1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS...

Transkriptio

1 0

2 SISÄLTÖ - I OSA 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET TOIMINNALLISESTI JA TALOUDELLISESTI TÄRKEÄT TAPAHTUMAT Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOSLASKELMA JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT - JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosion toteutuminen Investointiosion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate. 2

4 Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi esityslistan erillisenä asiakohtana. 3

5 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Lisäksi kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2013 voi vielä luonnehtia vuosien rahoituskriisistä toipumisen vuodeksi. Rahoituskriisin aikana maailmantalous vaipui taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Tämän historiallisen ajanjakson pyörteiden tasaantumista ei vielä ole näköpiirissä, mikä näkyy myös siinä, että Suomen BKT väheni ennakkotietojen mukaan 1,4 % vuoden 2013 aikana. Samalla kun maailman, ja tietyiltä osin myös EU:n talous, alkaa osoittaa elpymisen merkkejä, Suomi ei edelleenkään osoita taloudellisen kasvun merkkejä. Suomen teollinen tuotanto väheni 20,9 % vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, mikä on syvin sukellus sitten vuoden Teollinen tuotanto ei vähentynyt Suomessa edes sotavuosina 1940-luvulla niin paljon kuin tuolloin. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna Laman aikaan 1990-luvulla yksittäinen suurin vähennys oli 6 % vuonna Suomen teollisen tuotannon nimellisarvo ei ole vielä päässyt rahoituskriisiä edeltäneelle tasolle. Asia on hyvä pitää mielessä taloustilannetta analysoitaessa. 4

6 Pietarsaaren seudun kehitys oli rahoituskriisin aikana poikkeuksellinen, myös historialliselta kannalta. Rahoituskriisin aikaista syväsukellusta on seurannut suhteellisen pikainen toipuminen. Toipumista on nopeuttanut se, että Pietarsaaren elinkeinorakenne on perinteisesti etusyklinen, ts. talouden nousu- ja laskusuhdanteet näkyvät tavallisesti maassamme ensimmäiseksi Pietarsaaren seudulla. On syytä muistaa, että tilanne on edelleen mosaiikkimainen. Eri toimialojen välillä on isoja eroja, ja myös saman toimialan sisällä voi toipumisasteessa olla eroja eri yritysten välillä. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 9,4 % edellisvuodenvaihteen 9,1 %:n sijasta. Lisäys on koko maan kehitykseen nähden varsin maltillinen. Koko seudulla työttömiä oli vuodenvaihteessa 7,0 % edellisvuoden 6,0 %:iin verrattuna. Pietarsaaren seudun työllisyystilanne on maamme parhaimpia. Pietarsaaren asukasmäärä väheni 68 asukkaalla vuonna 2013, ja vuoden 2013 lopussa asukkaita oli yhteensä Koko alueella väki lisääntyi 52 henkilöllä, ja vuoden 2013 lopussa siellä oli yhteensä asukasta. Pietarsaaren seutu on saamassa metropolimaisia piirteitä: seniorit ja maahanmuuttajat ovat enemmistössä keskuspaikkakunnalla ja kehyskunnissa on ennen kaikkea lapsiperheitä aktiivisessa iässä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös on 1,9 M alijäämäinen. Vuonna 2012 kaupungin alijäämä oli 2,9 M. Kaupunki tarkisti poistosuunnitelmansa vuonna 2010, mikä lisäsi poistojen määrää 2,4 M edellisiin verrattuna, mikä on huomioitava tehtäessä vertailuja edellisvuosiin. Vuosikate kasvaa 7,7 M :oon sen oltua 5,2 M vuonna Käyttötalouden nettomenot olivat 106,7 M, missä on lisäystä 5,0 % (5,1 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset lisääntyvät 3,8 % ja tuotot 2,8 %. Eniten lisääntyivät sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. Vaasan sairaanhoitopiiri) kustannukset, 4,1 M eli 6,4 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 4,5 M alijäämäinen liikelaitosten tehdessä puolestaan 2,5 M :n ylijäämän. Vuoden 2012 vastaavat luvut olivat kaupungin osalta - 7,4 M ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli puolestaan yhteensä 4,5 M. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollatasoa. Vasta kun siihen tilanteeseen päästään, voidaan kaupungin talouden tilaa luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Mainittu seikka on pidettävä selkeästi mielessä tulevia riskejä arvioitaessa, ja se on Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Vuoden 2013 yhteenlasketut verotulot lisääntyivät 10,2 %, ja ovat 76,5 M eli 7 M suuremmat kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 5,8 M (+9,6 %), ja yhteisövero nousi 1,1 M (+22 %). Vuoden 2013 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 87,2 %, yhteisöveron osuus 6,1 % ja kiinteistöveron osuus 6,7 %. On syytä muistaa, että hyvä verokehitys johtuu osittain verokannan nostamisesta. Kunnallisverotuloissa huolestuttaa se, että verotettavan tulon lisäys on ollut 5

7 Pietarsaaressa koko 2000-luvun pienempi kuin muualla maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen vähäisempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäsuotuisampi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviseen elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden aikana tehdyt investoinnit (netto) olivat 14,3 M edellisvuoden 12,8 M :oon nähden. Suurimmat vuoden mittaan tehdyt investoinnit olivat kunnossapitoinvestointien lisäksi väylän kulkusyvyyden syventäminen Pietarsaaren satamaan ja Länsinummen koulun peruskorjauksen aloittaminen. Kaikista investoinneista oli kaupungin oma osuus 8,25 M netto liikelaitosten investointien oltua yhteensä 5,45 M. Liikelaitosten investoinneista jakaantui 0,5 M Pietarsaaren satamalle, 3,4 M energialaitokselle ja 1,5 M Pietarsaaren vedelle. Sosiaali- ja terveysviraston investoinnit olivat 0,6 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 111 M :oon eli :oon/asukas. Velkakanta oli /asukas vuonna Pakollisia varauksia tehtiin vuoden 2013 aikana 4,3 M johtuen Energiamarkkinaviraston päätöksistä. Vuoden 2013 aikana velkakannan kasvua hillittiin. Pitkän aikavälin investointitaso on vuosikatteeseen nähden kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Vaihtoehtoisesti on käyttötaloutta saneerattava. Velkaantumiskehitys on kestämätöntä ajan mittaan. Tässä työssä on vuonna 2013 aloitettu strategiaprosessi avainasemassa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat selvän vaaratekijän tulevaisuudessa ellei kasvutahtia voida hillitä. Uusien asunto- ja teollisuusalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2014 aikana kun uusia asunto- ja teollisuusalueita otetaan käyttöön. Kaupungin tonttipoliittisen ohjelman mukaan lähimmän kymmenvuotiskauden aikana valmistuu n. 550 uutta tonttia. Kaupunginvaltuusto päättää marssijärjestyksen uusien asunto- ja teollisuusalueiden käyttöönotossa. Kokoavasti voi sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja joko seudulla on kaikki tulevaisuuden kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Kuntarakenneuudistus ja hallituksen alulle panema sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden tarkistaminen ovat seudulle sekä selkeitä mahdollisuuksia että uhkia riippuen seudun strategisen kokonaisajattelun kyvystä. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Seudun elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on myös jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta osaamisintensiiviseen palvelualaan. Tässä työssä on vastavalmistunut Allegro-kampus tärkeä kulmakivi. Sekä kaupungissa että koko seudulla on tällä hetkellä lukuisia teollisuuden ja kaupan investointihankkeita, jotka osoittavat selvästi, että seudulla on tulevaisuudenuskoa. Noista hankkeista voidaan mainita erityisesti torin varrella oleva liikekeskus nk. HOP:n talossa. 6

8 Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkoston ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Kaupungin teollinen toiminta on erotettava omaksi kokonaisuudekseen. Kunnallisten liikelaitosten tuleva yhtiöittäminen on eräs haaste vuonna Tässä työssä on tärkeällä sijalla kaupunginvaltuuston hyväksymä strategiasuunnitelma. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa oma menorakenne on sopeutettava mainitulta alalta tulevien verotuottojen vähenemiseen. Lopuksi haluan varoittaa offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostus tontti- ja elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin panostamisesta selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Vuodet Puheenjohtaja Carola Sundqvist I varapuheenjohtaja Richard Sjölund II varapuheenjohtaja Eero Luomala Keskusta sitoutumattomat Vihreät Kristillisdemokraati t PRO-Pietarsaari Jakobstad Oma valtuustoryhmä Perussuomalaiset 1 YHTEENSÄ Paikkoja Puolue RKP SDP Vas Kok

9 Kaupunginhallitus v jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vas. 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Talouden heikko kehitys jatkui vuoden 2013 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 1,4 prosenttia vuonna Kyseessä oli toinen vuosi peräkkäin jolloin bruttokansantuote supistui. Yksityinen kulutus pieneni volyymiltään 0,8 prosenttia, mutta julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,8 prosenttia. Investoinnit vähenivät 3,4 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien tulos on parempi vuonna 2013 kuin vuonna Kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 milj. euroa positiivinen Tulos parani edellisestä vuodesta 600 milj. euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Yhteensä 36 kuntaa arvioi vuosikatteen muodostuvan negatiiviseksi. Vuonna 2012 vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Vuoden 2013 ennusteiden pohjalta kuntien vuosikate asukasta kohden oli keskimäärin 371 euroa. Edellisvuonna vastaava luku oli 238 euroa. Kuntien vuosikate kattoi ennusteiden mukaan 99 prosenttia poistoista ja arvonalennuksista ja 52 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakannan vuotuinen kasvu on ollut vahvinta 2000-luvulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kohosi 15,6 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, ts. 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen nähden Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli ennakkotietojen mukaan 49,843 asukasta vuodenvaihteessa 2013/2014, eli asukasmäärä on lisääntynyt +52 henkilöllä vuoden 2013 aikana. Pietarsaaressa väestönmuutos oli negatiivinen. Väestö väheni 68 henkilöllä. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19,614 asukasta Pietarsaaren kaupungin syntyneiden enemmyys oli -32 henkilöä vuonna 2013 ja myös maassamuutto oli -173 henkilöä alijäämäinen. Sen sijaan kansainvälinen muuttonetto oli positiivinen vuonna 2013, eli +137 henkilöä. 8

10 Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2013/2014 alueella oli ELY-keskuksen mukaan 7,0 % työnhakijoista työttömiä vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 6,0 %. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 12,6 % heidän määränsä oltua 10,7 % edellisvuodenvaihteessa. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 10,2 vuoden 2013 lopussa sen oltua 9,1 % vuoden 2012 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 152 joulukuussa 2013 (97 v. 2012), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 36,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 230 joulukuussa 2013 (v luku oli 216). Tammikuussa 2014 oli Pietarsaaren työttömyysaste 9,4 %. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 132,7 %, mikä on maamme korkeimpia. 9

11 Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Mennyt vuosi on asettanut kunnille monia haasteita. Uudelle vuodelle leimallista on kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain tarkistaminen ja valtionosuusuudistus Kunnan henkilöstö Työntekijämäärän suuret muutokset v johtuvat siitä, että myös naapurikuntien Luodon, Pedersören kunnan ja Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungille seudulla tehdyn sopimuksen mukaan lukien. Eri virastojen väliset organisaatiomuutokset (sisäiset) aiheuttavat siirtymiä työntekijämäärässä vuodesta 2010 lukien. 10

12 Työvuosien määrä toimialoittain vuosina Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen palvelukeskus Muut Työvuosia yhteensä Työntekijöitä oli vuodenvaihteessa (31.12.) yhteensä: Palkat yhteensä: Luottamushenkilöiden palkkiot: Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vakuutuksia vahinkojen varalta (palo-, vastuu- ja keskeytysvakuutus). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena), sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun piiriin. Vahinkorahaston määrä oli 1,0 milj. euroa Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet vaihtuvaan korkoon Ympäristötekijät Vuodelle 2013 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 11

13 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tarkoituksenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa vahvistetut tavoitteet. Uusi yhtenäinen hallintosääntö tuli voimaan ja se korvasi lukuisat yksikkökohtaiset johtosäännöt. KuntaToimisto-ohjelman käytön ansiosta pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä on laajan käyttäjäkunnan saatavilla, mikä lisää päätöksenteon valvontaa. Kaupungin hallinnossa tehtyjen päätösten määrään nähden on toimintavuonna ollut hyvin vähän valituksia ja oikaisuvaatimuksia. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja niitä arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän käyttäjämäärän lisääntyminen ja johdonraportointi ovat parantaneet vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia talousarvionseurantaan samoin kuin varojen käytön valvontaan. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja kustannustason ja kaupungin toiminnan tehokkuuden arviointivälineitä. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muihin kuntiin verrattaessa johtavat oman toiminnan analysointiin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseen. Kaupungin strategiasuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty kriittisten menestystekijöiden kartoitus. Strategiasuunnitelma on tarkistettu v ja on nyt voimassa kauden Tekijät otetaan huomioon talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä koko organisaation kattavaa riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioimiinsa toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Terveydenhuollossa käytetään HaiPro-järjestelmää toiminnassa ilmenevien vaaratilanteiden raportointiin. Satamalaitos arvioi riskit International Ship and Port Facility Security Code -järjestelmää käyttämällä. Uusi riskienkartoitus on hiljalleen ajankohtaistumassa. Kaupungilla on rahasto suurten vahinkojen varalta, ja vahinkoasioita käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Ohjeiden toimeenpano on meneillään. Kaupunginjohtaja, toimialapäälliköt ja liikelaitosten johtajat vastaavat valvonnan toteuttamisen järjestämisestä omilla toimialoillaan. 12

14 2.4 Tilikauden tuloslaskelma ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut 13

15 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 230,2 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat yhteensä 114,2 milj. euroa eli 49,6 %. Milj osuus 2012 muutos Toimintatuotot 114,2 49,6 % 111,1 2,8 % Verotulot 76,5 33,2 % 69,5 10,2 % Valtionosuudet 37,7 16,4 % 37,6 0,4 % Rahoitustuotot 1,8 0,8 % 1,8-1,1 % Yhteensä 230,2 100,0 % 219,9 4,7 % Toimintatuotot Milj osuus 2012 muutos Myyntituotot 93,2 81,6 % 90,7 2,7 % Maksutuotot 12,2 10,7 % 12,5-1,7 % Tuet ja avustukset 3,7 3,3 % 3,4 10,1 % Muut tuotot 5,0 4,4 % 4,5 11,2 % Yhteensä 114,2 100,0 % 111,1 2,8 % Toimintatuotot olivat 114,2 miljoonaa euroa, missä on lisäystä (2,8 %). Myyntituottoihin sisältyvät osuudet, jotka yhteistoimintakunnat maksavat sosiaali- ja terveydenhuollosta. Verotuotot Verotulot milj osuus % 2012 muutos Kunnallisvero 66,7 87,2 % 60,9 9,6 % Yhteisövero 4,7 6,1 % 3,6 28,7 % Kiinteistövero 5,1 6,7 % 4,9 4,0 % Yhteensä 76,5 100,0 % 69,5 10,2 % Verotuotot kasvoivat yhteensä 10,2 % (7,0 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi Pietarsaaressa 9,6 % (5,8 milj. euroa) lisäyksen ollessa koko maassa 6,7 %. Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) lisääntyi Pietarsaaressa 1,9 % vuodesta 2011 vuoteen Tulokehitys Pietarsaaressa vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli 3,9 % kasvun oltua koko maassa 4,8 %. Yhteisövero kasvoi 28,7 % (1,1 milj. euroa). Kiinteistöveron määrä lisääntyi 4,0 % (0,2 milj.). 14

16 Tilitysuudistuksen vuoksi vuoden 2013 tilitykset eivät olleet suoraan vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Kunnallisverojen jäännösverojen ensimmäinen erä tilitettiin kunnille vuoden 2014 tammikuun sijaan jo joulukuussa 2013 ja yhteisöjen veronpalautukset perittiin kunnilta joulukuussa 2013 vuoden 2014 tammikuun sijaan. Valtionosuudet Valtionosuudet, milj muutos Kunnallisen peruspalvelun valtionosuus (ilman tasauksia) 39,2 38,9 0,7 % Valtionosuuksien tasaus verotulojen pohjalta -0,3-0,4-12,9 % Järjestelmän muutoksesta johtuva tasaus -0,2-0,2 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoiminnan muut valtionosuudet -0,9-0,8 21,5 % YHTEENSÄ 37,7 37,6 0,4 % Tuloslaskelman toimintakustannukset Ulkoiset toimintakustannukset 2013 osuus % 2012 muutos Henkilöstökustannukset 115,1 51,6 % 110,2 4,4 % Palvelujen osto 57,9 26,0 % 56,9 1,8 % Aineet ja tarvikkeet 30,7 13,8 % 29,6 3,8 % Avustukset 8,5 3,8 % 8,1 4,4 % Muut toimintakustannukset 10,6 4,8 % 9,8 8,1 % YHTEENSÄ 222,8 100,0 % 214,6 3,8 % Toimintakustannukset lisääntyivät yhteensä 3,8 % (8,2 milj. euroa). Euromääräisesti suurin lisäys tapahtui henkilöstökustannuksissa (4,8 milj. euroa) Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 106,7 milj. euroa, siis lisääntyivät 5,0 % (5,1 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 93 %. Rahoituksen nettokustannukset vähenivät 0,4 milj. euroa. Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu edelleen alhaisesta korkotasosta ja osinkotulojen kasvusta. 15

17 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate oli 7,7 milj. euroa vuonna 2013 sen oltua 5,2 milj. euroa vuonna Kyseessä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2013 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,3 milj. euroa ja poistot 9,7 milj. euroa. Vuosikate kattoi 79,9 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa -1,9 milj. euron alijäämää Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Satunnaiset tuotot Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut

18 Investointien tulorahoitus 50,32 % 37,85 % Pääomamenojen tulorahoitus 27,13 % 20,02 % Lainahoitokate 0,63 0,50 Kassanriittävyys pv Investointimenojen määrä oli 15,9 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,6 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,0 milj. euroa. Tulorahoituksen määrä oli 6,6 milj. euroa, mikä tarkoitti sitä, että investoinnit pystyttiin rahoittamaan omin varoin 50-prosenttisesti. Kokonaispääomamenot rahoitettiin 27-prosenttisesti. Korkean investointitason johdosta velkakanta kasvoi 2,0 milj. euroa ja oli vuoden 2013 lopussa 111 milj. euroa. 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 17

19 Kaupunki 1000 euro VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Edellisten tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Energialaitos Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot 0 0 Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen 1 Lainat rahoitus- ja 2 erityiskatteet vakuutuslaitoksilta Muut toimeksiantojen varat Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtovelat 0 0 Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Ennakkomaksut Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta Saamiset luotonantajilta 0 0 Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Tunnusluvut 2 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Omavaraisuusaste % 28,50 % 32,04 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 66,69 % 66,64 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta Lainat euro/asukas Lainasaamiset Asukasmäärä Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 145 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 39,2 milj. euroa. Vaihtuvissa vastaavissa suurimmat erät ovat saamiset 16,1 milj. euroa, ja rahat ja pankkisaamiset 19,2 milj. euroa. 18

20 Vastattavissa on oma pääoma 64,1 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 4,0 milj. euroa ja kuluneen vuoden alijäämä 1,9 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on määrältään 1 milj. euroa. Energiaviraston päätösten perusteella tehtiin pakollisia varauksia, yhteensä 4,3 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, jonka määrä on 152,6 milj. euroa. Vakavaraisuus on 28,5 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 74,5 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 4,0 milj. euroa (204 /asukas). Lainasaatavat ovat määrältään 3,2 milj. euroa. Kaupungin velkakanta nousee 111 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli ennakkotietojen mukaan euroa asukasta kohden vuonna Kokonaistulot - ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 38 Rahoituskulut -198 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot 0 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -992 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät(varausten muutos) -144 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 625 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainasaamisten lisäys 60 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 163 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

21 2.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhtiöistä TYTÄRYHTEISÖ Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Jakobstads Företagsfastigheter Ab 100,0 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,0 % Malmin kiinteistöjen ky 67,7 % Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,0 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,0 % Optima samkommun 35,97 % Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,0 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,0 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,0 % Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,47 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,0 % Pohjanmaan Liitto 12,35 % Fast. Ab Skatahem Kiint. Oy, 100,0 % Fast. Ab Lappnäsvägen 35 Kiint. Oy 100,0 % OSAKKUUSYHTEISÖT Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,0 % Kaupungin osuus Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint. Oy, 100,0 % Oy Katternö Ab, 40,32 % Fast. Ab Andante Kiinteistö Oy, 60,0 % Ekorosk Ab - Oy, 16,80 % Fastighets Ab Masken Kiinteistö Oy, 96,0 % Ab Jakobstadsregionens näringscentral-concordia- Pietarsaarenseudeun elinkeinokeskus Oy 47,30 % Fastighets Ab Kalapuro Kiint. Oy, 100,0 % Oy Timberpak Ab 33,30 % Fast. Ab Rivipietari Kiint. Oy, 100,0 % VenealanTeknologiakeskus Oy 62,50 % Asunto Oy Pietarsaaren Tanhuantie 100,0 % Kiint Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,40 % Oy Pohjanmaan Biokaasu 31,10 % J:stads Gamla Hamn Ab - 51,6 % Aspegrenin Puutarhasäätiö 40,00 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 aktier Baltic Boat Yard Ab 62,5 % 20

22 2.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin lokakuussa 2012 hyväksymissä sisäisen valvonnan ohjeissa on määritelty tarkasti tytäryhteisöjen velvollisuudet emoyhtiötä kohtaan Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Asunto Oy Fregatten Bostads Ab:n osakkeet myytiin kaupungin kiinteistöyhtiöistä fuusioitiin vuodenvaihteessa 2013/ Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma Konserni 1000 euro TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muu rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 2-1 Vähemmistöosuudet 6 71 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 58,7% 59,60 % Vuosikate/Poistot % 92,6% 78,00 % Vuosikate euro /asukas Asukasmäärä

23 Rahoituslaskelma Konserni 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 16 0 Muut maksuvalmiuden muutokset * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset * Vaihto-omaisuuden muutos * Pitkäaikaisten saamisten muutos * Lyhytaikaisten saamisten muutos * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos

24 Konserni 1000 euro VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset

25 Konserni 1000 euro VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET D PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT F VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen II Lyhytaikainen korollinan vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Tunnusluvut Omavaraisuusaste % 29,33 % 31,60 % Suhteellinen velkaantuneisuus 78,1 % 79,8 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Lainakanta Lainat euro/asukas Asukasmäärä

26 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa ,04 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli/alijäämää osoittavalle tilille. 25

27 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudeksi : o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Kertyneen ylijäämän määrä on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2,1 milj. euroa (vuoden 2013 alijäämä mukaan luettuna). o Käynnistetään tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on kaupungin talouden strateginen sopeutuminen. Strateginen alijäämä puolitetaan suunnittelukaudella. Strateginen sopeutuminen tarkoittaa sitä, että kaupunki rahoittaa investointinsa omin varoin. Vuosikate 2013 oli 7,7 milj. euroa (2012 5,2) ja nettoinvestoinnit 14,3 milj. euroa ( ,0). Vuosikate/poistot oli 79,9 % ( ,42 %). o Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin kustannukset sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista ovat tilinpäätöksessä 52,5 milj. euroa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Pietarsaari oli vuonna 2012 yhteensä 8 euroa/asukas maan keskiarvon yläpuolella, eli n euroa koko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Tähän sisältyy myös lasten päivähoito (Sotkanetin kautta ei saa "puhdasta" tilastotietoa kustannuksista). Kuntaliiton tiedot lasten päivähoidon kustannuksista vuonna 2012 osoittavat, että Pietarsaari ylittää kustannukset 10 eurolla/kk. Tämän mukaan siis sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset, ilman lasten päivähoitoa, olivat vuonna 2012 Pietarsaaressa 2 euroa maan keskiarvon alapuolella, eli n euroa. o Vuonna 2013 on edelleen painotettava sisäisten tukipalvelujen tehostamista sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamista. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,7 milj. euron kustannusvähennys vuodeksi 2014 ja 2 milj. euron vähennys vuodeksi

28 Kunnallisteknisen osaston katuinvestointien rakennuttamistapaa on kehitetty. Omajohtoinen tuntihintaiseen koneurakointiin perustuva työtapa on käytössä kaupungin liikelaitosten kanssa yhteistyönä toteutettavissa katusaneerauskohteissa. Niissäkin on koneurakoitsijoiden tuntihinnat pyritty kilpailuttamaan kullekin työmaalle erikseen. Omajohtoisia katurakennustyöryhmiä on kaksi. Kylmänä vuodenaikana, kun saneeraushankkeita ei voida toteuttaa, rakentavat katurakennusryhmät pienempiä uudisrakennuskohteita. Kaikki suuremmat uudisrakennuskohteet kilpailutetaan kokonaisurakoiksi. o Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Sisäisen tukipalvelukeskuksen yksiköt, joissa toiminta perustuu mitoitukseen, suorittavat jatkuvaa mitoitusarvojen päivitystä ja muutosta. o Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2013 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava, ja laaditaan jatkuvasti toimiva, läpinäkyvä ja vertailtavia tietoja sisältävä seurantajärjestelmä, jolla tavoitellaan 30 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollisen poistuman kautta vuonna Seurantajärjestelmän on katettava vähintään kymmenvuotiskausi. Vuoden 2013 aikana työvuosien määrä väheni 36:lla vuoteen 2012 verrattuna. o Vuoden 2013 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. Palvelustrategiatyö jatkui vuoden aikana ja työ saadaan päätöksen vuonna o Vuoden 2013 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tulevan näkyviin vuodesta 2014 lähtien ja siitä eteenpäin. Vuonna 2013 jatkui sosiaali- ja terveysvirastossa järjestelmällinen laadunparannustyö SHQS-järjestelmää käyttämällä. Henkilöstöä on koulutettu laadunparannusmenetelmiin. Vuoden aikana on tehty itsearviointeja sosiaali- ja terveysviraston kaikissa yksiköissä. Yksiköt ovat itsearviointien kautta laatineet kehittämissuunnitelmia kehittämistyön konkreettista ohjausta varten. Toiminnan arvoja ja tavoitteita on arvioitu ja erityisesti on keskitytty palveluprosessien kehittämiseen. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämisen laatua on arvioitu kyselyllä. o Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Ylityötuntien määrä kasvoi 2,7 % vuodesta Eri lautakuntien tavoitearvioinnit on esitetty käyttötalouden toteutumisosiossa

29 3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvio on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden kuluessa seuraavat käyttötalousarvion lisämäärärahat: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin myönnettiin yhteensä 3,9 milj. euroa, tekniselle lautakunnalle 0,4 milj. euroa ja sivistyslautakunnalle 0,23 milj. euroa. Yhteensä myönnettiin 4,53 milj. euron lisämäärärahat. Lisäksi talousarviota on oikaistu siinä yhteydessä, kun työllistämismäärärahan käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (nettovaikutus on 0). Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 99,9 % (pl. liikelaitokset). Rahoituksen nettokustannukset alittavat talousarvion 2,2 milj. eurolla alhaisen korkotason ja osinkotulojen kasvun seurauksena. Liikelaitoksista energialaitoksen tulos oli 0,8 milj. talousarviota huonompi, Pietarsaaren veden tulos talousarvion mukainen ja Pietarsaaren sataman tulos 0,4 milj. arviota huonompi. Verotulot ylittävät arvion 1,1 milj. eurolla ja valtionosuudet alittavat sen 0,3 milj. eurolla. 28

30 3.2.1 Tuloslaskelmaosion toteutuminen 29

31 Verotulojen erittely Talousarvio 2013 Toteutuma 2013 Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Veroprosentti Verotettava tulo Muutos % Verovuosi , ,40 Verovuosi , ,12 Verovuosi , ,20 Verovuosi , ,54 Verovuosi , ,16 Verovuosi , ,10 Verovuosi , ,78 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,82 Verovuosi , ,33 Verovuosi , ,28 Verovuosi , ,51 Verovuosi , ,89 Verovuosi ,25 Valtionosuuksien erittely Talousarvio 2013 Toteutuma 2013 Poikkeama Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml tasaukset) Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Liikelaitokset Talousarvio 2013 Toteutuma 2013 Poikkeama Peruspääomantuotto 5% Pietarsaaren Vesi Peruspääomantuotto 12% Energialaitos Satamalaitos Yhteensä

32 3.2.3 Investointiosion toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden mittaan 5,1 milj. euron lisämäärärahat. Länsinummen koulua varten myönnettiin 3,4 milj. euroa, kunnallistekniikan kadunrakennusta varten 0,6 milj. euroa ja satama-altaan ruoppaukseen 1,2 milj. euroa. Oikaistusta talousarviosta käytettiin yhteensä 65 %. Nettoinvestointien määrä on yhteensä 14,3 milj. euroa eli 729 euroa/asukas. Kokonaisinvestoinneista kaupungin osuus on 7,7 milj. euroa, sosiaali- ja terveysviraston 0,6 milj. euroa ja liikelaitosten investointien 5,45 milj. euroa. 31

33 32

34 33

35 INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUS: Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä 5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa. PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslautakunta: Investointeihin sisältyy mm. ambulanssi, väestösuojahälytyslaitteita ja öljytorjuntalaivan peruskorjaus. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin 12,6 %:lla. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilahallinto Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito on jälkijättöistä. Kiinteistöjen kunnossapidon juokseviin investointeihin oli investointitalousarvioon varattu 1,3 M. Kiinteistöjen kunnossapitoinvestointeihin käytettiin yhteensä 1,347 M. Tapaninniemen varikko vaihe 1 toteutettiin vuoden aikana ja otettiin vastaan vuodenvaihteessa 2013/2014. Talousarvio vaiheelle 1 oli 1,7 M ja toteutunut 1,58 M. Länsinummen koulun remontti, johtuen sisäilmaongelmista, alkoi Toteutuneet kustannukset vuoden aikana oli 3,4 M (talousarvio 3,4 M vuodelle 2013). Valtionavustuksia saatiin hankkeelle 0,58 M Länsinummen projekti valmistuu kesällä Mittaus ja maankäyttö Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan maa-alueiden myynti ja osto on tasapainotettava 5 10 vuoden kuluessa. Kunnallistekniikka Juoksevien investointien määrärahasta käytettiin 161,000 euroa saneerauksiin Itänummella, 192,000 euroa Itärannantiellä ja 97,000 euroa Etelänummenkadulla. Saneerauksiin käytettiin yhteensä 450,000 euroa vuonna Uusien katujen viimeistelytöihin ja päällystämiseen kului 310,000 euroa. Uusia katuja rakennettiin neljä: Ristontie, Nikulantie, Pukkisaarentie ja Santapellontie yhteensä 243,000 eurolla. Santapellontien rakennustyöt jatkuvat

36 Konevarikolla vaihdettiin pyöräkuormaaja, josta maksettiin ensimmäinen maksuerä. Käytettyinä vaihdettiin kaksi pakettiautoa ja yksi maastoauto sekä hankittiin uusi traktorin kippikärry sekä pieni asfaltin sekoitin (yhteensä 177,000 ). Liikunta-alueiden kunnossapitoyksikkö vaihtoi moottorikelkan ja rakensi hieman aitaa keskuskentälle (yhteensä 19,000 ). Puistoyksikössä korjattiin puutarhan ilmastointia ja uusittiin leikkivälineitä (puistokeinuja) sekä vaihdettiin kaksi ruohonleikkuria (yhteensä 70,000 ). Erillisinvestoinneista käytettiin suurin osa Läntisen rengastien (välillä Korkeavuorentie- Markuksenkuja) rakentamiseen, asfaltointiin ja viimeistelytöihin, 420,000 euroa. Hällanintien rakentamiseen, välillä Läntinen Rengastie ja Villiruusuntie, käytettiin 287,000 euroa ja Tiemestarintien rakentamiseen käytettiin 32,000 euroa. Päällystyötä tehtiin Kråkholmantien pohjoispäässä 32,000 eurolla. Erillisinvestointeihin kului yhteensä 914,000 euroa. Merkittävä ero budjetoituun (1,800,000 euroa) verrattuna johtuu siitä, että Länsiväylä päätettiin kilpailuttaa vasta seuraavana vuonna ja osa Hällanintien töistä siirrettiin myös vuodelle Läntisen Rengastien työt tulivat 64,000 halvemmaksi kuin oli budjetoitu. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan investoinnit ovat 601,000 euroa, joka rahoitetaan osaksi poistoilla, osaksi Pietarsaaren kaupungilta otettavalla lainalla. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja liikelaitosten johtokunnat päättävät itse konkreettisista investoinneista. PIETARSAAREN VESI Kokonaisinvestoinnit 1,543 milj. euroa vuonna SATAMAHALLITUS Kokonaisinvestoinnit 0,499 milj. euroa vuonna ENERGIALAITOKSEN HALLITUS Kokonaisinvestoinnit 3,408 milj. euroa vuonna

37 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSLASKELMA 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Satunnaiset tuotot Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 50,32 % 37,85 % Pääomamenojen tulorahoitus 27,13 % 20,02 % Lainahoitokate 0,63 0,50 Kassanriittävyys pv

38 3.2.5 Kooste määrärahojen ja talousarvion toteutumisesta 37

39 4 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Myyntituotot , ,91 Maksutuotot , ,94 Tuet ja avustukset , ,59 Muut tuotot , ,30 TOIMINTATUOTOT , ,74 Valmistus omaan käyttöön , ,71 Henkilöstökulut , ,15 * Palkat ja palkkiot , ,08 * Henkilösivukulut , ,07 ** Eläkekulut , ,87 ** Muut henkilösivukulut , ,20 Palvelujen ostot , ,90 Aineet, tarvikkeet , ,21 Avustukset , ,05 Muut kulut , ,28 TOIMINTAKULUT , ,59 TOIMINTAKATE , ,14 Verotulot , ,70 Valtionosuudet , ,96 Rahoitustuotot ja -kulut , ,64 * Korkotuotot , ,21 * Muut rahoitustuotot , ,69 * Korkokulut , ,16 * Muu rahoituskulut , ,38 VUOSIKATE , ,88 Poistot käyttöomaisuudesta , ,03 Satunnaiset tuotot 0, ,29 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , ,86 Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,86 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 51,24 % 51,74 % Vuosikate/Poistot % 79,86 % 55,42 % Vuosikate mk /asukas Asukasmäärä

40 Rahoituslaskelma euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate , ,88 Satunnaiset tuotot 0, ,29 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntivoitot) , ,73 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0,00 0,00 Korjauserä (Eläkevaraus) , ,00 Korjauserä (Kaatopaikan varaus) 0,00 0,00 VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA , ,44 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,23 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,86 INVESTOINNIT NETTO , ,37 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA , ,93 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos , ,00 * Antolainasaamisten vähennys , ,00 * Antolainasaamisten lisäys , ,00 Lainakannan muutokset , ,82 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,51 * Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,33 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,98 * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 4 722, ,38 * Vaihto-omaisuuden muutos , ,75 * Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,00 * Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,50 * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , ,11 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA , ,84 KASSAVAROJEN MUUTOS , ,09 Kassavarat , ,33 Kassavarat , ,24 Muutos , ,09 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 50,32 % 37,85 % Pääomamenojen tulorahoitus 27,13 % 20,02 % Lainahoitokate 0,63 0,50 Kassanriittävyys pv

41 40