Keski-Suomen pelastuslaitos

Transkriptio

1 Johtokunta Kunnan liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos TALOUSARVIOESITYS 2016 Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2016 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Tavoite 2: Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Pelastustoiminta: Tavoite 3: Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. 1

2 IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1: Taulukko 1. Riskiluokan ruutujen jakautuma Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2015 arvio) Riskiluokka I Riskiluokka II Riskiluokka III Riskiluokka IV Yhteensä Väestönsuojelu: Tavoite 4: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Kehittämistavoitteet: Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Urapolku-hanke 2. Osaamisen ja perehdyttämisen kehittäminen 3. Komentotoimiston toiminnan tehostaminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Urapolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palomiesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE- ja eläkemenoperusteisten maksujen vähentämiseen tulevaisuudessa. Koulutusyksikkö hallinnoi ja kehittää Urapolku-hanketta. Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö kehittää suunnitelmallisesti laitoksen koulutustoimintaa. Seppälän paloasema toimii myös koko Keski-Suomea palvelevana koulutusyksikkönä. Koulutusyksikkö tukee osaltaan koulutustoiminnan kehittämistä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen komentotoimiston toimintaa tehostetaan edelleen vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 tavoitteena on vakiinnuttaa komentotoimiston toiminta osaksi pelastuslaitoksen organisaatiota. Tavoitteena on, että komentotoimisto vastaa pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstön rekrytoinnista, palvelussuhteista ja työvuorosuunnittelusta. Lisäksi komentotoimisto osaltaan tukee ja määrittää viitekehyksiä ensihoidon ja pelastustoimen esimiestyölle. Keskitetyllä ja aiempaa tehokkaammalla työvuorosuunnittelulla saadaan joustavuutta ja kustannussäästöjä. 2

3 Tuottavuusohjelma: Keski-Suomen pelastuslaitos pyrkii tasapainottamaan taloutta ja parantamaan tuottavuutta seuraavilla toimenpiteillä: Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksien tarkastelu Päivystysalueiden kokojen tarkastelu Toiminta-alueiden omat menobudjetit ja vastuut talousarvioylityksistä Komentotoimiston avulla pyritään aiempaa tehokkaampaan työvuorosuunnitteluun koko maakunnan alueella ja tätä kautta saadaan kustannussäästöä ja mm. ylitöiden vähentymisen kautta Palkattomien virkavapaiden käyttö Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksista on laadittu erillinen selvitys. Tavoitteena on kohdistaa varallaolot oikeaan aikaan ja myös taloudellinen näkökulma huomioiden. Mahdolliset varallaolojen vähennykset pyritään toteuttamaan yleistä turvallisuutta vaarantamatta. Toiminta-alueiden menobudjeteilla talous pidetään läpinäkyvänä, kun kustannuserät on jaettu pienempiin osioihin ja toiminta-alueet ovat tietoisia menorakenteesta. Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna Ensihoidon käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. Taulukko 2. Tunnusluvut TUNNUSLUVUT TAE 2016 TA 2015 Tehokkuus, taloudellisuus; Palokunta saavuttaa väestöstä 6 min. hälytyksestä (38 %) (38 %) 10 min. hälytyksestä (79 %) (79 %) 20 min. hälytyksestä (93 %) (93 %) 30 min hälytyksestä (99 %) (99 %) Laajuustiedot: Pinta-ala (km2) Väestö Koulutettavat 10 % väestöstä Valvontakohteiden määrä Tarkastuskäynnit yhteensä Asiakirjavalvonta yhteensä Voimavarat: Vakinainen henkilöstö Vpk- ja sivutoiminen henkilöstö Paloasemien lukumäärä Ajoneuvot/veneet Ambulansseja

4 Pelastustoimen investoinnit: Seuraavassa taulukossa on esitetty pelastuslaitoksen vuosien investointiohjelma/-suunnitelma. Taulukko 3. Investointiohjelma vuosille Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Peke johtamisjärjestelmä Erica-työasema (hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto) henkilöstön hälyttämiseen tarvittavat hakulaitteet Kenttäjohtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne yht Palo- ja pelastuskalusto Raskaat ajoneuvot Öljyntorjunta-alus Pienkalusto (Kelkat, mönkijät ym.) Muu kalusto (tarkastusautot ym.) Hengityssuojaimia liittyen Puhdas paloasema-toimintamalliin Ensihoidon investoinnnit Koulutuskalusto Öljyntorjuntakalusto Palo- ja pelastuskalusto sekä ensihoito yht Poikkeusolot ja häiriötilanteet Kangasvuoren rikkoutunut väestöhälytin Väestöhälyttimet (Äänekoski, Jyväskylä) Suojavarusteet Poikkeusolot ja häiriötilanteet yht BRUTTOINVESTOINNIN YHTEENSÄ Arvioidut avustukset NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pelastustoimen osuus investoinneista Ensihoidon osuus investoinneista Nettoinvestoinnit yhteensä

5 Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien viestijärjestelmien osuudet. Palo- ja pelastuskalusto Vuoden 2016 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu euron suuruinen määräraha. Edellä mainitulla määrärahalla hankintaan pelastusauto (Seppälä) kaikkine varusteineen, jonka hinta-arvio on euroa. Lisäksi täydennetään vuonna 2015 hankittua monitoimiautoa (keskuspaloasema) sekä hankitaan johtoauto Äänekoskelle, jonka hinta-arvio on euroa. Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Väestöhälytininvestoinnit Voimassa olevassa palvelutasopäätöksessä todetaan, että LSSAVI valvoo sisäministeriön erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisista pelastussuunnitelmista antaman asetuksen 406/2011 pohjalta pelastuslaitosten väestöhälyttimien kuuluvuusalueita. Palvelutasopäätöksen kohta 13 a. pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää taajaalueilla ulkona olevan väestön varoittamiseksi uhkatilanteissa. Pelastuslaitos toteuttaa kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset täydennysinvestoinnit Äänekoskella ja Jyväskylässä vuonna Kangasvuoren väestöhälytin tuhoutui vesitornin romahduksessa Uusi ylävesisäiliö ja väestöhälyttimen tarvitsema laitetila on valmistunut helmikuussa Yksi uusi suurtehoväestöhälytin viestiyhteyksineen maksaa asennettuna arviolta noin euroa. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisesta on tehty päätös keväällä Ympäristöluvan mukaan Äänekosken teollisuusintegraattialueella käyvien ajoneuvojen määrä kasvaa noin 200 %. Kemikaalista kaikki tuodaan maanteitse. Tuote- ja kemikaalikuljetuksista suurin osa, % sijoittuu Äänekoskentielle Suolahden suuntaan, joka ei toistaiseksi ole varustettu väestöhälyttimillä. Vaarallisten ostokemikaalien kulutusmäärät biotuotetehtaalla täydellä tuotantokapasiteetilla tulevat olemaan arviolta useita satoja tuhansia tonneja vuodessa. Suojavarusteinvestoinnit Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Suunniteltu suojavarustetäydennys sisältää suojanaamareita, yhdistelmäsuodattimia ja lyhytaikakemikaalisuojahaalareita. Ensihoidon investoinnit Vuodelle 2016 hankitaan kolme ambulanssia ( euroa). Muuhun ensihoidon investointikalustoon on varattu euroa. 5

6 TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,70 M vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 23,2 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 7,5 milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto nousee vuoden 2016 talousarvioesityksessä 2,5 prosenttia vuoden 2015 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet nousevat 2,6 prosenttia. Taulukko 5. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma TP TA+M TA Muutos euroa % + Liikevaihto , , , ,4 2,5 % - Materiaalit ja palvelut , , , ,1-8,8 % - Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,8-5,5 % - Palvelujen ostot , , , ,3-10,0 % - Henkilöstökulut , , , ,6 3,9 % - Palkat ja palkkiot , , , ,6 4,6 % - Henkilösivukulut , , , ,0 0,7 % - Poistot ja arvonalentumiset , , , ,0 1,5 % - Liiketoiminnan muut kulut , , , ,7 18,5 % Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,7 37,3 % Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,0-94,3 % + Muut rahoitustuotot 525,5 500,0 500,0 0,0 0,0 % - Kunnalle maksetut korkokulut , , , ,0-92,6 % Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , , ,7 32,4 % Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , , ,7 32,4 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,7 32,4 % Toimintatulot , , , ,4 2,5 % Toimintamenot , , , ,1 3,3 % Toimintakate , , , ,7-33,3 % Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma vuosille Liikevaihto , , , , ,7 - Materiaalit ja palvelut , , , , ,1 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,7 - Palvelujen ostot , , , , ,4 - Henkilöstökulut , , , , ,0 - Palkat ja palkkiot , , , , ,1 - Henkilösivukulut , , , , ,9 - Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 - Liiketoiminnan muut kulut , , , , ,4 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,2 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,6 + Muut rahoitustuotot 500,0 500,0 500,0 500,0 500,0 - Kunnalle maksetut korkokulut , , , , ,6 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , , , , ,6 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , , , ,6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , , ,6 Toimintatulot , , , , ,7 Toimintamenot , , , , ,5 Toimintakate , , , , ,2 6

7 Pelastustoiminta Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2014 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Vuoden 2016 talousarvioesityksen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä siten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä nollaantuu suunnitelmavuosien aikana. Seuraava kuvio havainnollistaa asiaa. Taulukko 6. Tilikauden yli/alijäämä pelastustoimessa Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin euroa (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu euroa. Pelastustoimi pyrkii tuottavuusohjelman mukaisesti tehostamaan toimintaansa jatkamalla komentotoimiston avulla taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista työvuorosuunnittelua. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Järvipelastusyhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2016 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Pelastustoiminta TA 2015 TP 2014 TPE 2015 TAE 2016 TAE 2017 TAE 2018 TAE 2019 TAE 2020 Muutos Muutos Kuntien maksuosuudet TA TA ,6 % Palveluhinnaston tulot ,9 % Ensivasteen tulot ,3 % Tuet ja avustukset ,3 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatulot ,8 % Palkat ,9 % Henkilösivukulut ,3 % Henk.korvaukset ,7 % Henkilöstökulut ,2 % Asiakaspalveluostot*** ,5 % Palvelujen ostot ,6 % Aineet ja tarvikkeet ,8 % Avustukset ,0 % Muut kulut ,7 % Toimintamenot ,0 % Toimintatulot ,8 % Toimintakate ,2 % Poistot ,0 % Korkokulut ,0 % Korkotuotot ,0 % Alijäämä/ylijäämä ,4 % Taulukko 7. Pelastustoimen tuloslaskelma

8 Ensihoitopalvelu Maakunnallinen ensihoitopalvelu ja Keski-Suomen pelastuslaitos v Uusi terveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä asetus ensihoitopalvelusta tulivat voimaan Sen mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään ambulanssien kokonaismäärä, niiden taso ja valmiusajat koko maakunnan alueella. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa on toimia ensihoitopalvelun toteuttajana sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelun toimintaa ja taloutta tarkastellaan kolmannesvuosittain yhteisessä seurantaryhmässä. On mahdollista, että ensihoidon palvelutasoon tulee muutoksia seurantaryhmän havaintojen ja päätösten jälkeen. Ensihoitopalvelun rahoitusmalli on ns. puolet ja puolet malli. Siinä kuntien maksuosuus ensihoitopalvelusta lasketaan puoliksi asukasmäärän perusteella (kapitaatiomalli) ja puolet aiheuttamisperusteella (tehtävämäärät kunnan alueella). Sairaanhoitopiiri on päätynyt laskelmissaan n /asukaskohtaiseen kustannukseen. Siirtokuljetukset laskutetaan kunnilta erikseen. Ensihoitopalvelun asukaskohtainen kustannus on v ollut sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan 26,7. Kevään 2015 aikana pelastuslaitoksen ambulanssien tehtävämäärät ja tehtäviin sidotut käyttöasteet ovat nousseet merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Muutos näyttää olevan yhteydessä hätäkeskuksen siirtymiseen Jyväskylästä Vaasaan, mutta samaa ilmiötä on ollut havaittavissa myös muualla valtakunnassa, joten muutos voi johtua myös esim. uusista hätäkeskusohjeista. Erityisen suuri muutos on tapahtunut Jyväskylässä. Pelastuslaitos laskuttaa v KELA korvaukset, potilaiden omavastuuosuudet, sosiaalitoimen yksiköiden (vanhainkotien) kuljetukset ja vakuutusyhtiöiden korvaukset itse. Sairaanhoitopiiri maksaa kuukausittain valmiuskorvaukset pelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukaisina. Korvaukset X- tehtävistä sisältyvät valmiuskorvauksiin. Kiireettömät siirtokuljetukset hoidetaan pääasiassa yksityisten palveluntuottajien ja sairaanhoitopiirin omilla ambulansseilla. Pelastuslaitoksen osuus kiireettömissä siirtokuljetuksissa vähenee edelleen ja on luonteeltaan täydentävää. Seuraavassa on yhteenveto pelastuslaitoksen ensihoitopalveluista sektoreittain vuonna Jyväskylän seutu Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman mukaan ensihoitopalvelun toteuttajana vuonna 2016 edelleen Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudulla ensihoitopalvelun yksiköitä (ambulansseja) on yhteensä 6 kpl. Niistä hoitotason ambulansseja on 5 kpl ja perustason ambulansseja 1 kpl. Ambulansseista 4 kpl on ympärivuorokautisia (24/7) ja 2 kpl on valmiudessa enintään klo 21 saakka. Ambulanssit on sijoitettu Jyväskylän paloasemille, Muurameen sekä Tikkakosken paloasemalle. Läntisen sektorin ambulanssivalmiuden mahdolliseen muutokseen liittyen (kts. alla) ja Jyväskylän ensihoidon tehtävämäärien lisääntymisen vuoksi on mahdollista, että Jyväskylään tarvitaan yksi (1) perustason päiväambulanssi (8 h/5). Käytännössä muutos tarkoittaisi 1-2 henkilötyövuoden lisäystä ensihoidon nykyiseen henkilöstöresurssiin. Mahdollinen muutostarve selviää kevään aikana käytävissä neuvotteluissa sairaanhoitopiirin kanssa. Äänekoski, Viitasaari (= Pohjoinen sektori) Äänekosken paloasemalla on v kpl 24/7 ambulanssia. Niistä toinen on H+P ambulanssi ja toinen P+P ambulanssi. Viitasaaren paloasemalla on 1 kpl H+P 24/7 ambulanssi ja 1 kpl P+P 9-21/7. 8

9 Keuruu, Multia ja Petäjävesi (= Läntinen sektori) Keuruun paloasemalla on H+P 24/7 ambulanssi ja P+P klo 13 21/5 ambulanssi. Petäjäveden paloasemalle sijoitettu P+P ambulanssi on valmiudessa klo 8-16/5 ja klo 8-20 la-su ja pyhäpäivinä. Se on sijoitettu yöllä keskuspaloasemalle Jyväskylään. Läntisen sektorin ambulanssien valmiudesta neuvotellaan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kesken kevään 2015 aikana. Mahdolliset muutokset koskevat Keuruun ja Petäjäveden P+P yksiköiden henkilöstöresurssin yhdistämistä siten, että Keuruun, Multian ja Petäjäveden kuntien alueella toimisi nykyisen kolmen (3) ambulanssin sijasta kaksi (2) ambulanssia. Tavoitteena on kuitenkin, että Läntisen sektorin yhteinen ambulanssivalmius ei laske nykyisestä tasosta. Joutsa (= Kaakkoinen sektori) Joutsan paloasemalle sijoitettu H+P ambulanssi on valmiudessa 24/7. Joutsassa on neuvoteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisairaalahankkeeseen liittyen ambulanssihenkilöstön osallistumisesta kotiin vietäviin terveydenhuollon palveluihin (esim. iv. antibioottihoitoihin). Neuvottelut ovat vielä kesken. Henkilöstömuutokset Vuoden 2013 aikana tehdyn, sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätökseen perustuvan henkilöstömäärän muutoksen seurauksena Keski-Suomen pelastuslaitoksella on vuonna päätoimista hoitotason ja perustason ensihoitajaa. Päätoimisten ensihoitajien kokonaismäärä sisältää myös 13 ensihoitoesimiestä, jotka työskentelevät esimiehinä hoitotason ensihoitajan työnsä ohessa keskuspaloasemalla sekä Äänekosken, Viitasaaren, Keuruun ja Joutsan paloasemilla. Sen lisäksi ensihoidossa työskentelee 27 (henkilötyövuosina) palomies-sairaankuljettajaa Jyväskylän ja Äänekosken paloasemilla. Ambulanssityöhön osallistuvista palomiehistä 30:llä on myös terveydenhuollon tutkinto ja v palomiestä ja 3 sairaankuljettajaa on aloittanut oppisopimuksella lähihoitajaopinnot. Nykyisen henkilöstömäärän mahdollinen lisäys on riippuvainen sairaanhoitopiirin kanssa käytävistä neuvotteluista, jotka ovat vielä kesken. Mahdollinen 1-2 henkilötyövuoden lisäys liittyy Läntisen sektorin ambulanssivalmiuden pieneen muutokseen ja Jyväskylän tehtävämäärien kasvuun. Pelastuslaitoksen organisaatiota muutettiin syksyllä 2012 ja sen seurauksena pelastuslaitoksen henkilöstön työvuorosuunnittelua varten perustettuun komentotoimistoon perustettiin ensihoitomestarin toimi. Päätoimisen ensihoidon henkilöstömäärän lisääntyessä komentotoimistoon palkattiin määräaikaisesti myös toinen ensihoitomestari v.2013 loppuun asti. Toisen ensihoitomestarin toimi vakinaistettiin v alusta. Myös ensihoitomestarit osallistuvat operatiiviseen ambulanssityöhön (hoitotason ensihoitajana) suunnitellusti ja paikaten äkillisiä poissaoloja siten, että heidän työpanoksensa komentotoimistossa on yhteensä 1,5 henkilötyövuotta ja operatiivisessa työssä 0,5 henkilötyövuotta. Osa toisen ensihoitomestarin palkkarahoista muodostuu siitä kun yhden irtisanoutuneen perustason ensihoitajan toimi jätettiin täyttämättä v Pelastuslaitoksen organisaatiomuutos v ei vaikuta ensihoidon henkilöstöresurssiin. 9

10 Ensihoito TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TAE 2017 TAE 2018 TAE 2019 TAE 2020 Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatulot Palkat Henkilösivukulut Henk.korvaukset Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Toimintamenot yhteensä Toimintatulot Toimintakate Poistot Korkokulut Korkotuotot Ylijäämä Taulukko 8. Ensihoidon talousarvioesitys

11 RAHOITUSOSA Taulukko 9. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 Muutos euroa % Toiminnan rahavirta , , , ,9-62,8 % +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , ,5 172,4 % Poistot ja arvonalentumiset , , , ,4-15,0 % +/- Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,0-97,2 % Investointien rahavirta , , , ,0 23,3 % - Investointimenot , , , ,0 21,7 % + Rahoitusosuudet investointimenoihin , , ,0 0,0 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta , , , ,9 831,2 % Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset , , , ,9 831,2 % Oman pääoman muutokset ,5 Muut maksuvalmiuden muutokset ,2 Rahoituksen rahavirta , , , ,9 831,2 % Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma vuosille Toiminnan rahavirta , , , , ,6 +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,2 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,0 +/- Rahoitustuotot ja -kulut , , , , ,6 Investointien rahavirta , , , , ,0 - Investointimenot , , , , ,0 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , , ,0 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,0 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , ,4 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset , , , , ,4 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta , , , , ,4 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11

12 Taulukko 10. Kuntien maksuosuudet Asukaslukosuus Maksu ( ) Maksuosuus 2012 ( ) Maksuosuus 2013 ( ) Maksuosuus 2014 ( ) Maksuosuus 2015 ( ) Maksuosuus TAE 2016 ( ) Muutos ( ) Muutos (%) Hankasalmi ,7 % Jyväskylä ,4 % Laukaa ,3 % Muurame ,0 % Petäjävesi ,5 % Toivakka ,8 % Uurainen ,1 % Jyväskylän seutukunta ,3 % Joutsa ,0 % Luhanka ,3 % Joutsan seutukunta ,2 % Keuruu ,3 % Multia ,8 % Keuruun seutukunta ,3 % Jämsä ,1 % Kuhmoinen ,1 % Jämsän seutukunta ,1 % Konnevesi ,0 % Äänekoski ,7 % Äänekosken seutukunta ,8 % Kannonkoski ,5 % Karstula ,2 % Kinnula ,4 % Kivijärvi ,4 % Kyyjärvi ,3 % Pihtipudas ,4 % Saarijärvi ,8 % Viitasaari ,9 % Saarijärven-Viitasaaren seutukunta ,2 % Keski-Suomi yhteensä ,6 % 12