Markkinat Lokakuu /2008

Transkriptio

1 Tervetuloa lukemaan Rahoitustarkastuksen markkinavalvonnan Markkinat -tiedotetta Tässä tiedotteessa kerromme seuraavista aiheista: Selvitys Q1/2008 osavuosikatsauksen taulukko-osasta 1 Tulkintarekisterissä uusia tulkintoja 3 Tulevaisuuden näkymien perustelut edelleen liian yleisellä tasolla 3 Selvitys Q1/2008 osavuosikatsausten taulukko-osasta Rata selvitti vuoden 2008 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsausten taulukkoosan laatimisperiaatteita ja sisältöä. Selvityksessä olivat mukana kaikki suomalaiset listayhtiöt. Tavoitteena oli selvittää, kumpaa kahdesta laatimisvaihtoehdosta listayhtiöt olivat ilmoittaneet noudattavansa ja mitä mahdollisia puutealueita taulukko-osan esitetyissä tiedoissa ilmeni. Johdon osavuotiset selvitykset jätettiin selvityksen ulkopuolelle. IAS 34:n mukainen taulukko-osa ja ns. suppea taulukko-osa eroavat tiettyjen liitetietovaatimusten suhteen. IAS 34 mukaisen osavuosikatsauksen taulukko-osan tulee sisältää kaikki standardin vaatimat tiedot, myös kaikki liitetiedot 1. Suppean taulukko-osan laatija voi sen sijaan jättää esittämättä ne IAS 34:n edellyttämät liitetiedot, jotka on lueteltu valtiovarainministeriön asetuksessa 2. Lähes viidesosa listayhtiöistä ei esittänyt laatimisperiaatetta Ratan havaintojen mukaan lähes viidesosa listayhtiöistä ei esittänyt vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksensa tauluk- 1 IAS VMA /153, 3 ko-osan laatimisperiaatetta. Enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa listayhtiöistä ilmoitti laativansa IAS 34:n mukaisen osavuosikatsauksen taulukko-osan ja vajaa neljäsosa ilmoitti laativansa suppean taulukko-osan. Johdon osavuotisen selvityksen laati 4 yhtiötä. Jos yhtiö laatii osavuosikatsauksensa taulukkoosan IAS 34:n mukaan, standardi edellyttää tiedon antamista siitä, että osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti 3. Tällöin esimerkiksi tieto siitä, että osavuosikatsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen, ei ole riittävä. Jos yhtiö laatii katsauksen taulukko-osan suppeana, yhtiön on ilmoitettava valtiovarainministeriön asetukseen perustuen 4, että osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita, mutta sen laadinnassa ei ole noudatettu kaikkia IAS 34:n vaatimuksia. Rata kehottaa listayhtiöitä kiinnittämään huomiota siihen, että katsauksen laatimisperiaate kerrotaan selkeästi. Rata pitää laatimisperiaatteen ilmoittamista tärkeänä, koska sen perusteella katsauksen lukija tietää, mitä tietoa taulukko-osasta ja sen sisältämistä liitetiedoista on mahdollista saada. 3 IAS VMA /153, 3 Markkinat, puhelin

2 Puutteita erityisesti hankituista liiketoiminnoista esitettävissä tiedoissa Ratan selvityksessä osavuosikatsauksissa ilmeni lisäksi puutteita joidenkin IFRS-standardien edellyttämien tietojen esittämisessä. Eniten puutteita oli hankittujen liiketoimintojen standardin IFRS 3 Hankitut liiketoiminnot mukaisessa raportoinnissa. IAS 34:n mukaan liiketoimintojen yhdistämisistä on esitettävä IFRS 3:n kappaleissa vaaditut tiedot, mikäli se on olennaista 5. Olennaisuutta on arvioitava suhteessa kyseistä osavuosijaksoa koskevaan taloudelliseen informaatioon 6. Kaikki IFRS 3:n kappaleissa vaaditut tiedot tulee esittää vastaavalla tavalla kuin ne edellytetään esitettäväksi vuositilinpäätöksessä, ja tällöin ei riitä, että vain osa niistä on esitetty. Muita puutealueita olivat laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen esittäminen 7 sekä tiedon esittäminen siitä, että osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä, tai mikäli kyseisissä periaatteissa tai menetelmissä on tapahtunut muutoksia kuvaus muutosten luonteesta 8. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos tulee esittää. Vaihtoehtoisesti voidaan mainita laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen yhteydessä, että yhtiöllä ei ole eriä, jotka voisivat laimentaa osakekohtaista tulosta. Muussa tapauksessa lukijalle saattaa jäädä epäselväksi, onko yhtiö laskenut liikkeeseen laimennusvaikutuksellisia instrumentteja vai ei. Rata kehottaa listayhtiöitä huomioimaan, että kaikki IAS 34:n vaatimukset on täytettävä, kun yhtiö ilmoittaa laativansa IAS 34:n mukaisen osavuosikatsauksen. Myös osavuosikatsauksen laatimisperiaatteesta tulee aina antaa tieto. Osavuosikatsauksen laatimisperiaatteet Osavuosikatsauksen tulee sisältää selostusosa ja taulukko-osa. Pääsäännön mukaan listayhtiön tulee laatia osavuosikatsaukset tilikauden kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta sekä tilinpäätöstiedote (ns. neljäs osavuosikatsaus). Avoimuusdirektiivin 9 täytäntöönpanon seurauksena kaikkien listayhtiöiden tulee laatia tilikauden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta laadittavan osavuosikatsauksen taulukko-osa standardin IAS 34 Osavuosikatsaukset mukaisesti. Tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta sekä tilinpäätöstiedotteen osalta listayhtiö voi valita, laatiiko se osavuosikatsauksen taulukko-osan IAS 34:n mukaisesti vai valtiovarainministeriön asetuksen 10 mahdollistama suppeana. Osavuosikatsauksen selostusosaa koskevat aina samat sisältövaatimukset, mutta taulukko-osan sisältövaatimukset riippuvat valitusta taulukko-osan laatimisperiaatteesta. Lisäksi valtiovarainministeriön asetuksen 10 mukaan tiettyjen edellytysten täyttyessä liikkeeseenlaskija voi päättää, ettei se julkaise tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta osavuosikatsausta, vaan johdon osavuotisen selvityksen. 5 IAS34.16(i) 6 IAS IAS IAS 34.16(a) 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/1009/EY 10 Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (VMA /153) Markkinat, puhelin

3 Tulkintarekisterissä uusia tulkintoja Rahoitustarkastuksen tulkintarekisteriin on lisätty uutena aihealueena tulkintoja AML:n 2 luvun 9 :n mukaisesta liputusvelvollisuudesta. Rekisterissä on jo aiemmin ollut Ratan tulkintoja liittyen esitehyväksyntään ja sisäpiiriasioihin. Tulkinnat ovat haettavissa internet-osoitteesta Tulkintarekisteri/. Tulevaisuuden näkymien perustelut edelleen liian yleisellä tasolla Rahoitustarkastus selvitti, miten 70 listayhtiötä on raportoinut tulevaisuudennäkymiä ja niiden perusteluja. Selvitys kohdistui 280 tulosraporttiin. Lisäksi käytiin läpi kyseisten yhtiöiden tarkastellulla aikaperiodilla julkistamat tulosvaroitukset. Läpikäydyt tulosraportit olivat vuoden 2007 kuuden ja yhdeksän kuukauden osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedotteet ja toimintakertomukset sekä vuoden 2008 kolmen kuukauden osavuosikatsaukset. Tarkastelu rajattiin koskemaan tulevaisuudennäkymät tai vastaavan -otsikon alla esitettyä. Tilinpäätöstiedotteissa ja toimintakertomuksissa annetut tulevaisuudennäkymät olivat käytännössä yhtenevät, joten vain toinen raporteista on mukana kokonaislukumäärässä. Selvitykseen otettiin mukaan satunnaisotannalla 20 large cap yhtiötä (suuret yhtiöt), 20 mid cap yhtiötä (keskisuuret yhtiöt) sekä 30 small cap yhtiötä (pienet yhtiöt). Yhtiön toimialan vaikutusta raportointiin ei arvioitu. Selvityksen keskeinen sisältö Selvitys on jatkoa Ratan vuonna 2005 tekemälle selvitykselle, jossa arvioitiin yleisellä tasolla listayhtiöiden antamien tulevaisuudennäkymien laatua (selvitys on julkistettu Rahoitustarkastus tiedottaa -verkkojulkaisussa 1/2006). Nyt tehdyn selvityksen tarkoituksena oli erityisesti arvioida, miten yhtiöt noudattivat arvopaperimarkkinalakiin helmikuussa 2007 sisällytettyä vaatimusta esittää perustelut annetuille tulevaisuudennäkymille. Muilta osin selvitystä on tehty Rahoitustarkastuksen standardin 5.2b pohjalta nojautuen siinä annettuihin suosituksiin ja soveltamisohjeisiin. Standardia 5.2b päivitettiin em. lainmuutoksen johdosta tammikuussa 2008 mutta standardin suosituksia ja soveltamisohjeita tulevaisuudennäkymien osalta ei muutettu, vaan standardin käsitteistöä ja terminologiaa tältä osin ainoastaan täsmennettiin. Selvityksessä kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: minkä tyyppisillä tekijöillä tulevaisuudennäkymiä perusteltiin, perusteltiinko näkymien muutokset, missä laajuudessa näkymiä annettiin sekä miten selkeitä ja johdonmukaisia yhtiöt olivat tulosennusteiden antamisessa. Yhteenveto selvityksen tuloksista Keskeiset havainnot: tulevaisuudennäkymiä perusteltiin usein pelkästään yleisillä kysyntä- ja markkinatekijöillä ottamatta kantaa yhtiökohtaisiin tekijöihin, tulosraporteissa ei läheskään aina esitetty perusteluja näkymien muutoksille, tulevaisuudennäkymien perusteluja ei aina annettu koko konsernista vaan liiketoimialoittain, tulevaisuudennäkymien yhteydessä annetut tulosennusteet eivät läheskään aina olleet yksiselitteisiä. Markkinat, puhelin

4 Vuonna 2005 tehdyn selvityksen tuloksista ilmeni, että tulevaisuudennäkymien perustelut olivat hyvin ylimalkaisia tai puuttuivat kokonaan. Nyt tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että perustelut olivat edelleenkin varsin yleisluonteisia. Yleisimmin perusteluina käytettiin kysyntä- ja markkinatekijöitä. Lähes kaikki yhtiöt kuitenkin perustelivat tulosraporteissa tulevaisuudennäkymiään. Kuitenkin Ratalle muodostui käsitys, että vain kolmannes tarkastelluista yhtiöistä esitti tulevaisuudennäkymien perustelut selkeästi ja yhtiön oman liiketoiminnan näkökulmasta. Selvityksessä ilmeni myös, että läheskään kaikki yhtiöt eivät tulosraportissaan perustelleet tulevaisuudennäkymien muutoksia. Rata katsoo, että mikäli yhtiö on antanut erillisellä pörssitiedotteella tulosvaroituksen, tulisi seuraavan tulosraportin tulevaisuudennäkymissä toistaa sekä tulosvaroituksessa annetut perustelut että myös aiemmin markkinoille esitetty näkymä tai vaihtoehtoisesti viitata tiedotteeseen, jossa nämä on esitetty. Selvityksessä huomio kiinnittyi myös siihen, että eräät yhtiöt esittivät tulevaisuudennäkymät tai niiden perustelut pelkästään toimialakohtaisesti eriteltynä. Rata pitää tärkeänä, että sekä tulevaisuudennäkymät että niiden perustelut esitetään aina myös koko konsernista, jotta sijoittaja saa oikean kuva koko konsernin näkymistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi jos muualla tulosraportissa selostetaan näkymiä toimialoittain tai markkina-alueittain tulisi tulevaisuudennäkymissä viitata raportin kyseiseen osaan. Ainakin osassa raporteista 67 yhtiötä eli 96 % tarkastelluista yhtiöistä esitti tulosennusteen tulevaisuudennäkymien yhteydessä. Vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan 88 % yhtiöistä esitti tulosennusteen. Kummassakin selvityksessä havaittiin, että tulosennusteet olivat huomattavan usein tulkinnanvaraisia ja epäselviä. Rata korostaa, että säännöllisessä tulosraportoinnissa on erityisen tärkeää, että tulevaisuudennäkymät ja niihin sisältyvät tulosennusteet esitetään selkeästi ja johdonmukaisesti raportointijaksosta toiseen. Selvityksessä esiin tulleiden puutteiden perusteella Rata toistaa standardissa 5.2b annetut suositukset ja kehottaa yhtiöitä kiinnittämään jatkossa huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: tulosennusteessa käytetty tuloskäsite on yksiselitteinen, käytetty terminologia on johdonmukaista eikä jätä tulkinnanvaraa sille, onko kyseessä tulosennuste vai ei, valittujen tunnuslukujen kommentointi on johdonmukaista raportointikaudesta toiseen, pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ja tulevaisuudennäkymät pidetään selkeästi erillään toisistaan, tulevaisuudennäkymissä tapahtuneet muutokset julkistetaan ilman aiheetonta viivytystä. Selvityksessä esiin tulleet puutteet on otettu huomioon Ratan valvontatyössä. Selvityksen yksityiskohtaiset tulokset 1. Yleisimmin näkymiä perusteltiin kysyntä- ja markkinatekijöillä Kysyntä- ja markkinatekijöitä käytettiin tulevaisuudennäkymien perusteluina ylivoimaisesti eniten. Näitä tekijöitä kommentoitiin yhteensä 83 %:ssa tarkastelluista raporteista. Kaikki suuret yhtiöt kommentoivat kysyntä- ja markkinatekijöitä, kun taas pienistä ja keskisuurista yhtiöistä noin viidennes ei kommentoinut kyseisiä tekijöitä lainkaan. Toiseksi yleisimmin, 26 %:ssa tarkastelluista raporteista, tulevaisuudennäkymien perusteluina käytettiin raaka-aineiden hintojen tai muiden kustannusten kehittymistä. Lähes puolet suurista yhtiöistä ja noin kol- Markkinat, puhelin

5 mannes sekä pienistä että keskisuurista yhtiöistä kommentoi asiaa ainakin osassa raporteistaan. Kaikkiaan 26 yhtiötä 70 tarkastellusta esitti tietoja raaka-aineiden hintojen tai kustannusten kehittymisestä tulevaisuudennäkymien yhteydessä. Kolmanneksi eniten tulevaisuudennäkymien perusteluina käytettiin yrityshankintoja tai yhtiön kustannussäästöihin tähtääviä toimenpiteitä (YT-neuvottelut, saneeraukset, ym.). Kumpaakin tekijää kommentoi 20 yhtiötä 70 tarkastellusta. Yrityshankintojen vaikutuksia kommentoitiin 16 %:ssa ja kustannussäästöihin tähtääviä toimia 18 %:ssa raporteista. Eniten näitä tekijöitä kommentoitiin pienten yhtiöiden raporteissa, kumpaakin tekijää runsaassa viidesosassa tarkastelluista raporteista. Suurten yhtiöiden osalta kustannussäästöihin tähtääviä toimia kommentoitiin myös viidesosassa tarkastelluista raporteista. Tilauskantaan viitattiin tulevaisuudennäkymien perusteluissa 18 %:ssa kaikista tarkastelluista raporteista. Tilauskannasta tai tilauskertymästä ei kuitenkaan annettu läheskään aina määrällistä tietoa. Myyntihintojen muutosten arvioinnissa oli eniten hajontaa erikokoisten yhtiöiden välillä. Suuret yhtiöt kommentoivat tätä seikkaa kolmanneksessa, pienistä yhtiöistä vain 5 %:ssa ja keskisuurista yhtiöistäkin vain 8 %:ssa raporteista. Investointien tai tuotanto-kapasiteetin kasvun vaikutuksia tulevaisuudennäkymiin käsitteli 11 yhtiötä. Muita vähäisemmässä määrin kommentoituja seikkoja olivat mm. kertaluonteiset tuotot sekä panostukset myyntiin, markkinointiin tai tuotekehitykseen. Selvityksessä läpikäydyn aineiston perusteella Ratalle syntyi käsitys, että vain noin kolmannes kaikista tarkastelluista yhtiöistä ja puolet suurista yhtiöistä esitti tulevaisuudennäkymien perustelut selkeästi ja yhtiön oman liiketoiminnan näkökulmasta. Yleisin puute tulevaisuudennäkymien perusteluissa olikin niiden esittäminen kovin yleisellä tasolla, mikä tarkoittaa vain yleisten markkinanäkymien selostamista ottamatta kantaa yhtiökohtaisiin tekijöihin. Usein yhtiöt myös tyytyivät kommentoimaan vain yhtä tulevaan kehitykseen vaikuttavaa tekijää. Yksinomaan kysyntä- ja markkinatekijöillä tulevaisuudennäkymiä perusteli 12 yhtiötä tasaisesti eri kokoluokista. Kolme pientä ja yksi keskisuuri yhtiö ei perustellut lainkaan tulevaisuudennäkymiään. Perustelujen luonne Small cap Mid cap Large cap Yhteensä n=70 n=30 n=20 n=20 Kysyntä- ja markkinatekijät Kustannusten kehittyminen Yrityshankinnat Kustannussäästöihin tähtäävät toimenpit Tilauskanta tai -kertymä Myyntihintojen kehittyminen Investoinnit tai kapasiteetin lisäys Panostukset myyntiin, markkinointiin tai tuotekehitykseen Kertaluonteiset tekijät Muut tekijät Markkinat, puhelin

6 2. Aiemmin esitettyjen näkymien muutoksia ei aina perusteltu Tarkastelussa otettiin huomioon myös aikaisemmin julkistettuihin tulevaisuudennäkymiin tehdyt muutokset ja niiden perustelut. Tarkastelussa huomioitiin sellaiset näkymien muutokset, jotka yhtiöt julkistivat vuoden 2007 kuuden kuukauden osavuosikatsauksen jälkeen ja viimeistään vuoden 2008 kolmen kuukauden osavuosikatsaukseen mennessä. Muutokset luokiteltiin kahteen ryhmään sen mukaan, julkistivatko yhtiöt niistä erillisen, joko positiivisen tai negatiivisen, tulosvaroituksen vai kertoivatko yhtiöt muutoksesta säännöllisen tulosraportoinnin yhteydessä. Tulosvaroituksiksi luokiteltiin myös ns. ennakkotiedot, joissa todettiin toteuman ylittävän tai alittavan aiemmin annetut tulevaisuudennäkymät. Vuotta 2008 koskevien tulevaisuudennäkymien esittämistä ensimmäisen kerran ei katsottu näkymien muutokseksi. Muutokseksi ei myöskään luokiteltu tulevaisuudennäkymien täsmentämistä aiemmin annetun arvion sisältämässä vaihteluvälissä. Tulevaisuudennäkymien täsmennykset painottuivat loppuvuoteen. Erillisellä pörssitiedotteella tulosvaroituksen antoi 16 yhtiötä, joista neljä antoi varoituksen kahdesti tarkastellulla ajanjaksolla. Lisäksi yhdeksän yhtiötä muutti tulevaisuudennäkymiään säännöllisen tulosraportoinnin yhteydessä ilman erillistä tulosvaroitusta. Yhdeksän yhtiön tulosraporteista puuttui perustelut näkymien muutoksille, joista osa esitti kuitenkin perustelut aiemmin julkistamassaan tulosvaroituksessa. Muutokset näkymissä Small cap n=30 Mid cap n=20 Large cap n=20 Julkistanut yhden tai useamman tulosvaroituksen Muuttanut näkymiä antamatta tulosvaroitusta Muutosta ei perusteltu tulosraportissa Muutoksen luonne (4 yhtiöltä kaksi tulosvaroitusta) - negatiivinen positiivinen Yhteensä n=70 Rata suosittelee standardissa 5.2b, että tulosvaroitusta annettaessa tiedotteessa toistetaan aiemmin markkinoille esitetty näkymä. Selvityksen perusteella aikaisempaa näkymää ei läheskään aina toistettu. Lisäksi Rata kiinnitti huomiota siihen, että kaikki yhtiöt eivät toistaneet perusteluja näkymien muutoksille seuraavan tulosraportin tulevaisuudennäkymissä, vaikka ne oli esitetty aikaisemmin tulosvaroituksen yhteydessä. Rata katsoo, että selvyyden vuoksi tulos raportissa esitetyissä tulevaisuudennäkymissä tulisi toistaa sekä tulosvaroituksessa annetut perustelut että myös aiemmin markkinoille esitetty näkymä tai ainakin siinä tulisi viitata tiedotteeseen, jossa ne on esitetty. Rata korostaa, että tulevaisuudennäkymien muutos tulee aina julkistaa ilman aiheetonta viivytystä, mikäli muutos on omiaan olennaisesti vaikuttamaan liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Markkinat, puhelin

7 3. Tulevaisuudennäkymiä toimialoittain ja usealla tunnusluvulla Yleisluonteiset tulevaisuudennäkymät esitettiin toimialoittain tai markkina-alueittain eriteltynä 38 %:ssa tarkastelluista tulosraporteista. Lisäksi tulosennuste toimialoittain tai markkinaalueittain annettiin 12 %:ssa raporteista. On todennäköistä, että useat yhtiöt esittivät tulosraporteissaan toimialakohtaisia näkymiä muualla kuin tulevaisuudennäkymien yhteydessä, esimerkiksi raporttiin sisältyvässä toimiala- tai markkinakatsauksessa. Näitä ei kuitenkaan huomioitu tässä selvityksessä, joka oli rajattu koskemaan pelkästään tulevaisuudennäkymät - otsikon alla esitettyä. Jos yhtiö arvioi tulevaisuudennäkymiä toimialoittain tai markkinaalueittain muualla tulosraportissaan, on suositeltavaa, että tulevaisuudennäkymissä viitataan raportin kyseiseen osaan. Yhtiöt, jotka esittivät tulevaisuudennäkymiä erikseen toimialoista tai markkina-alueista, esittivät yleensä myös perustelut vastaavasti eriteltynä. Rata kiinnitti huomiota siihen, että kaikki yhtiöt eivät tällöin kuitenkaan antaneet erillisiä perusteluja konsernitason näkymille. Rata pitää tärkeänä, että sekä tulevaisuudennäkymät että perustelut esitetään myös konsernikokonaisuudesta. Toimialakohtaiset tai markkina-aluekohtaiset tulevaisuudennäkymät yksinään eivät välttämättä anna sijoittajalle oikeaa kuvaa siitä, mitkä tekijät ovat koko konsernin tulevaisuudennäkymien kannalta merkittäviä tai mikä on esimerkiksi koko konsernin tulosennuste. Eräät yhtiöt toistivat tulevaisuudennäkymissä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan, ja joissakin raporteissa myös arvioitiin niiden toteutumista. Rata suosittelee standardissa 5.2b, että tulevaisuudennäkymät pidetään selkeästi erillään muusta informaatiosta, jonka yhteydessä ne annetaan. Taloudellisten tavoitteiden esittäminen on sellainen erillinen asiakokonaisuus, jota ei tulisi yhdistää tulevaisuudennäkymistä annettuun arvioon. Liikevaihdon kehittymistä kommentoitiin 75 %:ssa raporteista. Yhteensä 13 yhtiötä ei kommentoinut liikevaihtoa yhdessäkään tulosraportissa. Näistä lähes puolet oli suuria yhtiöitä. Liikevaihdon kommentoinnissa ei läheskään aina oltu johdonmukaisia eikä myöskään esitetty määrällistä arviota. Muita tulevaisuudennäkymissä kommentoituja tunnuslukuja olivat mm. myyntivolyymit, käyttöaste, kassavirta, käyttöpääoma sekä kulusuhde. Näkymät segmenteittäin ja tunnuslukujen kommentointi Small cap n= 30 Mid cap n= 20 Large cap n= 20 Yhteensä n=70 Annettu näkymät segmenteittäin Annettu tulosennuste segmenteittäin Arvioitu liikevaihdon kehittymistä Kommentoitu muita tunnuslukuja Markkinat, puhelin

8 4. Tulosennusteen selkeydessä ja johdonmukaisessa esittämisessä parannettavaa Lähes kaikki eli 67 yhtiötä 70 tarkastellusta antoi tulosennusteen tulevaisuudennäkymien yhteydessä. Johdonmukaisesti tulosennusteen antoi kaikissa tulosraporteissaan 56 yhtiötä. Eniten epäjohdonmukaisuutta oli pienillä yhtiöillä. Useat yhtiöt eivät antaneet alkuvuodesta tulosennustetta tilikaudelle 2008, vaikka olivat antaneet sen edelliseltä tilikaudelta. Selvityksessä havaittiin, että eräät yhtiöt ovat omaksuneet käytännön, jossa aiemmin esitetty tulosennuste toistettiin ilman aiemmin annettuja perusteluja, mikäli tulosennustetta ei ollut tarve muuttaa. Tällöin on suositeltavaa käyttää sellaisia ilmaisuja, joista selkeästi käy ilmi, että aikai- sempi ennuste on nimenomaan toistettu. Lisäksi on suositeltavaa viitata siihen tulosraporttiin tai aikaisemmin annettuun tulosvaroitukseen, jossa esitetään perustelut edelleen voimassa oleville tulevaisuudennäkymille. Tulosennuste annettiin pääsääntöisesti koko tilikaudelta, mutta useat yhtiöt antoivat vuositason ennusteen lisäksi myös ennusteen lyhyemmältä ajanjaksolta, kuten seuraavalta neljännekseltä, seuraavalta puolivuosijaksolta tai loppuvuodelta. Tulosennusteessa arvioitiin yleisimmin tunnusluvun liikevoitto / liiketulos tai liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kehittymistä. Eräät yhtiöt käyttivät tulosennusteessa useampaa tunnuslukua. Tulosennusteissa käytettyjä tunnuslukuja Small cap n= 30 Mid cap n= 20 Large cap n= 20 Yhteensä n=70 Liikevoitto/liiketulos Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä Liikevoittomarginaali Tulos ennen veroja Tilikauden tulos / Tulos verojen jälkeen Osakekohtainen tulos Tulosennusteita, joissa tuloskäsite ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, antoi kaikkiaan 26 yhtiötä ainakin osassa tulosraporteistaan. Yhtiöistä 15 oli pieniä. Yksiselitteiseksi ei voida katsoa mm. seuraavia käsitteitä "tulos", "vuoden tulos", "toiminnallinen tulos", "kannattavuus", "operatiivinen tulos", "operatiivinen liiketulos", "liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä" ja "vertailukelpoinen liikevoitto", ellei samassa asiayhteydessä tai tulosraportissa muualla määritellä käsitettä tarkemmin. Selkeintä on käyttää samaa terminologiaa kuin tulosraportin taulukkoosassa. Joistakin tulosraporteista jäi myös epäselväksi, oliko tulosennustetta annettu vai ei. Tässä selvityksessä tulkittiin kuitenkin tulosennusteeksi mm. seuraavan kaltaiset ilmaisut: "on hyvät edellytykset edellisvuotta parempaan tulokseen", "kannattavuuden arvioidaan säilyvän edelleen hyvällä tasolla" tai "tavoitteena on saavuttaa x %:n liikevoittomarginaali". Tulevaisuudennäkymiä koskeva sääntely ja ohjeistus Toimintakertomuksessa on kirjanpitolain 3 luvun 1 :n mukaan esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Markkinat, puhelin

9 Osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen selostusosassa on arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 a :n ja 6 a :n mukaan arvioitava todennäköistä kehitystä kuluvana tilikautena siinä määrin kuin se on mahdollista ja esitettävä selvitys seikoista, joihin arvio perustuu. Vaatimukset perusteiden esittämisestä on lisätty lakiin helmikuussa 2007 avoimuusdirektiivin voimaansaattamisen yhteydessä. Ratan standardiin 5.2b Liikkeeseenlaskijan ja osakkeenomistajan jatkuva tiedonantovelvollisuus sisältyy suosituksia ja soveltamisohjeita tulevaisuudennäkymien esittämisestä ja tulosvaroituksen julkistamisesta. Standardissa todetaan, että tulevaisuudennäkymät voivat olla tulevaisuutta kuvaavia yleisluonteisia näkymiä tai yksityiskohtaisempia tulosennusteita. Yleisluonteisina näkyminä voidaan pitää esimerkiksi liikkeeseenlaskijan arviota liikevaihdon tulevasta kehityksestä tai kuvausta markkinakehityksestä. Tulosennusteina voidaan pitää tulevia ajanjaksoja koskevia arvioita, joiden sanamuodosta suoraan tai epäsuorasti käy ilmi liikkeeseenlaskijan tuloksen todennäköinen minimi- tai maksimitaso. Tulosennusteita ovat myös tiedot, joiden perusteella voidaan laskea tulevien voittojen tai tappioiden likimääräinen summa. Tällaisia tulosennusteita ovat esimerkiksi maininta kannattavuuden kehityksestä tai arvio liikevoiton tasosta, liikevoittomarginaalista tai tilikauden tuloksesta. Rata suosittelee standardissa 5.2b tulevaisuudennäkymien esittämisen osalta mm. seuraavaa: tulevaisuudennäkymät tulisi erottaa selkeästi muusta informaatiosta, jonka yhteydessä ne annetaan, tulevaisuudennäkymissä käytettyjen ilmaisujen ja sen julkistamisessa noudatettujen käytäntöjen tulisi olla mahdollisimman yksiselitteisiä, selkeitä ja johdonmukaisia, jos tulevaisuudennäkymät annetaan tulosennusteina, niissä tulisi ilmaista yksiselitteisesti, mihin tulokseen ja mihin ajanjaksoon ennuste viittaa, tulosennusteiden laadinnassa ja julkistamisessa tulisi noudattaa seuraavia periaatteita: ymmärrettävyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja olennaisuus, tulosennusteiden yhteydessä tulisi esittää niiden lähtökohtana olevat keskeisimmät oletukset. Tulosvaroituksena tulee julkistaa muutos liikkeeseenlaskijan ennakoidussa tuloksessa, taloudellisen aseman kehityksessä tai muissa tekijöissä, joiden tulevaa kehitystä liikkeeseenlaskija on arvioinut, jos muutos on omiaan olennaisesti vaikuttamaan liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Vaikka tulosvaroitus terminä viittaa tuloskehitykseen, voidaan sen katsoa tarkoittavan kaikkia tekijöitä, joiden tulevaa kehitystä liikkeeseenlaskija on arvioinut. Markkinat, puhelin