4.1 PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 4.1 PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Onnettomuuskehityksen seuranta ja palontutkinta a. Pelastuslaitos osoittaa riittävät voimavarat pelastustoimen toimenpiderekisterin asianmukaiseen täyttämiseen sekä koodiston ylläpitoon. Pelastuslaitos järjestää jatkuvan laadunvalvonnan toimenpiderekisteriin kirjattaville tiedoille. b. Pelastuslaitos nimeää vuosittain edustajansa pyydettäessä kansalliseen järjestelmäryhmään, joka huolehtii toimenpiderekisterin sisällön kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta. c. Pelastuslaitoksen johto käyttää toimenpiderekisterin tietoaineistoa aiempaa enemmän hyödyksi päivittäisessä johtamisessa ja voimavarojen kohdentamisessa riskien perusteella. d. Vakavien tulipalojen osalta pelastuslaitos hyödyntää palontutkintatyöryhmän raportteja säännöllisesti pelastustoiminnan kehittämisessä ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisytyössä. Pelastuslaitoksen palontutkintaa tekeviä jatkokoulutetaan. Pelastuslaitos ylläpitää vähintään yhdeksän henkilön vahvuista palontutkintaryhmää, jolla turvataan palontutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä palvelutasokauden ajan. Ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät palontutkintaa muiden tehtäviensä ohella. e. Pelastuslaitos kutsuu vuosittain koolle muut turvallisuusviranomaiset ja kuntien toimialojen edustajat seminaariin, jonka tarkoituksena on edistää tietojen vaihtoa ilmeisen palovaaran tai onnettomuusriskin pienentämiseksi.

2 2. Turvallisuusviestintä a. Pelastuslaitos liittyy sosiaalisen median palveluiden tuottajaksi tavoitteinaan kaksisuuntainen viestintä kansalaisten kanssa onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. b. Pelastuslaitos nimeää sosiaalisen median palveluista vastaavan henkilön c. Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa nimeämällä kaikille kouluille yhteyshenkilöt pelastuslaitokselta mennessä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti varmistaa, että SM julkaisussa 40/2009 esitetyt suositukset on toteutettu kattavasti ja raportoida säännöllisesti kouluilla toteutetuista harjoituksista kunnille, OKM:öön ja SM:öön. Pelastuslaitos puuttuu yhteyshenkilöiden välityksellä myös lasten ja nuorten sytyttelyyn mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. d. Pelastuslaitos liittää alkoholin ja muiden päihteiden yhteyden onnettomuuksissa osaksi turvallisuusviestintää sisäisen turvallisuuden ohjelman alkoholihaittojen vähentämistavoitteiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöön kuuluvat ovat lisäksi velvollisia tekemään ilmoituksen tehtävässään havaitsemastaan lapsen lastensuojelutarpeesta. e. Pelastuslaitos huomioi palokuntasopimuksissaan turvallisuusviestinnän omana tehtäväkokonaisuutena seuraavan sopimuskierroksen yhteydessä. f. Sisäisin järjestelyin taataan turvallisuusviestintään riittävät henkilö, työaika ja materiaaliresurssit. Jokaiselle pelastuslaitoksen toiminta alueelle päätoimisesta henkilöstöstä nimetään pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätyöryhmään henkilö, jotta turvallisuusviestintävastaavan koordinoima tehtäväkokonaisuus tulee toteutetuksi käytännössä. g. Pelastuslaitoksen johto tarkastelee turvallisuusviestintästrategiaa vuosittain talousarvioluonnosten laadinnan yhteydessä. Vuosittain turvallisuusviestinnän keskitetysti hankittaviin materiaaleihin varataan vähintään euron määräraha, joka katetaan valvontamaksutuotoilla. h. Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset tuottamalla turvallisuutta edistävää materiaalia myös ruotsiksi, selkosuomella sekä muilla kielillä. i. Turvallisuusviestintään käytetään osittain samoja voimavaroja kuin valvontatehtävien hoitamiseen. Näiden lisäksi turvallisuusviestintä kuuluu jokaisen pelastuslaitoksen henkilöstöön kuuluvan tehtävänkuvaan. 3. Pelastustoimelle kuuluva muu ohjaus a. Pelastuslaitos järjestää viranomaisten yhteisen koulutuspäivän kerran vuodessa. Viranomaisista kutsut lähetetään kuntien rakennusluvista vastaaville viranhaltijoille sekä kulloinkin tarpeellisiksi nähtäville muille viranhaltijoille ja tahoille. b. Keski Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvallisuussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. c. Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista taloyhtiöissä, yrityksissä ja yhteisöissä järjestämällä joko itse tai yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varautumiseen liittyvää koulutusta. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppaneiden kanssa vuosittain laadittavaan sopimukseen. Koulutusyhteistyön tavoitteet määritellään ja tarkistetaan vuosittain yhteistyökumppaneina toimivien puolustusvoimien aluetoimiston, aluehallintoviraston, pelastusalan liiton, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja punaisen ristin alueellisen organisaatioiden kanssa.

3 4. Valvontatehtävät a. Keski Suomen pelastuslaitos aloittaa muiden pelastuslaitosten tavoin maksujen perimisen valvontasuunnitelmaan kirjatuista yritysten ja laitosten valvontatehtävistä 2013 vuoden alusta lukien. Tällaisia valvontakäyntejä Keski Suomessa kertyy noin vuosittain ja palvelutaso valvontakäyntien määrällä mitattuna säilyy ennallaan. Asuinrakennusten valvonta on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta valvontasuunnitelmasta poikkeavat, pyydetyt palotarkastukset ja jälkitarkastukset ovat maksullisia. Pelastusviranomaisille kuuluvasta valvontatyöstä, kohdemäärittelystä ja toteutustavasta päätetään yksityiskohtaisemmin vuosittain tarkistettavassa valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelma toteuttaa tässä palvelutasopäätöksessä päätettyjä linjauksia ja huomioi pelastuslaitosten yhteistyössä laatimat valvontasuunnitteluohjeet, joilla valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen mahdollisimman tehokkaasti. b. Pelastuslaitos panostaa valvontakäyntien vaikuttavuuteen ja kehittää toimintaansa laadullisesti vastaamaan toimenpiteistä perittäviä maksuja palvelutasokaudella muiden muassa kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä prosesseja. c. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset valvontakäynnin muodossa pelastuslaitos sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin määrällisesti. Määrällinen tavoite laskee noin vuosittaisesta tarkastuksesta noin valvontakäyntiin asteittain vuoteen 2016 mennessä (Taulukko 1). d. Asuinrakennusten osalta palotarkastusresurssien tehokkuutta ja valvonnan vaikuttavuutta pelastuslaitos lisää ensisijaisesti uudella omavalvontakäytänteellä. Omavalvonnalla on mahdollista saavuttaa samoilla resursseilla nopeammassa rytmissä suurempi osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoista kuin perinteisellä toimintatavalla. e. Asuinrakennusten palotarkastuksia valvontakäynnin muodossa tehdään jatkossakin, mutta vuonna 2016 arviolta enää alle joka kymmenenteen tarkastusvuorossa olevista kohteista. Muuttuvan käytännön vaikutuksia seurataan jatkuvana prosessina, siten kuin kohdassa on esitetty. Valvontatehtävien edellyttämiksi voimavaroiksi arvioidaan tarvittavan vuodessa 30 henkilötyövuotta, joka jakaantui 76 henkilölle vuonna Taulukko 1. Asuin ja vapaa ajan asuinrakennusten valvonnan suunnitelma f. Kemikaalilainsäädännöllä pelastuslaitoksen tehtäväksi palvelutasokaudella lisätehtävinä säädettävien kemikaalikohteiden kemikaalitarkastajat pelastuslaitos nimeää ja kouluttaa toiminta alueittain. Kemikaalikohteita on kaikkiaan noin 250 Keski Suomessa. Kemikaalikohteiden ilmoitusten johdosta tehtävistä päätöksistä ja tarkastuksista perittävät maksut vahvistetaan pelastuslaitoksen palveluhinnaston hyväksymisen yhteydessä vastaamaan suoritteista aiheutuvia kustannuksia. g. Pelastuslaitos osallistuu laajamittaisten kemikaalikohteiden tarkastustapahtumiin ja antaa lausuntoja kohteita valvovalle Turvallisuus ja kemikaalivirastolle. Laajamittaisia kohteita on Keski Suomessa noin 30 kappaletta. h. Pelastuslaitos ylläpitää ulkoisia pelastussuunnitelmia edellyttävien kohteiden turvallisuustiedotteita www sivuillaan. Suunnitelmat lisätään sivuille niiden valmistumisaikataulussa vuodesta 2013 alkaen. Laajamittaisista kohteista ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisvelvollisia on 6 8 kappaletta. Voimavarojen tarpeeksi kemikaalitehtävissä arvioidaan 2 henkilötyövuotta, joka jakaantui 35 henkilölle vuonna 2012.

4 5. Nuohouspalvelut a. Alueen pelastustoimi järjestää Keski Suomen maakunnan alueella nuohouspalvelut hankkimalla sen muulta palveluntuottajalta (piirinuohous). Pelastuslaitos seuraa nuohousta koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä ja esittää alueen pelastustoimelle (johtokunta) tarvittaessa muutosta järjestämistapaan palvelutasokauden aikana. b. Pelastuslaitos huolehtii siitä, että Keski Suomessa on riittävä nuohouspalvelujen tarjonta ja ammattitaitoiset palveluntuottajat. Piirinuohousjärjestelmässä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelastuslaitoksella on voimassa olevat ja tarkoituksenmukaiset sopimukset varsinaisina palveluntuottajina toimivien yksityisten piirinuohoojien kanssa. c. Piirinuohousjärjestelmässä alueen pelastustoimi päättää myös vuosittain nuohouspalveluista perittävästä maksusta. Tilannetta seurataan ja tietoja vaihdetaan pelastuslaitoksen ja nuohouspalvelujen tuottajien kanssa vuosittain järjestettävässä seminaarissa. d. Nuohouspalvelujen valvontatehtäviin arvioidaan tarvittavan 0,5 henkilötyövuotta, joka jakaantui 12 eri henkilölle vuonna PELASTUSTOIMINTAPALVELUT a. Pelastuslaitos ottaa käyttöön paloasemaluokituksen vuoden 2013 aikana. Paloasemaluokituksen yhteydessä määritellään päätoimisille välittömän valmiuden ja päivälähdön paloasemille tavoite ja minimivahvuudet sekä vapaaehtoishenkilöstön paloasemille tavoiteltavat kirjavahvuudet, jotta pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti saavutetaan riittävä toimintavalmius riskiluokittain koko Keski Suomessa. Varallaoloa vähennetään 1+2 miehistövarallaolosta ( 1+1) Jyväskylän johtamisalueelta Säynätsalosta, Muuramesta, Tikkakoskelta ja Vihtavuoresta. [Selostus: Johtokunnan jatkovalmistelussa edellyttämät säästöt 2013 violetilla fontilla, pelastusjohtajan esitys yliviivattuna] Pelastustoimintapalvelujen henkilöstövoimavaroina paloasemaluokituksen yhteydessä on suunnittelun pohjana käytettävissä arviolta henkityövuotta sekä noin 953 sopimussuhteista tai vapaaehtoista henkilöä vuonna b. Pelastuslaitos edistää henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia sekä palokuntanuoriso osastojen toimintaedellytyksiä palvelutasokaudella. Pelastuslaitos laatii vapaaehtoishenkilöstön rekrytointisuunnitelman c. Pelastustoimeen esitetään perustettavaksi lisäyksenä yksi palomiehen virka, jonka ensisijainen sijoituspaikka on Jämsän toiminta alueella. d. Pelastuslaitos kehittää pelastustoiminnan taktista ja teknistä suorituskykyä sekä tarkistaa pelastustoimintaan hälytettävien muodostelmien mitoituksen eri onnettomuustilanteissa. Johtamisalueita on yhdistettävä ja siirryttävä etäjohtamiseen nykyistä laajemmin. e. Pelastuslaitoksen investointien määräraha esitetään pidettäväksi ennallaan 1,2 1,3 miljoonassa eurossa. Investointimääräraha mahdollistaa vuosittain keskimäärin enintään kahden kolmen raskaan ajoneuvon hankkimisen kalustoineen. f. Investointien rahoittamiseksi haetaan avustusta Palosuojelurahastosta. Hyväksytyssä öljyntorjuntasuunnitelmassa on myös pienkalustohankintoja, joissa Öljynsuojarahaston rahoitusosuus on %.

5 7. PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT a. Sammutusvesisuunnitelma päivitetään pelastuslain 379/2011 mukaiseksi kesäkuun loppuun 2013 mennessä. b. Pelastuslaitos laatii uuden pelastustoimintaohjeen vuoden 2013 aikana. Pelastustoimintaohjetta sovelletaan kaikkiin pelastustoimintatehtäviin ja niiden suorittamiseen tähtäävän valmiuden ylläpitämiseen. c. Pelastuslaitos laatii toiminta alueen pelastustoiminnan johtoelimille prosessikansiot, joihin on sisällytetty suunnitelmat, yhteystiedot ja onnettomuustyyppikohtaiset torjuntaohjeet vastaavasti kuin ne ovat jo pelastustoiminnan johtokeskuksessa käytössä. d. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma päivitetään 2014 aikana. Siirtynee säästöpäätösten vuoksi e. Pelastuslaitos tehostaa yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa ja huolehtii tarvittavista yhteistoimintasuunnitelmista ja sopimuksista. f. Pelastuslaitos varautuu laatimaan tilannekeskuksen työjärjestyksen ja toimintaohjeet palvelutasokauden aikana. Tilannekeskushenkilöstön osoittaminen tilannekeskukseen on ajankohtainen syksyllä 2014, kun hätäkeskustoiminnot siirtyvät Jyväskylästä Vaasan hätäkeskukseen. 8. UHKIEN HAVAITSEMINEN JA TILANNEKUVA a. Pelastuslaitos ylläpitää eri lähteistä saatavista tiedoista tilannekuvaa pelastustoiminnan johtamisjärjestelmänsä avulla jatkuvana prosessina. Pelastuslaitos jakaa tilannekuvaansa kuntien johtoryhmille ja muille viranomaisille tarvittaessa. b. Pelastuslaitos varmistaa kriittisiä yhteyksiä muutamilla satelliittipuhelimilla ja muilla teknisillä varajärjestelyillä. c. Pelastuslaitos ylläpitää kykyä varmistaa automaattisen säteilyvalvonta asemaverkon säteilylukemat käsimittauksin. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. d. Palvelutasopäätöksen loppupuolelle ajoittuvat valtakunnalliset hätäkeskusjärjestelmän sekä viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän ja turvaverkkotekniikan uudistukset pelastuslaitos toteuttaa tarvittavassa laajuudessa omissa toiminnoissaan. 9. PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ a. Pelastusmuodostelmien johtamisvalmiuden pelastuslaitos varmistaa päivystys tai varallaolojärjestelyin, sekä hälytysvastesuunnittelulla. b. Muodostelmien johtamisen pelastuslaitos toteuttaa kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä päällikköpäivystäjän, päällystöviranhaltijoiden ja pelastusryhmien johtajien toimesta. c. Hätäkeskus toimittaa tiedon pelastustoiminnan johtajana toimivalle pelastusviranomaiselle kaikista hälytystehtävistä. Pelastuslaitoksen pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön. Tilannetta johdetaan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. d. Johtamisen tukemista korostetaan palvelutasokaudella keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Keskisuurissa onnettomuuksissa kohteeseen pelastuslaitos ohjeistaa hätäkeskusta hälyttämään pelastusjoukkueen ja johtamisen tukemista varten vapaan päivystävän palomestarin. Suurissa onnettomuuksissa pelastuskomppanian johtamista varten kohteeseen hälytetään päivystävän päällikön lisäksi kaksi lähintä päivystävää palomestaria ja lähin vapaa P3 tukemaan johtamista.

6 10. PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE a. Pelastustoimintaan hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt pelastuslaitoksen hätäkeskukselle riskiarvioinnin perusteella tekemien hälytysohjeiden mukaisesti. Hälytysohjeissa määritellään perusteet tehtävien jakamisesta kiireellisyysluokkiin A, B, C, D. Henkilöstön hälyttämiseen käytetään asemakuulutuksia, Virve päätelaitteita, gsm puhelimia ja henkilöhakulaitteita. Hälyttäminen pystytään suorittamaan hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. b. Pieniin onnettomuuksiin hälytetään vähintään pelastusryhmä (1+3), keskisuuriin onnettomuuksiin pelastusjoukkue (vähintään 1+2+6) ja suuriin onnettomuuksiin pelastuskomppania (vähintään ) vahvennuksineen. c. Hätäkeskuksen siirtoon ja toimintaympäristön muutokseen pelastuslaitos varautuu tiivistämällä yhteistyötä ja yhtenäistämällä toimintatapoja Pohjanmaan pelastuslaitoksien kanssa, sekä osallistumalla tiiviisti Vaasan hätäkeskuksen toiminta alueen yhteistyö ja pelastustoiminnan toimialan kehitysryhmiin. d. Pelastuslaitos syöttää hälytysvasteensa 2015 alkaen suoraan eri viranomaisten yhteiskäytössä olevaan hätäkeskustietojärjestelmään esimerkiksi pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta. e. Pelastuslaitoksen viestijärjestelmänä käytetään muiden viranomaisten tavoin VIRVE järjestelmää. Pelastuslaitos huolehtii siitä, että radiokaluston ikä ei ylitä seitsemää vuotta. f. Pelastuslaitoksen hakulaitejärjestelmää pelastuslaitos kehittää yhdenmukaiseksi, nykyistä luotettavammaksi ja kaksisuuntaiseksi palvelutasokauden aikana. g. Pelastuslaitos huolehtii, että tietoverkkotoimittajan valinnassa pelastustoimen maakunnalliset tarpeet ja verkon luotettavuus tulee huomioiduksi. h. Uusimmilla paloasemilla toiminnassa olevan hälytystietojen esitysjärjestelmän pelastuslaitos laajentaa maakunnan alueelle. Järjestelmää hyödynnetään myös yleiseen tiedottamiseen pelastuslaitoksella. 11. UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN a. Pelastustoiminta aloitetaan pelastustoiminnan suunnitteluohjeen mukaisesti ja pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö on Keski Suomessa vähintään pelastustoimintakelpoista sen mukaisesti, kun siitä erikseen säädetään 1. Keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta Keski Suomessa on 13 minuuttia. Mittarin arvo (mediaani) lasketaan kaikista kiireellisistä tehtävistä Keski Suomen alueelta siltä aikaväliltä, joka alkaa ensimmäisen kiireellisen yksikön hälyttämisestä ja päättyy siihen, kun vähintään neljä henkilöä on kohteessa, ja tehokas pelastustoiminta alkaa. 1 Pelastussukellusohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) tarkoituksena on ohjata käytäntöjä, jotka edistävät savu, kemikaali ja vesisukelluksen sekä pintapelastuksen turvallisuutta. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole vielä kansallisesti tarkemmin määritelty.

7 b. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö ja vähintään 1 henkilö tavoittaa riskiruudut vähintään 50 % kiireellisissä tehtävissä I riskiluokan riskiruuduissa 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, II riskiluokan riskiruuduissa 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, III riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, IV riskiluokan riskiruuduissa 36 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. c. Pelastuslaitos ryhtyy mittaamaan ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa palvelutasokaudella. Vuoden 2013 alusta alkaen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan lisätään kohteeseen saapumisajan jälkeen laskennalliset ensitoimenpiteisiin kuluvat ajat ja seurataan tehokkaan pelastustoiminnan toimintavalmiusaikavaatimusten toteutumista. Vähimmäistavoitteena on, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on 50 % kiireellisistä tehtävistä I riskiluokan riskiruuduissa alle 11 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja sillä on kyky suoriutua pelastussukellustehtävistä (4 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittaessa useammalta asemalta. II riskiluokan riskiruuduissa alle 14 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja ryhmän kaikki henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja heillä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmällä on kyky aloittaa henkeä pelastava pelastussukellustoiminta (2 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. III riskiluokan riskiruuduissa alle 22 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja vähintään kahdella heistä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. IV riskiluokan riskiruuduissa alle 38 minuuttia Pelastusryhmän vahvuus 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. d. Pelastuslaitos ylläpitää valmiutta keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin siten, että pelastusjoukkue (vahvuus 1+2+6) saapuu paikalle kiireellisissä onnettomuuksissa I riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastuslaitoksen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on kyky tehdä pelastussukellusta myös erityisen vaativissa kohteissa (esimerkiksi maanalaiset tilat, tunnelit ja niihin verrattavat tilat sekä pitkää sukellusaikaa edellyttävä tilanteet, kuten vaativat kemikaalionnettomuudet), joissa ei ole turvallista aloittaa pelastussukellusta 1+3 vahvuisella ryhmällä. II riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. III riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 minuutissa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 40 minuutissa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on pelastussukelluskyky.

8 e. Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhtymän (kaksi komppaniaa) keskeytymätöntä toimintaa, pystytään Keski Suomen pelastuslaitoksella perustamaan 1,5 tunnissa. f. Valmiutta nostamalla poikkeusolojen uhatessa pelastustoimintaan varatuista pelastustoimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin 130 toimintakykyistä pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. 12. Vesipelastus, kemikaalien torjunta ja muut erityistehtävät a. Pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta (I taso) ylläpidetään Jyväskylässä. Välittömällä vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiudessa olevaa pelastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta I tason vesisukeltajasta ja sukellusavustajasta. Pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipisteestä. b. Pintapelastusvalmiutta ylläpidetään koko Keski Suomen alueella. Pintapelastuskelpoisten osuutta henkilöstössä lisätään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Kalustoa pyritään kehittämään tarkoituksenmukaisesti siten, että vesillä liikkuminen on mahdollista myös kelirikkokaudella. c. Vaarallisten kemikaalien torjuntavalmiuden pelastuslaitos järjestää siten, että kemikaalisukellusryhmä ja pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelmassa (2010) tarkemmin määritelty parhaimman torjuntatason kalusto saavuttaa kohteen viimeistään tunnin kuluttua hälytyksestä. Tason 4 kalusto on sijoitettu Jämsään, Jyväskylään sekä Äänekoskelle. d. Vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelman mukaisen tason 3 osalta pelastuslaitos järjestää vähintään yhden kemikaalisukellusparin torjuntavalmiuden kaikille toiminta alueille siten, että kalusto sijoitetaan Viitasaarelle, Saarijärvelle, Keuruulle, Hankasalmelle ja Joutsaan. e. Korkealta pelastamiseen soveltuvia nostolava ja puomitikasautoja on kolme, jotka on sijoitettu Jyväskylään, Keuruulle ja Äänekoskelle. Pelastuslaitos ylläpitää näillä paikkakunnilla henkilöiden nostamiseen soveltuvaa kalustoa ja huolehtii, että kalustolla on riittävästi koulutettuja käyttäjiä siten, että kalusto saadaan viiveittä tehokkaaseen toimintaan tilannepaikalle. f. Korkealla työskentely pelastustoimessa A72/2005 ohjeen mukaiseen korkealla ja muuten putoamisvaarallisella alueella tapahtuvaan työskentelyyn henkilöstöstä on koulutettu noin joka kolmas, ja turvalliseen työskentelyyn soveltuvia välineitä on lähes jokaisella paloasemalla. Pelastuslaitos huolehtii, että välineet ja henkilöstön koulutus sekä harjoittelu täyttävät korkealla työskentelyn erityisvaatimukset palvelutasokauden ajan. Pelastuslaitos järjestää myös henkilöstön terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät testaukset ja tekee päätökset kelpoisuuksista. g. Pelastuslaitos kehittää pelastusvalmiuttaan maanalaisista tiloista, kuten kellareista, maanalaisista autosuojista ja väestönsuojista sekä tunneleista koulutuksen, kohteisiin tutustumisen ja kohteissa harjoittelun avulla sekä kartoittaa mahdollisuudet tehokkaaseen palokaasujen poistoon yhteistoiminnassa kohteiden omistajien ja muiden pelastuslaitosten kanssa. h. Raskaan kaluston liikenneonnettomuuksissa tarvittavaa raskasta pelastuskalustoa pelastuslaitos ylläpitää Keski Suomea halkovien pääteiden varrella siten, että raivausautoja on Viitasaarella, Äänekoskella, Jyväskylässä, Jämsässä ja Joutsassa. Lisäksi Hankasalmen, Keuruun ja Saarijärven sammutusautot pelastuslaitos on varustanut tehokkailla pelastusvälineillä. Palvelutasokaudella pelastuslaitos täydentää valmiutta uusimalla Saarijärven toiminta alueen yhden sammutusauton pelastusvälinesarjan.

9 13. Väestön VAROITTAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA a. Pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää taajama alueilla ulkona olevan väestön varoittamiseksi uhkatilanteissa. Väestöhälytinten kuuluvuusalueella asui asukasta vuonna 2012, joka oli 37 % Keski Suomen väestöstä. Pelastuslaitos toteuttaa kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset täydennysinvestoinnit Äänekoskella ja Jyväskylässä vuonna [Selostus: Johtokunnan jatkovalmistelussa edellyttämät säästöt 2013 violetilla fontilla, pelastusjohtajan esitys yliviivattuna] b. Pelastuslaitos huomioi vaaratiedotelain ja kielilain edellyttämät vaaratiedotteiden kääntämisvelvoitteet alkaen ja huomioi muussakin kansalaisille suunnatussa häiriöviestinnässään alueella asuvat ja vierailevat muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvat. c. Pelastuslaitos tehostaa internetin ja sosiaalisen median eri kanavien käyttöä palvelutasokaudella kouluttamalla henkilöstöään ja tarjoamalla parempaa palvelua verkossa. Ensimmäisessä vaiheessa pelastuslaitoksen nettisivuille tuodaan ulkoista vaaraa aiheuttavien laitosten turvallisuustiedotteet sähköisesti saataville. 14. VÄESTÖN suojaaminen ja poikkeusoloihin varautuminen a. Pelastuslaitos päivittää henkilö, rakennus ja ajoneuvovarauksensa 2015 Puolustusvoimien aluetoimiston antamien ohjeiden mukaan. b. Pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman kokonaisuudistus käynnistetään Uudistustyötä varten varautumisen jatkumisen varmistamiseksi suuronnettomuuksia, häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten pelastuslaitokselle nimetään valmiussuunnittelija valmiuspäällikön rinnalle. c. Pelastuslaitos järjestää yhteistyöviranomaisten ja kuntien kanssa yhteisiä case tyyppisiä harjoituksia kahdessa yhdessä kunnassa vuosittain yhteistoiminnan ja suunnitelmien kehittämiseksi. Kunnat vastaavat edelleen omasta varautumisestaan normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä varmistavat toimintojensa mahdollisimman häiriöttömän toiminnan poikkeusoloissa. d. Osana jatkuvan tilannekuvan ylläpitämistä sekä pelastuslaitoksen ja kuntien välistä tiedonvaihtoa pelastuslaitos välittää Ilmatieteen laitoksen laatimia vaaraa aiheuttavan sään tiedotteita eli Luovatiedotteita kuntien toimittamiin puhelinnumeroihin tekstiviesteinä silloin, kun pelastuslaitos arvioi niiden perusteella tarvittavan valmiuden tehostamista kunnissa. e. Pelastuslaitos osoittaa sisäisin järjestelyin lisää resurssia, joilla tuetaan kuntien valmiussuunnittelua. Arvio on, että valmiussuunnitteluun on käytettävissä noin 2 henkilötyövuotta. 15. HENKILÖSTÖKOULUTUS JA ULKOISET KOULUTUSPALVELUT a. Pelastuslaitos järjestää koulutustarveanalyysin perusteella henkilöstökoulutuksensa niin, että se on päämäärätietoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista. Koulutus järjestetään tarkoituksenmukaisilla ja turvallisilla harjoitusalueilla ja paikoilla. b. Pelastuslaitos lisää henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja koordinointiin käytettävää henkilötyöaikaa niin, että työaika on vähintään yksi henkilötyövuosi. c. Pelastuslaitos nostaa vapaaehtoispalokuntien henkilöstölle suunnattujen koulutusten oppilaspaikkojen määrää siten, että niitä on riittävästi. Koulutustarvetiedustelujen osoittamasta koulutettavamäärästä tavoitteena on kouluttaa 65 % ja peruskurssien osalta 85 % henkilöistä vuosittain. Vapaaehtoishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisten kurssien osalta pelastuslaitos hankkii kouluttajat pääasiassa Keski Suomen Pelastusalan liitolta. d. Pelastuslaitos osallistuu Tikkakosken harjoitusaluehankkeeseen ja hyödyntää koulutustoiminnassaan sinne rakennettuja ja rakennettavia harjoitussimulaattoreita. Pelastuslaitos kehittää päätoimisen hen

10 kilöstön täydennyskoulutustarpeiden arviointia sekä lakisääteisten harjoitusten toteutumisen seurantaa ja perustaa koulutusaineistopankin palvelutasokaudella. e. Seppälän paloaseman simulaatio opetusvälineistöä ja koulutustiloja Jyväskylässä hyödynnetään laajasti henkilöstökoulutuksessa. Tilannesimulaatiojärjestelmällä toteutetaan Keski Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokoulutusta. Pelastuslaitos tarjoaa simulaatiokoulutuspalveluja myös muille viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille vuodesta 2015 alkaen. f. Pelastuslaitoksen ulkoinen koulutuspalvelu tuottaa maksullisia koulutuspalveluja. Palvelujen hinnat päätetään palveluhinnaston tarkistamisen yhteydessä. g. Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö osallistuu palohenkilöstön työuran kehittämissuunnitteluun tarjoamalla henkilöille mahdollisuuden siirtyä fyysisesti kevyempään työhön. 16. kaikkiin tehtäviin liittyvät huolto ja muut tukitoiminnot a. Pelastuslaitos kehittää huolto ja korjaamotoimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen omaa korjaamoa ylläpidetään kiireellisiä korjauksia varten, ja takaamaan pelastuslaitoksen kaluston ympärivuorokautinen toiminta myös häiriötilanteissa. Korjaamossa keskuspaloasemalla on kahden henkilötyövuoden voimavarat. Huolto ja korjaustoimia joudutaan hankkimaan myös ostopalveluina, joita on syytä säännöllisesti kilpailuttaa. 17. Öljyntorjunta a. Pelastuslaitoksella on Keski Suomen ELY keskuksen vahvistama ja voimassa oleva öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukainen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma kaudelle b. Öljyntorjunnan keskuspaikat ovat keskuspaloasema Jyväskylässä ja Viitasaaren paloasema. Näiden lisäksi keskitettyä öljyntorjunnan kalustoa on Äänekoskella, Keuruulla ja Jämsässä. Paloasemakohtainen varustetaso selviää yksityiskohtaisemmin torjuntasuunnitelmasta. c. Pelastuslaitos valvoo tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumista yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ja hoitaa uusiin varastoihin liittyvien ilmoitusten vaatimat katselmukset ja tarkastukset. d. Pelastuslaitos ylläpitää maa ja vesialueilla tapahtuvia öljyvahinkoja varten öljyntorjuntasuunnitelman mukaista valmiutta ja noudattaa öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelmaa. e. Pelastuslaitos päivittää tarvittaessa palvelutasokauden aikana maa ja vesialueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa ja saattaa sen Keski Suomen ELY keskuksen vahvistettavaksi. 18. Ensihoitopalvelut a. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja siinä laajuudessa, kun asiasta sovitaan palveluista järjestämisvastuussa olevan terveysviranomaisen kanssa (Keski Suomen sairaanhoitopiiri). Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitotoimintaa sekä taloutta seurataan kolmannesvuosittain sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteisessä seurantaryhmässä, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja irtisanomisaika on 1 v. (kalenterivuosi). Jämsän ja Kuhmoisten kuntien osalta vastuullinen terveysviranomainen on Pirkanmaalla. Vuonna 2013 sopimuksen mukaisten ensihoitopalvelujen tuottamiseen käytetään pelastuslaitoksella henkilötyövuotta. Pelastustoimi myy 27 henkilötyövuotta vuodessa ensihoidolle.

11 19. Ensivastepalvelut a. Pelastuslaitos tuottaa sopimukseen perustuen terveysviranomaisen vastuulla ja valvonnassa koko Keski Suomen maakunnan alueen ensivastetoiminnan. Ensivasteyksiköiden käytöstä aiheutuneet kustannukset peritään palvelun tilaajalta (terveysviranomainen). b. Pelastuslaitoksella on vuoden 2013 alussa koulutettu henkilöstö ja tarvittavat välineet kaikilla paloasemilla. Tehdaspalokunnat, Metsolla Jyväskylässä ja UPM:n Kaipolan tehtailla Jämsässä suorittavat ensivastetehtäviä rajoitetusti vain tehdasalueella. c. Pelastuslaitos seuraa ensivastehälytysten määrää asemittain jatkuvana prosessina, koostaa kolme kertaa vuodessa sovitusti seurantaa varten ensivastetilastot ja ilmoittaa tarvittaessa muutostarpeet ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle sekä aluehallintovirastolle, jos ensivastetehtävien määrä aiheuttaa kohtuuttomasti haittaa pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. 20. Jälkivahinkojen torjunta a. Pelastuslaitos ylläpitää jatkuvaa jälkivahinkojen torjuntavalmiutta Keski Suomessa. Tehdyistä JVTensitoimenpiteistä pelastuslaitos perii kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston mukaisen korvauksen, joka laskutetaan vahingon kärsineeltä, ellei tapauskohtaisesti muuta sovita. Selostus: Palvelukohtaiset päätösesitykset päättyivät tähän.