1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS...

Transkriptio

1 SISÄLTÖ - I OSA 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOSLASKELMA JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT - JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTETUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosion toteutuminen Investointiosion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

2 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 1

3 Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 2

4 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2012 voi vielä luonnehtia vuosien rahoituskriisistä toipumisen vuodeksi. Rahoituskriisin aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Tämän historiallisen ajanjakson pyörteiden tasaantumista ei vielä ole näköpiirissä, mikä näkyy myös siinä, että Suomen BKT väheni ennakkotietojen mukaan 0,2 % vuoden 2012 aikana. Tätä kirjoitettaessa on Kyproksen apupaketti juuri valmistunut, mutta Sloveniaa pidetään seuraavana kriisipesäkkeenä. 3

5 Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä on syvin sukellus sitten vuoden Teollinen tuotanto ei vähentynyt Suomessa edes sotavuosina 1940-luvulla niin paljon kuin tuolloin. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna Laman aikaan 1990-luvulla yksittäinen suurin vähennys oli 6 % vuonna Suomen teollisen tuotannon nimellisarvo ei ole vielä päässyt rahoituskriisiä edeltäneelle tasolle. Asia on hyvä pitää mielessä taloustilannetta analysoitaessa. Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta kannalta. Rahoituskriisin aikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen pikainen toipuminen. Toipumista on nopeuttanut se, että Pietarsaaren elinkeinorakenne on perinteisesti etusyklinen, ts. talouden nousu- ja laskusuhdanteet näkyvät tavallisesti maassamme ensimmäiseksi Pietarsaaren seudulla. On syytä muistaa, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. Eri toimialojen välillä on isoja eroja, ja myös saman toimialan sisällä voi toipumisasteessa olla eroja eri yritysten välillä. Erityisesti seudun elintarvike- ja turkisaloilla ovat suhdanteet tällä hetkellä hyvin suotuisat. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 9,1 % edellisvuodenvaihteen 8,8 %:n sijasta. Lisäys on koko maan kehitykseen nähden varsin maltillinen. Koko seudulla työttömiä oli vuodenvaihteessa 6,0 % edellisvuoden 5,7 %:iin verrattuna. Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi 56 asukkaalla vuonna 2012, ja vuoden 2012 lopussa asukkaita oli yhteensä Koko alueella väki lisääntyi 118 henkilöllä, ja vuoden 2012 lopussa siellä oli yhteensä asukasta. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös on 2,9 M alijäämäinen. Vuonna 2011 kaupungin alijäämä oli 1,35 M. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa vuonna 2010, mikä lisäsi poistojen määrää 2,4 M edellisiin verrattuna, mikä on huomioitava tehtäessä vertailuja edellisvuosiin. Vuosikate pienenee 5,2 M :oon sen oltua 7,7 M vuonna Huonontunut vuosikate johtuu lähinnä liikelaitosten huonontuneesta tuloksesta. Kuitenkin on muistettava, että vuosi 2012 oli liikelaitoksille poikkeuksellisen huono. Käyttötalouden nettomenot olivat 101 M, missä on lisäystä 6,4 % (6 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset lisääntyvät 3 % ja tuotot 0,15 % sen vuoksi, että energialaitoksen liikevaihto väheni 2,9 M ja sataman 0,6 M. Eniten lisääntyivät sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. Vaasan sairaanhoitopiiri) kustannukset, 4 M eli 6,6 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 7,4 M alijäämäinen liikelaitosten tehdessä puolestaan 4,5 M :n ylijäämän. Vuoden 2011 vastaavat luvut olivat kaupungin osalta -5,37 M ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli puolestaan yhteensä 4,02 M. 4

6 Kaupungin kaikki hallintokunnat pysyivät annetuissa talousarviokehyksissä sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollatasoa. Vasta kun siihen tilanteeseen päästään, voidaan kaupungin talouden tilaa luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Mainittu seikka on pidettävä selkeästi mielessä tulevia riskejä arvioitaessa, ja se on Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Vuoden 2012 yhteenlasketut verotulot lisääntyivät 1,4 %, ja ovat 69,5 M eli 1 M suuremmat kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 1,2 M (+1,4 %), ja yhteisövero väheni 1,05 M (-22 %). Vuoden 2011 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88 %, yhteisöveron osuus 5 % ja kiinteistöveron osuus 7 %. Kunnallisverotuloissa huolestuttaa se, että verotettavan tulon lisäys on ollut Pietarsaaressa koko 2000-luvun pienempi kuin muualla maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen vähäisempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäsuotuisampi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden aikana tehdyt investoinnit (netto) olivat 12,8 M edellisvuoden 19,8 M :oon nähden. Suurimmat vuoden mittaan tehdyt investoinnit olivat kunnossapitoinvestointien lisäksi väylän kulkusyvyyden syventäminen Pietarsaaren satamaan ja Länsinummen koulun peruskorjauksen aloittaminen sekä Kytömäen päiväkodin korjaustöiden saaminen valmiiksi. Kaikista investoinneista oli kaupungin oma osuus 5,2 M netto liikelaitosten investointien oltua yhteensä 7,1 M. Liikelaitosten investoinneista jakaantui 2,3 M Pietarsaaren satamalle, 2,9 M energialaitokselle ja 1,9 M Pietarsaaren vedelle. Sosiaali- ja terveysviraston investoinnit olivat 0,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2012 aikana 109 M :oon eli :oon/asukas. Velkakanta oli /asukas vuonna Pitkän aikavälin investointitaso on vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava. Velkaantumiskehitys on kestämätöntä ajan mittaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat selvän vaaratekijän tulevaisuudessa ellei kasvutahtia voida hillitä. Vuoden 2012 aikana on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jolla tavoitellaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioitujen kustannusten saamista enintään maan keskiarvoa vastaavalle tasolle. Tavoite vastaa kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä. 5

7 Uusien asunto- ja teollisuusalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2013 aikana, kun Otsolahti 4:n asuinalue ja Pedersin teollisuusalue otetaan käyttöön. Kaupungin tonttipoliittisen ohjelman mukaan lähimmän kymmenvuotiskauden aikana valmistuu n. 550 uutta tonttia. Kokoavasti voi sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja joko seudulla on kaikki tulevaisuuden kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Kuntarakenneuudistus ja hallituksen alulle panema sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden tarkistaminen ovat seudulle sekä selkeitä mahdollisuuksia että uhkia riippuen seudun strategisen kokonaisajattelun kyvystä. Tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutukset Pietarsaaren kaupungin talouteen ovat tätä kirjoitettaessa hämärän peitossa. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Seudun elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on myös jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta osaamisintensiiviseen palvelualaan. Tässä työssä on vastavalmistunut Allegro-kampus tärkeä kulmakivi. Sekä kaupungissa että koko seudulla on tällä hetkellä lukuisia teollisuuden ja kaupan investointihankkeita, jotka osoittavat selvästi, että seudulla on tulevaisuudenuskoa. Noista hankkeista voidaan mainita erityisesti torin varrella oleva liikekeskus nk. HOP:n talossa. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkoston ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Kaupungin teollinen toiminta on erotettava omaksi kokonaisuudekseen. Kunnallisten liikelaitosten tuleva yhtiöittäminen on eräs haaste vuonna Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa oma menorakenne on sopeutettava mainitulta alalta tulevien verotuottojen vähenemiseen. Tässä työssä on tärkeällä sijalla strategiasuunnitelma Pietarsaari - elinvoimainen ja hyvinvoiva kaupunki Uusi valtuusto tarkistaa strategian vuoden 2013 aikana, ja lisäksi laaditaan palvelustrategia. Lopuksi haluan varoittaa offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostus tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin panostamisesta selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja 6

8 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, vapautettu , Pia Rosengård-Andersson lukien. I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja RKP SDP Vas Kok Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraatit PRO-Pietarsaari Jakobstad Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 7

9 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Maailmantalouden kasvu taantui vuoden 2011 loppua kohden ja heikko kehitys jatkui vuoden 2012 aikana, millä oli huomattava vaikutus Suomen talouteen. Maailmankaupan odotetaan kehittyvän heikosti myös tulevina vuosina. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia vuonna Yksityinen kulutus kasvoi volyymiltään 1,6 prosenttia ja julkinen 0,8 prosenttia. Investoinnit vähenivät puolestaan 2,9 prosenttia. Viennin volyymi supistui 1,4 prosenttia ja tuonnin 3,7 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on selvästi huonompi vuonna 2012 kuin vuonna Yhteensä 63 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnassa. Vuoden 2012 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 238 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 382 euroa. Kuntien vuosikate kattoi vain 69,6 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 33,6 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, ts. 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen nähden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2012/2013 eli asukasmäärä on lisääntynyt +118 henkilöllä vuoden 2012 aikana. Pietarsaaressakin väestönmuutos oli positiivinen, eli väestö kasvoi +56 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan asukasta

10 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -5 henkilöä vuonna 2012 ja myös maassamuutto oli -192 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2012, eli +193 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2012/2013 alueella oli 6 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,7 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 10,7 % heidän määränsä oltua 9,7 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 9,1 vuoden 2012 lopussa sen oltua 8,8 % vuoden 2011 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 97 joulukuussa 2012 (93 v. 2011), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,6 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 216 joulukuussa 2012 (v luku oli 215). Tammikuussa 2013 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 9,1. 9

11 2.2.4 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. Työvuosien määrä toimialoittain vuosina Sosiaali- ja terveystoimi Päivähoito- ja sivistystoimi Tekninen virasto Muut Työvuosia yhteensä

12 Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Palkat yhteensä: Luottamushenkilöiden palkkiot: Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,03 milj. euroa Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet vaihtuvaan korkoon Ympäristötekijät Vuodesta 2012 eteenpäin on laadittu erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. 11

13 Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v ja on nyt voimassa kauden Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos arvioi riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. Rahatoimisto vastaa sisäisen valvonnan testauksen järjestämisestä. Kaupunginjohtaja tulee raportoimaan vuosittain kaupunginhallitukselle ohjeista ilmenevistä poikkeamista ja sisäisen valvonnan kehittämistoimenpiteistä. 12

14 2.4 Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euro TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 51,74 % 53,23 % Vuosikate/Poistot % 55,42 % 85,11 % Vuosikate euro /asukas Asukasmäärä

15 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 220 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 107 milj. euroa eli 48,6 %. Milj osuus 2011 muutos Toimintatuotot 111,1 50,5 % 110,9 0,1 % Verotulot 69,5 31,6 % 68,6 1,3 % Valtionosuudet 37,6 17,1 % 35,6 5,4 % Rahoitustuotot 1,8 0,8 % 1,6 17,3 % Yhteensä 219,9 100,0 % 216,7 1,5 % Toimintatuotot Milj osuus 2011 muutos Myyntituotot 90,7 41,3 % 92,0-1,4 % Maksutuotot 12,5 5,7 % 11,7 6,2 % Tuet ja avustukset 3,4 1,5 % 3,0 15,0 % Muut tuotot 4,5 2,0 % 4,2 5,3 % Yhteensä 111,1 50,5 % 110,9 0,1 % Toimintatuotot olivat 111,1 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (0,1 %). Syynä siihen, etteivät toimintatuotot ole kasvaneet enemmän, on se, että energialaitoksen liikevaihto on pienentynyt 2,9 milj. eurolla. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 90,7 miljoonaa euroa, ja maksutuotot, 12,5 miljoonaa euroa. Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj osuus % 2011 muutos Kunnallisvero 60,9 87,7 % 59,7 2,0 % Yhteisövero 3,6 5,2 % 4,7-22,0 % Kiinteistövero 4,9 7,1 % 4,2 16,6 % YHTEENSÄ 69,5 100,0 % 68,6 1,3 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 1,3 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 2 % (1,2 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 3,8 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 4,1 % vuodesta 2010 vuoteen 2011 kasvun oltua koko maassa 4,4 %. Yhteisövero väheni 22 % (1 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 16,6 % (0,7 milj.). 14

16 Valtionosuudet Valtionosuudet, milj muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 38,9 36,9 5,6 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,4-0,4-19,3 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,4 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,8-0,6 37,3 % YHTEENSÄ 37,6 35,6 5,4 % Valtionosuuksiin tehtiin 3,7 %:n indeksitarkistus vuonna Lisäksi saatiin täysimääräinen korvaus kunnallisveroperusteisiin tehdyistä muutoksista Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2011 osuus % 2011 muutos Henkilöstökustannukset 110,2 51,3 % 107,3 2,7 % Palvelujen osto 56,9 26,5 % 53,1 7,1 % Aineet ja tarvikkeet 29,6 13,8 % 31,4-5,8 % Avustukset 8,1 3,8 % 7,2 13,1 % Muut toimintakustannukset 9,8 4,6 % 9,5 4,1 % YHTEENSÄ 214,6 100,0 % 208,4 3,0 % Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 3 % (6,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin lisäys tapahtui ostopalveluissa (3,8 milj. euroa). Eniten lisäystä oli tässä kohden sosiaali- ja terveysvirastossa (2,2 milj. euroa) ja kaupungin ostopalveluissa Vaasan sairaanhoitopiiriltä (1,2 milj. euroa). Henkilöstökustannukset lisääntyivät 2,9 milj. euroa. Tarvikehankintojen vähennys liittyy energialaitokseen, jonka hankinnat vähenivät 2,3 milj. euroa Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 101,6 milj. euroa, siis lisääntyivät 6,4 % (6,1 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 95. Rahoituksen nettokustannukset vähenivät 72,8 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu edelleen alhaisesta korkotasosta ja osinkotulojen kasvusta. 15

17 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 5,2 milj. euroa vuonna 2012 sen oltua 7,8 milj. euroa vuonna Kyseessä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2012 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,8 milj. euroa ja poistot 9,3 milj. euroa. Vuosikate kattoi 55,4 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Satunnaisena tulona on kirjattu osinko, jonka energialaitos sai Pohjolan Voiman myydessä Fingridin osakkeensa. Tilikauden tulos osoittaa -2,91 milj. euron alijäämää. 16

18 2.4.6 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Satunnaiset tuotot Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys -63 Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 37,85 % 39,63 % Pääomamenojen tulorahoitus 20,02 % 23,93 % Lainahoitokate 0,50 0,66 Kassanriittävyys pv

19 Investointimenojen määrä oli 14,01 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,35 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 0,88 milj. euroa. Tulorahoituksen määrä oli 5,8 milj. euroa, mikä tarkoitti sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin ainoastaan 38-prosenttisesti. Kokonaispääomamenot rahoitettiin vain 20-prosenttisesti. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit netto Poikkeuksellisen korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi n. 7,9 milj. euroa ja oli vuoden 2012 lopussa 109 milj. euroa. 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 18

20 Kaupunki 1000 euro VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Edellisten tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Kaatopaikanvaraus Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot 0 18 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet vakuutuslaitoksilta Muut toimeksiantojen varat Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtovelat 0 0 Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja 2 Ennakkomaksut 1 34 vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Tunnusluvut 2 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Omavaraisuusaste % 32,04 % 33,81 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 66,64 % 64,90 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta Lainat euro/asukas Lainasaamiset Asukasmäärä

21 Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 140,3 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 38,5 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 20,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 15,6 milj. euroa. Vastattavissa on oma pääoma 70,4 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 11,3 milj. euroa ja kuluneen vuoden alijäämä 2,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 145,4 milj. euroa. Vakavaraisuus on 32 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 67 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 11,3 milj. euroa (572 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 3,3 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee 109 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan euroa asukasta kohden vuonna Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. 20

22 Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 137 Rahoituskulut 267 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -621 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät(varausten muutos) -40 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 350 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 888 Antolainasaamisten lisäys 63 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 120 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

23 2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,0 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,0 % Malmin kiinteistöjen ky 67,69 % Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,0 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,0 % Optima samkommun 35,97 % Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,0 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,0 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,0 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,47 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,0 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % Bostads Ab Skatahem Asunto Oy, 100,0 % Fast. Ab Lappnäsvägen ,0 % OSAKKUUSYHTEISÖT Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,0 % Kaupungin osuus Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy, 100,0 % Oy Katternö Ab, 40,30 % Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy, 60,0 % Ekorosk Ab - Oy, 16,80 % Bostadsandelslaget Masken, 96,0 % Ab Jakobstadsregionens näringscentral-concordia- Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus Oy 47,30 % Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy, 100,0 % Oy Timberpak Ab 33,30 % Bost. Ab Rivipietari Asunto Oy, 100,0 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,50 % Bostads Ab Tunvägen 100,0 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,40 % Asunto Oy Fregatten Bostads AB 100,0 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,10 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,6 % Aspegrenin Puutarhasäätiö 40,00 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier Baltic Boat Yard Ab 62,5 % Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2012 tilinpäätösten mukaan. 22

24 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuuston lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Asuntopoliittisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi toimenpide-ehdotuksen, joka koski kaupungin asuntoyhtiöiden sulauttamista ja eräissä tapauksissa myyntiä. Prosessi aloitettiin syksyllä 2012 Fastighets Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy:n myydessä Castreninkatu 14:n kiinteistön. Vuoden aikana asuntoyhtiöille myönnettiin käyttöavustuksina. 23

25 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 24

26 25

27 26

28 27

29 2.8. Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa ,86 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääoman tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 28

30 3 TALOUSARVION TOTETUTUMINEN 3.1. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi : o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen vuonna Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2012 tilinpäätöksessä 8,4 milj. euroa (vuoden 2012 alijäämä mukaan luettuna). o Kaupungin kustannusten sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista on oltava tasolla, joka on 1 milj. euroa alempi, ts. yhteensä 47,5 milj. euroa, kuin summa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt vuodeksi Kustannusvähennys on saavutettava toiminnan tehostamisella mm. erikoissairaanhoidossa. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 49,99 milj. euroa. o Päätös ikävakioitujen kustannusten saamisesta enintään maan keskitasoa vastaaviksi on yhä voimassa. Kyseinen tavoite on saavutettava viimeistään vuonna Jotta näin kävisi, on strategiaprosessityön jatkuttava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan muutospohjan luomiseksi. Kansallinen tilasto ei ole ajantasainen, mutta vuonna 2010 Pietarsaari ylitti maan keskiarvon 5 prosentilla. Sosiaali- ja terveysvirasto on panostanut hoitoketjujen kehittämiseen ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointiin esim. diabetesvastaanotolla. Lääkäreiden rekrytointi on onnistunut aikaisempaa paremmin ja päivystysostopalvelua on voitu vähentää. o Vuonna 2012 on erityistä painoa pantava sisäisten tukipalvelujen tehostamiseen sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,5 milj. euron kustannusvähennys vuosiksi 2013 ja 2014 Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat pyritty kilpailuttamaan kullekin työmaalle erikseen. 29

31 Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on kaksi. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi o Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaa on kehitetty voimakkaasti. Tilahallinnossa on panostettu henkilöstön koulutukseen ja kiinteistönhoidon mitoituksen käyttöönottoon. Teknisen toimialan varikko-, verstas- ja varastotoiminnan läpikäynti ja muuton suunnittelu Kaarilahdenhallista ja Pohjanlahdentien varastotontilta kaupungin hankkimalle Tapaninniemen varikkoalueelle ja niihin liittyvät prosessit jatkuivat koko vuoden. o Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2012 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava. Vuoden 2012 aikana työvuosien määrä väheni 33:lla vuoteen 2011 verrattuna. o Vuoden 2012 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. Palvelustrategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ saadaan päätöksen vuonna o Vuoden 2012 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tulevan näkyviin vuodesta 2013 lähtien ja siitä eteenpäin. Vuonna 2012 aloitettiin sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Koko viraston toiminnan kattava käsikirja valmistui ja otettiin käyttöön. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden 2013 aikana tullaan tekemään itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Kehittämistyön keskipisteessä vuonna 2013 ovat arvot ja tavoitteet sekä palveluprosessit. Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa

32 3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,91 milj. euroa, kaupunginhallitukselle 0,25 milj. euroa ja tekniselle lautakunnalle 0,2 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 4,36 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99,4 % (pl. liikelaitokset). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion alhaisen korkotason seurauksena 2,4 milj. eurolla. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli 1,7 milj. arviota parempi, Pietarsaaren veden tulos 0,4 milj. euroa arviota parempi ja Pietarsaaren sataman tulos 0,25 milj. arviota huonompi. Satunnaisena tuottona on kirjattu osinko jonka sähkölaitos on saanut Pohjolan Voiman Fingrid-osakkeidensa myynnistä. Verotulot ylittävät arvion 0,8 milj. eurolla ja valtionosuudet ylittivät sen 0,5 milj. eurolla. 31

33 3.2.2 Tuloslaskelmaosion toteutuminen TULOSLASKELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA MUKAAN LUKIEN Liikelaitoksista merkitään ainoastaan tuotto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio muutosten Toteutuma Toteutuma talousarvio muutokset jälkeen 2012 Poikkeama 2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut kulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilat Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot muille Korkomenot liikelaitoksille Muut rahoitusmenot RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT VUOSIKATE KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT TILIKAUDEN TULOS

34 Verotulojen erittely Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi , ,40 Verovuosi , ,12 Verovuosi , ,20 Verovuosi , ,54 Verovuosi , ,16 Verovuosi , ,10 Verovuosi , ,78 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,82 Verovuosi , ,33 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,51 Verovuosi ,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet

35 Liikelaitokset Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi Peruspääomantuotto 12% Energialaitos Satamalaitos Yhteensä Investointiosion toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 1,2 milj. euron lisämäärärahat. Sairaankuljetusauton hankintaan myönnettiin pelastuslaitokselle 0,1 milj. euroa, taloosaston investointeihin myönnettiin 0,42 milj. euroa, maanostoihin, 0,3 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 0,34 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 78 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 12,8 milj. euroa eli 649 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 5,2 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,5 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 7,1 milj. euroa. 34

36 35

37 36

38 37

39 38

40 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS Muut arvopaperit: Kuntien Tieran osakkeet Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana lisämäärärahan sairaankuljetusauton hankintaan. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu Tilahallinto sai vuoden aikana :n lisämäärärahan entisen AHK-rakennuksen, Länsinummen koulun, Pursisalmen koulun, Nordmanin päiväkodin ja Marjalan päiväkodin huonosta sisäilmasta johtuvien korjausten tekemiseen. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä Kytömäen päiväkodin kunnostustyöt saatiin valmiiksi vuoden aikana, ne maksoivat Seuraavat kiinteistöt myytiin: Bambin päiväkoti ( ) Ratsastustalli ( ) Myllymäen päiväkeskus ( ). Paloasema sai jälkikäteen :n avustussumman. 39

41 Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kaupunginvaltuusto myönsi maanhankintoihin 0,3 milj. euron lisämäärärahan. Kunnallistekniikka Juokseviin investointeihin oli varattu 1,5 milj. euron määräraha vuodeksi Tekninen lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion. Käyttösuunnitelman mukaisista määrärahoista käytettiin Ylitystä tapahtui lähinnä saneerauksissa. Itänummen saneerauksiin käytettiin Asvaltointien osuus summasta oli Uusien katujen rakentamiseen ja asvaltointiin käytettiin vielä Katujen uudisrakentamiseen investoitiin , ja sillä summalla rakennettiin Porvarinmäenpolku, Palotontintie, Santapellontie, Auringonkehä, Ruukinkatu ja Nuorisotalonmäki. Uudesta kuorma-autosta maksettiin toinen osamaksu, kaksi traktoria vaihdettiin uusiin ja ostettiin pienehkö lumiaura. Keskuskentän juoksuratojen pinnoitukseen käytettiin Karhusaarenpuisto rakennettiin :lla, ja kävelykadun kukka-asetelmat uusittiin. Erillisinvestoinneista käytettiin suuri osa, Läntisen rengastien asvaltointiin ja viimeistelytöihin. Laukontien suunnittelu ostettiin :lla, ja myös Yrittäjäntie ja Pedersintie asvaltoitiin. Kolpintien Käpytien liikennevaloja ei rakennettu. Sen sijaan valtio asensi muuttuvan nopeusrajoituksen risteysalueelle. Erillisinvestointeihin käytettiin yhteensä Talousarvioon nähden syntynyt huomattava ero ( ) johtuu siitä, että Länsiväylän rakentaminen päätettiin kilpailuttaa vasta vuonna SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 40

42 Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,879 milj. euroa vuonna SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 2,305 milj. euroa vuonna ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 2,937 milj. euroa vuonna

43 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 42

44 3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Nämndnivå UTGIFTER O INKOMSTER BS Korr. BU BS 2012 Förändr EURO Avvikelse BS/BU MENOT JA TULOT T P Korj T A T P Poikkema T P/T A Muutos STADSSTYRELSEN INK - TULOT ,15 % KAUPUNGINHALLITUS UT G - M EN OT ,51 % N ET T O ,89 % 20,60 % CENTRALVALNÄMNDEN INK - TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA UT G - M EN OT N ET T O ,64 % REVISORER INK - TULOT ,95 % TILINTARKASTAJAT UT G - M EN OT ,73 % N ET T O ,48 % 14,44 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER INK - TULOT ,96 % SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT UT G - M EN OT ,36 % N ET T O ,61 % 6,57 % MELLERSTA Ö:BOTTENS o J:STADSOMR.RÄDDNINGSVERK INK - TULOT ,68 % KESKIPOHJMAAN ja P:SAAREN UT G - M EN OT ,36 % ALUEEN PELASTUSLAITOS N ET T O ,15 % 12,58 % BILDNINGSNÄMNDEN INK - TULOT ,17 % SIVISTYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT ,81 % N ET T O ,81 % 1,20 % Svenska Yrkeshögskolan Novia INK - TULOT ,55 % UT G - M EN OT ,55 % N ET T O MILJÖ- och BYGGNADSNÄMNDEN INK - TULOT ,74 % YMPÄRISTÖ- ja RAKENNUSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT ,68 % N ET T O ,18 % -1,03 % TEKNISKA NÄMNDEN INK - TULOT ,18 % TEKNINEN LAUTAKUNTA UT G - M EN OT ,47 % N ET T O ,16 % 18,38 % SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN INK - TULOT ,06 % SSOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA UT G - M EN OT ,92 % N ET T O ,66 % 135,04 % AVFALLSNÄMNDEN JÄTELAUTAKUNTA TOTALT INK - TULOT ,86 % YHTEENSÄ UT G - M EN OT ,98 % N ET T O ,43 % 5,17 % 43

45 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 44

46 45

47 46

48 47

49 48

50 49

51 50

52 51

53 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmapoistot on laskettu kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2011 hyväksymän tarkistetun poistosuunnitelman mukaan. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenon suuruisena Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon suuruisena FIFO-periaatteen mukaisena. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen laajuus Kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen. Kuntakonsernin tilinpäätöksen laadintaan sovellettuja periaatteita koskevat liitetiedot Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien, joissa kaupunki on osakas, keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäinen omistus Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Katternö Oy:n osalta käytetty v tilinpäätöstietoja. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. 52

54 53

55 54

56 55

57 56

58 57

59 58

60 59

61 60