielenoppimisympäristöt ovat läsnä kaikkialla, missä kieltä käytetään Suomistartti on toiminnallinen kielikoulutus, jonka kaikki opetussisällöt integroituvat toisiinsa. Lähtökohtana on toiminnallisuuden ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietouden ja työelämätaitojen yhdistäminen suomen kielen koulutukseen. Koulutuksen toiminnallisuus tukee oppimista, motivoi opiskelijaa ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppimisessa vuorovaikutus ja tekeminen ovat tärkeitä, samoin motivaation vahvistaminen ja oman oppimisen pohtiminen oppimistaitojen kehittämiseksi. Toiminnallisuuden lisäksi koulutus perustuu arkielämänläheisyyteen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen moniammatillisessa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksen järjestäminen Koulutus jakaantuu suomen kielen opetukseen, arjen taitojen harjoitteluun, yhteiskuntaan tutustumiseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä toiminnalliseen osuuteen. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, joka voidaan toteuttaa eri tavoin. Etäopetusta ei pidetä riittävänä etenkään opiskelun alkuvaiheissa, joten etäopetuspäiviä on vain hyvin harvoin. Suomen kieltä, yhteiskuntatietoutta ja arjen taitoja opetetaan integroidusti. Ohjausta voidaan toteuttaa pienryhmissä tai henkilökohtaisesti. Toiminnallinen osuus sisältää suomen kielen käyttöä arkielämän tilanteissa sekä vapaa-ajan toimintaa. Opiskelijoiden koulutukseen voi sisältyä työkokeilujakso, ammatilliseen koulutukseen tutustumista tai vapaaehtoistoimintaa, mikäli se sopii heidän työelämävalmiuksiinsa ja henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa. Koulutus vaatii pysyvän tilan ja yhden vastuukouluttajan, joka vastaa kokonaisuuden rakentamisesta sekä opiskelijalähtöisyyden huomioimisesta. Yhden vastuukouluttajan lisäksi useat eri tahot vastaavat sisäl- sininen ajatus - vihreä elämys 5

6 lön tuottamisesta ja toteuttamisesta omasta näkökulmastaan (esim. etsivä nuorisotyö, kansalaisopisto, liikuntatoimi, perhepalvelut, työllisyyspalvelut, kulttuuritoimi, järjestöt jne). Vastuukouluttaja on kokopäiväinen työntekijä ja muut kouluttajat ja ohjaajat osallistuvat koulutuksen toteuttamiseen osana omaa työnkuvaansa. Tällä tavoin koulutus on mahdollista toteuttaa moniammatillisesti ja räätälöidysti opiskelijoiden elämäntilanteista ja tarpeista lähtien. Samalla koulutusmalli on erittäin kustannustehokas. 5. Koulutuksen sisältö ja laajuus Koulutus järjestetään syyslukukaudella elokuusta joulukuuhun ja kevätlukukaudella tammikuusta toukokuuhun peruskoulun työpäivien mukaan. Syyslukukaudella on 90 työpäivää ja kevätlukukaudella 100 työpäivää. Syyslukukauteen sisältyy yhden viikon pituinen syysloma ja kevätlukukauteen sisältyy viikon pituinen talviloma. Koulutukseen kuuluu suomen kielen ja arjen taitojen opetusta, opittujen asioiden käyttöä erilaisissa tilanteissa, suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista sekä toiminnallista työskentelyä yhteistyössä alueen kolmannen sektorin ja Pudasjärven kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Opetusta järjestetään 5 tuntia päivässä. Syyslukukaudella opetusta on yhteensä 450 ja kevätlukukaudella 500 tuntia. Koulutuksen sisällön erittely: suomen kieli ja viestintä arjen taidot suomalainen yhteiskunta ja työelämä ohjaus / yksilö- ja ryhmäohjaus / tukiopetus muut yhteiset ja valinnaiset opinnot: kerhotoiminta tietotekniikka ja mediataidot käden taidot liikunta musiikki opiskelu- ja työelämävalmiudet vapaaehtois- ja tapahtumatoiminta Yhteensä Laajuus tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia tuntia opintoviikkoa 6. Koulutuksen tarkempi sisältö 6.1 Suomen kieli ja viestintä Kieli- ja viestintäopintojen tavoite: Valmentaa koulutukseen osallistujia selviytymään jokapäiväisen arkielämän suullisista ja kirjallisista kielenkäyttötilanteista sekä oppia suomen kielen perusteet, jotka antavat valmiudet työkokeiluun tai jatkamaan seuraavalle opiskelutasolle suomen kielen koulutuksissa. Suomen kieltä opiskellaan teemoittain sekä luokassa että käytännön tilanteissa ja mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksessa pyritään saavuttamaan sellainen peruskielitaito, joka riittää itsenäiseen arkeen ja oman elämän hallintaan sekä omien jatkosuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen. 6 Pudasjärvi

7 Suomen kielen opetuksessa huomioidaan kohderyhmä, opiskelijoiden taitotaso ja oppimisvalmiudet sekä kunkin opiskelijan yksilölliset oppimiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Opetuksessa käytetään toiminnallisia menetelmiä Osallisena Suomessa -hankkeen asettamien tavoitteiden mukaisesti Kieli- ja viestintäopintojen keskeinen sisältö: Opetuksen sisältö mukailee OPH:n Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012 sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita puhuminen ja ymmärtäminen ääntäminen arkielämän sanasto ja fraasit itsestään, lähipiiristään ja tutuista asioista kertominen itseä ja arkea koskevien peruskysymysten ymmärtäminen kysymysten, pyyntöjen ja toiveiden esittäminen ja asioista tiedusteleminen myönteisen ja kielteisen mielipiteen ilmaiseminen yksinkertaiset keskustelut puhekielen piirteitä mielipiteiden ilmaukset lukeminen äänne-kirjain -vastaavuus, suomen suur- ja pienaakkoset sanojen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen lyhyiden ja yksinkertaisten tekstien ymmärtäminen pääkohdittain tarvittavan arkielämää käsittelevän tiedon löytäminen: säätiedotus, opasteet, esitteet, lehdet kirjoittaminen sanojen ja lauseiden kirjoittaminen sanelun mukaan sanojen täydentäminen sanelun mukaan, äännevastaavuuden harjoittelu sanojen, yksinkertaisten fraasien ja peruslauseiden kirjoittaminen pienten virallisten ja epävirallisten tekstien kirjoittaminen: henkilötietojen ja yksinkertaisten lomakkeiden täyttäminen, lyhyet viestit oman nimikirjoituksen kirjoittaminen käsialakirjoituksella rakenteet ja sanasto (alkeistaso) perusaikamuodot perusverbit ja verbityypit myönteiset ja kielteiset lauseet perustietoa suomen sijamuodoista persoonapronominit monikko ja partitiivi ajanilmauksia perusadjektiivit aihepiirit ja sanastoryhmät (alkeistaso) henkilötiedot, kotimaa, tervehdykset, numerot koulun ja luokan tilat ruokasanat ja ruokailuvälineet perhe viikonpäivät, vuorokausi, kuukaudet, vuodenajat sininen ajatus - vihreä elämys 7

8 kello ja kalenteri aikasanat (eilen, tänään, huomenna, usein, harvoin jne.) sää ruumiinosat, terveydentilasta kertominen, terveydenhoito värit vaatteet liikennevälineet talot ja kaupungit paikat (terveyskeskus, kauppa, apteekki, uimahalli, toimisto, kampaamo, jne.) asunto (huoneet, huonekalut) suuntasanat (oikea, vasen, ylös, alas, taakse jne.) työ (ammatit) 6.2 Arjen taidot Tavoitteet: Sisältö: Opiskelija oppii hyödyntämään koulutuksessa opittuja asioita omassa elämässään, selviytyy arkielämän tilanteista ja saa apua ja opastusta asioiden hoitamisessa, virastoissa asioimisessa ja palveluiden löytämisessä. Hän osaa liikkua omalla paikkakunnallaan ja tuntee tärkeimmät julkisten palvelujen toimipisteet. Hän oppii tuntemaan suomalaisia aikataulumerkintöjä ja tuntee suomalaiset kellonaika- ja päivämääräilmaukset ja osaa suunnitella omaa arkeaan niiden mukaan. Suullista viestintää harjoitellaan erilaisilla tutustumiskäynneillä arkielämän kannalta tärkeisiin kohteisiin sekä dialogi- ja draamaharjoituksina koulutustiloissa. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä, kun opetellaan liikkumaan paikkakunnalla ja hoitamaan erilaisia asioita itsenäisesti. Samalla opetellaan todellisissa kielenkäyttötilanteissa arjen kannalta tärkeää sanastoa ja fraaseja. Tutustutaan myös joihinkin puhekielen piirteisiin. Koulutuksessa opitaan tunnistamaan Suomessa käytössä oleva setelit ja kolikot, tulkitsemaan hintamerkintöjä ja hallitsemaan itsenäisesti henkilökohtaista ja perheen taloutta. Opiskelija oppii elämään Suomessa itsenäisesti ottaen vastuun itsensä ja perheen arjesta sekä omista koulutus- tai työllistymissuunnitelmistaan. Hän oppii tuntemaan suomalaisen asumisen perustavat ja -säännöt, yleisissä tilanteissa käyttäytymisen sekä sään- ja tilanteenmukaisen pukeutumisen. Hän pystyy huolehtimaan omasta ja perheensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Arjen taitojen jaksoa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden pudasjärveläisten toimijoiden kanssa. suomalainen ruokakulttuuri kodin taidot: ruoanlaitto, kodinkoneiden käyttö, roskien hävittäminen ja kierrätys, jne. asuminen, siisteys, omat ja yhteiset tilat, järjestyssäännöt rahan käyttö ja oman talouden hallinta aikakäsitteiden tuntemus, ajanhallinta ja ajankäytön suunnittelu liikennekulttuuri: keskeiset jalankulun ja pyöräilyn liikennesäännöt, joukkoliikenne, autokoulun merkitys terveelliset elämäntavat, ravinto ja liikunta, uni ja lepo oma terveydentila ja hakeutuminen terveydenhoitopalvelujen pariin numeeriset ja matemaattiset taidot: numeromerkkien ja rahan tunnistaminen, hintojen vertailu, peruslaskutoimituksia 8 Pudasjärvi

9 asiointi virastoissa: Kela, kaupungintalo, TE-toimisto, terveyskeskus, verotoimisto, sosiaaliohjaajat asiointi muualla: kaupat, kirpputorit, torit, posti, pankki, apteekki, kirjasto, uimahalli, kuntosali, urheilukentät ja -seurat asiointi verkossa, sosiaalinen media oman asuinalueen palvelut, harrastukset, vapaa-ajanviettomahdollisuudet tutustuminen Pudasjärven kaupungin toimijoihin tutustumiskäynnit: koulut ja oppilaitokset, työpaikat, museot ja näyttelyt, paikkakunnalla järjestettävät juhlat, tapahtumat retket lähiympäristöön 6.3. Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus Tunneilla käsitellään yhteiskunnan palveluja ja käytänteitä sekä kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskuntatietouteen sisältyvät yleiset tiedot ja taidot, joita Suomessa elämisessä tarvitaan, kuten yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palvelujen tuntemusta. Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämätilanteissa sekä pyritään tukemaan opiskelijan omaa kulttuuriidentiteettiä. Tavoitteena on saavuttaa sellaiset perustiedot, että opiskelija pystyy toimimaan aktiivisena, tasa-arvoisena ja vastuullisena kansalaisena. suomalaista kulttuuria ja historiaa, juhlapyhät, tavat, uskonto ja uskonnonvapaus yhteiskuntatietous: keskeisiä osia yhteiskuntajärjestelmästä, paikallishallinnosta ja politiikasta maantieto: Suomen ja lähialueiden maantietoa sekä Suomen asema osana Pohjoismaita ja Eurooppaa perheen ja lapsen asema Suomessa naisen ja miehen tasa-arvo Suomessa perusoikeudet ja velvollisuudet peruspalvelut, keskeiset viranomaiset, julkiset palvelut perustietoa verotuksesta kansalaisuus ja vakituinen asuminen Suomessa omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa, toimiminen monikulttuurisen yhteisön jäsenenä oman ja suomalaisen kulttuurin eri piirteiden, tapojen ja arvojen havainnointi ja pohdinta oman asuinpaikkakunnan toiminnot, elinkeinot ja luonto 6.4 Henkilökohtainen ohjaus Henkilökohtaisella, jatkuvalla ja tavoitteellisella ohjauksella on suuri merkitys koulutuksessa. Ohjauksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti henkilön tavoitteet ja lähtötilanne sekä koulutustausta ja -tarpeet. Ohjaus on kouluttajien, muiden paikallisten toimijoiden ja opiskelijoiden tavoitteellista vuorovaikutusta, jossa pyritään tukemaan opiskelijan omia kykyjä ja etsimään sopivia jatkopolkuja. Ohjauksessa korostetaan opiskelijan omaa osallisuutta ja sitä, että vastuu ratkaisuista on aina opiskelijalla itsellään. Ohjaus keskittyy opiskelun ja oppimistaitojen tukemisen lisäksi oppilaan oman osaamisen kartoittamiseen ja henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien laadintaan. Henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyy myös mahdollisten tukitoimien tarpeen kartoittaminen ja järjestäminen sekä esimerkiksi erilaisten oppimista vaikeuttavien seikkojen tai muiden ongelmatilanteiden selvittäminen. Oppilaita tuetaan omien tavoitteiden ja tarpeiden tunnistamisessa ja toteutusmahdollisuuksien selvittämisessä. Ohjauksen tavoitteena on laatia opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutuksen alussa tarkastellaan jokaisen opiskelijan lähtötilannetta ja käydään arviointikeskusteluja. Alkukeskusteluissa selvitetään oppilaiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisilla aakkosilla, kartoitetaan opiskelijan elämäntilanne ja muita taustatietoja sekä käydään läpi aiempi koulutus, työkokemus ja kielitaito. Ohjauksella tuetaan opiskelijoita selkeyttämään omia jatkosuunnitelmiaan ja tavoitteitaan, tuetaan heitä konkreettisten hen- sininen ajatus - vihreä elämys 9

10 kilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisessa ja pyritään pitämään yllä opiskelumotivaatiota. Tarvittaessa oppilaalle haetaan asianmukaista tukea erilaisiin ongelmatilanteisiin. Ohjauksessa pyritään myös ehkäisemään ennalta mahdollisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Opiskelusuunnitelmaa päivitetään koulutuksen aikana. Opiskelun edistymistä seurataan koulutuksen aikana ja järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. Koulutuksen päättyessä jokaiselle opiskelijalle laaditaan jatkoa varten henkilökohtainen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelma, joka pohjautuu päivitettyyn opiskelusuunnitelmaan. Hyvin vähän kieltä osaavien jatkopolku voi olla kielikoulutusta ja tarpeen mukaan luku- ja kirjoitustaidon opetusta, kun taas ammatillisesti suuntautuneille opiskelijoille pyritään löytämään työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Jatkosuunnitelma voi olla kuntoutussuunnitelma, työnhakusuunnitelma, työllistymissuunnitelma tai koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelma voi sisältää luku- ja kirjoitustaidon kehittämistä, suomen kielen jatko-opiskelua, ammatillista koulutusta, koulutuskokeilua, oppisopimuskoulutusta tai kotimaassa hankitun tutkinnon täydentämistä, jotta se vastaisi suomalaisia tutkintovaatimuksia. Työllistymissuunnitelma voi sisältää työkokeilua, työpajatyötä, palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä, kuntouttavan työtoiminnan palveluja tai itsenäistä työmarkkinoille hakeutumista. 6.5 Opiskelu- ja työelämävalmiudet Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen koulutuksen perusarvot, ymmärtää oppimisen merkityksen ja osaa asettaa tavoitteita omalle opiskelulle. Työelämävalmiuksien opinnoissa keskitytään sellaisiin yleisiin tietoihin ja taitoihin, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelija saa tietoa erilaisista ammateista, suomalaisesta työelämästä ja työkulttuurista sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Opiskelijalle muodostuu realistinen kuva omista mahdollisuuksistaan työelämässä ja hän saa ajantasaisen kuvan suomalaisista työmarkkinoista ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaista tukea oman koulutus- tai työpolkunsa löytämisessä. opiskelukulttuuri ja opiskelumuodot Suomessa Suomen koulujärjestelmän perusteet, ammatillinen koulutus työkulttuuri ja työn merkitys, työmarkkinat Suomessa oma osaaminen ja kouluttautumismahdollisuudet Suomessa, erityisesti Pudasjärvellä ja lähialueilla, koulutukseen hakeutuminen työelämän perusasioita: työkulttuuri ja työn merkitys, työelämän perussäännöt, työelämän toimintatavat erilaiset työn muodot työelämää koskevan lainsäädännön perusteet; työntekijän asema, oikeudet ja velvollisuudet (työaika, lomapäivät, sairauspoissaolot, jne.) työhallinnon www-sivut ja muut sähköiset työn- ja tiedonhakutavat kielitaidon merkitys työssä ja opiskelussa perusasioita työn hakemisesta ja työhaastattelusta, työnhaun asiakirjat vierailut Pudasjärven koulutuslaitoksissa sekä työpaikoissa 6.6 Valinnaiset opinnot Työkokeilu / vapaaehtoistoiminta / ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Koulutukseen voi sisältyä työkokeilua tai vapaaehtoistoimintaa. Jokaisen opiskelijan työelämävalmiudet, tiedot ja taidot selvitetään ennen mahdollisen työkokeilujakson järjestämistä. Työkokeilujakson tavoitteena on tutustua suomalaiseen työelämään, kehittää omia työvalmiuksia ja kielellisiä viestintätaitoja sekä tukea opiskelijaa jatkosuunnitelmien laadinnassa. Jakson aikana opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin yhdessä tai useammassa työpaikassa. Hän tunnistaa, miten suomalainen työyhteisö toimii, ja osaa verrata sitä oman maansa käytäntöihin. Työelämän sään- 10 Pudasjärvi

11 nöt ja työntekijän rooli tulevat tutuiksi. Sen lisäksi opiskelija parantaa suomen kielen taitoaan, laajentaa alakohtaista sanavarastoa ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Työelämäjakson aikana ohjausta antavat sekä työnantajan edustaja että koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämäjaksoon voidaan joustavasti yhdistää myös kieliopintoja koulutuksen järjestäjän tiloissa tai itsenäisinä etätehtävinä. Työkokeilu voidaan myös toteuttaa ammatilliseen koulutukseen tutustumisena. Jakson aikana työpaikkaohjaaja, kouluttaja ja opiskelijat seuraavat työkokeilun etenemistä ja arvioivat sitä yhdessä. Opiskelija saa palautetta sekä kouluttajalta että työpaikkaohjaajalta, ja harjoittelun lopussa käydään palautekeskustelu, jossa ovat mukana opiskelija, työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämäjakson suorittamisesta opiskelija saa kirjallisen palautteen työtodistukseksi, ja/tai maininta työkokeilusta sisällytetään koulutustodistukseen Tietotekniikka Tavoitteena, on että opiskelija tutustuu tietotekniikan merkitykseen jokapäiväisessä elämässä ja tuntee sen mahdollisuudet opiskelussa, työssä ja vapaa-ajalla. tietokoneen käytön perusteet tekstinkäsittelyn perusteet suomen kielellä sähköpostin käyttö ja muu sähköinen viestintä internetin käyttö tiedonhankinnassa verkkopohjainen kielen opiskelu ryhmässä ja itsenäisesti Muut valinnaiset opinnot Koulutukseen voi sisältyä muita valinnaisia opintoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymisen tai yleisesti kotoutumisen edistämiseksi. Opintojen tulee sopia opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelu- ja jatkosuunnitelmaan. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi oman ammattialan täydennyskoulutukset tai yrittäjyysopinnot. Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä taiteen, käden taitojen, mediataitojen ja liikunnan opintoja, ohjattuja tutustumiskäyntejä oppilaitoksissa tai yrityksissä tai oman äidinkielen tai jonkin muun kielen opintoja. Suomistartti-koulutuksessa valinnaisilla opinnoilla on merkittävä osuus opintosuunnitelmissa, sillä koulutuksen perusajatuksena on henkilökohtaisuus ja joustavuus sekä toiminnallisuus ja kieliopetuksen sitominen ympäröivään yhteiskuntaan Osallistava toiminta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Työllistymisen lisäksi muunlainen osallistuminen yhteiskuntaan on tärkeää. Yhteiskunnassa toimiminen mielekkäällä tavalla onkin olennaista sellaisten opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat monipuolista tietoa ja tukea suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen. käden taidot (Kansalaisopisto, erilaiset hankkeet ja järjestöt, muut vapaaehtoiset) liikunta (liikuntatoimi, liikunta-alan hankkeet ja yhdistykset, muut vapaaehtoiset) työpajatoiminta (Karhupaja) toiminta järjestöissä (kolmannen sektorin toimintaan voidaan ohjata ne opiskelijat, jotka haluavat verkostoitua pudasjärveläisten kanssa ja oppia kieltä toimimalla yhdessä, esim. järjestämällä tapahtumia, osallistumalla tapahtumiin, keräyksiin jne.) 6.7. Pudasjärveläiset toimijat / osatoteuttajat: 1. Kolmas sektori / järjestöt: Esimerkiksi käsityöopetusta voi järjestää yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kyläyhdistykset ja -seurat antavat mahdollisuuksia erilaisten ihmisten kohtaamiseen tilaisuuksien, tapaamisten ja vapaa-ehtoistoiminnan muodossa. sininen ajatus - vihreä elämys 11

12 2. Kansalaisopisto: Yhteistyössä Pudasjärven kansalaisopiston kanssa on mahdollista järjestää taide-, media- ja liikunta-aineiden ja käden taitojen opetusta sekä ohjata opiskelijoita hakemaan tietoa kansalaisopiston koulutustarjonnasta ja muista vapaa-ajan mahdollisuuksista. 3. Karhupaja ja siihen liittyvä toimintaympäristö mahdollistaa toiminnallisten menetelmien käyttämisen kieliopintojen tukena ja kotoutumisen edistämiseksi. Tavoitteena on tukea kielen oppimista käytännön toiminnalla, harjoitella kieli-taitoa käytännössä, oppia sanastoa ja edistää ammatillisia taitoja kielenopetuksen rinnalla. Opetus tapahtuu sille varatuissa työpajatiloissa. Ohjatussa työpajatyöskentelyssä käytetään työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta. Karhupajan toimintayksikköjä ovat tällä hetkellä auto- ja metallipaja, puutyöpaja, keramiikka- ja lasipaja, kahvitus ja keittiö, siivous- ja vaatehuolto, tekstiilityöt, kuljetuspalvelu ja 4H-yhdistyksen kierrätysmyymälät. 4. Muut projektit ja hankkeet: Yhteistyön hakeminen erilaisten projektien ja hankkeiden kanssa antaa tilaisuuksia vaihtelevaan toimintaan monilla eri aloilla. Esimerkiksi vuonna 2012 yhteistyöhön Koti maalla -hankkeen kanssa on sisältynyt käsitöiden ja taideaineiden opetusta ja se on antanut myös maahanmuuttajille mahdollisuuden osallistua palstaviljelyyn Pudasjärven kaupungin alueella. Monipuolista liikuntaohjelmaa, uimaopetusta ja erilaisiin urheilumahdollisuuksiin tutustumista on toteutettu yhteistyössä Liikuntaa kaikille -hankkeen kanssa. Yhteistyössä Kerttu ja Kauko -työllistämishankkeen kanssa on ollut mahdollista selvittää ja toteuttaa työllistymispolkuja sellaisille maahan-muuttajille, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta. Suomistartti -koulutuksessa haetaan aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia alueella toimivien eri alojen hankkeiden kanssa. 5. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Arjen taitoihin ja yhteiskuntatietouteen liittyviä informaatiotilaisuuksia, jotka järjestetään tarpeen mukaan tulkattuina, suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä paikallisten pakolaistyöntekijöiden, perhetyöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja terveyspalvelujen työntekijöiden kanssa. Yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa on mahdollista järjestää nuorille opiskelijoille ikäryhmälle sopivia tapaamisia. 6. Työllisyyspalvelut: Yhteistyössä Pudasjärven kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa voidaan selvittää jatkopolkuja erityisesti nopean koulutuspolun opiskelijoiden osalta. Yhteistyö mahdollistaa työkokeilumahdollisuuksien, oppisopimuskoulutuksen ja palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä opiskelijoiden jatkopolkujen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Yhteistyö TE-toimiston kanssa antaa mahdollisuudet selvittää jatkopolkuja työllistymisen, työkokeilun, työelämävalmennuksen, koulutuskokeilun, ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen suhteen. 6.8 Arviointi Opiskelija saa koulutuksen aikana riittävästi palautetta edistymisestään ja oppimisestaan. Arvioinnin yleisimpänä tapana on opiskelijan toiminnan jatkuva epämuodollinen havainnointi. Muita välineitä ovat erilaiset tehtävät, harjoitukset ja testit, joita suoritetaan todellisissa kielenkäyttötilanteissa. Arvioinnin tarkoituksena on antaa kannustavaa palautetta taidoista, joita hän on oppinut, sekä selvittää, mitä täytyy vielä kehittää. Monipuolisen ja rakentavan palautteen ansiosta opiskelijalle kehittyy realistinen käsitys omasta itsestään oppijana ja hän osaa parantaa omia oppimistaitojaan. Arvioinnin yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijan yksilöllistä oppimista. Arviointi jatkuu koko koulutuksen ajan, ja se kohdistuu oppimistuloksiin ja -prosessiin. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja käytetään sellaisia joustavia menetelmiä, että jokainen voi osoittaa tasapuolisesti oman osaamisensa. Arvioinnissa huomioidaan kaikki kotoutumiskoulutuksen osa-alueet: kieli- ja viestintätaidot, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja valinnaiset opinnot. Kielen opiskelun alkuvaiheessa painotetaan enemmän edistymisen arviointia, ja se on tyypillisesti sanallista tai kuvailevaa. Pidemmälle ehtineitä voidaan arvioida sekä edistymisen että kielitaidon perusteella. Kielitaidon arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen, kielitaidon kuvausasteikkoon, joka on 12 Pudasjärvi

13 valtakunnallisesti vertailtavissa. Arvioinnin tulee olla tasapuolista, ja on varmistettava että opiskelija ymmärtää arvioinnin periaatteet, sen merkityksen ja arviointimenetelmät. Suoritetusta koulutuksesta annetaan koulutuksen lopuksi opiskelijalle osallistumistodistus. sininen ajatus - vihreä elämys 13

14 14 Pudasjärvi

15 sininen ajatus - vihreä elämys 15

16